HECHOS

Hechosbi kallari parluguna

Pi escribiga: Lucasga medicomi shinaidi apóstol Pablon risha paida ayudajmi gashka. Lucasga na israelgunapurachu, ashtan Grecia llaktamunda alli yachajmi gashka. Pai Siria llaktabi tiyaj Antioquía pueblobi gashami escribishka yuyachin.

Pimu escribishka: Jesús jawa pachamu rishka k’ipa ima tukushkagunada yachachunmi alli nishka Teofilomu, na israelgunamushmi escribishka.

Jesucristo wacharishka mashna wataguna k’ipabi escribishka yuyachin: sujta chunga kinsa (63) na gashaga kanchis chunga (70) watagunabimi.

Imadadi parlagun: Lucas librobi imalla tukushkada escribishka kaibi kutin katigun. Hechos librobi ima laya crijkuna mirarishkada Alli Shimi maida chayashkadash parlan. Tuki tukushkagunamunda ashaguna kaibi tiyan: Jesús jawa pachamu rishka k’ipa (1.1-11) Diosbuj Espíritu shamushka (2.1-13), Pedroga suchuda alliyachishka (3.1-10), Jerusalén pueblobi Pedron Juanchun Jesusmunda parlaki mandujkuna prezu japishka (4.1-31), Ananías paibuj warmi Safiran llullashka (5.1-11), Ishtikun p’iñarisha rumigunada pigusha wañuchishkaguna (6.8—7.60), Jesucristoda Saulo crishka (9.1-31), Pedroga sueñobi shinalla rikushka (10.1-48), Pedro carcelbi gaki Dios llujshichishka (12.1-19), achpa ch’ujchuki prezugunada watashka cadenagunash kachachirishka (16.16-40), Efesobi kausajkuna bulla rurashka (19.22-41), Felixbuj ñaubuki Pablo ima shina gashkada rimarishka (24.1-27), jatun kuchabi yaku jatarisha Pablo tiyaj barcobi yaku jundushka (27.1-44), Romamu Pablo chayashka (28.1-31).

1

Diosbuj Espirituda japinamunda

1-2K’uyashka Teófilo, kallarimunda jawa pachamu ichiyana p’unllagama Jesús tuki imalla rurashkada yachachishkadash kallari librobi ñami escribishkani. Narij rishaidi Diosbuj Espíritu yuyida kuki Paibuj agllusha kachashkagunamu ima rurana gashkada yachachiga.

3Llakichisha wañuchishka k’ipash Pai kausashkadadi rikuchun tuki layada rurasha paigunaj ñaubuki rikurishami chusku chunga (40) p’unllada paigunamu Diosbuj mandana ima laya ganashkada parluga.

4Pai agllushkagunan mikushaidimi, “Jerusalén pueblomunda ama rishalla kangunamu nishka shina Ñukaj Taita <Kushami> nishkada chapanguichi. 5Yakullanmi Juanchuga bautizaga, ashtangarin asha p’unllaguna k’ipaga Diosbuj Espiritunmi bautizashka ganguichi,” niga.

Jawa pachamu Jesús rishkamunda

6Jesuskun tandanukushkagunaga, “¿Mandaj, israelguna mandanadaga kununlladichu kutin churash ningui?” nisha tapukimi 7Jesusga, “Ima p’unlla, ima ura, Ñuka Taita rurusha nishkada kanguna yachanaga na kabinchu. Paillami ima urash rurunada agllanga. 8Ashtan Diosbuj Espíritu kangunamu shamuki tuki imadash ruri tukunguichillami. Chimundaga kangunaga Ñukamunda Jerusalenbi, tuki Judea llaktabi, Samaria llaktabi, tuki karu llaktagunabish parlungu llujshinguichi,” niga.

9Shina nishka k’ipa paiguna rikuki Jesusga jawamu pushushka gasha p’uyubi chinguga. Chimunda kutinga Paida na rikugagunachu. 10Jesús ichiyajta rikuriaki ñash paigunaj kuchubi yurujlla churushka ishki k’ariguna rikurishaga, 11“Galilea llaktamundaguna ¿ima nishadi ichimu rikurianguichi? Kangunaj kuchumunda jawa pachamu pushushka Jesuslladi ichiyaj layaidi kutin shamungami,” nigaguna.

Matikuda, Judasbuj randi agllushkamunda

12Chi k’ipaga Jesusbuj agllushkagunaga Olivos shuti urkumunda Jerusalén pueblomu kutin shamugaguna. Chi urkuga Jerusalenmunda samana p’unlla purina vali karumiga.1.12 Moisés mandashkabiga samana p’unlla shuj kilómetro shinalladami purinaga.

13Jerusalenmu chayashaga paigunaga pozadada mañusha tiyashka wasi jawa altumumi sikugaguna. Chibi tandanukujkunaga kaigunamiga: Pedro, Jacobo, Juanchu, Andiku, Felipe, Tiuma, Bartolomé, Mateo, Alfeobuj churi Jacobo, Simón Celote nishka, Jacoboj churi Judasbish. 14Paigunaga shuj warmigunan, Jesusbuj mama Marian, Paibuj waukigunandij, shuj shinalla tukusha tandanukusha Diosta mañagujllagunamiga.

15Chi p’unllagunaga patsuj ishki chunga (120) shina crijkunami tandanukuga. Paigunan gashami Pedro shayarishaga kashna niga, 16“Wauki paniguna, Davidbuj shimimunda Diosbuj Espíritu parlachiki Paibuj Shimi nishka shinaga Jesusta japichingu pushuj Judasmunda nishkaga p’aktanadimi gaga. Shinushami Judasga Jesusta japichingu pushuga. 17Paish ñukuchipuramunda gasha Diosbujta rurangu puriga. 18(Jesusta japichishkamunda pagushka kuchkinga achpadami randiga. Pai millida rurushkamundami chi achpallabidi jawamunda uma satisha tigrusha iksa tugyuki puzunguna tsirapariga. 19Shina tukushkada tuki Jerusalenbi kausujkuna yachushaga chi achpadaga Acéldama nishami shutichigaguna. Acéldama nishaga paigunaj arameo shimibiga <Yaur Pamba> nishkami gan.)

20“Salmos escribishkabiga:

‘Pai kausushka wasi shitushka sakirichun pish ama kausachun.’1.20a Sal 69.25

‘Pai ruranada shuj japirichun’1.20b Sal 109.8 nishkagunashmi tiyan.

21“Shinusha sarunmunda kunun p’unllagama ñukuchin igulda Mandaj Jesuskun purijkunamunda shujta Judasbuj randi churangaj agllanami ganchi. 22Agllashkaga Jesusta Juanchu bautizashkamunda jawa pachamu rishkagama rikujmi. Chi rikujkunapuramunda shujta Jesús kausarishkamunda ñukuchin parluj tukuchun ministinchi,” niga.

23Shinushami paigunapuramunda ishkida aglluga: Justo nishka Barsabás shuti Jozidash Matikudash. 24-25Ishkida agllushka k’ipaga, “Manduj, Kanga tukigunaj shungudami rijsingui. Judas juchada rurusha wañushaga pai rinashka pushtumu rishkamunda Kan rurachun mandashkada rurungaj shuj japirichun kai ishkindijmunda Kan agllashka maijindikun yuyida kubai,” nisha Diosta mañagaguna.

26Shina mañushka k’ipa sorteoda rurukiga Matikujmi urmuga. Shinami paiga chunga shuj (11) agllashkagunan tandanukuga.

2

Diosbuj Espíritu shamushkamunda

1Pentecostés nishka pishta chayukiga tuki crijkunami shuj pushtullabi tandanukusha tiyaga. 2Ñash jawa pachamunda manchanai waira wakashka laya, paiguna tiyashka wasi illijtabi uyariga. 3Diosbuj Espíritu nina k’alluguna shina rikurishami paigunaj jawabi partirisha tiyariga. 4Tukiguna Diosbuj Espíritu jundashka gashaga Espíritu parlachishka shina shuj shimigunabi rimaringu kallarigaguna.

5Chi p’unllagunaga Diosta yuyarij israelgunami tuki llaktagunamunda shamusha Jerusalén pueblobi tiyagaguna. 6Chi waira gulun nijta uyusha rikungu taugaguna tandanukushaga kikinbuj shimigunabi rimarijta uyushkamundami ima tukugushkada na yuyari pudigaguna.

7Kushiyashka mancharishka na crillabuj gashkamundaga, “Kai shimigunada nigujkunaga ¿nachu Galilea llaktamunda gan? 8Shinash ¿imashti ñukuchij shimigunabi rimarigujta uyanchi? 9Kaibiga, Partia, Media, Elam, Mesopotamia, Judea, Capadocia, Ponto, Asia, 10Frigia, Panfilia, Egipto, Cirene kuchu Libiamunda Romamunda shamujkunashmi tiyan. 11Shujkunaga wacharimundadi israelguna, chaishujkunaga israel tukushkagunallami, Creta islamunda Arabia llaktamundagunashmi ganguna. Dios imalla k’uilla rurushkada ñukuchij shimibi rimarijtami uyuganchi,” nisha ninukugaguna. 12Shina tukiguna mancharisha imada na yuyari pudishaga, “¿Kaiga imadikun?” nisha tapunukugaguna.

13Shujkunaga, “Paigunaga shingagunami gan,” nisha asigaguna.

Pedro parlushkamunda

14Jesús agllushka chaishuj chunga shuj (11) agllashkagunandij shayarisha Pedroga jinchida rimarisha, “Ñukuchij israelpuraguna, tuki Jerusalenbi kausujkuna, kaida yachachichun sakichi, ñuka nishkada alli uyabaichi. 15Na kanguna yuyashka laya paigunaga na machashkagunachu; chairij iskun uras tutamundallami gan. 16Ashtangarin Dios nishkada parlaj Joel kashna nishkami p’aktagun,

17‘Diosga kashnami nin,

tukuri p’unllagunabiga tukigunamumi Ñukaj Espirituda tallij shina kusha.

Kangunaj churi ushigunash Ñuka ima ruranada ninga.

K’ipa iñajkunash ñuka ima rikuchinashkadash rikungami.

Yuyijkunash suñungami.2.17 Yuyijkunash puñushash na puñushash Diosmunda suñiguna shinada rikungagunami.

18Shinalladi Ñukada sirvij k’ari warmigunamush chi p’unllagunami Ñukaj Espirituda tallij shina kuki

Ñuka ima ruranada ningaguna.

19Jawa cielobi k’uilladi mancharinagunadash rikuchisha,

kai pachabi pish na rikuchishkagunadash rurukimi, yaurda, ninada, p’uyu kushnidashmi rikunguichi.

20Mandujbuj k’uilla jatun alli p’unlla narikish chayamujllabidimi indish ansayanga, lunash yaur shina tukunga.

21Shinakish Mandujbuj shutibi kayusha tuki mañujkunallami kishpichishka ganga.’2.17-21 Jl 2.28-32

22“Uyichi, israelguna. Diosga Nazaretmunda Jesús pish na rikushkada, pish na ruri pudishkada, k’uilladi mancharinagunada rurachisha kangunapurabi rikuchiga. Chidaga kangunaidi allimi yachunguichi. 23Chidaga Diosga shina tukuchun munusha ñaubamundimi ima shina ganadaga allimi yachaga; chimundami kangunaga millida rurujkunamu japisha kusha chakatasha wañuchiganguichi. 24Shina gakish wañi ña na mandusha charina gashkamundami Diosga Jesustaga wañi nanimunda llujshichisha kausachiga. 25Rey Davidbish Jesusmunda kashnami niga,

‘Ñukaj Mandujtaga tuki p’unllagunami ñukaj ñaubuki rikugani.

Pai ñukaj alli ladubi tiyakiga pish na urmachi pudingachu.

26-27Chimunda ñukaj shunguga kushiyan.

Shiminbish kushilladi cantani.

Wañushkagunaj pambushkabi ñuka gachun Kambuj jucha illujbujta ismuchunbish na sakina gashkamunda tuki ñukaj yuyigunaga Kandami crisha chapanga.

28Alli kausana ñangunadami yachachigangui.

Ñukada Kambuj ñaubukiga ashtan kushiyachinguimi.’2.25-28 Sal 16.8-11

29“Wauki paniguna, ñuka laru parlachun sakibaichi. Ñukuchij ñauba taita David wañukiga paida ut’kubi churugaguna. Paibuj ut’kuga kunungama kaillabidimi gan. 30Davidga Dios nishkada parluj gashami Dios <P’aktachishami> nishkamundaga paibuj wawagunaj wawagunamunda jatun manduj tukunada yachuga. 31Davidga rikuj layami kishpichij Cristo kausarinashkadaga <Paibuj almash na pambushkabi sakiringachu, aichash na ismungachu> niga. 32Chi Jesuslladadi Diosga kausachishkami; shina tukushkadadimi tukiguna rikuganchi, uyuganchi. 33Diosga Paibuj alli ladubi tiyarichunmi Jesusta kausachiga. Taita Dios <Kusha> nishka Paibuj Espirituda japishami Jesusga ñukuchimu tallij shina kushka. Chiga kanguna rikugushka uyugushkami gan. 34-35Davidga na jawa pachamu rigachu. Shinash pailladimi kashna niga:

‘Manduj Diosga ñukada Mandajta niga, “Kanda na rikunachijkunada ñuka kambuj chaki sarunabi churungama ñukaj alli ladubi tiyari.” ’2.34-35 Sal 110.1

36“Tuki israelguna, kanguna cruzbi wañuchichun mandashka Jesuslladadimi Diosga Mandujta Cristodash rurushkada alli alli yachichi,” nisha parlaga.

37Chibi gajkuna kashna nishkada uyusha shungubi manchanai llakirishami Pedroda chaishuj agllashkagunadash, “Waukiguna ¿imadadi rurana ganchi?” nisha tapugaguna.

38Shina tapuki Pedroga, “Juchagunada sakisha Diosmu vueltarisha Jesucristobuj shutibi bautizarichi. Shinami kangunaj juchagunada Dios perdonasha Paibuj Espiritudash kunga. 39Kai <Kusha> nishkadaga kangunamu, kangunaj wawagunamu, karubi kausujkunamush tuki mashnalla ñukuchij Manduj Dios kayusha agllashkagunamumi kunga,” niga.

40Kai nishkan shujti nishkagunanbish Pedroga, “¡Kai milli gajkunan llakichishka ganamunda kishpirichi!” nisha yachachiguga.

41Shinami pai nishkada kazujkunaga bautizashka gaga. Chi p’unllaga chaishuj crijkunan kinsa waranga (3.000) shina tandanukuga. 42Jesusbuj agllashkaguna yachachishkadaga tukigunami alli jinchida katisha, alli apanukusha, Diosta mañusha tandada chaubisha mikungu2.42 Tandada chaubisha mikushkaga Santa Cenamundami gan. tandanukujllagunaga.

Kallari crijkunaj kausimunda

43Jesusbuj agllushkaguna tauga pi na rikushkadash pi na ruri pudishkagunadash rurusha rikuchiki tukigunami manchanai mancharigaguna. 44Tuki crijkunami shuj shinalla tandanukusha, ima charishkadash kunukusha kausugaguna. 45Paigunaj achpada ima charishkadash k’atusha, maijin ministikish mashna ministishkada tukigunamu kuga. 46P’unllandijtami israelgunaj Diosbuj wasibi tandanukugaguna. Paigunaj wasigunabish tandanukusha tandada chaubisha kushiyasha alli shungun mikugaguna. 47Diostaga <Allimi gangui> nij crijkunaga tukiguna <Alliguna> nishkamiga. Mandujka Pai kishpichigushkagunada p’unllandijta tandanukushka crijkunan mirachiga.

3

Pedro suchuda alliyachishkamunda

1Shuj p’unlla tardi kinsa urasta Diosta mañana uras gashkamundaga Diosbuj wasimu Pedroga Juanchundij rigaguna. 2Wacharishkamunda pacha suchudaga tuki p’unllagunami mashnalla chimu waigujkunada kuchkida mañasha tiyachun Diosbuj wasibi tiyaj K’uilla nishka pungumu shujkuna pushusha rigujllagunaga. 3Pedro, Juanchundij Diosbuj wasi ukumu waigujta rikusha suchuga imaidash kumbidachun mañuga. 4Pedroga Juanchundi paida alli rikusha, “Ñukuchida riki,” niga.

5Suchuga imalladash japinada yuyasha rikuriaga. 6Ashtan Pedroga, “Ñukaga kuchkida kuridash na charinichu. Shinash ñuka charishkaidami kuni. Nazaretmunda Jesucristoj shutibi jatarisha puri,” niga.

7Pedro chi k’arida alli makimunda chutusha jatarichinmi chakiguna chaki mukugunash jinchiyaki 8ñash jawalla shayarisha puringu kallariga. Chi k’ipaga Diosta <Allimingui> nisha, saltasha, paigunada katisha, Diosbuj wasimu waiguga. 9Shina Diosta <Allimingui> nijta purijtash tukigunami rikuga. 10K’uilla nishka pungubi3.10 Kai punguga Diosbuj wasimu waigunami. kuchkida mañush tiyaj k’arida rijsijkunaga ña purijta rikusha kushilla pachun mancharigaguna.

Salomonbuj Corredorbi Pedro parlushkamunda

11Alliyachishkaga Pedroda Juanchudash na kachariki tukigunaga Diosbuj wasi Salomonbuj Corredorbi shayajta rikushami manchanaidi mancharisha rikungu ut’kalladi kuchuyagaguna. 12Pedro chida rikusha kashna niga, “Israelguna ¿imasha kai tukushkamunda mancharinguichi? ¿Imamunda ñukuchida rikurianguichi? Kai k’aridaga na ñukuchij rurajkun na ñukuchi Diosta alli katishkamunda alliyashkachu.3.12 Pedro shina nishaga, “Ashtan Dioslladimi purichiga,” nisha niga.13Ñukuchij ñauba taitagunaj Abrahambuj Isaacbuj Jacob-buj Diosmi Paibujta ruruj Jesús k’uilla nishka gachun kachaga. Kangunalladimi Jesustaga mandajkunajmu pushuganguichi. Pilato Paida kacharisha nikish kangunaga na sakiganguichichu. 14Jucha Illij, kabishkada Ruruj Jesusta kacharichun nina randiga wañuchijta kacharichun mañaganguichi. 15Kausida Kujtami wañuchichiganguichi, ashtan Diosga wañushkagunapuramunda Paida kausachigami. Chida rikujkunami ganchi. 16Chi Jesuslladimi Paibuj shutida crishkamunda kanguna rikushka rijsishka suchudaga jinchiyachishka. Jesús crina yuyida kuki crishkamundami kangunaj ñaubuki linshu alliyashka shayan.

17“Kununga waukiguna, kangunash kangunaj llaktada mandajkunash na yachashalla rurashkada yachanimi. 18Shinakish Diosga kai laya Paibuj nishkada tuki parlujkunabuj nishkabi Cristoda llakichinada parlashkadaga p’aktachishka. 19Shinusha juchagunada sakisha Dios kangunaj juchada p’ichachun Paimu vueltichi Mandujmunda kushiyana p’unllaguna shamuchunbish 20kangunamu agllashka Cristoda Jesucristolladijta kachachunbish. 21Ñaubamundadi Diosga <Tukida mushujyachishami> nisha Pai nishkada parluj linshuyachishkagunamu parlachiga. Mushujyachingama Jesús jawa pachabi gana ministirinlladimi. 22Ñukuchij ñauba taitagunadami Moisesga kaida nishkaga, ‘Kangunada Mandaj Diosga ñukada layaidimi kangunapuramunda Dios nishkada parlujta agllunga. Pai tuki ima nishkada kazunguichi. 23Maijin kai Dios nishkada parlujta na kazujka Diosbujkunamunda llujshichishtashkaminga.’

24“Samuelmunda kallarisha Dios nishkada tuki parlujkunashmi kai p’unllaguna chayamunada parluga. 25Dios nishkada parlajkunamu Dios <P’aktachishami> nisha nichishkada kangunaj ñauba taitagunamush ari ninukushkadash japinguichi. Shinushami Diosga Abrahamda, ‘Kambuj wawagunaj wawagunamunda tuki kai pachabi kausujkuna kushiyachishkash alligunada japishkash ganga,’ nishkami. 26Diosga Paibujta Rurujta jatarichishaga kallaribi kangunajmundi alligunada kuchunmi milli rurushkagunamundash anchuchichun kachuga,” nisha parlaga.

4

Pedrosh Juanchush mandujkunaj ñaubuki gashkamunda

1Pedroga Juanchun chibi gajkunamu parlagujllabidimi curagunaga Diosbuj wasida chapujkunada mandujkish saduceogunash chayugaguna. 2Paigunaga <Jesús kausarishaga wañushkaguna kausarinadami rikuchiga> nisha yachachishkamundami paigunan p’iñarigaguna. 3Chimunda japisha rishaga tutayagushkamunda kayundijgama carcelbi churugaguna. 4Shinash paiguna nishkada uyusha taugaguna crisha mirariga. Pichka waranga (5.000) shinami gaga.

5Kayundij p’unllaga israelgunada mandujkuna yuyijkuna Moisés mandashkada yachachijkunash Jerusalén pueblobi tandanukuga. 6Shinaidi jatun manduj cura Anasbish Caifasbish Juanchush Alejandrosh jatun mandaj curaj familiamunda chaishujkunashmi chibi gagaguna. 7Pedrodash Juanchudash pushusha tukij chaubibi churushami, “¿Pi manduki pibuj shutibidi kangunaga kaigunada rurunguichi?” tapungu kallariga.

8Diosbuj Espíritu jundashka gashami Pedroga kashna niga, “Israelgunada mandujkuna yuyijkunash, 9kangunaga shuj ungushkada alliyachijta rikushami ima laya alliyachishkada yachungaj tapunguichi. 10Kangunash tuki israelgunash yachachunmi kaida ninchi: Kaibi shayajka Nazaretmunda Jesucristoj shutibimi alliyachishka gaga. Chi Jesuslladadi kanguna chakatasha wañuchishka k’ipa Diosga kausachiga. 11Jesusga ‘wasichijkuna na munusha shitushka rumimi, ashtan kallarimu churana rumimi tukushka.’4.11 Sal 118.2212Paillamundadi kishpichishkada japinchi. Jesusbuj shutillabi kishpichina tiyanmi; shujbuj shutibi kishpichina mana tiyanchu,” nigami.

13Pedrosh Juanchush yachana wasimu na rijkuna gashash na manchushalla rimarijta rikushami mandujkunaga mancharisha Jesuskun gashkada cuenta kugaguna. 14Alliyachishkash paigunan chibi gashkamunda imadash na juchachi pudigagunachu. 15Chimundami israelgunada mandujkuna tandanukushkamunda paigunada llujshichun mandusha mandujkunapura kaishuj chaishuj parlanukusha sakiriga. 16“Kai k’arigunadaga ¿imadadi rurashun? Tuki Jerusalenbi kausujkunaga paiguna alliyachishkada yachunmi. <Na shina rurugagunachu> ningujka na ni pudinchichu. 17Paiguna alliyachishkada shimi shimi ama yachachun <Kutin Jesusbuj shutida parlukiga llakichishunmi> nisha manchachishunchi,” ninukugaguna.

18Chimunda kutin ukumu kayusha <Kutinbujka kununmundaga amalladi Jesusbuj shutida parlusha yachachisha puringuichichu> nigaguna.

19Shina nikimi Pedrosh Juanchush, “¿Diosbuj ñaubuki alli ruranachu Paida kazuna randiga kangunadachu kazuna alli ganga? Chidaga kangunalladi yuyarichiri.” 20“Ñukuchi rikushkada uyushkadash na upalla sakiri pudinchichu,” nigaguna.

21Mandujkunaga <Kanguna kutin shina rurukiga llakichishunmi> nisha manchachisha kacharigaguna. Tukiguna alliyachishkada rikusha Diosta <Allimi gangui> nishkamunda paigunada na llakichi pudigagunachu. 22Pish na alliyachingu pudishka alliyachishka k’ariga chusku chunga (40) yalli watadami chariga.

Crijkuna Diosta mañushkamunda

23Pedrosh Juanchush kacharikiga paigunan purijkunajmu rishaga manduj curagunash yuyijkunash tuki ima nishkada yachi chayachigaguna. 24Kaida uyushka k’ipaga tukigunami tandanukusha Diosta, “Tukida manduj Dios, Kanmi jawa pachada kai pachada yakudash tuki imalla maibi tiyajkunadash rurushkangui. 25Kambujta ruraj ñukuchij taita Davidbuj shimimunda Kambuj Espirituda parlachigangui,

Na israelgunaga ‘¿imasha p’iñalla kaparisha tandanukun?

¿Imashti na valij ruranagunada yuyaringuna?

26Kai pachada jatun mandajkuna llaktagunada mandajkunash tandanukusha takungu yuyasha

Mandujtash Cristodash p’iñanguna.’4.25-26 Sal 2.1-2

27-28Kashna nishka shinami Kan agllusha kachashka, Kambujta ruruj na juchayuj Jesusta p’iñusha na rikunachisha ñaubamundadi Kambuj munushkan ruri pudishkanbish Kan <Kai tukiguna p’aktungami> nishkada rurangu Herodesga Poncio Pilatondij na israelgunash israelgunash kai pueblobi tandanukuga. 29Mandaj, kununga paiguna <Llakichishunmi> nishkada yuyarisha Kan nishkada rurujkunamu Kambuj shimida ama manchushalla parlachibai. 30Alliyachingu Kambuj makida chutasha churangui. Kambuj mandushkada ruruj na juchayuj Jesusbuj shutibi pi na ruri pudinagunadash mancharinagunadash rikuchichun kubai,” nishami mañugaguna.

31Diosta mañushka k’ipa chi tandanukushkabi achpa kuyukiga tukiguna Diosbuj Espíritu jundushka gashami na manchushalla Diosbuj Shimidaga tukigunamu parlugaguna.

Ima charishkash tukigunaj gashkamunda

32Taugaguna gashash tuki crijkuna shuj shungullan shuj yuyillanbish gasha ima charishkadash tukigunamu kunukusha maijinbish <Kaigunaga ñukajllami> na nijkunachuga. 33Manduj Jesús ima laya kausarishkadami Pai agllushkagunaga tukigunamu shungumu waigujta parlusha katigaguna. Shinami tukigunamu Diosga tuki laya alligunada kuga. 34Shinusha paigunapuramunda imadash ministijka illaga. Achpada wasida imalla charishkada k’atushash kuchkida apushaga 35Jesús agllushkagunamu kugaguna. Paigunami mashna ministishkada maijin ministijmu kugaguna. 36Chipre islamunda Jozi nishka levitash shinami ruruga. Paidami Jesús agllushkagunaga Bernabé nisha shutichigaguna. (Kai shutiga <Kushiyachij> nishkami gan.) 37Pai charishka achpada k’atushami kuchkidaga Jesús agllushkagunaj makibi kuga.

5

Ananías Safiran llullashkamunda

1Ananiasmi paibuj warmi Safirandi achpada k’atuga. 2Paiga warmindij ari ninukusha achpa k’atushka kuchkimunda wakichisha tukida apush kuj layami Jesús agllushkagunamu kuga.

3Pedro niga, “Ananías ¿imashadi kambuj shungubi Satanás waiguchunga sakigangui? Diosbuj Espiritumu llullasha achpa k’atushka kuchkida ¿imashti na tukida kugangui? 4¿Achpaga nachu kambujkuga? ¿K’atushka kuchkish nachu kambujkuga? ¿Imashti shina rurungu yuyarigangui? Na ñukuchillamu ashtangarin Diosmumi llullashkangui.”

5Shina nijta uyushaga Ananiasga urmun wañugallami. Shina tukushkada yachajkunaga pachun mancharigaguna. 6Chibi k’ipa iñaj k’ariguna shamushami Ananiasbuj cuerpoda pilluchisha pambungu rigaguna.

7Kinsa uras k’ipa shinabi Ananiasbuj warmi, kusa ima tukushkada na yachushalla waigukimi 8Pedroga, “Parli. ¿Kangunaj achpada chillabichu k’atuganguichi?” nisha tapuki,

“Ari, chillabimi k’atuganchi,” niga.

9Shina niki Pedroga, “¿Imashadi ishkindij <Allimi> ninukusha <Mandajbuj Espirituga na yachangachu> yuyisha llullaganguichi? Riki, kambuj kusada pambungu rijkunaga ñami shamugun. Kununga paigunaidimi kandash pambungu ringaguna,” niga.

10Shina ninmi Pedroj chaki ñaubujllabidi urmusha Safirash wañugallami. Pambusha shamujkuna waigushaga wañushkada japisha kusaj kuchullabidi pambungu rigaguna. 11Tuki tandanukushka crijkunash ima tukushkada uyujkunashmi pachunlladi mancharigaguna.

Jesús agllushkaguna taugagunada alliyachishkamunda

12Jesús agllushkagunami chibi gajkunaj ñaubuki pish na ruri pudishkagunada na rikushkagunadash rurusha rikuchigugaguna. Shinushami tuki crijkunaga shuj yuyillan Salomonbuj Corredorbi tandanukujkunamiga. 13Chibi kausujkuna paigunada alli alli k’uyasha yalli valichikish manchashkamunda pish paigunan tandanukunada na munagaguna. 14Ashtanga k’ariguna warmigunash Mandaj Jesusta crish katisha mirarigaguna. 15Taugagunami Pedro pasaki paibuj llandullash alliyachichun yuyashami ungushkagunada wandumushkagunallabidi llujshichisha ñanbi churugaguna. 16Kuchulla pueblogunamunda taugagunami ungushkagunadash yana katishkagunadash pushusha Jerusalén pueblomu shamuki tukiguna alliyachishkamiga.

Jesús agllushkagunada katik’ichushkamunda

17Shinami jatun manduj cura tuki paiyun gaj saduceogunash manchanaidi p’iñarishaga 18agllushkagunada japisha jatun carcelbi churuki 19Mandaj kachushka ángel tuta shamusha cárcel punguda paskusha ishkigunada llujshichisha kashna niga, 20“Shujkunamu kai mushuj kausimunda illijta parlungu Diosbuj wasimu richi.” 21Narij alli p’unllayajllabidi ángel nishka shinami Diosbuj wasimu risha yachachingu kallarigaguna.

Jatun manduj curaga paiyun gajkunash chayashaga israelmunda yuyijkunada israelgunada mandujkunapura5.21 Sanedrín griegobi nishaga castellanobiga Consejoda na gashaga Concilioda ninmi. tandanukungajmi kayuga. Jesús agllushkagunadash carcelmunda pushamuchun kachuga. 22Guardaguna carcelmu risha paigunada na japishaga parlungu kutin shamugaguna. 23“Cárcel pungush alli ichkushka, guardagunash pungubi chapajtami japinchi. Shinakish punguda paskusha ukubiga pidash na japiganchichu,” nigaguna.

24Chida uyushaga Diosbuj wasida guardagunada mandujkish manduj curagunash <¿Imashi tukungaguna?> nisha tapunukuga. 25Shujka shamushami, “Kanguna carcelbi churushkagunaga Diosbuj wasibimi yachachigunguna,” niga.

26Shinakiga manduj guardaga guardagunanbish mashkungu riga. Chibi gajkuna rumigunan piganada manchushkamundami imadash na rurushalla paigunada pushamuga.

27Israelgunada mandujkunapura tandanukushkaj ñaubujmu pushusha chayukiga jatun manduj cura kashna niga, 28“ <Jesusbuj shutibi p’akta imadash yachachinguichimu> niganchindi. ¿Imadadij kangunaga rurushkanguichi? Tuki Jerusalenbimi yachachishkanguichi. Shina rurushka jawash Paida wañuchishkadash ñukuchilladadij juchachigunguichi.”

29Pedrosh chaishuj agllushkagunash kashna niga, “Ñukuchiga kangunada kazuna randiga Diostami kazuna ganchi. 30Ñukuchij ñauba taitagunaj Diosmi kanguna cruzbi warkusha wañuchichun mandashka Jesuslladadi kausachiga. 31Israelguna Diosmu vueltarisha juchagunada perdonashka gachun Diosga Paibuj podergun Jesustaga Jatun Mandujbuj Churi shinaidi Kishpichij gachun alli ladubi churashami jatunyachiga. 32Diosbuj Espiritush ñukuchish shina tukushkada yachusha parlujkunami ganchi. Diosga Paida kazujkunamumi Espirituda kuga,” niga.

33Shina nijta uyajkunaga manchanaidi p’iñarisha, Jesús agllushkagunada wañuchichingu yuyarinukugaguna. 34Israelgunada mandujkunapura tandanukushkaj ñaubuki shayarisha Moisés mandushkada yachachij tukiguna alli nishka Gamaliel shuti fariseoga <Paigunada ratuwaida kanllamu llujshichichi> niga. 35Llujshichishka k’ipaga chaishuj mandujkunada kashna niga,

“Israelguna, paigunada p’akta imadash ruranguichimu. Imada rurush nishash alli yuyaringuichi. 36Sarungunami Teudasga jatarisha manduj tukusha <Jatunmi gani> nisha puriki chusku patsuj (400) shinaguna katiga. Shujkuna Teudasta wañuchikiga paida katijkunash kaida chaida risha chingarigallagunami. Tuki tukurigami. 37Chi k’ipash shutigunada apuntachina p’unllaguna Galilea llaktamunda Judasbish jatarisha taugagunada katichisha puriga. Shujkuna paidash wañuchiga; tuki paida katijkunash kaida chaida rishami chingariga. 38Shinushami kai tukushkabi kangunada nini: paigunada sakichi, ama imadash rurichichu. Paiguna yachachigushkash imada ruragushkash paiguna yuyillamunda gashaga chingaringallami. 39Ashtan Diosti yachachichun kachushkakiga kangunaga na chingachi pudinguichichu. P’akta kangunalladi Diosta vincisha nigushkada k’ipamu yachi chayanguichimu,” nikimi paida kazugaguna.

40Jesús agllashkagunada kutin kayusha azilgun dalishaga5.40 Chi dalishka azilga taugaidi puntagunada charijmi. Chi puntagunaga jirrudash na gashaga tulludashmi rurushkaguna gaga. <P’akta kutin Jesusbuj shutibi yachachisha katinguichimu> nishami kacharish kachugaguna. 41Dios paigunada valichisha Jesusbuj shutimunda antes llakida apachun sakishkamundami Israelgunada Mandujkunapura Tandanukushkaj ñaubujmunda manchanaidi kushilla rigaguna. 42<Jesusga Cristomi> nisha p’unllandijta Diosbuj wasibish kausana wasigunabish Alli Shimida yachachigujllagunamiga.

6

Kanchis ayudajkunada agllashkamunda

1Chi p’unllagunami agllashkagunadaga griegobi rimujkunaga yachagujkuna mirariki paigunaj viudagunamunga <P’unllandi karashkabi na alli chaubisha kun> nisha hebreo shimibi parlujkunamunda rimugaguna. 2Shinaga chunga ishki (12) agllashkagunaga tuki yachagujkunada tandachisha kashna niga, “Ñukuchiga Diosbuj Shimida parlanada sakisha mikunada karanaga na allishkadami yuyanchi. 3Shinasha wauki paniguna, kangunapuramunda alli rijsishka, alli yachaj, Diosbuj Espíritu jundashka kanchiskunada agllichi. Mikunada chaubisha karachun paigunamu mingasha 4Diosta mañagusha Paibuj shimidash parlusha katigushunllami,” nigaguna.

5Tuki crijkuna <Chi yuyiga allimi gan> nisha agllungu kallarishaga Diosbuj Espíritu junda gaj alli crij Ishtikuda shinaidi Felipeda, Procoroda, Nicanorda, Timonda, Parmenasta, Antioquía pueblomunda israel tukushka Nicolastashmi agllugaguna. 6Chi k’ipaga Jesús agllashkagunajmu pushusha riki paigunaga kanchiskunaj jawabi makida churashami Diosta mañugaguna.

7Diosbuj Shimida parlush katikimi taugaguna Jerusalén pueblobi yachagujkuna tukusha mirariga. Israelmunda tauga curagunash crishkada kazugaguna.

Ishtikuda mandajkunamu pushashkamunda

8Ishtikuga Diosbuj tukida rurajllan Paibuj k’uyinbish gashami pish na ruri pudishkagunadash na rikushkagunadash israelgunapurabi rurasha rikuchiga. 9Cirene shinaidi Alejandría pueblogunamunda Cilicia shinaidi Asia llaktagunamunda israelguna, Diosmunda yachana (Kacharishkagunaj nishka) wasibi tandanukujkuna jatarisha maijingunaga Ishtikun rimanukungu kallarigaguna. 10Diosbuj Espíritu alli yachashkada Ishtikumu kusha allida rimachiki paigunaga paiyunga na ch’imbapuri pudigagunachu. 11Chimundami, “Moisesta Diostash imakish na valichij shimigunan rimajtami uyaganchi,” nichunmi shujkunamu kuchkida pakalla kugaguna. 12Shina llullashami gentegunada, yuyijkunada, Moisés mandushkada yachachijkunadash crichigaguna. Ishtikudaga japisha Israelgunada Mandujkunapura Tandanukushkajmu pushusha rigaguna. 13Shinaidi <Llullunguichi> nisha mandajkunamu pushamukimi llullajkunaga, “Kai Ishtikuga Diosbujlla gaj wasidash Moisés mandushkadash na valichisha rimanadaga na sakijchu. 14<Nazaretmunda Jesusga Diosbuj wasida urmachisha Moisés ñukuchimu yachachishkagunadash sakichisha shujtijtami yachachisha tukuchinga> nijtami uyaganchi,” nigagunami.

15Israelgunada Mandujkunapura tuki Tandanukushkash Ishtikuj ñawida rikushaga angelbuj ñawida rikushka layaidimi rikugaguna.

7

Ishtiku rimarishkamunda

1Jatun manduj curaga, “Kanda juchachigushkaga ¿shinaidichu gan?” nisha Ishtikuda tapukimi,

2paiga kashna niga, “Waukiguna taitaguna, uyichi. Ñukuchij jatun k’uilladi Diosmi ñauba taita Abraham narikish Harán pueblobi kausungu risha Mesopotamia llaktabi gajllabidi rikurishami 3kashna niga ‘Kambuj achpada, familiagunadash sakisha <Ñuka rikuchisha> nishka achpamu ri.’ 4Chimundami Abrahamga Mesopotamiabi tiyashka Caldea llaktamunda llujshisha Haranbi kausungu riga. Paibuj taita wañushka k’ipami Diosga Abrahamda kunun kanguna kausashka achpamu pushamuga. 5Shina pushamushash achpadaga chaki sarunaidash na kugachu. <Kan wañushka k’ipa kambuj wawagunaj wawagunamumi kusha> niga. (Chi p’unllagunaga Abrahamga narij marayujchuga.) 6Diosga shinaidi ‘Kambuj wawagunaj wawagunaga na rijsishka karu llaktabi kaususha chusku patsuj (400) watagunada esclavogunada rurushkash jinchi rurachisha takusha llakichishkami kausunga. 7Sirvijta rurusha llakichij llaktada Ñuka llakichishka k’ipami chimunda llujshisha Ñukada <Alli k’uillami gangui> nisha kaibi kausunga,’ niga. 8Diosga Abrahamdaga paigun ari ninukushkada p’aktachingajka ‘K’ari llullu marada circuncisión nishkada rurachun’ nishami manduga.7.8 Circuncisión nishkamunda Hechos 15.1 ura chakibi yachachishkada rikungui. Shinushami paibuj churi Isaac wacharishka pusuj p’unllabi Abrahamga paibuj marada aicha karada p’itiga. Isaacbish paibuj churi Jacobda Jacob-bish paibuj churigunadash shinaidimi ruruga. Jacob-buj churigunaga Israelmunda chunga ishki (12) ñukuchij ñauba taitagunamiga.

9“Paigunaj wauki Jozida na rikunachishkamunda7.9 Taita paigunada yalli Jozida k’uyashkamunda chaishuj waukiguna paida p’iñagaguna. Gn 37.3-4 Egipto llaktamu pushuchun k’atusha kachugaguna. Shinash Dios Jozin gashami 10ima llakimundash llujshichisha Egipto llaktada manduj faraonmu alli rikurichun alli yuyigunada kuga. Chimundami faraonga paidaga Egipto llaktada k’ipa manduj gachun shinaidi paibuj wasibish mandujta ruraga.

11“Chi p’unllagunabi Egiptobi Canaanbish7.11 Israelguna Canaanbi kausaga. yariji tukukimi manchanai llaki tukuga. Ñukuchij ñauba taitagunash chi llaktabi ima mikunash illashkamunda mikunada na japigagunachu. 12Chimundami Jacobga Egiptobi mikuna tiyajta yachi chayusha paibuj churigunada7.12 Jacob-buj churigunaga Ishtikuj ñauba taitagunami. kachuga. Chimu paiguna rishkaga kallarillamiga. 13Kutin k’ipamu rikimi Joziga paigunaj waukishkadaga niga. Chibimi faraonga piguna Jozij waukigunadi gashkadash yachuga. 14Chi k’ipami Joziga paibuj taita Jacobda familiagunadash Egiptomu pushamuchun kachuga. Paigunaga kanchis chunga pichkapuramiga (75). 15Shinakimi Jacobga Egiptobi kausungu riga. Paish ñukuchij ñauba taitagunash chibi kausushka k’ipa wañugaguna. 16Jacob tullugunada7.16 Jacob Jozish chillabidi pambashkami. Gn 50.12-13; Jos 24.32 Siquem shuti pueblomu apusha rishaga Abraham Hamorbuj churigunajta mirga kuchkin randishka7.16 Gn 33.18-19 ut’kubimi pambuga.

17“Dios, Abraham-mu <Kai llaktada kushami> nishka p’unllaguna p’aktamugukiga israelguna Egiptobi mirarisha taugagunami tukuga. 18Chi p’unllagunabimi mushuj jatun manduj Egiptoda mandungu kallariga. Paiga Jozidaga na rijsijchuga. 19Chi mandujka ñukuchigunada ñukuchij ñauba taitagunadash engañasha llakichisha, <Wacharishkalla k’ari maragunada shitusha wañuchun sakinguichi> nisha manduga.

20“Chi p’unllagunami Moisesga wachariga. Diosta kushiyachij mara gakimi paibuj taita mamaga kinsa killagama pakushami paigunaj wasibi iñachiga. 21Ashtan yakubi wambuchun sakiki Faraonbuj ushi japisha paibuj churida laya iñachiga. 22Chimundami Moisesga egiptoguna yachachishka iñusha imadash rurajllan gasha rimarinabish ruranabish alli alli tukuga.

23“Chusku chunga watada p’aktachishami Moisesga paigunapura wauki pani israelgunada rikungu munusha riga. 24Egiptomunda shujka israelda takujta rikusha Moisesga jarkungu risha takushkamunda p’iñarisha egiptoda wañuchiga. 25Moisesga <Ñukaj wauki pani israelgunaga <Diosmi paidaga llakimunda llujshichichun kachushka> nisha yuyangagunami> nisha yuyaga. Shinash israelgunaga na yachagagunachu. 26Kayundikish Moisesga kutin ishki israelgunapura takanukujta japiga. Chigunadash jarkungu munasha kashna niga, ‘Kangunaga waukindijminguichi. ¿Imasha kangunapura takanukunguichi?’

27“Shina nikimi takagujka Moisesta t’angushtasha, ‘¿Pidij kandaga ñukuchida mandusha juez tukuchun churuga? 28¿Egiptoda kaina wañuchishka layaidichu, ñukadash wañuchisha ningui?’ niga. 29Shina nijta uyushami Moisesga mitikusha Madián llaktamu riga. Chibimi karu llaktamunda chayuj shinalla kaususha kazarasha ishki marada chariga.

30“Chusku chunga wata k’ipami Sinaí urku kuchu shitushka pushtubi zarza yura rupashkabi shuj ángel rikuriga. 31Shina rikuriki Moisesga mancharisha kushiyashash ashtan alli rikungu nisha kuchuyashami Manduj rimarijta uyuga, 32‘Ñukaga kambuj ñauba taitagunaj, Abrahambuj, Isaacbuj, Jacob-buj Diosmi gani.’ Shina niki Moisesga rikunadash mancharisha ch’ujchuringu kallariga. 33Shinushami Mandujka ‘Kambuj chakimunda pargatida surki. Kan sarushka achpaga Diosbujlla gashkamunda ima mapash illujmi gan’ niga. 34‘Egiptobi tiyaj Ñuka agllashkaguna llaki apagushkada rikugani. Jiguigujtash uyuganimi. Shinusha llakimunda llujshichingajmi shamugani. Shami kandaga Egiptomumi kachasha.’

35“Moisesta na uyanachisha israelguna ‘¿Pidij kandaga ñukuchida mandusha juez tukuchun churuga?’ nishka jawash Diosmi rupaguj zarzabi rikurij angelda kai Moisesga mandujkish llujshichijkish tukuchun kachaga. 36Shinushami Moisesga ñukuchij ñauba taitagunada Egiptomunda llujshichiga. Shina llujshichishami pi na ruri pudishkagunada na rikushkagunadash Egiptollabidi Jatun Puka Yakubi chusku chunga (40) watada shitushka pushtubish rurusha rikuchiga.

37“Kai Moiseslladimi israelgunadaga niga ‘Dioslladimi kangunamunda ñuka layaidi Pai nishkada parlujta agllunga.’ 38Moisesga shitushka pushtubi ñukuchij ñauba taitaguna tandanukushkan gashami Sinaí urkubi paiyun rimarij angelgun tupasha na tukurij kausida kuj shimigunada ñukuchimu yachachichun ángel kuga.

39“Shinash ñukuchij taitagunaga na kazush nisha Moisesta shitusha Egiptomu kutin ringu munagaguna. 40Aaronda kashna nigaguna ‘Ñukuchida pushachun dioskunada ruri. Egiptomunda llujshichimuj Moisés7.40 Moisés Sinaí urkubi chusku chunga (40) p’unllagunada Dioskun gashkamunda israelgunaga shina niga. ima tukushkadash na yachunchichu.’ 41Shina nishami billi musrha diosta rurushaga animalgunada wañuchisha rupachisha paigunaj maki rurashka diosmu pishtada rurusha kushiyagaguna. 42Shinushami Diosga paigunamunda laduyasha jawa cielobi tiyaj luzerogunada <Alliminguichi> nichun sakiga. Shinami Dios nishkada parlujkunaj escribishkabish tiyan

‘Israelguna, chusku chunga (40) watada

shitushka pushtubi gashash

¿Ñukamunchu animalgunada wañuchisha

kuganguichi? Mana.

43Ashtangarin Moloc nishka dios tiyana carpada,

dios Refanbuj luzerogunada, kangunaidi <Alliminguichi>

ningu nisha rurushka musrhagunadash apariganguichi.

¡Chimundami kangunadaga kaimunda llujshichisha,

Babilonia llaktada pasusha ashtan karumumi kachusha!’7.42-43 Am 5.25

44“Ñukuchij ñauba taitaguna shitashka pushtubi gasha tuldushka wasidami7.44 Castellanobi “Tabernáculo del Testimonio” ninmi. Israelgunaj Diosbuj tuldushka wasidaga wandusha apusha purijllamiga. Chi ukubiga “Arca del Testimonio” tiyaga. Chi arcabi Dios chunga mandashkagunada rumibi rurashkada wakichishkamiga. chariga. Chi wasiga Moisesmu rikuchishkada Dios rurachun mandushka shinaidimi rurushkaga. 45Chi wasida japishka k’ipaga ñukuchij ñauba taitagunaga Josué mandaki apusha shamuga. Dios paigunada ñaubusha na israelgunada llujshichikiga israelgunaga waigusha paigunamunda achpada japiga. Rey David kausi p’unllagunagama chi wasida kaibi chariga. 46Davidga Diosbuj alligunada japishami paiga <Ñauba taita Jacob-buj Dioslla, Kan chibi kausachun ñuka wasichichun sakibai> nisha mañaga. 47Shinakish Diosbuj wasidaga Davidbuj churi Salomonmi ruruga. 48Shina gakish jawa pachabi gaj Jatun Mandaj Diosga makin rurushka wasibi na kausunchu. Dios nishkada parluj nishka shinaga,

49‘Jawa pachaga Ñuka mandungu tiyarinami.

Kai pachaga Ñuka chaki sarunami gan.

¿Ima laya wasida Ñukamunga rurunguichi?

¿Ñuka samanaga maibidi ganga?’ nishami Mandujka nin.

50‘¿Nachu Ñukaidi tuki kaibi tiyajkunada rurugani?’7.49-50 Is 66.1-2

51“Kangunaga upa shina jinchi shungu7.51 Shimi shimida nikiga <na circuncidashka shunguyujkuna> nisha Diosta na rijsisha nijkunadami shina nin. imadash na uyush nijkunami ganguichi. Kangunaj ñauba taitaguna layami Diosbuj Espiritudash nalladi valichinguichichu,” nisha katiga Ishtikuga. 52“Kangunaj taitagunaj taitagunaga Dios nishkada parlujkuna <Kabishkada Rurujka shamungami> nisha ñaubamunda pacha yachachijkunada katik’ichusha wañuchigaguna. Shinalladimi kangunash Paidaga na alligunamu japichisha wañuchichij ganguichi. 53Dios mandushkada angelguna kangunamu kuki japishash na kazuganguichichu.”

Ishtikuda wañuchishkamunda

54Tandanukushkaguna shina nijta uyushami kiru kanirisha karrusk’ichisha Ishtikun manchanai p’iñarigaguna. 55Shinash Ishtikuga Diosbuj Espíritu junda gasha jawa pachada rikusha Diosbuj k’uilla p’alanigushkada Jesustash Diosbuj alli ladubi shayagujta rikuga. 56“¡Rikichi! Jawa pacha paskarishkadami rikuni. Aichayuj tukushka Churish7.56 Tauga kutin Jesús Paillamundadi parlushami shina nigun. Paiga, Dios kachushka Cristo gashkada rikuchingumi shina niga. Dn 7.13-14 Diosbuj alli ladubi shayajtashmi rikuni,” niga.

57Ishtikuda paigunaj rinrinda tapusha tukiguna ut’ka kuchuyashami jinchida kaparisha 58chi pueblomunda llujshichisha rumida pigugaguna. Chi juchachijkunaga paigunaj churanagunada Saulo musumumi mingugaguna.

59Rumigunan pigagukimi Ishtikuga Diosta mañusha, “¡Mandaj Jesús, ñukaj espirituda japibai!” niga. 60Chi k’ipa kungurishaga, “¡Mandajlla, paigunaj juchada ama rikunguichu!” nisha jinchida kaparishaga wañugallami.

8

Crijkunada Saulo katik’ichushkamunda

1Saulosh chibi gashami <Ishtikuda wañuchishkaga allimi> niguga. Chi p’unllaidimi Jerusalén pueblobi crijkunada manchanaidi katik’ichungu kallariga. Chimundami tuki crijkuna Judea Samaria llaktagunamu mitikusha kaida chaida risha chingarigaguna. Jesús agllushkagunallami Jerusalenbi sakiriga. 2Dios yuyilla kausuj maijingunallami Ishtikuda llakisha manchanaidi wakusha pambugaguna. 3Ashtanbish Sauloga tuki crijkunada katik’ichusha chingachish nishami wasindijta waigusha k’arigunadash warmigunadash aisusha risha carcelbi churachun mandaga.

Samariabi Felipe parlushkamunda

4Jerusalenmunda mitikusha rijkunaga Alli Shimida maida rigushash parlugaguna. 5Felipesh Samaria llaktabi tiyij pueblomu risha Cristomunda parlaguga. 6Felipe rimarijta uyushami pi na rikuchishkada rurujta rikushami taugaguna tandanukusha pai nishkada alli uyugaguna. 7Tauga yana katishkagunada alliyachikimi yanagunash kaparisha llujshiga. Tauga suchugunash ringugunash alliyachishkami gaga. 8Chimundami chi pueblobiga manchanai kushiyagaguna.

9Chi pueblobiga Simón shuti ñauba yumbu gasha jatun yachuj laya tukusha Samariamundagunada manchachisha <Jatunmi gani> nisha purigujllamiga. 10Tukiguna uchillagunash jatungunash paida alli uyasha, “Kai k’arimi, ‘Dios shinalla imadash rurajlla,’ ” nijkunaga.

11Unidami yumbu pai yachashkan rurusha manchachiki paida katijkunamiga. 12Ashtangarin Diosbuj mandanamunda Jesucristoj shutimundash Alli Shimida Felipe nishkada crishaga k’arigunash warmigunash bautizarigaguna. 13Simonbish crisha bautizarishami Felipeda katish purisha pi na ruri pudishkagunada, na rikuchishkagunadash rurujta rikusha manchanai manchariga.

14Jesusbuj agllushkaguna Jerusalenbi gasha Samaria llaktabi kausujkunash Diosbuj Shimida parluki alli japisha crishkada yachushami Pedroda Juanchundij kachugaguna. 15Paiguna chayushaga Samariamunda crijkuna Diosbuj Espirituda japichun nishami Diosta mañagaguna. 16Diosbuj Espíritu maijinbujmush narij chayamukiga Manduj Jesusbuj shutibi bautizashka gagagunallami. 17Shinakimi Pedroga Juanchundij makida paigunaj jawabi churuki Diosbuj Espirituda japigaguna.

18Jesusbuj agllushkaguna crijkunaj jawabi makida churuki Diosbuj Espirituda japijta rikusha Simonga kuchkida kungu yuyasha 19kashna niga, “Ñukamush maijinbuj jawabi makida ñuka churushka gajkuna Diosbuj Espirituda japichun kai poderda kubaichi.”

20Shina nikimi Pedroga, “¡Kanga Dios kushkada kuchkin randinada yuyishkamunda kambuj kuchkindij uku pachamu ringuimu! 21Diosbuj ñaubuki kambuj shungu milli gashkamunda kan na Diosbujta rurangu ñukuchin puri pudinguichu. 22Kambuj millida ruranada sakisha Mandajta mañi. Shungubi na alli yuyishkagunada charishkamunda kanda perdonangachari. 23Kambuj shunguga jayuj laya jucha rurana yuyin prezuda shina charijta rikuni,” niga.

24Shina nikimi Simonga, “Kanguna nishka shina ama ñuka imash tukuchun, Mandajta mañichi,” niga.

25Paigunada Manduj rurushkadash Diosbuj Shimidash parlushka k’ipaga Pedroga Juanchundij Samariabi tiyaj uchilla pueblogunabi Alli Shimida parlush katisha Jerusalenmu kutin rigaguna.

Felipe etiopemu parlushkamunda

26Mandajbuj angelga Felipeda kashna niga, “Jatarisha Jerusalén pueblomunda Gaza pueblomu rina ñanda lluki laduda urimu ri. Chi ñanga shitashka pushtudami pasun.” 27Felipega jatarin ñanda rigushaga Etiopía llaktamunda eunuconmi tupaga. Paiga Etiopiada jatun mandaj warmi Candace nishkaj kuchkida tandachisha alli apaj. Paiga Jerusalenbi Diosta <Allimingui> ningu shamushkaga. 28Etiopiamu kutin rigushami carretabi tiyarisha Dios nishkada parluj Isaías escribishkada liyush katisha riguga.

29Diosbuj Espíritu Felipeda niga, “Chi carretamu kuchuyasha paiyun ri.” 30Felipe ut’kada kuchuyashaga Dios nishkada parlaj Isaías escribishkada pai liyajta uyushami, “¿Kan liyashkada intindinguichu?” nisha tapuga.

31Shina tapukimi paiga, “Pish na yachachikiga ¿ima layadi intindisha?” niga. Felipeda carretamu sikachisha paibuj kuchubi tiyarichun mañuga. 32Pai liyashkabiga kashna nishkami tiyaga,

“Ovejada wañuchinamu aisushka shinami pushushka riga.

Rutujbuj ñaubuki upalla sirij malta oveja layami Paiga na shimida paskuga.

33Llakichishka gakish pish na jarkagachu.

<Paibuj wawagunaj wawagunaga kausagunmi> nishaga ¿pidi parli pudinga?

Paibuj kausish kai pachamunda anchuchishkami.”8.32-33 Is 53.7-8

34Etiopiamunda eunuco Felipeda, “Dios nishkada parlujka ¿pimundadi kaidaga nishkanga? ¿Paillamundadichu na gashaga shujmundachu nishkanga? Nibai,” nisha tapukimi,

35Felipega pai liyushkamunda intindichingu kallarisha Jesusmunda Alli Shimida parlaga. 36Ñanda rigusha yaku tiyashkamu chayusha chi eunucoga, “Riki. Yaku kaibi tiyanmi. ¿Nachu kaibi bautizashka gaibuj gani?” niga. 37Shina niki Felipega, “Kan tuki shungun crishaga bautizari pudinguimi,” niki, “Ari. Jesucristoga Diosbuj Churishkada crinimi,” niga.8.37 Maijin griegogunabiga kai verso tiyan. Tauga griegogunabiga illun.

38Carretada shayachichisha ishkindijlladi urikusha yakubi waigusha Felipega paida bautizaga. 39Yakumunda llujshishka k’ipa Felipeda Mandujbuj Espíritu apuki eunucoga paidaga kutinga na rikugachu. Shina gakish kushiyasha paibuj ñanda katiga. 40Felipega Azoto pueblobimi rikuriga. Shinami Cesarea pueblomu chayungama pueblondijta Alli Shimida parlusha riga.

9

Jesucristoda Saulo crishkamunda

Hch 22.6-16; 26.12-18

1Sauloga Mandujta crijkunada llakichish nishami <Paigunada wañuchishami> nisha puriga. Chimundami jatun manduj curajmu risha 2paida <Permisoda escribisha kui> nisha mañuga. Shina mañushaga Damasco pueblobi tandanukusha Diosmunda yachana wasigunamu waigusha Ñanda katijkunada9.2 <Ñanda katijkuna> nishaga Jesusta crijkunadami shina nijkunaga. k’ari gachun warmi gachunbish Jerusalén pueblomu prezu pushamungu munaga. 3Damasco pueblomu chayaguki jawa pachamunda shuj luz Sauloj muyundijta ñash p’alaniki 4Saulo pambamu urmusha shuj shimi, “Saulo, Saulo ¿imashti Ñukada katik’ichungui?” nijta uyusha,

5“Manduj ¿pidij gangui?” nisha tapukimi,

chi shimiga, “Ñukaga kan katik’ichushka Jesuslladimi gani. 6Jatari, pueblomu ri. Chibimi kan imada rurachunbish ninga,” niga.

7Rimarijta uyushash pidash na rikushkamundami Saulon rigujkunaga manchanaidi mancharisha imada na nigagunachu. 8Saulo pambamunda jatarishka k’ipaga ñawida paskushash imadash na rikugachu. Chimundami makimunda aisusha Damasco pueblomu pushusha rigaguna. 9Chibimi kinsa p’unllada na rikusha na mikushalla imadash na ubiashalla tiyaga.

10Damasco pueblollabidimi yachaguj Ananías kausuga. Mandaj paimu suñubi rikurisha, “Ananías,” nikimi,

paiga, “Kaibimi gani, Manduj,” niga.

11Shina niki Mandajka, “Jatari, <Dirichu> nishka ñanmu risha Judasbuj wasibi Tarso pueblomunda Sauloda tapungui. Paiga Diosta mañagushaga 12ñami sueñobi kan Ananías nishka paibujmu waigusha kutin rikuchun makida paibuj jawabi churashkada rikuga,” niga.

13Shina nijta uyashami Ananiasga kashna niga, “Manduj, chi Sauloga Jerusalenbi Kambujlla linshuyachishkagunada p’iñusha manchanai llakichij gashkada taugaguna nijtami uyushkani. 14Kunungarin manduj curaguna kachushka permisonmi tuki Kambuj shutida kayasha mañujkunada prezusha japingu kaimu shamushka.”

15Shina nikimi Mandujka kashna niga, “Ri. Paidami Ñukamunda na israelgunamu paigunada jatun mandujkunamush israelgunamush yachi chayachichun agllugani. 16Ñukamunda mashna llakida apana ganadash Ñukalladi rikuchishami.”

17Shinaki Ananiasga Saulo tiyashka wasimu riga. Chimu waigusha paibuj makida Sauloj jawabi churushaga, “Wauki Saulo, kan ñanda shamuki rikurij Manduj Jesusmi kambuj ñawida rikujta rurachun Diosbuj Espiritush kambi jundashka gachun ñukada kaimu kachuga,” niga.

18Shina ninmi Sauloj ñawimunda chaula kara layalla urmuki pai kutin rikuga. Chimunda jatariki bautizashka gaga. 19Mikusha jinchi tukushka k’ipa Damasco pueblobi kausuj yachagujkunan shuj p’unllagunada sakiriga.

Damascobi Saulo parlushkamunda

20Sauloga na shuyashalla Diosmunda yachana wasigunamu risha <Jesusga Diosbuj Churimi gan> nisha parlungu kallariga. 21Tuki uyujkuna manchanai mancharisha, “¿Nachu paiga Jerusalenbi Jesusbuj shutida kayasha mañujkunada tukuchingujti katik’ichusha purij gan? ¿Kaimush prezu japisha manduj curagunajmu pushungu shamujlladi gan?” ninukugaguna.

22Ashtandi na manchushalla Sauloga <Jesusmi Cristo gan> nisha Damasco pueblobi kausuj israelgunada upayachingamami yalli alli yachachiga.

Sauloda mitikuchishkamunda

23Tauga p’unllaguna k’ipami Sauloda wañuchingu israelguna yuyarinukushkada 24pai yachi chayuga. Paiguna tuti p’unllami wañuchingu nisha chi pueblomunda llujshina pungugunabi chapagaguna. 25Sauloj yachagujkunaga shuj tuta jatun canastabi churusha chi puebloj pirkamunda uriyachigaguna.

Saulo Jerusalenbi gashkamunda

26Saulo Jerusalén pueblomu chayushaga Jesusbuj yachagujkunan tandanukungu munaga. <Na Jesusta katijchunga> yuyisha tukigunami paida manchuga. 27Shina manchagukish Bernabemi Sauloda Jesusbuj agllushkagunamunga pushusha rikuchiga. Paiga ima laya Saulo ñanbi Mandajta rikushkadash Mandaj paimu rimarishkadash ima laya Saulo Damasco pueblobi na manchushalla Jesusbuj shutibi yachachishkadash parluga. 28Chimundami Sauloga tuki Jerusalenda paigunan purisha na manchushalla Mandujbuj Shimida parlagusha 29griegobi rimuj israelgunan parlanukusha ch’imbapura rimanukush katiga, ashtan paigunaga wañuchingu yuyarinukuga. 30Chaishuj crijkuna chida yachi chayushami Saulodaga Cesarea pueblomu pushush risha chimundaga Tarso pueblomu kachagaguna.

31Shinushami Judeabi Galileabi Samariabish tuki crijkunaga chi llaktagunabi ña na katik’ichushka gagaguna. Diosbuj Espíritu ayudaki Mandajta manchusha kausushami crijkuna jinchiyasha ashtan mirariga.

Eneasta alliyachishkamunda

32Pedroga maida risha parlanukushaga Lida pueblobi linshuyachishkagunajmu riga. 33Chibimi pusuj watada suchu tukusha k’awitubi sirij Eneas shuti k’arida japiga. 34Pedroga paida niga, “Eneas, Jesucristomi kanda alliyachin. Jatari. Kambuj k’awituda pariji.” Shina ninmi paiga jatariga. 35Tuki Lidabi Sarón llaktabish kausujkuna jatarijta rikushaga Mandajta crigaguna.

Dorcasta kausachishkamunda

36Shuj Jesusta katij Tabita nishka warmi Jope pueblobi kausuga. Paibuj shuti griego shimibiga Dorcas nishkamiga. Paiga allida rurusha ministijkunamush ayudashami kausaga. 37Chi p’unllagunami Dorcasga ungusha wañuga. Paibuj cuerpoda armachishka k’ipaga jawa alto shuj ukubimi churugaguna. 38Jope puebloga Pedro purishka Lida pueblo kuchullabimiga. Crijkuna Lida pueblobi purijta yachushami, “Pedroda, ‘Jope pueblomu ut’kada shamubai,’ ningu richi,” nisha ishkida kachuga.

39Pedro paigunan risha chayukiga wañushka sirij ukumumi pushusha riga. Chibi viudagunaga paibuj muyundijta shayarisha wakusha Dorcas kausagusha rurushka churanagunada rikuchigaguna. 40Pedro chibi gajkunada tukida llujshichisha kachushaga kungurisha Diosta mañashka k’ipa wañushkada kutin rikushaga, “Tabita, ¡Jatari!” nikiga chi warmiga ñawida paskusha Pedroda rikusha tiyariga. 41Pedroga makimunda jatarichiga. Chi k’ipaga crijkunada viudagunadash kayusha kausujta rikuchiga. 42Jope pueblobi tuki kausujkunaga kaida yachi chayaga; taugagunami Mandajta crigaguna. 43Pedroga Jope pueblobi animalgunaj karada k’akusha ñutuyachij Simonbuj wasibimi tauga p’unllagunada sakiriga.

10

Cornelio Pedroda kayashkamunda

1<Batallón Italiano> nishkagunapura patsuj soldadogunada manduj10.1 <Centurión> nishkaga wakinbiga pusuj chungamunda (80) patsuj ishki chungagama (120) soldadogunada mandujkunami gaga. Cornelio shutimi Cesarea pueblobi kausuga. 2Paiga allida rurusha familiagunandi Diosta <Allimingui> nisha israelgunada kuchkin ayudasha, Diostash manchusha mañagujllamiga.

3Shuj p’unlla tardi kinsa uras shinada sueñobi laya Diosbuj ángel ukumu waigumusha “Cornelio,” nijta laruidi rikuga. 4Mancharishkaidi Cornelioga angelda rikuriasha, “¿Imada ningui, Manduj?” nisha tapuga.

Angelga, “Kan mañushkagunada uyusha, maijin ministijkunamu kushkagunada rikusha, Dios yuyarishkami. 5Jope pueblomu Simón pailladi Pedrosh nishkada pushamuchun maijingunadash kachi. 6Paiga animalgunaj karada k’akusha ñutuyachij jatun yaku kucha ladubi kausaj Simonbuj wasibimi pozadada mañusha tiyan,” niga.

7Ángel paiyun rimarisha rikimi Cornelioga paibuj ishki alli sirvijkunada paiyun maimush purij Diosta kazuj shuj soldadodash kayusha 8tuki ima tukushkada nishka k’ipaga Jope pueblomu kachuga.

9Kayundij chaubi p’unlla shinada kachashkaguna ñanda rigusha Jope pueblomu chayaguki Pedroga wasi jawamu Diosta mañungu sikuga. 10Chibi yarijachisha mikush nigukimi yanungama k’uidi kushilla sueñobi laya 11jawa pacha paskarijta shuj jatun linsu shina chusku puntabi watushka pambamu uriyamujtash rikuga. 12Chi linso layabiga tuki laya chusku chakiyujkunash llukusha purijkunash alisyujkunashmi rikuriga. 13Shuj rimarishka uyarisha paida, “Pedro, jatarisha wañuchisha miki,” niga.

14Shina niki Pedroga, “Mana, Mandajlla. Ñukaga mapalla nishka na gashaga na mikuchun mandashka animalgunadaga shuj kutinllash mana mikushkanichu,” niga. 15Shina niki kutinlladi rimarishaga, “Dios ‘Linshushkami gan’ nishkadaga ama ‘Mapallami gan’ nichu,” niga.

16Kinsa kutin shina tukushkanmi jatun linsoga jawa pachamu apushka gaga. 17<Sueñobi shinalla rikushkaga ¿imashi ganga?> nisha Pedro mancharishkaidi yuyarigukimi Cornelio kachushka k’ariguna tapi tapi Simonbuj wasi pungumu chayugaguna. 18Chimu chayusha kayashaga tapugaguna <¿Kaibichu Simón pailladi Pedro nishkaga kausagun?>

19Sueñobi laya ima tukushkada Pedro yuyarigujllabidimi Diosbuj Espirituga, “Riki. Kandaga kinsagunami mashkagun. 20Jatari; uriyasha imadash na yuyarishalla paigunan ri. Ñukaidimi kachugani,” niga.

21Pedro uriyasha mashkagujkunada, “Kanguna mashkagushkaga ñukaidimi gani. ¿Imamunda shamuganguichi?” nisha tapuga.

22Paigunaga, “Diosta manchusha kabishkada ruruj tuki israelgunash <Allimingui> nisha k’uyushka soldadogunada manduj Cornelio kachushkami shamunchi. Kan nishkada pai uyachun Diosbuj angelmi paibuj wasimu kanda pushamuchun nishka,” nigaguna.

23Shina nikimi Pedroga paigunada ukumu chi tutaga paigun chibi pakarichun waiguchisha kayundij p’unlla rigukimi Jope pueblobi kausuj maijin crijkunaga katisha riga.

24Kayundij p’unllaga Cesareamu chayugaguna. Chibimi Cornelioga paibuj alli apanukujkunada familiagunadash tandachisha chapaga. 25Pedro wasimu chayuki Cornelioga paigun tupusha paibuj ñaubuki kungurisha kumuriga. 26Pedroga, “Jatari. Ñukash kan layaidi k’arimi gani,” nisha shayachiga.

27Shina ninukush katisha ukumu waigushaga taugaguna tandanukusha tiyajtami japiga. 28Paigunamu Pedroga, “Israelguna crishkabi na israelgunan ama tandanukuchun, wasigunamush ama waiguchun yachachishkada kangunaga yachanguichimi. Shina gakish Diosmi pidash <Juchayujmingui> na gashaga <Mapallamingui> nisha ama ñuka nichun yachachiga. 29Chimundami paiguna parluki imash na nishalla shamugani. Kununga <¿Imamunda ñukada pushachun kachugangui?> nisha tapuguni.”

30Shina tapukimi Cornelioga, “Ñami chusku p’unlla gan. Kishna uraslladimi tardi kinsa urasta ñukaj wasibi Diosta mañagunmi p’alaniguj churana churashka k’ari rikurisha, 31‘Cornelio, kan mañushkada Diosga uyushkami ministijkunamu kushkadash yuyarishkami. 32Jope pueblomu Simón pailladi Pedro nishkada pushamuchun kachi. Paiga animalgunaj karada k’akusha ñutuyachij jatun yaku kucha ladubi kausaj Simonbuj wasibimi pozadada mañusha tiyan,’ niga. 33Chimunda shina ninmi mashkachun kachugani. Kaimu shamusha allidami rurushkangui. Kununga imallada kan nichun Mandaj kachushkada uyungu tukigunami Diosbuj ñaubuki ganchi,” niga.

Cornelioj wasibi Pedro gashkamunda

34Pedro rimaringu kallarishaga, “Diosmunga tukiguna pish na yalli gashkada kununmi alli yachani. 35Paida manchusha kazujkunada kabishkada rurujkunadash maijin llaktamunda gakish Diosga paigunanmi kushiyan. 36Kangunaga israelgunamu Dios kachashka parluda yachanguichi. Kai k’uilla kausida kuj Alli Shimiga tukigunada Mandaj Jesucristomundami. 37Juanchu bautizachun nishka k’ipa Galileamunda kallarisha tuki Judea llaktagunabi ima tukushkada kangunaidi yachunguichimi. 38Nazaretmunda Jesusmu Diosbuj Espiritudash imadash ruranadash kusha Dios ch’ikanyachishkada yachunguichimi. Dios Paigun gashkamundaga allida rurusha diablo katishkagunadash alliyachisha puriga. 39Judea llaktabi Jerusalén pueblobish Jesús tuki ima rurushkada rikujkunami ganchi. Paida cruzbi warkusha wañuchigaguna, 40shinash Diosga Jesusta kinsa p’unllabi kausachishami rikurichun sakiga. 41Jesusga tukigunamunga na rikurigachu, ashtangarin ñukuchi ima rikushkada nichun ñaubamundadi Dios agllushkagunallamumi wañushkagunajmunda kausarishka k’ipaga paiyun mikujkunamu ubiajkunamu rikuriga. 42Jesusga ñukuchidaga <Wañushkagunash kausujkunash alli na alli gashkada juchachichun Ñukada Dios churashkami> nisha tukigunamu parlachun kachuga. 43Dios nishkada tuki parlujkunami Jesusmundaga <Maijin Paida crijkunaga Paibuj shutimundami juchagunada perdonashkami> nisha ñami parlushka,” niga.

Na israelgunash Diosbuj Espirituda japishkamunda

44Pedro rimarigujllabidimi paibuj shimida tuki uyagujkunaj jawamu Diosbuj Espíritu uriyamuga. 45Pedron chayaj circuncidashka crijkunaga na israelgunamush Diosbuj Espirituda kujta rikushami 46na israelguna Diosta <Allimingui> nisha shuj shimigunabi rimarijtash uyushkamundami mancharigaguna. Chimunda Pedroga, 47“Ñukuchi laya Diosbuj Espirituda japijkuna yakun bautizashka gachunga ¿pidi jarki pudingari?” niga.

48Paigunadaga Jesucristoj shutibi bautizashka gachunmi manduga. Chi k’ipaga Pedroda <Asha p’unllagunada ñukuchin sakiribai> nisha mañagaguna.

11

Pedro ima laya rurashkada nishkamunda

1Diosbuj Shimida na israelgunash crishkadami Jesusbuj agllashkaguna Judea llaktabi crijkunash yachi chayugaguna. 2Jerusalén pueblomu Pedro ichiyamukiga circuncisión parti crijkunaga11.2 Chi crijkunaga tuki k’ariguna circuncidashka gachun munujkunamiga. paida rimagaguna. 3“¿Imashti na israelgunaj wasimu risha paigunan mikugangui?”11.3 Na israelgunaga na circuncidashkagunamiga, na Moisés mandashkada kazujkunamiga. Chimunda israelgunaga chi laya mapagunan na mikuna gaga. nisha tapugaguna.

4Pedroga kallarimunda pacha ima tukushkada ningu kallarishami, 5“Ñukaga Jope pueblobi kausagusha Diosta mañagukimi k’uilladi sueñobi laya shuj jatun linsu shina chusku puntabi watushka jawa pachamunda ñuka tiyashkamu uriyamujta rikugani. 6Chida alli rikukimi chusku chakiyuj animalguna, sachabi tiyuj p’iña animalguna, llukusha purijkuna, alisyujkunashmi rikuriga. 7Shinalladi rimarisha, ‘Pedro, jatarisha wañuchisha miki,’ nijta uyushami 8ñukaga, ‘Mana, Mandaj. Mapayashka mikunaga shuj kutinllash na ñukaj shimimu waigugachu,’ nigani. 9Shina nikimi jawa pachamunda kutin rimarishaga, ‘Dios <Linshushkami gan> nishkadaga <Mapallami gan> ama nichu,’ niga. 10Kinsa kutin shina tukushka k’ipami jawa pachamu kutin tukiguna ichiyashka gaga. 11Shina tukunmi Cesarea pueblomunda ñukamu kachushka kinsa k’arigunaga ñuka tiyashka wasimu chayamuga. 12Diosbuj Espiritumi <Imadash na yuyarishalla paigunan ringui> nisha manduga. Shinami kai sujta waukigunandi chi kachuj k’aribujmu risha wasimu waiguganchi. 13Paiga ima laya shuj ángel paibuj wasibi shayarisha, ‘Simón pailladi Pedro nishkada pushamuchun maijindash Jope pueblomu kachi. 14Paimi ima laya kanda kambuj familiagunandij kishpichinashkadash ninga,’ nijta rikushkada ñukuchimu niga. 15Ñuka rimaringu kallarikimi Diosbuj Espirituga ñukuchimu kallaribi shamuj layaidi paigunaj jawamush uriyamuga. 16Chida rikushami, ‘Juanchuga yakullanmi bautizaga, ashtan kangunaga Diosbuj Espiritunmi bautizashka ganguichi,’ nisha Mandaj nishkada yuyarigani. 17Dioslladi ñukuchimu layaidi Manduj Jesucristoda crishkamunda na israelguna gakish paigunamush kushka. Shinakimi ñukaga <Dios, ama kuichu> ningujka imash na ganiga.”

18Chida uyashami crijkunaga upalla sakirisha kashna niga, “Diosga na israelguna juchada sakisha Paimu vueltariki kausida charichun kushka,” nisha Diosta <Allimi gangui> nigaguna.

Antioquiabi crijkunamunda

19Ishtikuda wañuchishka k’ipaga katik’ichushkamunda risha chingarishka crijkunamunda shujkunaga Fenicia llaktamu Chipre islamu Antioquía pueblomu risha israelgunallamu Diosbuj Shimida parlagugaguna. 20Shina gakish Chipre islamunda Cirene pueblomundash maijin crij k’ariguna Antioquía pueblomu chayushami na israelgunamush Manduj Jesusmunda Alli Shimida parlagaguna. 21Mandajbuj imadash rurajllan paigunan gakimi taugaguna crisha Mandajmu vueltariga.

22Jerusalenmunda crijkuna kaida uyushami Bernabeda Antioquía pueblomu kachugaguna. 23Chimu chayusha Dios alligunada kushkamunda ima rikuchishkagunada rikusha kushiyashami <Mandajta na sakisha tuki shungun alli katinguichi> nisha tukigunamu yachachiga. 24Bernabega alli k’ari Diosbuj Espíritu junda gasha tuki shungun crijmiga. Shinushami taugaguna Mandajta criga.

25Chi k’ipami Bernabega Tarso pueblomu Sauloda mashkungu riga. 26Chibi japishami Antioquía pueblomu pushusha riga. Wata jundadami shuj crijkunan taugagunamu yachachisha tandanukugaguna. Antioquía pueblobimi yachagujkunadaga <Cristoda crijkunami> nisha shutichi kallarigaguna.

27Chi p’unllagunami Dios nishkada maijin parlujkunaga Jerusalenmunda Antioquía pueblomu riga. 28Paigunapuramunda Ágabo shuti Diosbuj Espíritu yuyida kuki shayarishaga <Jatun yarijimi tuki kai pachabiga tiyanga> niga. Shina nishkaga Roma llaktada jatun manduj Claudioj mandanabimi p’aktuga. 29Shina tukukimi chi yachagujkuna ayudangu yuyarishaga paiguna pudishkan imalladash Judea llaktabi crijkunamu kachugaguna. 30Shinada rurusha Bernaben Saulon yuyijkunamu kuchun kachuga.

12

Jacoboda wañuchisha Pedroda carcelbi churashkamunda

1Chi p’unllagunami jatun manduj Herodesga maijin crijkunada katik’ichachichun japiga. 2Juanchuj wauki Jacobodash espadan wañuchichun kachuga. 3Shina rurushkamunda israelguna kushiyashkada rikusha Pedrodash japichun kachuga. Levadura illuj tandada mikuna pishta p’unllagunabimi shina ruruga. 4Pedroda japimushka k’ipaga Herodesga carcelbi churusha chunga sujta (16) soldadogunada chusku chusku tandanukusha chapachun kachuga. Pedrodaga Pascua p’unlla k’ipa tukigunaj ñaubuki tapik’ichusha rikuchingumi yuyaga. 5Shinusha Pedro carcelbi tiyakimi tuki crijkuna paimunda Diosta mañariagaguna.

Pedroda carcelmunda llujshichishkamunda

6<Kayaga gentegunaj ñaubukimi rikuchisha> nisha Herodes yuyashka tuta Pedroga ishki cadenan watushka ishki soldadogunaj chaubibi puñuga. Chaishuj soldadogunash cárcel pungubi chapusha shayakimi 7ñash Mandajbuj ángel rikurisha cárcel ukuda p’unllallada ruruga. Angelga Pedroda kustisbi tupusha rijchachishaga, “Ut’kada jatari,” nin, Pedroj makimunda cadenaguna paskarisha urmuga. 8Angelga Pedroda, “Chumbillirisha kambuj pargatida churiri,” niga. Paiga ángel nishkadami ruraga. “Kambuj jawa churanadash churusha ñukada katimi,” niga.

9Ángel ima rurushkada shinadi gashkada na yachushallami sueñobi layalla yuyusha Pedroga katisha riga. 10Ukumunda pacha llujshingujka ishki pushtubi chapajkunaj kuchuda rishami ñanmu llujshina pueblomu waiguna jirru pungumu chayuki punguga pailladi paskariga. Llujshisha asha karullada ña rigukimi ñash angelga paillada sakisha riga.

11Chimunda Pedroga, “Herodesbuj makimunda israelguna imalla rurush nishkamundash llujshichichun Mandajka Paibuj angelda kachushka. Kununmi allidijka yuyi japini,” niga.

12Shina yuyushami Pedroga Marcos nishka Juanchuj mama Mariaj wasimu riga. Chibimi taugaguna tandanukusha Diosta mañaguga. 13Kanllamunda pungu takakimi Rode shuti warmi mara sirvij pi gashkada rikungu riga. 14Pedro rimarijta rijsisha manchanai kushiyashami punguda paskana randiga ashtan ukumu ut’kada risha, “Pedromi pungu waigunabi shayan,” nisha niga. 15Chida uyushaga, “¡¿Lokachumadi gangui?!” nigaguna. Pai Pedrolladi gashkada nigukimi, “Nash paichunga; paibuj angelmishkanga,” nigaguna.

16Pedro punguda takusha katigujllabi paiguna paskusha pailladi gashkada rikushaga kushiyasha mancharigaguna. 17Upayachun nisha Pedroga makin señasta rurushaga Mandajka carcelmunda ima laya llujshichishkada niga. “Kaidaga Jacobomu wauki panigunamush yachi chayachinguichi,” nishka k’ipaga llujshisha shuj ladumu riga.

18Ña p’unllayaki carcelda chapagujkunaga Pedro ima tukushkada tapunukusha kaparinukusha mancharigaguna. 19Pedroda mashkachun Herodesga kachuga. Shinash na japishaga Pedroda chapujkunada tapik’ichusha wañuchichun kachuga. Chi k’ipami Herodesga Judea llaktamunda llujshisha Cesarea pueblomu risha chibi sakiriga.

Herodes wañushkamunda

20Manduj Herodesga Tiro Sidón pueblogunamundagunanmi manchanai p’iñariga. Shinusha chimundagunaga shuj yuyilla tukusha paibuj ñaubujmu ringu yuyarishaga mandujbuj wasibi <Alli> nishka, sirvichun churashka Blaston alli apanukuj tukushaga Mandajbuj llaktamunda chi puebloguna illujta mikunagunada japijkuna gashkamunda Mandujkun alli tukungumi pailladi mañachun mañugaguna. 21Herodesga shuj p’unllaj churashami manduj gashkada rikuchij churanada churarisha jatun manduj tiyarinabi tiyarishaga tiyajkunamu rimaringu kallarikimi 22tandanukushkagunaga, “¡Chi rimajka na gentechu, ashtangarin diosmi gan!” nisha kaparigaguna. 23Shina kaparigujllabidimi Herodesga Diosta <Allimingui> na nishkamunda Manduj kachushka ángel shamusha unguchikimi k’uruguna mikushka wañuga.

24Shina gakish Diosbuj Shimiga mirarish katisha tuki ladubish yachi chayachishka gaga.

25Bernabega Saulondij paiguna ruranada tukuchishami Marcos nishka Juanchuda Jerusalén pueblomunda pushusha Antioquía pueblomu kutin rigaguna.

13

Bernabeda Saulodash kachashkamunda

1Antioquía pueblobi gaj iglillabimi Dios nishkada parlujkuna yachachijkunash tiyaga. Paigunaga kaigunamiga: Bernabé, Yana nishka Simón, Cirene pueblomunda Lucio, Galilea llaktada manduj Herodeskun pariju iñuj Manaén, Saulosh. 2Shuj p’unlla paiguna na mikusha Mandajta <Alli> nigukimi Diosbuj Espirituga, “Ñuka agllusha kayashkada rurachunmi Bernabedash, Saulodash anchuchibaichi,” niga.

3Shina nikimi na mikusha Diosta mañushka k’ipaga paigunaj jawabi makida churusha kachugaguna.

Bernabé Saulosh Chiprebi gashkamunda

4Diosbuj Espíritu kachukimi Bernabesh Saulosh Seleucia pueblomu riga. Chimundami barcobi sikusha Chipre islamu rigaguna. 5Salamina pueblomu chayushami israelgunaj Diosmunda yachana wasibi Diosbuj Shimida parlugaguna. Juanchu paigunada ayudashami puriga.

6Tuki islada purishami Pafos pueblomu chayugaguna. Chibimi Israelmunda yumbu Barjesuskun tupanukugaguna. Paiga <Diosmunda parlujmini> nisha llullashami puriga. 7Barjesusga Chipre islada manduj Sergio Paulon apanukujmiga. Chi mandujka alli yachuj gashami Diosbuj Shimida uyungu nisha Bernabeda Saulondijta pushachun kachuga. 8Yumbuga griego shimibiga Elimas shutimiga. Paiga ama crichun nishami mandujtaga jarkungu munuga.

9Shinushami Saulo pailladi Pabloga Diosbuj Espíritu junda gasha Elimasta rikuriashaga 10kashna niga, “¡Diabloj churi, tuki allida na rikunachij! ¡Tuki llullashkan tuki milli ruranagunan jundashkangui! ¿Imashti Mandujbuj dirichu ñanda ishtuyachinadaga na sakingui? 11Manduj llakichiki kunun na rikuj tukusha tauga p’unllagunadami indida na rikungui.”

Shina ninmi Elimasbuj jawabi yanamanga ansan uriyaki makimunda pushachun nisha maijindash mashkaga. 12Shina tukujta rikusha Sergio Pauloga Mandujmunda yachachiki kushilla mancharishami criga.

Pablo Antioquiabi parlushkamunda

13Pabloga paigun purijkunandi Pafos pueblomunda barcobi sikushami Panfilia llaktabi gaj Perge pueblomu chayuga. Chibi paigunada sakishami Juanchu pailladi Marcos nishkaga Jerusalén pueblomu kutin shamuga. 14Perge pueblomundaga Pisidia llaktabi gaj Antioquía pueblomu rigaguna. Chibimi samana p’unlla Diosmunda yachana wasimu waigusha tiyarigaguna. 15Moisés mandashka escribishkagunadash Dios nishkada parlujkuna escribishkadash liyushka k’ipami Diosmunda yachana wasibi pushujkuna parlachun kachashaga kashna niga, “Waukiguna, imaidash kushiyachina shimigunada charishaga kunundi tukigunamu parlabaichi.”

16Shina nikimi Pabloga jatarisha makin upayachun rikuchishaga kashna niga, “Israelgunash Diosta manchuj na israelgunash, uyichi. 17Israelgunaj Diosmi ñukuchij ñauba taitagunada agllushka. Paigunadaga na Egiptomunda gakish Diosmi Egiptobi taugagunada mirachishka. Chi k’ipami Paibuj ruri pudijllan chimunda llujshichisha 18shitushka pushtubi chusku chunga (40) watada paiguna ima na alligunada rurakish Diosga aguantashami 19Canaán llaktamunda kanchis llaktada chingachishtasha ñukuchij ñauba taitagunamu chi achpada kuga. 20Chigunaga chusku patsuj pichka chunga (450) shina watabimi p’aktuga.

“Chi k’ipaga Dios nishkada parluj Samuelbuj p’unllagama mandachun nishami juezkunada churuga. 21Chimunda shuj jatun manduj paigunada mandachun nisha Diosta mañukimi Benjamín nishka tribumunda Cisbuj churi Saulda churaki chusku chunga (40) watada mandaga. 22Diosga Saúl mandashkada kichushka k’ipaga David-da mandachun churushami, ‘Isaíbuj churi David Ñukaj shunguda kushiyachijta tuki Ñuka munushka shinada rurujta yachashkani,’ niga. 23Davidbuj wawagunaj wawagunallamundadimi Kishpichij Jesusta israelgunamu Diosga Pai nishka layadi kachushka. 24Jesús narij shamujllabidimi Juanchuga tuki israelgunamu <Juchagunada sakisha Diosmu vueltarisha bautizarichi> niga. 25Juanchuga paibuj rurana tukurigukimi, ‘Ñukadaga ¿pidi gani, yuyanguichi? Na chichuni,13.25 Juanga <Na chichuni> nisha <Na kanguna shuyashka Dios agllusha kachashka Cristochuni> nisha nin. ashtan ñukaj k’ipami shuj shamunga. Paibuj chakimunda pargati watashkalladash paskungu na kabinichu,’ niga.

26“Uyichi, Abrahambuj wawaguna ñukaj waukiguna Diosta manchuj na israelgunagunash. Kai kishpichij shimigunaga ñukuchimumi gan. 27Jerusalenbi kausujkuna paigunada mandujkunash Jesusta pi gashkadash Dios nishkada ñauba parlujkuna escribishkada samana p’unllandi liyashkadash na yachugagunachu. Shinakish paigunalladi Jesusta wañuchichun kachasha Dios nichishkada p’aktachigaguna. 28Jesusta wañuchingaj ima na alli rurushkada na japishash Pilatodaga Jesusta wañuchichun nisha mañagaguna. 29Diosbuj Shimibi Paimunda tuki nishkada p’aktachishka k’ipa cruzmunda uriyachisha ut’kubi pambugaguna. 30Shina gakish Diosga wañushkagunapuramunda kausachigami. 31Jesusga Galilea llaktamunda Jerusalenmu Paiyun rigujkunallamumi tauga p’unllagunada rikuriga. Paida rikujkunami kununga Paimunda israelgunamu parlujkuna gan.

32“Shinushami Alli Shimida kangunamu parlagunchi: Diosga ñukuchij ñauba taitagunamu <Kusha> nishkada 33Jesusta kausachishalla paigunaj wawashkamundaga ñukuchimu p’aktachishkami. Salmos capítulo dosbi nishka laya ‘Kanmi Ñukaj Churi gangui. Kununga Ñuka Kambuj Taita tukugani’13.33 Sal 2.7 niga. 34Diosga wañushkagunaj chaubimunda Jesusbuj aicha ama ismuchun kausachiga. Kai nishka tiyan: ‘David-da mingushash p’aktachinash alligunada kusha nishkadaga kangunamumi kusha,’13.34 Is 55.3 nishkami. 35Shinushami shuj Salmobish, ‘Kambuj Jucha Illujbujta ama ismuchun sakinguichu,’13.35 Sal 16.10 nishka tiyan.

36“Davidga pai kausi p’unllagunabi kausujkunada Dios munashka shina mandashka k’ipa wañuki paibuj ñauba taitagunaj kuchubi pambuga; paibuj aichaga ismugami. 37Ashtan Dios Kausachijbuj cuerpoga na ismugachu. 38-39Shinusha waukiguna, Moisés mandashkada katinaga ima juchachinash illuj tukuchun na pudinchu, ashtanbish Jesús kangunaj juchagunada perdoni pudishkada yachichi. Mashnalla Jesusta crijkuna Paimundami ima juchachinash illuj tukun. 40Yuyin ganguichi. P’akta Dios nishkada parlujkunaj escribishka kangunabi p’aktanmu:

41‘Rikichi, Ñuka nishkada na valichisha rimujkuna, mancharisha chingarichi.

Chi p’unllagunaga Ñuka rurashkada shujkuna intindichikish kangunaga na cringuichichu,’13.41 Hab 1.5 niga.”

42Pablo Bernabendij Diosmunda yachana wasimunda llujshiki chibi gajkunaga shamuj samana p’unllash chigunalladadi nisha katichun mañugaguna. 43Diosmunda yachana wasibi parlanuki tukuriki tauga israelguna Dios yuyilla gaj israel tukushkagunash Pabloda Bernabedash katisha rigaguna. Paigunaga <Dios kushka alligunada na kungarisha ñaubujmu katinguichi> nisha yachachigaguna.

44Chi katij samana p’unllabi kazi tuki chi pueblobi kausujkuna Mandajbuj shimida uyungu tandanukugaguna. 45Israelgunaga taugalladijkuna tandanukujta rikusha ama crichun munasha p’iñarisha Pabloj parluda jarkungu nisha rimugaguna. 46Chimundami Pabloga Bernabendij na manchushalla jinchi shayarisha kashna nigaguna, “Kanguna israelgunamundimi kallaribiga Diosbuj Shimida yachi chayachishkaga ministiriga. Kanguna na uyanachisha na tukurij kausida na valichikimi na israelgunajmu rishun. 47Mandujka ñukuchidaga

‘Kandaga na israelgunaj luz laya gachunmi churushkani, pish na chayushka karubi kausujkunamu Ñukaj kishpichinada apachun’13.47 Is 49.6 nisha manduga.”

48Kishna nijta uyushami na israelgunaga kushiyasha <Mandajbuj nishkaga allimishka> nigaguna. Mashnalla Dios na tukurij kausida japichun agllashkagunaga criga. 49Shinami tuki llaktabi tiyajkuna Mandujbuj shimida yachi chayaga. 50Kashna nigukish israelgunaga paigunaj Diosta yuyarij <Alli> nishka charij warmigunan shinaidi chi puebloda pushuj k’arigunamushmi na alli yuyigunada kugaguna. Pabloda Bernabedash katik’ichushka gachun jatarichisha kai llaktamunda llujshichiga. 51Chimundami Pablosh Bernabesh chakimunda achpada chaspisha chiguna na alli gashkada rikuchisha Iconio pueblomu rigaguna. 52Shinash yachagujkunami13.52 Chi crijkunaga Antioquiabi gajmi. Diosbuj Espíritu jundashka gasha kushilla kausugaguna.

14

Iconiobi gashkamunda

1Pablo, Bernaben Iconio pueblobi gasha israelgunaj Diosmunda yachana wasimu waigusha Diosbuj Shimida alli parlukimi taugalladij israelgunash na israelgunash crigaguna. 2Ashtan na crish nij israelgunaga <Crijkunaga na allichu> nisha yuyarichunmi na israelgunamu milli yuyigunada kusha p’iñachigaguna. 3Chimunda Pablo Bernabendij unida chibi sakirisha Mandujbuj shimida tuki shungun imadash na mancharishalla parlugaguna. Mandajka pish na ruri pudishkagunada pish na rikuchishkagunadash paigunamu rurachun kushami Paibuj kushka alligunada parlashkadaga kabishka gashkada rikuchiguga. 4Shinushami chi pueblobi kausujkuna chaubirisha shujkunaga israelgunaj parti shujkunaga Jesusbuj agllashkagunaj parti gagaguna. 5Chimundami israelguna na israelgunash mandujkunan paigunada llakichingu shinalladi rumigunan pigungu ninukuga. 6Pablo Bernabendij chida yachi chayushaga Licaonia llaktabi tiyaj Listra Derbe pueblogunamu chi llakta muyundijkunamush rigallagunami. 7Chigunabish Alli Shimida parlush katishami purigaguna.

Listrabi Pabloda rumin pigushkamunda

8Listra pueblobimi wacharishkamunda pacha nadij purij suchuga tiyaga. 9Pablo rimarigujta uyushaga chi suchu tuki shungumunda alliyanada crigujta Pabloga rikuriasha 10jinchida kaparisha, “¡Jatari! ¡Kambuj chakida alli churusha shayari!” ninmi,

suchuga saltusha shayarisha puringu kallariga. 11Pablo shina rurujta rikushami chibi gajkunaga Licaonia shimibi, “¡Ñukuchimu dioskuna ñukuchi laya tukusha uriyamushkami!” nisha kaparingu kallarigaguna.

12Bernabedaga <Paiga ñukuchij dios Jupitermi> shinaidi Pablodash parluj gashkamunda <Paiga ñukuchij dios Mercuriomi> nigaguna. 13Kai pueblomu waigunabi dios Jupiterda <Allimingui> nina wasimi tiyaga. Chibi sirvij curami k’ari wagragunada tuki laya sisagunan rurashka coronagunadash punguguna ñaubujmu apamuga. Paiga tukigunan Pablomu Bernabemush wagragunada kusha wañuchingu munugaguna. 14Bernabega Pablosh ima tukunada ña yachashaga paigunaj churanada llikisha14.14 Churanada llikishaga imadash mancharisha <Chi ruranagunaga na alligunami> yuyashkamunda rurujkunami gashka. chi taugagunaj chaubimu waigusha kaparigaguna,

15“Taitaguna ¿imasha shina rurunguichi? Ñukuchikish kanguna layalladi gentegunami ganchi. Ñukuchiga Alli Shimida kusha kangunamu nishaga <Diosga jawa pachada, kai achpada, jatun yaku kuchada, tuki chibi imalla tiyajkunadash rurushkami. Imakish na valijta sakisha chi kausuj Diosmu kuchuyichi> ningumi shamuganchi. 16Ñaubamundadi Diosga tuki llaktamundagunada paiguna munushka shina kausachun sakishash 17Pai allida rurushkaga Pai pi gashkada rikuchin. Diosga kangunamu jawa pachamunda tamialladash kachusha tarbushkadash iñachisha mikunadash kushami kangunaj shunguda kushiyachin,” nigaguna.

18Kaigunada nigushash diosmu kuj laya wagrada chi taugaguna ama wañuchichun kaziidimi na jarkugaguna.

19Antioquía Iconio pueblogunamunda israelguna chayamusha taugagunaj yuyida pandachigaguna. Paigunaga Pabloda rumin pigushaga wañushka gashkada yuyusha pueblomunda aisusha llujshichisha shitugaguna. 20Yachagujkuna paibuj muyundijta tandanukukimi Pabloga jatarisha kutin chi pueblomu waigusha, kayundij p’unlla Bernabendij Derbe pueblomu rigaguna.

Antioquiamu kutin rishkamunda

21Derbebi Alli Shimida parluki taugaguna Diosta crijkuna tukushka k’ipami kutin Listra, Iconio, Antioquía pueblogunamush ishkindij shamugaguna. 22Chi pueblogunabi yachagujkunamu kushilla crisha katichun nisha jinchiyachishami, “Diosbuj mandanamu waigungujka manchanai llakidami apana ganchi,” nigaguna. 23Shinaidi maibi iglilla tiyashkabimi yuyijkunada agllusha na mikusha Diosta mañusha paiguna crishka Mandajmu mingugaguna.

24Kutin Pisidia llaktada rigushami Panfilia llaktamu chayugaguna. 25Perge pueblobi Diosbuj Shimida yachi chayachishka k’ipa Atalía pueblomu rigaguna. 26Chimunda Siriabi gaj Antioquiamu kutin ringu barcobi sikugaguna. Sarun Antioquiabi crijkuna paigunada Dios chapasha p’aktachichun na kuna gakish Diosbuj k’uyimu mingushkamunda ishkindijka ña tukida tukuchigagunami.

27Ña Antioquía pueblomu chayushami iglillada tandachisha Dios paigunan gasha tuki rurushkagunadash Paida crichun na israelgunaj yuyida paskashkadash nigaguna. 28Shinami Pablosh Bernabesh unida yachagujkunan chibi sakirigaguna.

15

Jerusalenbi tandanukushkamunda

1Chi p’unllagunami Judea llaktamunda Antioquía pueblomu rijkuna waukigunamu,15.1 Chi waukigunaga chibi kausuj na israelgunamiga. “Moisés mandushka shina aicha karada na p’itichishaga15.1 Abrahambuj p’unllamunda pacha kunungama pusuj p’unllayujtami israelguna circuncisión nishkada ruranguna. Circuncisionda ruranaga ullu umaj aicha karada p’itichishkadami nin. Kallarishkabi ñauba ari ninukushkabiga tuki k’arigunamu, ruku gakish, circuncisionda rurachiga. Paigunaj ñauba taita Abraham-mi, Diosmu ari nishkada yuyaringu chashnaga ruruj gashka. Gn 17.9-14; 17.23-27 na kishpichishka ganguichichu,” nisha yachachigaguna. 2Chimundami Pablosh Bernabesh paigunan manchanai jinchida rimanukuga. Shinaga Pabloda Bernabeda shuj crijkunada agllusha Jerusalén pueblomu ichiyasha Jesús agllashkagunan yuyijkunan kai yachachishkamunda yuyarisha ninukuchun kachugaguna.

3Chi iglilla Pabloda Bernabeda shuj crijkunadash Jerusalenmu kachuki rigusha Fenicia Samaria llaktagunada rigushami na israelguna ima laya ñauba crishkada sakisha kununga Diosta katishkamunda yachi chayachikimi tuki wauki paniguna manchanai kushiyaga.

4Jerusalenmu chayukimi iglillash Jesús agllushkagunash yuyijkunash <¿Alli shamushka ganguichi?> nisha japiki Dios paigunan ima rurushkada nigaguna. 5Fariseogunamunda shuj crijkuna shayarisha, “Chi na israelgunash crij tukushaga, ‘Circuncisionda ruranadash Moisés mandushkadash kazunaminguichi,’ ninaminchi,” nigaguna.

6Shinushami Jesús agllushkaguna yuyijkunash chi nishkagunada yuyarinukungu tandanukugaguna. 7Unida rimanukushka k’ipami Pedro shayarisha, “Waukiguna, Diosga Alli Shimida na israelgunamu parlachun paigunash crichun nisha kangunapuramunda ña unimunda ñukada agllushkadaga yachunguichimi. 8Tukigunaj shunguda rijsij Diosmi ñukuchimu kushka layaidi Paibuj Espirituda na israelgunamush kusha shinami paigunada japij gashkada rikuchiga. 9Diosga ñukuchidash paigunadash na shuj layagunadaga rurushkachu. Crishkallamundami Diosga paigunaj shunguda linshuyachishka. 10Kununga chi ñauba mandushka shimigunadaga ñukuchij ñauba taitagunash ñukuchish na p’aktachi pudishkanchichu. Kangunaga chi llashij yugo layada crijkunabi churushaga ñauba mandushkada crijkuna p’aktachichun nishaga ama Diosta p’iñachingu yuyaringuichichu. 11Ima shina Mandaj Jesús na kabikish alligunada kusha ñukuchida kishpichishkadaga paiguna layaidi yanga japishkanchi,” niga.

12Tukiguna upalla tukusha Pablo Bernabendij na rikushkagunada pi na ruri pudishkadash na israelgunaj ñaubuki Dios paigunamu rurachishkada nigujta uyugaguna.

13Paiguna tukuchiki Jacobo kashna niga, “Waukiguna, uyabaichi. 14Simonlladimi ñukuchimunga <Diosga na israelgunamunda shujkunada agllusha Paibuj tukuchun k’uyida rikuchingu kallarishka> niga. 15Kai nishkaga Dios nishkada parlujkunash igulmi nin:

16‘Kai k’ipa kutin shamushami.

Davidbuj mandanada15.16 Davidbuj mandanada nishaga griegobi Davidbuj tuldoda nin. urmachishkada wasichisha p’akirishkagunadash tandachisha kutinmi shayachisha.

17Chaishujkunash Ñukaj shutida tuki apaj na israelgunash Ñuka Mandajta mashkachunmi shina rurusha,’15.17 Am 9.11-12

18Mandajka shina nishka. Paiga ñaubamunda pacha

kai tukida rijsichigujmi gan.

19“Chimundami ñuka yuyibiga: na israelguna ñauba crishkagunada sakisha Diosta katish nikiga na jinchi gachun ministirinchu. 20Shina randiga paigunamunga <Rurushkalla dioskunamu kushka animalgunaj aichada ama mikunguichichu. Piyunbish siririjkunaga ama gaichichu. Sipisha wañuchishka animalbuj aichadash yaurdash ama mikunguichichu> nisha escribisha kachashunchi. 21Ñaubamundadi tuki pueblogunabi Moisés mandushkada parlusha tuki samana p’unllagunabi tandanukusha Diosmunda yachana wasigunabi liyushash katishkamundami paigunamu escribishun.”

Na israelgunamu escribishkamunda

22Chimundami Jesusbuj agllashkaguna, yuyijkunash iglillandij, waukigunapura <Alli> nishka ishkigunada Barsabás nishka Judasta Silastash Pablon Bernabendij Antioquía pueblomu richun agllanukugaguna. 23Paiguna apasha richunmi cartabi kashna nisha escribigaguna,

“Ñukuchi Jesusbuj agllushkaguna, yuyijkunashmi Antioquía pueblobi Siria Cilicia llaktagunabi kausuj na israel wauki panigunada saludanchi. 24Na ñukuchi kachashkaguna ñukuchijpuramunda risha, kangunada paigunaj shimigunan manchachisha muspachigushkada yachushkanchimi. 25Chimundami tuki tandanukusha ñukuchipuramunda kai waukigunada ñukuchij k’uyushkaguna Bernaben Pablondij kangunada rikungu richun aglluganchi. 26Paigunami ñukuchij Mandaj Jesucristo shutimunda wañunadash na manchushalla purishkaguna. 27Shinushami Judasta Silastash kangunamu ñukuchi escribishkada alli yachi chayachichun kachunchi. 28Diosbuj Espiritumu ñukuchimush alli gakimi kanguna ama ashtan apachun kaigunallada nisha ninchi: 29Rurushka dioskunamu wañuchishka animalgunaj aichada ama mikunguichichu, yaurdash sipisha wañuchishka animalbuj aichadash ama mikunguichichu, shinaidi piyunbish siririjkunaga ama gaichichu. Kaigunada kazushaga allidami rurunguichi. Shuj p’unllagamachi.”

30Chi chuskugunaga <Shuj p’unllagamachi> nishka k’ipa Antioquiamu rigaguna. Chibimi tuki crijkunada tandachisha chi escribishkada kugaguna. 31Chida liyushka k’ipa paigunada llakisha kushiyachingu kachushkada rikushami tukiguna kushiyagaguna. 32Judasbish Silasbish Dios nishkada parlaj gashami crijkunada paigunaj shimin kushiyachisha ashtan katina yuyidash kugaguna. 33Tauga p’unlla k’ipa paigunada kachujkunajmu vueltachun <Alli k’uillada ringuichi> nisha kachugaguna. 34Shina gakish Silasga chibi sakiringu yuyaga. 35Shinalladi Pablosh Bernabesh Antioquiabi sakirishaga taugagunandij Mandujbuj Alli Shimida parlusha yachachish katigaguna.

Pablo Bernabesh shujta shujta yuyashkamunda

36Tauga p’unllagunada chibi gashka k’ipami Pabloga Bernabeda, “Mandujbuj Alli Shimida sarun ñukuchi parlushka pueblogunabi crijkuna ima laya katishkada rikungu kutin jaku,” nikimi,

37Bernabega <Marcos nishka Juanchudash ñukuchin pushashun> niga. 38Panfilia llaktabi paigunan na katisha shitusha rishkamundami Pabloga Marcosta na pushush niga. 39Shujta shujta yuyasha naidi intindinukushami ch’ikunyarisha Bernabega Marcosta Chipre islamu pushusha ringu barcobi sikuki 40Pabloga Silasta pushusha ringu aglluga. Wauki paniguna Manduj alligunada kuchun ishkindijta minguki llujshiga. 41Paigunaga Siria Cilicia llaktagunabi crijkuna tandanukigunamu ashtan Diosta alli katina yuyida kushami purigaguna.

16

Pablo Timoteoda <Jaku> nishkamunda

1Pabloga Derbe puebloda risha Listra pueblomu chayusha yachaguj Timoteon tupanukuga. Paibuj mamaga israelgunapura Jesusta crij warmimiga. Taitaga griegomiga. 2Timoteodaga Listra Iconio pueblogunabi tiyaj wauki panigunaga <Allimi> nigaguna. 3Pabloga Timoteoda pushusha ringu munusha Timoteoj taita griego gashkada tukiguna yachashkamundami chibi kausaj israelguna ama rimachun nisha Timoteoda circuncisionda rurachiga. 4Paiguna chayushka pueblogunabi crijkunamu Jerusalén pueblobi Jesusbuj agllushkaguna yuyijkunash kazuchun yuyanukushkada kusha katigaguna. 5Chimundami iglillaguna crinabi jinchiyachishka gasha shujkunash criki p’unllandij mirarigaguna.

Pablo sueño layada rikushkamunda

6Diosbuj Espíritu Asia llaktabi Alli Shimida parlachun na sakikiga Frigia Galacia llaktagunada rigushami 7Misia lindigama chayusha Bitinia llaktamu waigungu munaki shinaidi Jesusbuj Espíritu na sakikimi 8Misia llaktada shujlla rigusha Troas pueblomu rigaguna. 9Chibimi Pabloga shuj tuta sueñobi shinalla Macedonia llaktamunda k’ari shayarisha, “Macedoniamu shamusha ayudabai,” nigujta rikuga. 10Shina sueñobi layalla rikushka k’ipaga Dioslladi chi llaktabi Alli Shimida parlachun kayashkada yachi chayanmi Macedoniamu ringu parijaganchi.

Pablon Silaskun Filiposbi gashkamunda

11Troas pueblomunda barcobi sikusha Samotracia islamu dirichu rishami kayundij p’unllaga Neápolis pueblomu chayuganchi. 12Chimundaga Macedonia llaktabi pushuj pueblo Filipos romanoguna japishkamu chayuganchi. Chibimi shuj p’unllagunada puriganchi. 13Shuj samana p’unlla chi pueblo washamu llujshisha jatiyakumu chayushaga kaibimi israelguna Diosta mañana pushtushkada yuyisha tiyarisha tandanukushka warmigunamu parlungu kallariganchi. 14Tiatira pueblomunda shamusha k’uilla papa sisa laya morado linsogunada k’atuj Lidiash chibimiga. Kai warmiga Diosta <Allimingui> nij gasha Pablo nishkada alli uyagukimi paibuj shunguda paskuj shina Mandaj ruraki Pablo nishkada alli japiga. 15Chi warmi paibuj familiandij bautizarishka k’ipaga, “Kangunaga ñuka Mandajta criki alli katij gashkada yachushaga jakuchi, ñukaj wasibi sakiringuichi,” mañusha uyi na uyilladi ñukuchida pushush riga.

16Shuj p’unlla Diosta mañana pushtumu rigushami ima tukunada yachaj yana katishka solteran tupanukuganchi. Paiga paida mandujkuna randishka gashami ima tukunagunada nisha milga kuchkida japishash paigunallamumi kuj gaga. 17Chi solterami ñukuchida Pablodash, “¡Kai k’arigunaga jawa pachamunda Jatun Mandaj Diosta sirvijkunami. Shinushami kishpichina ñanmunda kangunamush nigunguna!” nisha jinchida kaparisha katiga.

18Ña tauga p’unllagunada shina kaparisha purijllabimi Pabloga p’iñaidi paida rikusha chi solterabi tiyaj yanada, “Jesucristobuj shutibimi paimunda llujshichun mandani,” ninmi yanaga solteramunda llujshisha riga.

19Solterada mandujkuna <Kununga kuchkida ¿ima layadi japishun?> nishami Pabloda Silastash japisha lasamu pushusha chi llaktada mandujkunaj ñaubujmu pushush rishaga 20mandujkunajmu kuchuyachisha, “Kai israelguna ñukuchij pueblobi bullada rurusha puringuna. 21Ñukuchi romanoguna gashkamunda paigunaj yachachishka costumbregunada japingu rurungu na kabinchichu.”

22Chibi gaj taugagunaga paigunada llakichingu kuchuyaki mandujkunaga <Churanada llujshichisha takichi> nisha nigaguna. 23Azilgun manchanai dalishka k’ipaga carcelbi churashami carcelda chapujta <Yuyin chapungui> nisha mandagaguna. 24Shina mandushkada uyushaga uku sikimu pushusha ut’kushka kaspigunabi chakida kanichisha churuga.

25Ña chaubi tuta tukukimi Pablon Silaskun Diosta mañusha cantasha tiyaki shuj prezugunash uyaki 26ñash achpa ch’ujchuki cárcel patagunash kuyurinmi punguguna paskarisha tuki prezugunada watashka cadenagunash kachachiriga. 27Carcelda chapuj rijcharisha tuki punguguna paskarishkada rikushaga prezuguna mitikusha rishkada yuyushkamunda paibuj espadada llujshichisha pailladi wañungu kallarigukimi 28Pabloga, “¡Ama imadash rurichu! ¡Tukimi kaibi ganchi!” nisha kapariga.

29Shinaga carcelda chapujka ninada mañusha ut’kada waigusha manchin ch’ujchurisha Pabloj Silasbuj chaki kuchubi kungurisha kumuriga. 30Chi ukumunda llujshichishka k’ipaga, “Hijo taitaguna, kishpichishka gangujka ¿imadadi rurana gani?” nisha tapuga.

31Paigunaga, “Manduj Jesusta cri. Shinamunda kan kishpichishka ganguimi, shinalladi kambuj wasibi gajkunandi,” niga.

32Chi k’ipami paimush tuki paibuj wasibi tiyajkunamush Mandajbuj Shimida parlaga. 33Chi tutaidi carcelda chapujka dalisha chugrichishkagunada maillunmi tuki paibuj familiandij bautizariga. 34Paibuj wasimu pushusha mikunada karusha tuki familiandij Diosbuj Shimida uyusha crishkamunda kushillami tiyagaguna.

35P’unllayakiga mandujkunaga guardagunada, “Pabloda Silastash kacharichun ninmi,” nisha carcelda chapujbujmu nichun kachuga. 36Carcelda chapujka Pabloda kashna niga, “Mandujkunaga kanguna kacharishka gachun nisha ñukamu nichun kachuga. Ña llujshi pudinguichi. Na manchushalla richilla.”

37Pabloga guardagunada kashna niga, “Ñukuchi romanoguna gakish imadash narij tapushaidimi chibi gajkunaj ñaubuki takusha carcelbi churugaguna. Kununga ¿shina rurushka k’ipachu pakalla kacharingu mununguna? Paigunaidi llujshichingu shamuchun mana rishunchu.”

38Guardaguna shina nishkada mandujkunamu nikimi romanoguna gashkada yachusha manchanaidi mancharigaguna. 39Shinushami Pabloj Silasbuj kuchumu mandujkunadi risha <Na allida rurushkamunda perdonabai> nisha llujshichishka k’ipa <Kai pueblomunda ribaichilladi> nigaguna. 40Carcelmunda llujshishaga Pablo Silasbish Lidiaj wasimu risha wauki panigunan tandanukusha <Ñaubujmu katinguichi> nishka k’ipaga chi pueblomunda llujshisha rigaguna.

17

Tesalonicabi bulla rurushkamunda

1Pabloga Silaskun Anfípolis Apolonia pueblogunada rigusha Tesalónica pueblomu chayugaguna. Chibimi israelgunaj Diosmunda yachana wasiga tiyaga. 2Pabloga maibi gashash Diosmunda yachana wasigunamu chayuj gashkamunda kinsa semanada samana p’unllagunabi chimu risha Dios escribichishkagunabi rikusha paigunan parlanukushaga 3Cristo llakichishka wañushash kausarina ministirishkadami rikuchiguga. “Kai ñuka kangunamu nigushka Jesuslladi Cristomi gan,” niga. 4Shuj israelguna crishaga Pablon Silaskun tandanukuga. Tauga Diosta yuyarij griegogunash tauga alli nishka warmigunashmi criga. 5Shina taugaguna crishkada rikushami israelguna p’iñarisha ñanbi purijlla killa milli k’arigunada tandachisha chi pueblobi bulla rurungu kallarisha Pabloda Silastash japish nisha tukigunaj ñaubujmu pushungu nisha Jasonbuj wasimu p’iñalla waigusha mashkugaguna. 6Ashtan paigunada na japishami Jasonda chaishuj crijkunadash chi puebloda mandujkunaj ñaubujmu aisusha kaparishaga, “¡Maibish na allida rurusha shujta yachachisha purijkunami kaimush shamushka! 7Jasonga paibuj wasibimi paigunada japishka. ¡Paigunami shuj jatun manduj Jesús nishka tiyashkada yuyasha Cesarbuj mandushkagunada na kazush nisha puringuna!”

8Kaida uyushami taugagunash jatun mandujkunash manchanaidi kaparigaguna. 9Shinash kacharichun kuchkida kunashkaiti kukimi Jasonda chaishujkunadash kacharigaguna.

Pablo Silasbish Bereabimishkamunda

10Ña tuta gakimi crijkunaga Pablodash Silastash Berea pueblomu richun kachugaguna. Ishkindij chimu chayushaga Diosmunda yachana wasimu rigaguna. 11Chi israelgunaga Pablo nigushkada uyungu alli munusha shinashkada na shinashkada yachungu nisha Dios escribichishkadash p’unllandijta alli liyusha yachagushkamunda Tesalónica pueblobi kausujkunadash yalli valichishkagunamiga. 12Paigunapuramunda tauga israelgunaga criga. Griegomundash alli nishka charij warmigunaga tauga k’arigunashmi crigaguna. 13Berea pueblobi Diosbuj Shimida Pablo yachachigujta yachushami Tesalónica pueblomunda israelguna risha bulla rurusha chibi taugalladijkunada jatarichigaguna. 14Shina tukunmi crijkuna ut’kada jatun yaku kucha ladumu Pabloda kachuki ashtan Silasga Timoteon Berea pueblobi sakirigaguna. 15Pablon Atenas pueblogama rijkuna kutin shamushaga Silasbish Timoteosh ut’kalladi Pablojmu richun nisha kachugaguna.

Pablo Atenasbi gashkamunda

16Atenas pueblobi Silasta Timoteodash Pablo shuyagushami chi pueblobi rurushka dioskuna jundaidi tiyajta rikusha shungu raurajta llakiriga. 17Shinushami Diosmunda yachana wasibi israelgunan Diosta yuyarij na israelgunanbish parlanukusha jatun lasabi tandanukujkunan p’unllandijta crichingu yuyachiga. 18Shinaidi alli yachuj epicureoguna estoicogunash paigun rimanukungu kallariki shujkunaga, “Kai maidash nisha purijllaga ¿imada ninshi?” nikimi chaishujkunaga, “Karu llaktamunda dioskunada parlujmishkanchin,” nigaguna. Pablo Jesusmunda Alli Shimida parlushkamunda wañushka k’ipa kausarina gashkada nishkamundashmi shina nigaguna. 19Chimunda Areópago nishka tandanukushkamu pushusha risha, “Kan mushuj yachachishkadaga ¿chi ima gashkada yachi pudinchichu? 20Ñukuchi na yachushkagunada kan nijta uyishami imamunda shina nishkada yachush ninchi,” nigaguna.

21Atenas pueblomundagunash chibi kausuj karumundagunash tukigunami tandanukusha imalla mushuj uyarishkagunada parlanukusha kausujkunamiga.

22Chimundami Areópago nishka tandanukushkagunaj chaubibi Pablo shayarisha kashna niga, “Atenas pueblobi kausajkuna, kangunaj dioskunada alli yuyarijkunashkadami ñukaga rikuni. 23Kai pueblobi purigusha kangunaj dioskunada yuyarina wasigunada rikushami altarbish <Na rijsishka Diosta yuyarinami> nisha escribishkada rikugani. Chi Diostami na rijsishash yuyarijkuna gashkanguichi. Chi Dioslladadimi kangunamunga niguni.

24“Diosmi kai pachada kaibi ima tiyashkadash ruruga. Pailladi jawa pachadash kai pachadash Mandujmi. Makin rurushka diosta yuyarina wasigunabiga na kausunchu. 25Pailladi na ministij gasha tukigunamu kausida samida tuki imagunada kuj gashkamundaga ñukuchij makigunan Paimun imada rurachunga na ministinchu.

26“Diosmi shuj k’arillamunda tuki llaktagunada rurasha tuki kai achpabi kausachun nisha maibi tiyanada maijin watagunabi kausanadash churuga. 27Kikin kausagushaidi Diosta mashkusha ima layash Paiyun tupanukuchun nishami shina ruruga. Shina gakish Diosga na ñukuchimunda karubi tiyunchu. 28Diosllamundami kausanchi, kuyurinchi, purinchi. Kangunapuramunda alli yachuj escribijkunash, ‘Ñukuchiga Diosbuj wawaminchi,’ nishkagunami. 29Diosbuj wawagunadij gashami kurin kuchkin rumin genteguna yuyushkada makin k’uilla rurushka dioskunada na Diosta shina yuyanachunchi. 30Ñauba kausujkuna Diosta na rijsisha paigunaj munida rurusha kausukish Diosga imadash na nigachu. Kununga tuki maibi kausujkuna juchagunada sakisha Diosmu vueltarichunmi mandun. 31Dios yuyashka p’unllabi Pai agllushka Jesusmi kabishkada llakichisha tuki kai pachabi kausujkunada juchachichun kachunga. Wañushkagunaj chaubimunda Paida kausachishami shina juchachichun kachanadaga tukigunamu alli rikuchiga,” niga.

32Shina wañushka k’ipa kausarishkada parlujta uyisha maijinguna na crisha asiki shujkunaga, “Kutinmi kan parlushkada uyash ninchi,” nigaguna. 33Shinushami Pabloga paigunaj chaubimunda llujshisha riga. 34Shina gakish maijingunaga katish risha crigaguna. Areópago nishka tandanukujkunamunda Dionisiosh Dámaris warmish shujkunash chigunapurabimi gaga.

18

Pablo Corintobi gashkamunda

1Chi k’ipami Pabloga Atenas pueblomunda llujshisha Corinto pueblomu risha 2chibimi Ponto llaktamunda israelita Aquilan tupanukuga. Roma llaktada jatun mandaj Claudio tuki israelgunada Roma pueblomunda llujshisha richun nishkamunda Aquilaga paibuj warmi Priscilandij Italiamunda chayamushkalla chibi puriga. Pablo paigunada rikungu rishaga 3paish puñuna carpada paiguna layaidi ruruj gashami paigunan rurangu sakiriga. 4Tuki samana p’unllagunabi Pabloga Diosmunda yachana wasibi parlanukushami israelgunadash na israelgunadash yachachisha crichingu munaga.

5Silas Timoteon Macedonia llaktamunda chayamuki Pabloga Diosbuj Shimida yachachingullami kallariga. Shina yachachisha Jesusga Cristomi gashkadaga israelgunamu rikuchiga. 6Pai yachachishkada na valichisha israelgunaga rimungu kallariga. Chimundami Pabloga paibuj churanada chaspisha paiguna na uyanachishkamunda p’iñarisha, “Kangunaj juchamunda chingarishaga kangunalladadimi juchachina ganguichi; ñukadaga mana. Kununmunda ichimuga na israelgunamumi yachachingu rini,” niga.

7Pablo Diosmunda yachana wasimunda llujshisha Diosta <Allimingui> nij kuchullabi kausaj Ticio Justojmu riga. 8Diosmunda yachana wasibi pushuj Crisposh paibuj familiandijmi Mandajta crigaguna. Tauga corintogunash paida uyusha crishami bautizi tukugaguna.

9Shuj tuta Pablomu sueñobi laya Mandajka, “Na mancharishalla, ama upayashalla Diosbuj Shimida parlush katilla. 10Ñuka kangun gashkamundaga pish kanda takush nishash imadash na ruri pudingachu. Kai pueblobiga tauga Ñukajkunadami charini,” niga. 11Shinushami Pabloga shuj wata chaubida Diosbuj Shimida yachachisha sakiriga.

12Shinash Acaya llaktabi Galión mandagukimi israelgunaga shujlla tukusha Pabloda p’iñasha mandujkunaj ñaubujmu pushusha rishaga 13“Kai Pablomi tukiguna mandushkagunamunda shuj laya Diosta yuyarichun munasha yuyachigun,” rimagaguna.

14Pablo parlangu kallarigukimi Galionga israelgunada kashna niga, “Uyichi, israelguna. Pai ima na allidash na gashaga millidash ruruj gashkakiga kanguna nishkada uyanimumiga. 15Paibuj nishkagunada shuj shutigunadash yachachisha, kangunamu kikingunaj mandushkabi laya na rurashkakiga kangunaidi paidaga imadash rurichi. Ñukaga ima rikunadash na charinichu.”

16Shina nishka k’ipaga paibuj ñaubujmunda kachuga. 17Chimunda rigushaga Diosmunda yachana wasida pushaj Sóstenes nishkada tukigunaga japishami chi ñaubujllabidi takagaguna. Shina takakish Galionga na rikuj shina imadash na nigachu.

Pablo Antioquiamu kutin rishkamunda

18Pabloga tauga p’unllagunada Corinto pueblobi sakirishka k’ipami wauki panigunada <Shuj p’unllagamachi> nisha Aquilan Priscilandij barcobi sikusha Siria llaktamu ringajmi Cencrea pueblomunda narij llujshishaidi Diosbujta rurasha p’aktachishkada rikuchingaj juakchada illijta rutuchiga. 19Éfeso pueblomu chayushami Pabloga Aquilada Prisciladash sakisha Diosmunda yachana wasimu risha israelgunan yuyachingu parlanukuga. 20Chimundami paigunaga <Asha p’unllagunan kaibi sakiribai> nisha mañaki paiga <Na p’aktanichu> niga. 21Llujshigushaga, “Dios munukiga kutin kangunada rikungu shamushami,” nishka k’ipaga barcobi sikusha Éfeso pueblomunda riga.

22Cesarea pueblomu chayushaga Jerusalén pueblomu ichiyasha chi iglillada saludaga. Chi k’ipaga Antioquía pueblomumi uriyaga. 23Asha p’unllagunada chibi sakirishka k’ipami Galacia Frigia llaktagunabish kutin rikungu rishaga ashtan tuki crijkunamu alli katina yuyida kuga.

Apolos Efesobi parlashkamunda

24Chi p’unllagunami israelgunapura crij, Alejandría pueblobi wacharishka Apolosga Éfeso pueblomu chayuga. Paiga alli yachajmi Dios escribichishkagunadash alli alli intindijmiga. 25Paida Manduj Ñanmunda yachachiki tuki shungun parluga. Bautizaj Juanchu bautismollada rijsij gashash Jesusmunda alli yachachiga. 26Apolosbish Diosmunda yachana wasibi na manchushalla tukimu rimaringu kallariki Aquilash Priscilash uyushaga wasimu kayusha Diosbuj Ñan ashtan ima laya gashkada alli yachachigaguna. 27Acaya llaktamu Apolos rish nikimi Éfeso pueblobi kausuj wauki paniguna <Rinaga allimi> nisha shuj cartada rurusha alli japichun kachugaguna. Acayamu Apolos chayushaga Dios alli kushkamunda crijkunada ashtan ayudaga. 28Tukigunaj ñaubuki israelgunada k’uillada parlusha Diosbuj Shimimunda Jesusga Cristo gashkada rikuchiki pish na imada ni pudigagunachu.

19

Pablo Efesobi gashkamunda

1Apolos Corinto pueblobi gaki Pabloga urkugunada rigusha Éfeso pueblomu chayuga. Chibi shuj yachagujkunan tupanukushami, 2“¿Kanguna crij tukushaga Diosbuj Espirituda japiganguichichu?” nisha tapuga.

Shina tapukimi paigunaga, “Diosbuj Espíritu tiyashkada na uyushkanchichu,” nigaguna.

3Chimundami Pabloga, “Shinushaga ¿ima bautismodadi kangunaga japiganguichi?” nisha tapuki,

paigunaga, “Juanchuj bautismoda,” nigaguna.

4Pabloga paigunadaga, “Juanchuga juchagunada sakisha Diosmu vueltarijkunada bautizajmiga. Shinash paiga ‘Ñukaj k’ipa shamujta crichun’ nigami. K’ipa shamujka Jesusmi,” niga. 5Shina nijta uyusha Manduj Jesusbuj shutibimi bautizashka gagaguna. 6Chimundami Pablo paigunaj jawabi makida churukiga Diosbuj Espíritu shamuki shuj shimigunabi rimarisha Dios yuyi kushkagunada shujkunamush parlugaguna. 7Paigunaga chunga ishki (12) shina k’arigunamiga.

8Pabloga kinsa killada Diosmunda yachana wasimu rishami imadash na manchushalla Diosbuj mandana ima laya ganashkada tukigunamu crichingu parlusha puriga. 9Shinash maijingunaga p’iñasha na crish nishami taugagunaj ñaubuki <Chi Ñanmunda19.9 <Ñan> nishaga Jesusta crijkunadami shina nijkunaga. parlushkaga na allichu> nigaguna. Chimundami Pabloga yachagujkunada karuyachisha Tirano nishkaj yachachina wasimu pushusha risha p’unllandijta yachachisha katiga. 10Asia llaktabi tuki kausuj israelgunash na israelgunash Mandujbuj shimida uyachun ishki watada yachachigami.

Esceva curaj churigunamunda

11Diosga pish na ruri pudishka k’uillagunada Pabloj makin ruruga. 12Shinushami Pabloj cuerpobi tuparishka pañugunada churanagunadash ungushkagunajmu apusha riki ungushkagunash alliyaga, yanagunash paigunamunda llujshigaguna.

13Yanagunada llujshichisha purij israelgunaga Manduj Jesusbuj shutida kayusha shina rurungu munusha yanagunada, “¡Pablo parlushka Jesusbuj shutibi llujshichi! ninimi,” nigaguna.

14Israelgunapuramunda shuj manduj cura Escevaj kanchis churigunami shina rurush puriga. 15Shinash shuj p’unlla yanaga, “Jesusta rijsinimi. Pablo pi gashkadash yachanimi. Kangunaga ¿pidij ganguichi?” niga.

16Chi yana jundushka k’ariga saltusha paigunada japisha manchanai takusha churanagunadash llikishtaki chugri chugrilladi llatunllaguna chi wasimunda vincisha rigaguna. 17Éfeso pueblobi kausuj israelgunash na israelgunash kishna tukushkada yachi chayushaga manchanai mancharisha Manduj Jesusta <Alli k’uillami gangui> ashtan nigaguna.

18Tauga crijkuna shamusha paigunalladi tukigunaj ñaubuki sarun ima na alli rurushkada parlugaguna. 19Tauga yumbugunashmi paigunaj yachana escribishkagunada apamusha tukigunaj ñaubuki rupachisha shitugaguna. Chi rupachishka escribishkagunada cuenta rurukiga pichka chunga waranga (50.000) kuchkin rurushka kuchkimi valiga. 20Shina tukushkamundaga Mandujbuj Shimi yachi chayasha mirarisha katiga.

21Tuki kaiguna tukushka k’ipa Pabloga Jerusalén pueblomu narij rishaidi Macedonia Acaya llaktagunamush ringu munaga. Shinaidi, “Jerusalenmu chayushka k’ipash Roma pueblomu rinami gani,” niguga. 22Shinushami paida ayudajkunapuramunda Timoteodash Erastodash ishkindijta Macedonia llaktamu kachusha paiga Asia llaktabi shuj p’unllagunan sakiriga.

Efesobi bulla rurashkamunda

23Chi p’unllagunalladimi chibi kausujkuna Ñanmunda na uyanachisha manchanai bulla rurugaguna. 24Kuchkida yakuyachisha imadash rurujlla Demetrio nishkamiga. Paimi Diana diosada yuyarina uchilla wasi shinagunadash ruruj alli k’atuj gaga. Paiyun rurujkunaga mirga kuchkidami japigaguna. 25Paibujta rurujkunada pai laya rurujkunadash tandachisha kashna niga, “Kashna ruranada yachujkuna, kaigunada rurusha mirga kuchkida japishkada kangunaidi yachunguichimi. 26Pablo <Makillan rurushka dioskunaga na dioschu> nisha taugagunamu crichisha purijtash kangunaidi rikunguichimi uyunguichimi. Kaigunadaga na kai Éfeso pueblollabi nisha purishkachu, ashtangarin kazi tuki Asia llaktabimi shina nisha purishka. 27Shina nishkamunda jatun llakimi rikurinmu. Ñukuchi diosa musrhada ruranadash <Allimi> ningu sakingachari. Diana diosada yuyarina wasidash na munangagunachari. Asia llaktabi kai pachabi tuki kausujkunash paida <Alli> nij gashash kununga <Jatun allimi gangui> nisha na ningachu.”

28Kaida uyushaga taugagunami manchanai p’iñarishaga, “Kai Éfeso pueblobi kausujkunajka Diana diosami alli gan,” nisha kaparigaguna.

29Chimunda tuki chi pueblobi kausujkuna ashtan p’iñanukuj shina tukugaguna. Shinushami Macedonia llaktamunda Pablon rij Gayoda Aristarcodash waikada japisha tandanukusha imadash rikuna wasimu aisush rigaguna. 30Pablo chibi gaj taugagunaj ñaubujmu rikurish niki yachagujkunaga na sakigachu. 31Asia llaktada pushujkunapurabish Pabloj rijsishkaguna mañashami <Ama chimu waigubanguichu> nichun kachugaguna. 32Chi tandanukushkabi bulla rurashkamunda shujkuna kaida shujkuna chaida kaparigaguna. Chaubi yalligunagarin imaj tandanukushkadash na yachugagunachu. 33Shinushami israelgunaga Alejandroda ñaubuki shayarichun t’anguga, taugagunamunda shujkunaga imamunda pai shina rurashkada parlachun kaparigaguna. Paiga yanga juchachishkada rikuchish nisha paiguna upayachun makida alsuga. 34Ashtanbish paish israel gashkada yachi chayashami tukiguna ishki uras shinada, “¡Ñukuchi kai Éfeso pueblobi kausujkunajka Diana diosami alli gan!” nisha shuj shimilla laya kaparigugaguna.

35Chi pueblomunda secretarioga taugagunada upayachi pudishami kashna niga, “Éfeso pueblobi kausujkuna, kai jatun alli nishka Diana diosada yuyarina wasidash jawa pachamunda kaillamu paibuj uriyashka musrhadash ñukuchimu mingashkada tuki kai pachabi kausujkunami yachan. 36Kaidaga maijinbish <Na shinachu> nisha na ni pudinguichichu. Upayasha narij alli yuyarishaga imadash na rurunallachunguichi. 37Kanguna pushamushkagunaga ñukuchij diosada yuyarina wasidash na imash rurushkachu; ñukuchij diosadash ima millimadaga na nishkagunachu. 38Demetrioda pai laya rurujkunadash pish p’iñachikiga mandujkunash juezkunash tiyanmi. Ima ninada charishash chibimi ninukungu ri pudinguna. 39Kanguna imada juchachish nikish mandushkagunada katij tandanukushkabimi yuyarinukuna ganchi. 40Kunun p’unlla tukushkamunda ñukuchi bulla rurasha jatarichishkada juchachingaguna. Shina juchachikiga imamunda kai p’iñarinukuna tukushkada na parli pudinchimu. Imamunda ninaga illan.” 41Shina nishka k’ipami tukigunada <Richilla> nisha kachuga.

20

Macedoniamu Greciamush Pablo rishkamunda

1P’iñarinukusha tukurishka k’ipa Pabloga yachagujkunada kayusha alli katina yuyida kushaga paigunada <Shuj p’unllagamachi> nisha Macedonia llaktamu riga. 2Chi llaktabi crijkunamu ñaubujmu katina yuyida kusha katisha chi llaktagunada risha Grecia llaktamu chayuga. 3Chibi kinsa killada gashami Siria llaktamu rij barcoda japingu purishaidi israelguna paida wañuchingu yuyagushkada yachi chayushaga Macedonia llaktalladadi kutin chakillan ringu yuyariga. 4Berea pueblomunda Pirroj churi Sópater Tesalónica pueblomunda Aristarcosh Segundosh Derbe pueblomunda Gayo Timoteo Asia llaktamunda Tiquicosh Trofimosh paiyun rigaguna. 5Kai waukigunami Troas pueblobi ñukuchida shuyungaj ñaubugaguna. 6Ñukuchiga levadura illuj tandada mikuna pishta k’ipaga Filipos pueblomunda barcobi llujshisha rishami pichka p’unlla k’ipaga Troas pueblobi paigunan tupanukusha kanchis p’unllada chibi sakiriganchi.

Euticoda kausachishkamunda

7Semana kallari domingo p’unlla tandada chaubingu tandanukuganchi. Pablo kayundij p’unlla ña llujshina gashami chaubi tutagama crijkunamu parlusha yachachiga. 8Ñukuchij tandanukushka altibajo ukubiga tauga lamparagunabimi nina katiriaga. 9Chi ukubimi Eutico musu ventanabi tiyarishkaga. Pablo unida rimariki paida puñunai japiki linshu puñurishaga kinsa jawa altomunda pambamu urmukimi ña wañushkada jatarichigaguna. 10Chimunda Pablo uriyasha musuda japin ugllarisha, “Ama mancharichichu. Kausujmigun,” niga. 11Kutin jawa altomu sikusha tandada chaubisha mikushaga p’unllayangama yachachiga. Chi k’ipaga Pabloga rigallami. 12Jawa altomunda urmuj musuda kausujta pushusha risha ashtan kushiyagaguna.

Troasmunda Miletogama rishkamunda

13Pablo <Asón pueblomu chakillanmi rish nini> nikimi ña yuyarinukushka shinaga paida chi pueblobi japingu ñukuchiga barcobi ñaubushadi riganchi. 14Asonbi ñukuchin tupanukusha barcobi sikuki Mitilene pueblomu riganchi. 15Chimunda llujshishka kayundij p’unllaga Quío llakta ch’imbapurada pasusha shuj p’unlla k’ipaga barco tiyarina Samos islamu chayuganchi. Kutin shuj p’unllada rigushkanmi Mileto pueblomu chayuganchi. 16Ima layash Pentecostés pishta p’unllaj Jerusalén pueblomu chayush nishami Pabloga Asia llaktabi na unida sakirisha nisha Éfeso pueblomu na chayashalla riga.

Efesomunda yuyijkunamu Pablo yachachishkamunda

17Pablo Mileto pueblobi gashami Éfeso pueblomunda crijkunada pushaj yuyijkunada kayachun kachuga. 18Paiguna chayamukimi Pablo kashna niga, “Asia llaktamu chayamushkamunda pacha ñuka kangunan ima laya gashkada yachunguichimi. 19Ñukaga israelguna imadash rurusha llakichikish manchanai wakasha na jatun tukushallami kangunan Mandujbujllada rurasha purigani. 20Tukigunaj ñaubukish kangunaj wasigunabish Alli Shimida kangunaj allijlladi na sakishalla yachachishkada yachanguichimi. 21Chimundami israelgunada na israelgunadash <Juchagunada sakisha Diosmu vueltarisha Manduj Jesusta crina ganguichi> nishkani. 22Kununga Jerusalenbi ima tukunadash na yachushallami Diosbuj Espíritu kachushkada kazusha chimu rina gani. 23Ashtan <Carcelbi churusha llakichishkami gangui> nisha mai pueblomu chayukish Diosbuj Espíritu nishkalladami yachani. 24Shina gakish ñukaj kausilladadi na llakirinichu, ashtangarin Dios alligunada kushkamunda Paibuj Alli Shimida parlachun Manduj Jesús Paibujta rurachun mingashkadaga mishanukibi vincij shina kushilla p’aktachinadijmi gani.

25“Ñuka Dios ima shina mandanada parlaki kangunaga ñukan puriganguichimi. Kununmundaga kangunapuramunda pish ñukada kutin na rikunadaga ña yachanimi. 26Shinushaga kununbish nisha nini, kangunamunda maijin chingarikish pish ñukadaga na juchachi pudinguichichu. 27Dios imalla munushkadaga imadash na pakushallami kangunamu nishkani. 28Diosbuj Espiritumi michijkuna laya rikuchun churushka. Kangunaga tuki crijkunadash kangunadash alli rikusha yuyin chapanguichi. Mandujbuj yaurgun randishka Diosbuj iglillada michinguichi. 29Ñuka rishka k’ipaga p’iña lobo layaguna shamusha tandanukushka crijkunada tukuchingu munanada yachanimi. 30Shinalladi kangunapurallamundadimi paigunada katichun nisha maijingunaga yachagujkunamu llullusha yachachijkuna tukungaguna. 31¡Shinami rijcharij gaichi! Kinsa watada tuti p’unlla kangunamu wakusha ima laya ñuka purinada yachachishkada yuyaringuichi.

32“Wauki paniguna, Diosmunbish Pai alligunada kushkamunda Shimimunbishmi kangunada mingani. Kai shimiga kangunada jinchiyachi pudin; Dios linshuyachishkagunapura japinada kui tukun. 33Ñukaga pibuj kuchkidash kuridash churanadash na munashkanichu. 34Ashtangarin ñukamush ñukan purijkunamush ima ministishkada charingujka ñukaj makillandij trabajashkadaga kangunaidi yachunguichimi. 35Ñuka tuki rurashkabi jinchi trabajasha shujkunadash ima ministishkabi ayudanada yachachishkani. Manduj Jesús nishka shina, ‘Shujkunamu kushaga japijta yalli kushiyanguichi,’ nisha yuyachishkada yuyaringuichi.”

36Shina nishka k’ipami Pabloga kungurisha paigunandij Diosta mañaga. 37Tukiguna manchanaidi wakusha ugllarisha Pabloda ñawi ichibi muchugaguna. 38Tauga nishkamunda llakirishaga <Ñukadaga kutinga na rikunguichichu> nisha kai nishkamunda manchanai llakirigaguna. Chi k’ipaga barcogama paigun rigaguna.

21

Pablo Jerusalenmu rishkamunda

1Paigunada sakishka k’ipaga barcobi sikusha Cos islamu risha kayundij p’unllaga Rodas islamu chimundaga Pátara pueblomu chayuganchi. 2Patarabiga Fenicia llaktamu rij barcoda japishami riganchi. 3Chipre islada rikusha lluki ladumu sakisha Siria llaktagama chayuganchi. Chi barcoga Tiro pueblobi aparisha rigushkada sakina gakimi chimu waiguganchi. 4Chibi gaj yachagujkunan tupanukusha kanchis p’unllada paigunan sakiriganchi. Chibimi paigunaga Diosbuj Espíritu nishka layaidi Pabloda ama Jerusalén pueblomu ichiyachun nigaguna. 5Kanchis p’unlla k’ipaga chimunda llujshiganchi. Tuki yachagujkuna warmindij maragunandij chi pueblomunda llujshisha jatun yaku manyabi kungurisha Diosta mañuganchi. 6Paigunada <Shuj p’unllagamachi> nishka k’ipa barcobi sikusha rikiga wasimu kutin rigaguna.

7Tiro pueblomunda barcobi risha Tolemaida pueblomu chayusha wauki panigunan tupanukusha saludasha paigunan shuj p’unllada kainuganchi. 8Kayundij p’unlla chimunda llujshisha Cesarea pueblomu chayushaga Alli Shimida parluj Felipej wasibi sakiriganchi. Paiga crijkunada ayudachun nisha agllushka kanchispuramundamiga. 9Felipega Dios nishkada parluj na kazarashka chusku ushigunadami chariga.

10Tauga p’unllagunada chibi gaki Dios nishkada parluj Agabomi Judea llaktamunda chayamuga. 11Paiga ñukuchimu kuchuyashami Pabloj chumbida japisha Agaboga makidash chakidash watarishaga, “Diosbuj Espirituga, ‘Kai chumbiyujtaga Jerusalenbi gaj israelguna kashna watusha na israelgunamumi kunga,’ ninmi,” niga.

12Kaida uyushami ñukuchish Cesareabi kausujkunash Pabloda <Ama Jerusalenmu ribaichu> nisha mañaki,

13Pabloga, “¿Imashti shina wakusha ñukada llakichinguichi? Ñukaga watushkalla gana gani, ashtan Jerusalenbiga Manduj Jesusbuj shutimunda wañunallashmi gani,” niga.

14Na jarki pudishaga, “Manduj munashkada rurachun,” nisha sakiganchi.

15Chi k’ipa tukida parijashaga Jerusalenmumi riganchi. 16Cesareamunda shuj yachagujkunan rikimi Chipre islamunda crij Mnasonbuj wasimu ñukuchida pushusha rigaguna. Paiga uni yachagujmiga. Paimi ñukuchimu pozadada kuga.

Pablo maillarichun nishkamunda

17Jerusalenmu chayukiga wauki paniguna kushilladi ñukuchida japigaguna. 18Kayundij p’unllaga Pabloga Jacobojmu ñukuchin riga. Tuki yuyijkunash chibi tiyajta rikushaga 19Pabloga saludashka k’ipaga pai Diosbujta ruraki na israelgunamu Dios tuki ima rurushkagunada shuj shujlla yachi chayachiga. 20Shina nijta uyushami Diostaga <Allimingui> nigaguna. Shinaidi Pablodaga, “Wauki, riki. Waranga waranga israelgunami Jesustaga crishka. Tukigunami <Mandashkada kazunaminchi> ninguna. 21Shinaidi paigunamuga <Pabloga karu llaktabi kausuj israelgunamuga21.21 Chi israelgunaga na israelguna chaubibi kausujmiga. <Moisés mandushkada ama kazusha kangunaj k’ari maragunadash circuncisionda na rurachinachunguichi. Israelguna ruranadash na ruranachunguichi> nisha yachachinmi> nisha shujkuna rimashkaguna. 22Kan shamushkada yachushaga taugalladijkuna tandanukungaidimi. ¿Imadadi rurashun? 23Ñukuchi nishkada ruri. Ñukuchipuramunda chusku k’arigunami <Diosbujta rurusha> p’aktachingu purigun. 24Kan pushusha risha paigunan juchagunada maillaringui. Juakchada rutuchichunbish paigunamunda kanlladi pagui. Shina rurukimi tuki israelguna <Kanmunda nishkadaga na shinachushka, ashtan Moisés mandushkada kazushkangui> ningaguna. 25Ashtanbish na israel crijkunamunga ñukuchiga <Rurashkalla dioskunamu ima kushkadash yaurdash sipisha wañuchishka animalbuj aichadash ama mikunguichichu. Shinaidi piyunbish siririjkunaga ama gaichichu> nisha yuyarishkadaga ñami escribisha kachushkanchi,” niga.

Diosbuj wasibi Pabloda japishkamunda

26Kayundij p’unlla Pabloga chusku k’arida pushusha risha paigunan juchada maillarishka k’ipaga Diosbuj wasimu waigusha Diosbujta ruragushka ima p’unlla tukurina gashkada ofrendada ima p’unlla kuna gashkadash parlungu waiguga. 27Kanchis p’unlla ñalla p’aktamukiga Asia llaktamunda israelguna Diosbuj wasibi Pabloda rikusha tukigunada bullada rurungu waikalladi jatarichisha japishami 28“Israelguna, ayudichi,” nisha kaparigaguna. “Kaimi tuki ladu llaktagunabi Moisés mandashkadash ñukuchij pueblobi kausujkunadash kai Diosbuj wasidash <Na allichu> nisha yachachisha purin. Kunungarin kai jucha illij pushtudash mapayachishka laya na kazushami griegogunada waiguchishka.” 29Chi pueblobi Efesomunda Trofimon purijta rikushami Pablodaga <Diosbuj wasimush pushushkaminga> yuyisha shina nigaguna.

30Tuki chi pueblobi kausujkuna p’iñaidi tandanukushaga Pabloda Diosbuj wasibi japisha washamu pambada aisusha llujshichinmi pungudash ichkushtagaguna. 31Pabloda ña wañuchingu kallariguki Romamunda soldadogunada mandujmu tuki Jerusalenbi kausujkunami p’iñarisha jatarishkada yachi chayachigaguna. 32Mandujka soldadogunadash paigunaj mandujkunadash tandachisha israelguna shayarishkamu ut’kada riga. Shina shamugujta rikushami israelgunaga Pabloda takanada sakigaguna. 33Chimunda chi manduj kuchuyashaga Pabloda japisha ishki cadenan watachun manduga. Chi k’ipaga, “¿Pidij gan? ¿Ima na allidadi rurushka?” nisha tapukimi 34chibi taugagunapuramunda p’iñarinukusha shujta shujta kaparinukukimi mandujka israelguna yuyashkada na yachi pudisha <Soldadoguna kausana wasimu pushusha richi> nisha kachuga. 35Chi wasi gradamu ña chayaki paida manchanai p’iñajkuna katimugukimi soldadogunaga Pabloda wandusha apuga. 36Chibi gajkuna, “Pabloda wañuchichi,” nisha kaparish katigaguna.

Taugagunaj ñaubuki Pablo parlarishkamunda

37Soldadoguna kausana wasimu waiguchigukimi Pabloga, “¿Kangun parli pudinichu?” nisha mandujta tapuki,

chi mandujka, “¿Griego shimibi rimi pudinguichu? 38¿Nachu kanga sarun Egipto llaktamunda shamusha ñukuchida wañuchisha nisha chusku waranga (4.000) na alligunada shitushka pushtubi tandachij gangui?” nisha tapuga.

39Shina niki Pabloga, “Ñukaga Cilicia llaktabi gaj tukiguna <Alli> nishka Tarso pueblomunda israelmi gani. Chimunda israelgunamu parlachun sakibai,” nisha niga.

40Chi manduj rimarichun sakiki Pabloga gradabi shayarisha upayachun nisha makida alsuga. Tukiguna upayaki hebreo shimibi kashna niga,

22

1“Taitaguna waukiguna, ñuka yanga juchachishka gashkada rikuchichun uyabaichi.”

2Hebreo shimibi nigujta uyushami ashtan upalla uyagaguna. Pabloga parlasha katisha kishna niga,

3“Ñukaga Cilicia llaktamunda Tarso pueblobi wacharishka israelmi gani, ashtan kai pueblobi iñushami ñauba taitagunaj mandushkada Gamaliel yachachishkada yachagugani. Ima layami kunun p’unllaguna kanguna Diosbujllada ruranguichi, shinaidimi ñukash tuki shungun rurushkani. 4Sarungunaga ñukash kai Ñanda katijkunada wañuchingu katik’ichusha k’arigunada warmigunadash aisusha carcelbi churujmi gagani. 5Shina rurujtaga jatun manduj curash israelgunaj yuyijkunash rikugami. Paigunalladimi Damasco pueblobi tiyaj israelgunamu cartada kuchun ñukan kachugaguna. Chibi tiyaj crijkunada mashkusha Jerusalenbi llakichisha carcelbi churungaj japingu rigugani.”

Pablo crij tukushkada nishkamunda

6“Damasco pueblomu ña chayagukimi chaubi p’unlla shinada jawa pachamunda shuj luz ñuka rigushka muyundijta ñash manchanai p’alanisha rikuriki 7pambamu urmusha shuj shimi, ‘Saulo, Saulo ¿imamundadi Ñukada katik’ichungui?’ nijta uyusha, 8‘Manduj ¿pidij gangui?’ nisha tapukimi chi shimiga, ‘Ñukaga kan katik’ichushka Nazaretmunda Jesusmini,’ niga. 9Ñukan rigujkunash chi p’alanigujta rikusha mancharishash chi shimi ñukamu rimarishkadaga na intindigagunachu. 10Kashna tapugani, ‘Mandaj ¿imadadi rurana gani?’ Mandujka kashna niga, ‘Jatarisha Damascomu ri. Chibimi tuki ima ruranadash ninga.’ 11Chi p’alaniguj ñukada na rikujta rurukimi ñukan rigujkunaga makimunda aisusha Damascomu pushush riga.

12“Diosta kazusha manchuj, Moisés mandushkadash kazuj, Damascobi kausuj israelgunash <Alli> nishka Ananías tiyaga. 13Paiga ñukada rikungu chayamushaga, ‘Wauki Saulo, kambuj ñawin kutin riki,’ ninmi kutin rikusha paida rikugani. 14Chi k’ipa kashna niga, ‘Ñukuchij taitagunaj Diosmi Pai munushkada rijsichun kabishkada Rurujta rikuchun Paibuj shimindi nishkada uyachunmi kandaga agllushka. 15Kanmi Pai imalla nishkada uyushkadash rikushkadash tukigunamu yachi chayachingui. 16Kununga ama ashtanga shuyushalla jatarisha bautizarisha kambuj juchagunada maillachun Mandujbuj shutibi kayusha mañi,’ niga.”

Na israelgunajmu Pabloda kachushkamunda

17“Jerusalenmu kutin shamushaga Diosbuj wasibi mañungu rishami sueño layabi 18Mandujta rikuki Paiga, ‘Jerusalenmunda ut’kada llujshisha ri. Ñukamunda kan parlushkadaga na kazungagunachu,’ niga. 19Ñukaga, ‘Mandaj, Diosmunda yachana wasigunabi waigusha Kanda crijkunada takusha carcelmu apush rij gashkada tukigunami yachun. 20Kanmunda parluj Ishtikuda yaursapada rurusha wañuchigukish chibi gasha <Wañuchilla> nisha wañuchigujkunaj churanadash chapaguganimi.’ 21Shinash Mandujka, ‘Rilla. Ñukaga kanda na israelgunamu karuda kachushami,’ nisha niga.”

Pablo romano gashkamunda

22Chigama uyishami, “¡Kai k’ariga na kausanachu! ¡Wañuchichi!” nisha kaparingu kallarigaguna. 23Shina kaparisha churanagunadash chaspisha achpada shitagukimi 24Romamunda soldadogunada mandujka <Soldadoguna kausana wasimu Pabloda pushusha imamunda israelguna p’iñusha shina kaparigushkada parlungama azilgun dalichi> nisha kachuga. 25Dalingu watusha charigukimi Pablo chibi gaj soldadogunada mandujta, “Romano gakiga imadash narij tapushaidi ¿paida dalinaga kabinchu?” nikimi,

26kaida uyasha soldadogunada mandujka paibuj mandujmu kashna nisha parlungu riga, “Kununga ¿imadadi rurusha ningui? Kaiga romanomi gashka.”

27Chimunda mandujka Pablomu kuchuyashaga, “Parli, ¿kanga romano ganguichu?” nisha tapuki,

Pabloga, “Ari,” niga.

28Shina nikimi, “Ñuka kai romano gashka shina tukungajka mirga kuchkidami pagagani,” niga.

Shina niki Pabloga, “Wacharimundadimi romano gani,” nisha niga.

29Pablo shina nishkamundami paida takungu kallarigujkunash ñash karuyakimi mandujlladikish romano gashkada yachi chayasha paida cadenan watachishkamunda manchanai manchariga.

Mandujkunapura ñaubuki Pablo gashkamunda

30Kayundij p’unlla Pabloda israelguna imamunda juchachishkada alli yachush nishami mandujka makibi watashka cadenada kacharisha manduj curagunadash Israelgunada Mandujkunapura tandanukuchun mandushka k’ipami Pabloda llujshichisha paigunaj ñaubuki churuga.

23

1Israelgunada Mandujkunapura Tandanukushkada rikuriashami Pabloga, “Waukiguna, kunungamaga Diosbuj ñaubuki alli yuyigunanmi kausushkani,” niga. 2Shina nikimi jatun manduj cura Ananiasga Pabloj kuchubi gajkunada <Shimibi takichi> nisha manduga. 3Chimunda Pabloga, “¡Diosmi kandaga takunga, yurajyachishka pirka!23.3 Kai yurajyachishka pirkada nishkamundaga kunun p’unllaguna imada nishkada na yachanchi. Shujkunaga ishki siki na gashaga shimi jawalla imadash nishkada yuyan. Shinash ashawaida yachanchi. Na allida rurujkunada yuyan. Kanlladi mandushkada rurusha juchachingaj chibi tiyashaga ¿imasha mandushkada na kazusha takachun kachungui?” nikimi,

4chibi gajkunaga, “¿Shinachu Diosbuj jatun manduj curada litungui?” niga.

5Shina nikimi Pabloga, “Waukiguna, ñukaga jatun manduj cura gashkadaga na yachashkanichu. Diosbuj Shimibish, ‘Kangunada mandujta ama <Na alli> nisha rimunguichu,’ nisha escribishkami tiyan.”

6Chi Israelgunada Mandujkunapura Tandanukushkabiga saduceoguna fariseogunash tiyajta yachashami, “Waukiguna, ñukaga fariseosh fariseogunaj familiamundashmi gani. Wañushka k’ipa kausarinada crishkamundami juchachisha llakichish nigunguna,” nisha jinchida kapariga.

7Pablo shina ninmi fariseogunaga saduceogunandij paigunapura rimanukungu kallariga. Chimunda mashnalla tandanukusha tiyajkunaga shujta shujta yuyagaguna. 8(Saduceogunaga wañushkaguna kausarinada angelguna tiyanadash ayaguna tiyanadash na cringunachu, ashtan fariseogunaga tuki kaigunada cringunami.) 9P’iñarinukusha kaparinukuki fariseogunaj parti gaj Moisés mandushkada yachachijkuna jatarisha, “Kai k’ariga ima na allidaga na rurashkachu. Paimunga shuj espíritu na gashaga shuj ángel nishamash nigachari,” rimagaguna.

10Ashtan bulla tukukimi mandujka <Pabloda p’iti p’iti rurangamami> nisha mancharisha chimunda llujshichisha kutin soldadoguna kausana wasimu pushachun nisha paigunada kayachun kachuga. 11Kayundij tuta Pablomu Manduj rikurishami, “Pablo, jinchi jinchi shayari. Jerusalén pueblobi ima laya Ñukamunda yachi chayachigangui, shinaidimi Roma pueblobish nina gangui,” niga.

Pabloda wañuchingu yuyarinukushkamunda

12Kayundij tutamundaga maijin israelguna ima laya Pabloda wañuchingu yuyarinukusha wañuchingama na mikungu na ubiungu ari ninukugaguna. <Chida na p’aktachikiga Dios ñukuchida llakichichun> nisha sakirigaguna. 13Chusku chunga yalligunami shina rurungu ari ninukugaguna. 14Manduj curagunajmu israelgunaj yuyijkunajmushmi, “Ñukuchiga Pabloda wañuchingama imadash ama mikungu chida na p’aktachikiga Dios ñukuchida llakichichun nishami ari ninukuganchi. 15Kununga kanguna Israelgunada Mandujkunapura Tandanukushkandij mandujta <Pabloda ashtan alli tapush ninchi> nishalla kaya kangunaj ñaubujmu pushamuchun nichi. Chimi ñukuchiga narikish chayamujllabidi wañuchingu chapashun,” nigaguna.

16Pabloj panij churi shina ninukujta yachusha soldadoguna kausana wasibi Pablomu yachi chayachingu riga. 17Shina nijta uyishami Pabloga soldadogunada mandujpuramunda shujta kayusha, “Kai musuda mandujbujmu pushusha ri. Paimi shuj parlanada charin,” niga.

18Chi mandujka pushush risha paida mandujbujmu chayushaga, “Prezu tiyaj Pablomi ñukada kayusha ‘Kai musuda mandujbujmu pushasha ri. Paimi shuj parlanada charin’ niga,” nikimi,

19mandujka musuda makimunda japisha, chaimu pushusha, “¿Imada nisha ningui?” nisha tapuki,

20musuga, “Israelgunami, ‘Ashtan alli tapush ninchi,’ nij tukushalla Israelgunada Mandujkuna Tandanukushkaj ñaubujmu kaya Pabloda kan pushachun mañungu ninukugaguna. 21Ama cringuichu. Chusku chunga (40) yalligunami wañuchingu mitikusha chapagungaguna. Paigunami Pabloda wañuchingama ama mikungukish ubiungukish chida na p’aktachikiga Dios paigunada llakichichun nisha ari ninukushkaguna. Kununga kan <Ari Pabloda kachushami> nijlladami chapagunguna.”

22Shina nikimi mandujka chi musuda, “Ñukamu kaida nishkadaga p’akta pimush nigunguimu,” nisha kachuga.

Felixbujmu Pabloda kachushkamunda

23Paibuj soldadogunada mandujkunamunda ishkida kayushami mandujka, “Kunun tuta iskun urasta Cesarea pueblomu ringu ishki patsuj (200) chakillan rij soldadogunada kanchis chunga (70) caballobi rij soldadogunada ishki patsuj (200) lanzan rij soldadogunadash tandachingu richi,” nisha kachaga. 24“Pablo sikachunbish caballogunada alli parijash kusha manduj Felixbujmu imash na tukushkalla allida chayachichun,” niga.

25Paigunanmi shuj cartada kashna nisha rurush kachuga, 26“Ñuka Claudio Lisias mandujmi. Kan tuki alli manduj nishka Felixta saludani. 27Israelguna kai Pabloda japisha wañuchingu nigukimi romano gashkada yachushkamunda ñukaj soldadogunan risha chi llakimunda llujshichigani. 28Imamunda juchachishkada yachush nishami Israelgunada Mandujkunapura Tandanukushkamu pushugani. 29‘Ñukuchij israelgunaj mandushkada na kazun’ nishallami juchachishkagunaga. Ñuka yuyibiga ima na allida na rurushkamundaga imamunda wañuchinama carcelbi churanamash na gagachu. 30Israelguna wañuchingu yuyarinukujta yachi chayunmi kanmu kachani. Paida imamunda juchachishash kambuj ñaubuki nichun nishami chi juchachijkunadash nishkani.”

31Soldadogunash mandushkada uyushami Pabloda Antípatris pueblomu chi tutaidi pushush rigaguna. 32Kayundij p’unllami caballon rij soldadogunallada Pablon kachusha chakin rij soldadogunaga paigunaj kausana wasimu kutin shamugaguna. 33Cesareamu chayasha cartada kushami Pablodash manduj Felixmu kugaguna.

34Chi cartada liyashka k’ipami manduj Felixga, “Pabloga ¿maimundadijkun?” nisha tapuga. Cilicia llaktamunda gashkada yachi chayashami, 35“Juchachijkuna shamuki kan ima nijtash uyusha,” nishka k’ipa, soldadoguna Pabloda alli chapachun nisha manduj Herodes tiyashka wasibi churachun manduga.

24

Felixbuj ñaubuki Pablo parlashkamunda

1Pichka p’unlla k’ipami jatun manduj cura Ananiasga yuyijkunan abogado Tertulonbish Cesarea pueblomu chayugaguna. Paigunaga gobernadorbuj ñaubuki Pabloda juchachingumi riga. 2Pabloda Felixbuj ñaubujmu pushamukimi paida juchachingu Tertuloga chi mandujmu kashna nisha kallariga, “Kan alli yachuj gashkamundami kai llaktabi alligunada rurushkangui. Kanmundami piyunbish na takanukusha k’uilla kausagunchi. 3Kaida japishami maibi gashash p’unllandi <Diosolopai> ninchi, alli manduj Felix. 4Chimundami ama ashtandadi kainangu ñukuchi ima nishkada ashawaida uyabachun mañani. 5Kai Pablomi unguida yayuj shina tuki kai pachabi kausuj israelpuragunada jatarichisha purij gashkada yachashkanchi. Paimi Nazaretmunda Jesusta katijkunadash pushuj gan. 6Diosbuj wasida mapayachij laya rurusha munushkamundami prezusha ñukuchij leybi mandushka shina tapungu kallariganchi. 7Manduj Lisias shamushaga jinchida chutusha ñukuchij makimunda kichusha24.7 Maijin griegogunabiga kai verso tiyan. Tauga griegogunabiga illun.8maijin paida juchachijkunaga kambuj ñaubujmu richun nisha kachuga. Ñukuchi juchachigushkaga kabishka gashkada yachungujka kanlladi tapi pudinguimi,” nikimi,

9mashnalla chibi gaj israelgunash shinadash juchachisha <Ari, shinami gan> nigaguna.

10Pablo rimarichun gobernador señasta rurukimi paiga, “Tauga watagunada kai llaktada kan alli na alli gashkada juchachij gashkamundami kushilla ñuka ima shina gashkada parlani. 11Kanlladi tapusha alli yachi pudinguimi. Ñuka Diosta <Allimingui> ningu Jerusalén pueblomu ichiyashkaga chunga ishki (12) p’unllagunallami tukun. 12Ñukada juchachijkunaga ñukadi Diosbuj wasibi p’iñada rimanukugujtash Diosmunda yachana wasigunabi chi pueblobi maibi gakish bullada rurachun waikada jatarichijtash na japigagunachu. 13Shinusha kunun ñukada juchachigushkadaga ima laya na rikuchi pudingagunachu.

14“Ashtan kailladami nisha nini: Ñuka ñauba taitagunaj Diosta crisha Paibujta rurukimi paigunaga ‘Ñanda katij’ nisha juchachinguna. Ñukaga tuki imalla Moisés mandushkagunadash Dios nishkada parlujkunadash escribichishkabi crinimi. 15Alligunash na alligunash wañushka k’ipaga kausarinashkada crisha paiguna layaidi Diosbi yuyida churushami chapani. 16Shinushami Diosbuj ñaubuki tukigunaj ñaubukish ñukaj yuyigunan linshu gangu p’unllandijta ashtan munani.

17“Tauga watagunada shuj llaktagunabi purishka k’ipami ñukaj llaktabi na charijkunamu kumbidashkada apangaj Diosmush kungukish Jerusalenmu shamugani. 18-19Diosbuj ñaubuki alli rikuringaj mandushkabi nishka shina linsharishka k’ipa Diosbuj wasi ukubi purikimi Asia llaktamunda tauga israelguna ñukada japigaguna. Chibi gashash taugagunada tandachishama bulla rurushamash na puriganichu. Ñukada imada juchachish nishash paigunami kambuj ñaubuki ña gana gan. 20Shinakiga Israelgunada Mandujkunapuralla Tandanukushkaj ñaubuki ñuka ima na alli rurushkada japishkakiga kaibi gajkunallash kanmu nichun. 21Ñuka shuj nishkamundaga paiguna juchachi pudinguna. Paigunan gasha jinchida kaparisha, ‘Wañushkaguna kausarinada crishkallamundami kangunaj ñaubuki kunun juchachigunguichi,’ nigani,” niga.

22Manduj Felixga Ñan ima layashkada alli yachuj gashami, “Kununga kanda imamunda juchachishkada rikuchingu parlashkada sakishunchi. Manduj Lisias shamukimi kanguna ima juchachigushkada alli yachusha ñuka imaidash nisha,” sakisha 23Felixga soldadogunada mandujta <Ama prezu laya gachun Pabloda kacharishka laya chapangui. Paibuj rijsishkagunash imada kugukish sakinguilla> nisha manduga.

24Shuj p’unllaguna k’ipaga Felix israelgunamunda paibuj warmi Drusilandij kutin shamushaga Pabloda kayachun kachusha, Jesucristoda ima laya crinada parlachiga. 25Pabloga kabishkada ruranada na alli yuyigunada jarkarinada Dios llakichina p’unlla juchachinadash nikimi Felixga mancharisha, “Kununga rilla. Kutin parlachun nishaga kayushallami,” niga. 26Kacharichun nishkan <Kuchkida kungami> yuyishami Felixga tauga kutin Pablon parlanukungaj kayachun kachagugalla.

27Ishki watadami shina katiga. Chi k’ipa Felix mandashkamunda llujshikimi Porcio Festo nishka waiguga. Felixga israelgunaj ñaubuki alli rikuringu nishami Pabloda prezu sakisha llujshiga.

25

Festoj ñaubuki Pablo parlashkamunda

1Cesarea pueblobi mandangu chayushka kinsa p’unlla k’ipami Festoga Jerusalén pueblomu ichiyaga. 2Chimu chayukimi manduj curaguna israelgunada shuj pushujkunash Festojmu risha Pabloda juchachigaguna. 3Paigunaga ñanllabidi wañuchichun mandangu yuyarinukushami <Ñukuchij allida rurusha Pabloda Jerusalenmu kachachun mandabai> nisha mañagugaguna. 4Shina nikimi Festoga, “Pablodaga Cesareabimi prezu charigunguna. Ñukaidi ñallami chimu risha. 5Chimundaga kangunada pushujkunash Pablo ima na allida rurashkakiga chibi juchachingu ñukan Cesareamu richun,” niga.

6Festoga pusuj p’unlla na gashaga chunga p’unlla shinaida Jerusalenbi gashka k’ipami Cesareamu kutin riga. Kayundij p’unllaga juchachishka gachun mandanabi tiyarisha Pabloda pushamuchun kachuga. 7Pablo waigukiga Jerusalenmunda shamuj israelguna paibuj muyundiki <Paiga manchanai na allida rurajmi> nisha kaida chaida juchachigushash shinashkada na rikuchi pudigagunachu. 8Shinakimi yanga juchachishkada rikuchish nisha Pabloga, “Israelgunaj mandushkada Diosbuj wasida Cesardash25.8 Cesarga Roma llaktamunda mandujkunada jatun mandujmiga. ima na allidaga na rurashkanichu,” niga.

9Israelgunaj ñaubuki alli rikuringu nishami Festoga Pabloda, “¿Kai juchachishkagunamunda Jerusalenbi tapik’ichusha alli yachachun ringuimuchu?” nisha tapuga.

10Shina tapukimi Pabloga, “César churashka juezkunaj ñaubukimi gani. Kaillabidi juchachishkami ganani. Israelgunada ima na allida na rurushkadaga kanlladi yachunguimi. 11Ñuka ima na alli rurushkada japisha wañuchina gakiga wañuchichunlla na manchanichu. Ima na allida paiguna juchachishkada ima shinashkada na rikuchikiga pish na ñukada paigunamu kui pudinchu. Shinusha Cesarbuj ñaubukimi juchachishkamunda parlangu munani,” nisha niga.

12Festoga paida yuyachijkunada tapushka k’ipa kashna niga, “Kanlladi Cesarbuj ñaubuki parlangu mañuki paibujmumi ringui.”

Agripaj ñaubuki Pablo gashkamunda

13Shuj p’unllaguna k’ipa jatun manduj Agripaga paibuj pani Berenicen Cesareamu Festoda <¿Allillachu gangui?> ningu rigaguna. 14Tauga p’unllagunada chibi gakimi Festoga jatun mandujmu Pablomunda parlungu kallarishaga, “Manduj Felix sakish rishka k’arimi kaibi prezu tiyan. Paidaga 15Jerusalenbi gakimi manduj curaguna israel yuyijkunandij <Juchachisha wañuchichun nibai> nisha ñukada mañugaguna. 16Ñukaga kashna nigani ‘Juchachijkunan narij ch’imbapura imamunda na alli juchachishkada rikuchingu ñukuchij ñaubuki ninukujllabidijka Roma llaktamunda mandujkunaga na wañuchichun mandanchichu.’ 17Paiguna tandanukusha kaimu shamukimi na shuyushalla kayundijti juchachishka gachun mandanabi tiyarisha Pabloda pushamuchun kachugani. 18Paida juchachisha nijkuna shayarishash na ima milligunada rurashkadash na ñuka yuyashka layadash nigagunachu. 19Ashtangarin Pabloda juchachisha paibuj crinagunallamunda wañushka Jesusmundash rimagaguna. Shinash Pabloga <Jesusga kausagunmi> niki 20ñukaga imadash na ruri pudishami Pablodaga <¿Kai juchachishkagunamunda Jerusalenbi tapik’ichusha alli yachachun ringuimuchu?> nisha tapukiga 21<Cesarmi tapuchun mañani> nikimi ñuka Cesarmu kachi pudingama prezu charichun nisha mandugani,” niga.

22Agripaga Festoda, “Ñukash Pablo ima nijta uyush ninimi,” nikimi,

Festoga, “Kayaidimi uyangui,” niga.

23Kayundij p’unlla jatun manduj Agripaga paibuj pani Berenicendij k’uilla churanada churarishka soldadoda mandujkunandij chi puebloda manduj k’arigunanbish Festoj mandana jatun wasi ukumu waiguki Festoga Pabloda pushamuchun kachusha 24kishna niga “Jatun manduj Agripa, mashnalla ñukuchin kaibi tandanukushka gajkunash Jerusalenbi kai Cesareabish tauga israelguna juchachisha wañuchichun nisha kaparigushkaga kaibimi gan. 25Ñuka rikibiga wañuchichun kachungukish pai ima na allidaga na rurashkachu. Shina gashash pailladi Cesarmu kachachun nisha mañukimi chimu kachush niguni. 26Ñukaga Roma llaktada Jatun Mandujmu paimunda imadash na escribish kachi pudishami kaibi gajkunamush tukigunamunda yalliga kan jatun manduj Agripaj ñaubujmumi pushamushkani. <Tapik’ichushka k’ipaga imalladash escribish kachi pudishami> yuyusha kaidaga rurashkani. 27Ñuka rikibiga shuj prezuda imamunda juchachigushkada na parlushalla kachanaga na allichu.”

26

Pablo parlachun Agripa sakishkamunda

1Chimunda Agripaga Pabloda, “Kan kikinllamundadi parlachun sakinchi,” shina nikimi yanga juchachishkada rikuchingu munusha Pabloga tukiguna upayachun makida alsusha kashna ningu kallariga, 2“Jatun manduj Agripalla, ñukada israelguna juchachigushkamunda kambuj ñaubuki parlachun sakishkamundami kushiyachishka gani. 3Israelgunapurash ima laya ruruj imamunda rimanukujta kanlladi alli rijsij gashkamundami ashtan kushilladi gani. Chimunda ñuka nishkada na p’iñarishalla uyabachun mañani.”

Narij crij gasha Pablo ima laya gashkamunda

4“Ñukaj llaktabish Jerusalén pueblobish uchillamunda pacha ñukuchipurabi ñuka ima shina kausushkada tuki israelgunami alli yachunguna. 5Israelgunamunda yallida p’aktachichisha nij fariseo nishkagunamunda ñuka uchillamunda pacha p’aktachij gashkada israelgunaga rijsingunami. Ñukamunda maijin parlangu munashaga parlachunlla. 6Ñukaga <Ñukuchij ñauba taitagunamu Dios <Kushami> nishkadaga kungami> nisha chapagushkallamundami kaibi juchachishka shuyaguni. 7Ñukuchij chunga ishki (12) tribugunaga tuki Pai nishkada p’aktachun chapashami Diosta <Allimingui> nisha tuti p’unlla rurunguna. Ñukadash chi <Kusha> nishkada crishkallamundami israelguna juchachinguna, jatun manduj Agripa. 8¿Imasha kangunaga <Wañushkagunada Dios kausachingami> nishkada na cringuichi?”

Crijkunada Pablo llakichij gashkamunda

9“Sarunga ñukaidimi <Nazaretmunda Jesusbuj shutida jarkasha imadash rurana gani> nisha yuyagani. 10Shinushami Jerusalenbiga shinada rurugani. Manduj curagunada permisoda mañusha Dios linshuyachishka taugagunada carcelbi churugani. Paigunada wañuchikish ‘Allimi gan’ niguganimi. 11Paiguna Jesusta na valichisha rimachun nishami tauga kutin Diosmunda yachana tuki wasigunabi paigunada japisha takugani. Manchanai p’iñusha karu pueblogunadash risha katik’ichusha llakichijmi gagani.”

Jesusta crij tukushkada Pablo parlashkamunda

Hch 9.1-19; 22.6-16

12“Llakichina yuyin gashami manduj curaguna permisoda kusha kachakish Damasco pueblomu rigani. 13Ñanda rigukimi chaubi p’unlla jawa pachamunda indidash yalli p’alaniguj ñuka muyundiki rijkunaj muyundikish p’alanijta rikugani, jatun manduj Agripa. 14Tukiguna pambamu urmuganchi. Chibimi hebreo shimibi, ‘Saulo, Saulo ¿imamundadi katik’ichungui? Ñukada katik’ichushaga akuja laya jatun kaspibi jaitusha chugrij shinami kanlladadi na allida ruragungui,’ nijta uyugani. 15‘Manduj ¿pidij gangui?’ nisha tapukimi Mandujka, ‘Ñukaga kan katik’ichushka Jesuslladimi gani. 16Shinushaga jatarisha shayari. Ñukajllada rurachunmi kandaga churani. Kunun ima tukushkada rikushkadash k’ipalla ñuka ima rurujta rikushash parlachunmi kambuj ñaubuki rikurishkani. 17Israelgunamundash na israelgunamundash kanda kacharichisha na israelgunamu kunun kandaga kachani 18ama tutabi shinalla purisha paigunaj ñawida paskuj shina p’unlla layada rikuchun Satanasbuj podermunda llujshisha Diosta katichun. Ñukada crikimi Diosga juchagunadash perdonanga. Shinami Pai linshuyachishkagunamu <Kushami> nishkadash japingaguna,’ niga.”

Diosta kazushkada Pablo parlashkamunda

19“Shinushami sueñobi laya jawa pachamunda rikushkadaga kazugani, jatun manduj Agripa. 20Damasco pueblobi parli kallarisha Jerusalenbish Judea kuchu tuki llaktagunabish na israelgunamush <Juchagunada sakisha Diosmu vueltarisha Paida kazusha juchagunada sakishkada alligunada rurashkagunan rikuchinguichi> nigani. 21Chillamundami Diosbuj wasibi ñukada japisha israelgunaga wañuchingu yuyarinukushkaguna. 22Shinash kunungama Dios ñukada rikugukimi uchillagunamush jatungunamush Diosmunda parlusha alli katishkani. Ñukaga imadash mirachishaga na nishkanichu, ashtangarin Dios nishkada parlujkuna Moisesbish <Kashnami tukunga> nisha parlushkaidami nigani. 23Paigunaga <Cristoga llakichishka gasha wañushkagunaj chaubimunda ñaubusha kausarisha israelgunamush na israelgunamush p’unllayachij shina kishpichinada ningami> nigaguna. Ñukaga chidami nisha puriguni,” niga.

Agripa crichun Pablo munushkamunda

24Shina nisha Pablo nikimi Festoga, “¡Yuyi illuj tukushkangui, Pablo! ¡Yalli yachuj tukushami locomadi gangui!” nisha kapariga.

25Shina kaparikimi Pabloga, “Na locochuni, alli manduj Festo, ashtan ñuka nishkaga na llullashkachu, kabishkami gan. 26Kaibi tiyaj jatun manduj Agripash tukidami yachun. Shinushami paibuj ñaubuki imadash na pakushalla nini. Paiga tuki kaigunadash yachashkadaga ñukaga allimi yachani.26.26 Kai versoga kai layash ni pudingami: Kaibi tiyaj jatun manduj Agripash tukidami yachungui. Shinushami kambuj ñaubuki imadash na pakushalla nini. Kanga tuki kaigunadash yachashkadaga ñukaga allimi yachani. Kai nishkaga mai karu pakalla pushtumabish na tukushkachu. 27Jatun manduj Agripa, ¿Dios nishkada parlujkuna nishkada cringuichu? Kan crishkada ñukaga yachanimi,” niki,

28Agripaga, “¿Ashallada parlashachu crij tukuchun munangui?” niga.

29Shina nikimi Pabloga, “Ashamunda na gashaga mirgamundash na kan jatun mandujlla ashtangarin tuki kaibi uyujkunash ñuka laya crij gachunmi Diosta mañani, ashtan ñuka laya cadenan watushka gachunga na munanichu,” niga.

30Chi k’ipaga jatun mandujkish mandujkish Berenicendij chibi tuki tiyajkunandij shayarisha 31chi ukumunda llujshishami, “Kai k’aridaga wañuchinash carcelbish churanallash na kabinchu. Ima millidaga na rurushkachu,” nisha paigunapuralla ninukugaguna.

32Agripaga Festoda, “Pailladi <Cesarbuj ñaubukimi juchachishkamunda parlasha nini> nisha na nishkakiga paida kachari pudinchimumiga,” niga.

27

Pabloda Romamu kachushkamunda

1Italia llaktamu ñukuchida kachungu yuyarishami Pablodaga chaishuj prezugunandijka <Batallón Imperial> nishkamunda soldadogunada manduj Julio shutimu kugaguna. 2Shina kachukimi Adramitio pueblomunda Asia llaktabi barcoguna tiyarinagunamu riguj barcobi sikuganchi. Chi barcobiga Macedonia llaktabi tiyaj Tesalónica pueblomunda Aristarcosh ñukuchinmiga.

3Kayundij p’unllaga Sidón pueblomu chayuganchi. Chibimi manduj Julioga Pabloda llakisha imada kukish japichun paibuj rijsishkagunada rikungu richun sakiga. 4Jatun barcobi sikusha Sidonmunda llujshisha riguki manchanai waira shamuki wairada mitikungaj nisha Chipre islaj alli laduda riganchi. 5Cilicia Panfilia llaktaguna ch’imbapurada rigushami Licia llaktabi gaj Mira pueblomu chayuganchi.

6Chibimi soldadogunada mandajka Italia llaktamu riguj Alejandría pueblomunda barcoda japisha chibi sikachiga. 7Tauga p’unllagunada gushtulla risha manchanai shaikusha Gnido pueblo ch’imbapuramu chayuganchi. Waira ashtan jarkukimi Creta islada lluki laduda riganchi. Salmón achpa ch’imbapurada rigushami 8trabajollandi yaku manya manya risha Lasea pueblo kuchubi gaj barcoguna chayana <Alli Tiyarinaguna> shuti pushtumu chayuganchi.

9Tauga p’unllagunada uniyashkamunda Na Mikuna P’unllaguna27.9 Na Mikuna P’ullagunada nishaga juchagunada p’ichushtasha kishpichishka gachun P’unllami. Septiembrebi Octubrebish jatun waira jatariki barcobi rinaga llaki tukunallamiga. tukuriki yakuda rish katina llaki tukunalla gakimi Pabloga, 10“K’ariguna, jatun llakimi tukunashka gashkada riki pudini. Kai tuki ima apashkagunash kai barcosh yakubi chingarinmu. P’akta ñukuchikish wañunchimu,” niga. 11Shina nikish soldadogunada mandujka Pablo nishkada na uyusha ashtan barco dueñodash pushajtashmi kazuga. 12Tamia p’unllaguna chayuki chibi tiyana na alli gakimi chimunda llujshisha <Ima layash Fenice pueblomu chayashunchi; tamia killagunadaga chaibi sakirishun> ari ninukugaguna. Chi pueblobiga Creta islabi barcoguna tiyarinamiga; jawamunda uramunda waira shamushash mana imada rurujchu gaga.

Jatun kuchabi yaku jatarishkamunda

13Lluki ladumunda ashalla waira shamukiga <Rishunllami> yuyusha barcoda charirij jerrogunadash japisha chimunda llujshisha Creta isla ladu ladu rigaguna. 14Shina rigukimi akapana laya Euroclidón shuti wairadi alli ladumunda shamusha barcon tupanukushaga 15t’angusha ringu kallariga. Barcoda wairan ch’imbapura na jinchi shayachi pudishkamundami waira apachun sakina tukuganchi. 16Clauda nishka uchilla isla washa laduda rigushami canoada pudi na pudiidi sikachisha shaikuganchi. 17Chi uchilla canoada barcomu sikachishka k’ipami barcoda waskagunan jinchida watugaguna. Sirte nishka yugzi achpa muntunbi pambarinada manchushami barcoda purichij linsuda uriyachisha waira apushkaida ringu sakigaguna. 18Kayundij p’unllash ashtan waira gakimi barcobi imallada apagushkagunadaga yakubi shitungu kallarigaguna. 19Ña kinsa p’unllada shina gajllabimi kikingunaj makin barcoda wambuchingu imalla charishkada yakubi shitugaguna. 20Tauga p’unllagunada indish luzerogunash na rikuriki manchanaidi waira kaimu chaimu piguik’ichukiga <Ña na kausashunchu> yuyuganchi.

21Shinaidi tauga p’unllagunada tukiguna na mikushka gashami Pabloga tukigunaj chaubibi shayarisha, “Tuki kaibi gajkuna, ñukada kazusha Creta islamunda na llujshishka gashaga allimi ganchimuga. Kai llakidash na rikusha imadash na shitunchimuchuga. 22Kununga ñaubujmu katina yuyida japichi. Shujllash na wañungachu. Shinash barcollaga chingaringami. 23Ñukaga Diosbuj gasha Paida sirvij gakimi kunun tuta Paibuj angelda kachaga. 24Chi angelmi ñukadaga, ‘Pablo, ama mancharichu. Cesarbujmu chayanadimi gangui. Shinalladi kai barcobi tuki kangun rigujkunash kanmundami kausachun Diosga sakinga,’ niga. 25Shinushaga kaibi gaj taitaguna, ñaubujmu katina yuyida japichi. Ñukamu ángel nishkada Dios p’aktachinada crinimi. 26Ñukuchiga maijin islamush shitushkami gana ganchi,” niga.

27Ña ishki semanadami riguganchi. Adriático nishka jatun yaku kuchabi gasha kaimu chaimu apik’ichushka rigushami chaubi tuta shinada barcoda purichijkunaga <Ña achpamu chayagushkalayanchin> yuyasha 28junduda midiki kinsa chunga kanchis (37) metromi gashkaga. Asha ñaubuki kutin midikish ña ishki chunga kanchis (27) metrollami gashkaga. 29Rumigunan takarinada manchushami barco washa ladumu yaku ukubi charirij chusku jerrogunada washamu kacharishami <Ut’kada p’unllayachun> nisha Diosta mañagaguna.

30Shinash shujkuna na yachajllabi barcoda purichijkunaga wañunada manchusha shitusha ringu munushami ñaubuki barcoda charirij jerrogunada kacharij tukushalla uchilla canoada uriyachingu kallarigaguna. 31Chida rikushami Pabloga soldadogunada mandujmu paibuj soldadogunamush, “Paiguna na barcobi sakirikiga kanguna na kishpiri pudinguichichu,” nikimi 32soldadogunaga chi uchilla canoada watushka waskagunada p’itiki yakubi urmaga.

33Puzu puzumi Pabloga tukigunamu imaidash mikuchun ñaubujmu katina yuyidash yuyachiga. “ <¿Imashi tukushun?> nigusha ishki semanadami imadash na mikushalla katigushkanguichi. 34Kausush nishaga imaidash mikunaminguichi. Kangunamundaga ni pish shuj juakchawaidash na chingachingachu,” niga.

35Kishna nishka k’ipami Pabloga tandada japisha tukigunaj ñaubuki Diosta <Diosolopai> nisha chaubisha mikungu kallariga. 36Chimundami ñaubujmu katina yuyida kunukusha tukigunami mikugaguna. 37Chi barcobiga ishki patsuj kanchis chunga sujtapurami (276) gaganchi. 38Sajsushka k’ipami barco p’angayachun nisha trigoda yakumu jichushtagaguna.

Barcobi yaku jundushkamunda

39Ña p’unllayaki barcoda purichijkuna mai achpabi gashkada na rijsigagunachu. Shinash achpabi yaku waigurishka rikurikimi manya achpada rikusha barcoda chimu kuchuyachingu munushami 40barcoda charirij watushka waskagunada p’itisha yakubi kacharisha barcoda pushaj kaspigunadash plujushka k’ipaga waira t’angachun nisha ñaubuj ladu linsuda alsuki barcoga yaku manya achpamu kuchuyangu kallariga. 41Shina rigushami yugzi achpa muntunbi takarisha ñaubuj laduga chi pushtubi jinchi tukusha maimu na kuyuri pudisha tiyarikimi washa laduda yaku jatarisha pachun juaktuki illijta p’akiringu kallariga.

42Prezuguna ama nadusha vincish richun nishami soldadogunaga wañuchingu yuyarinukugaguna. 43Pabloda kausujta pushungu munushami soldadogunada mandujka na wañuchichun sakisha <Maijin nadungu yachujkunaga ñaubusha risha achpabi chapungu richi. 44Chaishujkunaga barco p’akirishka kaspigunabi tablagunabish wambusha katichun> niga. Shina rishami tukiguna achpamu kausuj chayuganchi.

28

Malta shuti islabi Pablo gashkamunda

1Tukiguna yakumunda kausuj llujshishami chi islaga Malta shutishkada yachi chayuganchi. 2Chi islabi kausujkunaga ñukuchida llakisha alli japishami tamiabi chirin kindiyaguki ninada japichisha kunuchun kayugaguna.

3Pablo chakishka mirga yantada tandusha ninabi churakimi shuj culebra nina calurda mitikusha llujshimusha paibuj makida kanisha chaririga. 4Pabloj makibi culebra warkuriajta rikushami chibi kausujkunaga, “Paiga wañuchijmishkanga. Yakumunda kausuj llujshimukish ashtan ñukuchij diosmi na kausachun sakin,” nisha ninukugaguna.

5Pablo paibuj makimunda culebrada ninabi chaspishtasha imash na tukugachu. 6<Ñallami maki p’unguinga na gashaga wañungadikishchari> nisha chapariagaguna. Unida chapashash imash na tukujta rikushami shuj yuyida japisha <Pabloga diosmi gashkanchin> ninukungu kallarigaguna.

7Ñukuchi kunugushka kuchubi sirij achpaga chi llaktada manduj Publio shutijmi gashkaga. Paiga ñukuchida llakisha kinsa p’unllagama paibuj wasibi alli japiga. 8Publioj wasibimi paibuj taita calenturan yaur kicha unguin k’awitubi sirishkaga. Pablo chida rikungu risha Diosta mañushka k’ipa paibuj makida ungushkaj jawabi churusha alliyachiga.

9Shina alliyachishkamundami chi islabi kausuj chaishuj ungushkagunash Pablojmu shamusha tukiguna alliyaga. 10Paigunaga ñukuchida manchanaidi k’uyushkada rikuchiki ña ringu barcobi sikuki ñukuchij ima ministishkada kusha kachugaguna.

Romamu Pablo chayushkamunda

11Kinsa killada chi islabi purishka k’ipami tamia killaguna pasungama chibi sakirij barcobi sikuganchi. Alejandría pueblomunda barcoga Cástor nishka Pólux nishka dioskunaj musrhayujmi.28.11 Cástor nishka Pólux nishka dioskunadaga ishkida igulda wachushka waukindijkuna Zeusbuj churiguna gashkadami crigaguna.12Chibi rishami Siracusa pueblomu chayusha kinsa p’unllada chibi gaganchi. 13Chimunda llujshish risha chi llakta ladu ladu rishami Regio pueblomu chayuganchi. Kayundij p’unllaga washa ladumunda waira t’angakimi shuj p’unlla k’ipa Puteoli pueblomunga chayuganchi. 14Chi pueblobimi shuj crijkunan tupusha kanchis p’unllada paigunan sakirichun niki sakirishka k’ipa rigushkan Roma pueblomunga chayuganchi.

15Romabi crijkunaga ñukuchi chi llaktamu shamugushkada yachushami Apio pueblo lasabi Kinsa Pozada shuti pueblobish chapungu llujshishkagunaga. Paigunada rikushami Pabloga Diosta <Diosolopai> nisha ashtan kutin alli katina yuyida japisha kushiyaga. 16Romamu chayushami shuj wasibi Pablodaga shuj soldadolla chapushka kausachun romanogunaga sakigaguna.

Pablo Romabi gashkamunda

17Romamu chayushka kinsa p’unlla k’ipami Pabloga israelgunapuramunda pushujkunada kayachun kachuga. Paiguna tandanukukimi kashna niga, “Crijkuna, ñukaga israelgunada imada na rurushkanichu. Ñukuchij ñauba taitaguna imada ruraj gashkada ruranadash na sakiganichu. Shinash Jerusalén pueblobimi ñukadaga israelguna prezu japishka, romanogunamu kushkami. 18Chi romanoguna ñukada alli tapik’ichushka k’ipa ima kauzadash na charishkamundaga na wañuchi pudisha kacharisha kachungu munagaguna. 19Ashtan israelgunaga manchanai p’iñarigaguna. Shinushami <Ñukaga Cesarbuj ñaubukimi juchachishkamunda parlangu munani> nisha mañanami gagani. Shinash ñukaj llaktamundagunadaga ima juchachinadash na chariganichu. 20Israelguna shuyagushkada crishkallamundami kaibi kashna cadenan watushka tiyaguni. Kishna tukushkada kangunada rikusha ningullami kayugani,” nisha niga.

21Shina niki paigunaga, “Ñukuchiga kanmunda imadash nisha Judea llaktamunda wauki panigunaj cartalladash na japishkanchichu. Judeamunda shamuj ñukuchipuragunash maijinbish kanmunda <Na alli ruranchu> nishkalladash na uyashkanchichu. 22Kan yachachishka mushuj yachanada tuki llaktagunabi na allibi churashka gashkada yachunchimi. Chimunda kan ima yuyishkadami uyush ninchi,” nigaguna.

23Chimundami kayushka p’unllabi taugaguna tandanukusha ima nijta uyungu pai kausashka wasimu shamugaguna. Chibimi Pabloga paiguna Jesusta crichun Moisés mandushkabi Dios nishkada parlujkuna escribishkabi rikuchish katishami Dios ima shina mandanashkadash tutamunda kallarisha tuki p’unlla parluga.

24Pablo nishkada uyusha maijingunaga criga; shujkunaga na crigachu. 25Paigunapura na shuj yuyilla tukusha llujshisha ringu kallarikimi Pabloga kishna niga, “Diosbuj Espíritu yuyachisha Dios nishkada parluj Isaiasta ñukuchij ñauba taitagunamu allimi kashna nisha parlachishka,

26‘Israelgunamu kashna ningu ri: “Uyagushash na intindinguichichu.

Rikuriashash na rikuj shinami ganguichi.”

27¿Imamunda?

Israelgunaj shungugunaga rumi shina jinchiyashkami,28.27 Kai gentegunaga muspa laya yuyi illujkunami. rinringunash na laru uyanchu,28.27 Paigunaj rinringunada tapachishka layagunami. ñawigunash ichkashkami.

Na shina gashkashaga ñawigunan rikunmumi, rinringunan uyanmumi, shungun intindinmumi, Ñukajmu vueltunmumi, shinaidi Ñuka alliyachinimumi,’28.26-27 Is 6.9-10 nishkami.

28“Kununmundaga kishpichinada na israelgunamu Dios kushkada yachichi. Paigunaga uyingami,” Pabloga niga.

29Pablo shina nijta uyashka k’ipami israelgunapuraidi rimanukusha rigaguna.28.29 Maijin griegogunabiga kai verso tiyan. Tauga griegogunabiga illun.

30Pabloga ishki wata jundada pai arrendashka wasibi kausushami tuki rikungu shamujkunada alli japisha katijllamiga. 31Shina shamukimi Dios ima laya mandana gashkada parlusha Manduj Jesucristomundash na manchusha yachachisha pish na imada nishka kausuga.