Maaka

Maaka

¹ Yeesu Kiristu, Alla Dinkewo, la kibaari betoo foloodulaa mu ñiŋ ne ti. ² A naata ke ko Alla la kumoo be safeeriŋ Annabilayi Yesaya la kitaaboo kono ñaameŋ: “M be n na kiilaa kii la i ñaato le, meŋ be i la siloo parendi la. ³ Moo kumakaŋo be sari kaŋ keñewuloo kono: ‘Ali mbeedoo parendi Maariyo ye, ali a la silandiŋolu tembendi.’ ” ⁴ Yaayaa Batiseerilaa naata tara keñewuloo kono. A ka ñiŋ ne kawandi ko, “Ali tuubi, ali ye ali koo dii ali la junuboolu la, aniŋ ali ye batisee, fo Alla si yamfa ali la junuboolu la.” ⁵ Bituŋ Yerusalaamunkoolu bee taata a kaŋ, ì niŋ Yudeya tundoo bee. Ì ye i tuubiseyi ì la junuboolu la, bituŋ a ye ì batisee Yoridani Boloŋo kono jee. ⁶ Yaayaa la duŋ feŋolu dadaata niŋ ñonkome tiyo le la, aduŋ a la teesitiraŋo mu kulujuloo le ti. A ka i daañini kuntiŋolu le la, aniŋ liyo. ⁷ A ka moolu kawandi le ko, “Moo le ka naa nte noo kaŋ, meŋ na kuwo warata ka tambi nte la. M maŋ jari hani ka jimi ka a la samata juloolu firiŋ. ⁸ Nte ye ali batisee niŋ jiyo le la, bari ate be ali batisee la niŋ Noora Kuliŋo le la.” ⁹ Wo waatoo la, Yeesu bota naŋ Nasareti, Kalilee tundoo kaŋ, bituŋ Yaayaa ye a batisee Yoridani Boloŋo kono. ¹⁰ Kabiriŋ Yeesu fintita naŋ jiyo kono doroŋ, a ye saŋo je yeleriŋ, a naata Alla la Nooroo je jii la a kaŋ ko puraa. ¹¹ Bituŋ kumakaŋo naata bo saŋo santo ko, “Ite le mu n Kanu Dinkewo ti, n jusoo laata meŋ na kuwo la baake.” ¹² Jee niŋ jee, Alla la Nooroo ye Yeesu samba keñewuloo kono. ¹³ A tarata jee fo tili taŋ naani aniŋ suuto taŋ naani, bituŋ Seetaanoo ye a marisa. A tarata jee, a niŋ wulakono daafeŋolu, bari malaayikoolu tarata a fee le ka a maakoyi. ¹⁴ Kabiriŋ ì ye Yaayaa Batiseerilaa soroŋ bunjawoo kono, Yeesu taata Kalilee tundoo kaŋ ka Alla la kibaari betoo kawandi. A ka a fo ko, ¹⁵ “Waatoo timmata le, aduŋ Alla la mansabaayaa sutiyaata naŋ ne. Ali tuubi, ali ye ali koo dii ali la junuboolu la, ali ye laa kibaari betoo la.” ¹⁶ Kabiriŋ Yeesu be tambi kaŋ Kalilee Baa daala, a ye Simoni aniŋ Anduru je, meŋ mu Simoni baadiŋo ti. Ì be jalafayoo le la baa kono, kaatu ì mu ñeemutalaalu le ti. ¹⁷ Bituŋ a ko ì ye ko, “Ali n nooma, aduŋ m be ali ke la moomutalaalu le ti.” ¹⁸ Wo loodulaa to doroŋ, ì ye ì la jaloolu bula jee ka a nooma. ¹⁹ Kabiriŋ a taata domandiŋ, a ye Yankuba niŋ Yohana je, Sebede dinkewolu. Ì be ì la kuluŋo kono ka ì la jaloolu dadaa. ²⁰ Wo loodulaa to doroŋ, a ye ì kumandi. Bituŋ ì ye ì faamaa Sebede niŋ a la dookuulaalu tu kuluŋo kono, ì ye a nooma. ²¹ Yeesu niŋ a la saayiboolu taata Kapanawumu saatewo to. Kabiriŋ Loobula Luŋo siita, a dunta ì la diina bendulaa kono ka moolu karandi. ²² Moolu jaakalita a la karandiroo la, kaatu a ka ì karandi le ko kantiyo, a buka a ke ko Luwaa karammoolu. ²³ Wo dulaa kiliŋo to, kewo doo tarata ì fee jee ì la diina bendulaa kono, seetaani jawoo be meŋ na. A wuurita santo ²⁴ ko, “Yeesu Nasaretinkoo, ite be muŋ ne ke la ntolu la? Fo i naata le ka ǹ kasaara baŋ? Ŋa a loŋ ne ko, ite le mu Alla la Senuŋ Baa ti.” ²⁵ Bari Yeesu ye seetaani jawoo jalayi. A ko, “I deyi! Finti a kono!” ²⁶ Wo to le seetaani jawoo ye wo kewo jarajarandi, a niŋ wuuri baa fintita a kono. ²⁷ Moolu bee jaakalita. Ì ko ñoo ye ko, “Ñiŋ karandiroo mu muŋ ne ti? Ñiŋ mu karandiri kutoo le ti, meŋ ye kaŋo soto. A ka hani seetaani jawoolu yaamari, aduŋ ì ka a la yaamaroo muta le.” ²⁸ Wo loo niŋ baroo teema Yeesu darajoo janjanta Kalilee tundoo kaŋ, aniŋ wo maafaŋo bee la. ²⁹ Kabiriŋ Yeesu bota naŋ diina bendulaa to doroŋ, a niŋ Yankuba niŋ Yohana dunta Simoni niŋ Anduru la buŋo kono. ³⁰ Simoni bitammusoo saasaatoo be laariŋ, a niŋ balakandoo. Bituŋ ì ye a la kuwo fo Yeesu ye katabake. ³¹ Yeesu naata, a ye a buloo muta, a ye a wulindi. Bituŋ balakandoo ye a bula, a naata ì jiyandi. ³² Wo wulaaroo la, kabiriŋ tiloo boyita, ì ye kuurantoolu bee samba naŋ a kaŋ, aniŋ seetaani jawoolu be mennu la. ³³ Saatee moolu bee kuruta bundaa to. ³⁴ A ye moo jamaa kendeyandi, mennu ye kuuraŋ siifaa jamaa soto, aduŋ a ye seetaani jawu jamaa bayi. Bari a maŋ soŋ, seetaani jawoolu ye diyaamu, kaatu ì ye a loŋ ne, ate mu meŋ ti. ³⁵ Wo saamoo soomandaa juunoo, janniŋ siiliŋo ka bo, Yeesu wulita. A taata duwaa la dulaa kiideeriŋo to. ³⁶ Simoni niŋ a kafuñoolu taata a ñini. ³⁷ Kabiriŋ ì ye a je, ì ko a ye ko, “Moolu bee be i ñini kaŋ ne.” ³⁸ Wo to le a ko ì ye ko, “Ali ŋà taa saatee doolu to, fo n si kawandoo ke wolu fanaa to, kaatu ñiŋ daliiloo le ye a tinna, n naata ñiŋ duniyaa kono.” ³⁹ Bituŋ a taata Kalilee tundoo bee kaŋ ka kawandoo ke ì la diina bendulaalu kono, aniŋ ka seetaani jawoolu bayi. ⁴⁰ Bituŋ balajawutoo doo naata Yeesu kaŋ, a ye a daani. A ñoyita Yeesu ñaatiliŋo la, a ko a ye ko, “I si n seneyandi noo le i la lafoo kaŋ.” ⁴¹ Yeesu balafaata a ye baake. Wo to le a ye a buloo tiliŋ, a ye a maa. A ko a ye ko, “N lafita le. Kendeyaa!” ⁴² Wo loo niŋ baroo teema, balajawoo bee seneyaata a bala. ⁴³ Wo to le Yeesu ye a dandalaa kendeke ⁴⁴ ko, “I hakiloo tu, kana ñiŋ kuwo fo hani moo kiliŋ ye. Bari taa, i faŋ yitandi piriisoo la, aniŋ i ye sadaa bondi, Annabilayi Musa ye meŋ yaamari, ka ke moolu ye seedeyaa ti ko, i seneyaata le.” ⁴⁵ Bari kabiriŋ kewo fintita, a ye a dati ka ñiŋ kuwolu saata daa-wo-daa, aniŋ ka kibaaroo janjandi wo tundoo bee kaŋ, fo Yeesu buka duŋ noo saatewolu kono kenebaa to, bari a tarata dulaa kiideeriŋo le to. Hani wo, moolu ka naa a kaŋ ne ka bo dulaalu bee to.

¹ Tili dantaŋ koolaa Yeesu seyita Kapanawumu saatewo kono. Bituŋ a kibaaroo janjanta ko, a naata le. ² Wo to le jee faata moolu la fo kenoo maŋ soto hani bundaa to. Bituŋ a ye Alla la kumoo kawandi ì ye. ³ Moo doolu naata, ì niŋ namatoo meŋ be laariŋ basoo kaŋ. Kee naani be a samba kaŋ. ⁴ Ì maŋ siloo soto ka sutiyaa Yeesu la, kafoo la siyaa kamma la. Bituŋ ì seleta, ì ye huwo bondi kankaraŋo to, Yeesu be meŋ koto. Ì la huwo bondiriŋ koolaa, ì ye basoo yoora, kuurantoo be laariŋ meŋ kaŋ. ⁵ Kabiriŋ Yeesu ye ì la lannoo je, a ko namatoo ye ko, “N diŋo, i la junuboolu yamfata le.” ⁶ Bari Luwaa karammoo doolu be siiriŋ jee, ì be ñininkaaroo ke kaŋ ì sondomoolu kono ko, ⁷ “Muŋ ne ye a tinna ñiŋ kewo ka diyaamu teŋ? A ka tooñeeri kumoolu le fo! Jumaa le si yamfa noo junuboolu la, niŋ a maŋ ke Alla ti?” ⁸ Wo loodulaa to doroŋ, Yeesu ye a loŋ nooroo kono, ì ka meŋ miira. A ko ì ye ko, “Muŋ ne ye a tinna ali ka wolu ñininkaa ali sondomoolu kono? ⁹ Fo ñiŋ ne maŋ sooneeyaa, ka a fo namatoo ye, ‘I la junuboolu yamfata le,’ diina ka a fo a ye ko, ‘Wuli, i la basoo sika, i ye taa’? ¹⁰ Bari ali si a loŋ ko, Moo Dinkewo ye kaŋo soto ñiŋ duniyaa kono le ka yamfa junuboolu la.” Bituŋ a ko namatoo ye ko, ¹¹ “N ko, wuli, i ye i la basoo sika, i ye taa suwo kono.” ¹² Wo loo niŋ baroo teema a wulita, a ye a la basoo sika. A taamata ì bee ñaatiliŋo la jee ka taa. Moolu bee kaawata, aduŋ ì ye Alla jayi ko, “Ǹ nene maŋ ñiŋ ñoŋ kuwo je!” ¹³ Yeesu fintita kotenke, a taata baa daala. Moo jamaa kuruta a la jee, aduŋ a ye ì karandi. ¹⁴ Kabiriŋ Yeesu be tambi kaŋ, a ye Lewi je, Alifeyu dinkewo, a be siiriŋ duwaañibuŋo kono. Yeesu ko a ye ko, “N nooma!” Bituŋ a wulita, a ye a nooma. ¹⁵ Wo koolaa, kabiriŋ Yeesu be domoroo la Lewi la buŋo kono, duwaañi jamaa niŋ junubelaalu naata ka sii Yeesu niŋ a la saayiboolu fee jee ka domoroo ke, kaatu moo jamaa le ye a nooma. ¹⁶ Kabiriŋ Luwaa karammoolu mennu mu Farisewolu ti, ye ñiŋ je, ì ko Yeesu la saayiboolu ye ko, “Muŋ ne ye a tinna ate niŋ duwaañoolu niŋ junubelaalu ka domoroo ke ñoo kaŋ?” ¹⁷ Kabiriŋ Yeesu ye wo moyi, a ko ì ye ko, “Moo kendeyaariŋolu maŋ suula jaaralilaa la, bari mennu kuuranta. Nte maŋ naa ka moo tilindiŋolu kumandi, bari junubelaalu.” ¹⁸ Wo tumoo la, Yaayaa la saayiboolu niŋ Farisewolu be sundiŋ ne. Bituŋ moolu naata Yeesu kaŋ, ì ko a ye ko, “Muŋ ne ye a tinna Yaayaa la saayiboolu niŋ Farisewolu la taaliboolu ka suŋ, bari ite la saayiboolu buka suŋ?” ¹⁹ Wo to le Yeesu ko ì ye ko, “Fo maañoobitilaalu si suŋ noo le baŋ, niŋ maañootiyo be ì fee? Hanii, niŋ maañootiyo be ì fee, ì te suŋ noo la. ²⁰ Bari luŋolu be naa la le, luŋo meŋ na maañootiyo be bo la ì bulu. Wo to le ì be suŋ na. ²¹ “Moo buka bayi kutoo lenkelaa waramba kotoo bala. Niŋ a ye wo ke, lenkelaa be bo la waramboo bala le, kutamaa be bo la kotoomaa bala le, aduŋ a be faroo warandi la baake le. ²² Aduŋ moo buka wayini kutoo ke sufura kotoolu kono. Niŋ wo keta, wayini kutoo be sufuroolu feteŋ na le, a maarii be foo la wayinoo niŋ sufuroolu bee la le. Wayini kutoo ka ke sufura kutoolu le kono.” ²³ Loobula Luŋ doo le la, Yeesu be tambi kaŋ siimaŋ kunkoolu la. Kabiriŋ ì be taama kaŋ, a la saayiboolu ye a dati ka siimaŋ tinsoolu kati. ²⁴ Bituŋ Farisewo doolu ko a ye ko, “A juubee, muŋ ne ye a tinna i la saayiboolu ka kuwo ke, Luwaa ye meŋ haraamuyandi ka a ke Loobula Luŋo la?” ²⁵ Wo to le Yeesu ko ì ye ko, “Fo ali nene maŋ a karaŋ, Mansa Dawuda ye meŋ ke, kabiriŋ a be suuloo kono, aduŋ konkoo ye a muta, a niŋ a taañoolu? ²⁶ Tumoo meŋ na, Abiyata mu piriisi kuntii baa ti, a dunta Alla Batudulaa Buŋo kono, a ye mbuuru senuŋo domo, Luwaa ye meŋ haraamuyandi moolu bee ye fo piriisoolu doroŋ. A ye a dii a taañoolu fanaa la.” ²⁷ Bituŋ Yeesu ko ì ye ko, “Loobula Luŋo dadaata hadamadiŋo le ye, bari hadamadiŋo maŋ dadaa Loobula Luŋo ye. ²⁸ Wo to, Moo Dinkewo le mu Loobula Luŋo fanaa Maariyo ti.”

¹ Yeesu dunta ì la diina bendulaa kono kotenke. Kewo doo tarata jee, meŋ buloo faata. ² Farisewolu tarata Yeesu koroosi kaŋ, fo a be a kendeyandi la le Loobula Luŋo la, fo ì si siloo soto ka a tuumi. ³ Bituŋ Yeesu ko kee bulufaariŋo ye ko, “Naa jaŋ!” ⁴ Wo to le a ye ì ñininkaa ko, “Fo Musa la Luwaa sonta le baŋ, ka kuu betoo ke waraŋ ka kuu jawoo ke Loobula Luŋo la, ka moo niyo tankandi waraŋ ka a faa?” Bari ì be deyiriŋ. ⁵ Wo to le a kamfaatoo ye ì kiliŋ-kiliŋ juubee, a niyo kuyaata baake ì la sondome bambaŋo la. Bituŋ a ko kewo ye ko, “I buloo tilindi.” Kewo ye a buloo tilindi, aduŋ a seyita a ñaama. ⁶ Farisewolu fintita, aduŋ wo loodulaa kiliŋo to, ì niŋ Herodi la kafoo moolu kambenta ka jamfaa siti a kamma, ì be a faa la ñaameŋ. ⁷ Yeesu niŋ a la saayiboolu bota jee ka taa baa dandaŋo la, kafu baa ye a nooma. Doolu bota Kalilee tundoo le kaŋ, ⁸ doolu bota Yudeya tundoo kaŋ, Yerusalaamu aniŋ Idumeya, ka taa fo ka tambi Yoridani Boloŋo kara doo la, aniŋ Tire niŋ Sidoni saatewolu maafaŋo to. Ñiŋ kafu baa naata, kaatu ì ye a la baara kuwolu le moyi. ⁹ Yeesu ye a la saayiboolu yaamari, ka kuluŋo parendi a ye kafoo la siyaa kamma la. Niŋ wo nte, kafoo be a ñoriŋ-ñoriŋ na le, ¹⁰ kaatu a ye moo jamaa le kendeyandi nuŋ, aduŋ saayiŋ kuurantoolu bee ka ñoo ñori fo ì si a maa noo. ¹¹ Waati-wo-waati, niŋ seetaani jawoolu ye a je, ì ka i fayi a ñaatiliŋo la le, aduŋ ì ka wuuri ko, “Ite le mu Alla Dinkewo ti.” ¹² Bituŋ a ye ì dandalaa baake ko, ì kana a fo moolu ye, ate mu meŋ ti. ¹³ Bituŋ Yeesu taata konkoo santo, aduŋ a ye moolu kumandi naŋ a kaŋ, a lafita mennu la. Bituŋ ì naata. ¹⁴ A ye kee taŋ niŋ fula le tomboŋ, ka tara a fee aniŋ ka ì kii ka kawandoo ke. ¹⁵ A ye kaŋo dii ì la ka seetaani jawoolu bayi. ¹⁶ Wo kiilaa taŋ niŋ fuloo toolu mu ñinnu le ti: Simoni, a ye meŋ kumandi Pita la, ¹⁷ Yankuba meŋ mu Sebede dinkewo ti aniŋ a doomaa Yohana, a ye mennu kumandi Boonerekes la, meŋ kotoo mu Saŋ Kumakaŋo Dinkewolu ti; ¹⁸ Anduru, Filipi, Batolomeyu, Matiyu, Tomas, aniŋ Yankuba meŋ mu Alifeyu dinkewo ti, Tadeyu, Simoni Kanaaninkoo, aniŋ ¹⁹ Yudas Isikariyoti meŋ naata Yeesu jamfaa. ²⁰ Biriŋ Yeesu muruta buŋo kono, kafu baa benta ñoo kaŋ jee kotenke, fo a niŋ a la saayiboolu maŋ hani domoroo ke noo. ²¹ Bituŋ a baadiŋolu ye a moyi, ì taata ka a muta, kaatu moolu ko, “A maŋ tara a faŋ bulu!” ²² Wo to le Luwaa karammoolu mennu bota naŋ Yerusalaamu, ì ko, “Belisibul le be a kono, aduŋ a ka seetaani jawoolu bayi niŋ seetaani jawoolu la kuntiyo semboo le la.” ²³ Bari Yeesu ye ì kumandi a kaŋ, a diyaamuta ì ye mansaaloo la ko, “Seetaanoo si seetaanoo bayi noo ñaadii le? ²⁴ Niŋ mansakundaa ye a faŋ talaa fula ti ka ñoo kele, wo mansakundaa te loo noo la. ²⁵ Aduŋ niŋ dimbaayaa talaata fula ti ka ñoo kele, wo dimbaayaa te loo noo la. ²⁶ Niŋ Seetaanoo wulita, a ye a faŋo kele, a te loo noo la, bari wo ka naa ke a labaŋo le ti. ²⁷ Moo te duŋ noo la kee sembemaa la buŋo kono ka a la sotofeŋolu buusi, fo niŋ a ye wo kee sembemaa siti foloo. Wo to le a si a la sotofeŋolu buusi noo a bulu. ²⁸ Tooñaa, m be a fo la ali ye, junube-wo-junube si yamfa noo hadamadiŋolu ye le, aniŋ tooñeeri kuma-wo-tooñeeri kuma, ì ye meŋ fo, ²⁹ bari meŋ ye Noora Kuliŋo tooñee, wo nene te yamfoo soto la, a be ke la a ye badaa-badaa junuboo le ti.” ³⁰ Yeesu la ñiŋ kumoo be looriŋ ì la kumoo le kaŋ ko, “Seetaani jawoo le be a bala.” ³¹ Bituŋ Yeesu baamaa niŋ a doomaalu naata. Ì be looriŋ banta, aduŋ ì ye kiilaa kii ka a kumandi. ³² Kafu baa be siiriŋ a fee, ì ko a ye ko, “I baamaa niŋ i doomaalu be looriŋ banta le, ì be i batu kaŋ.” ³³ Bari Yeesu ye moolu jaabi ko, “Jumaalu le mu nte baamaa niŋ m baadiŋolu ti?” ³⁴ A ye a ñaa tiliŋ moolu la, mennu be siiriŋ a fee. A ko, “M baamaa niŋ m baadiŋolu fele jaŋ. ³⁵ Moo-wo-moo meŋ ka Alla la lafoo ke, wo le mu m baadinkewo ti, m baarimmusoo aniŋ m baamaa.”

¹ Yeesu ye a dati kotenke ka karandiroo ke baa daala, aduŋ moo jamaa kuruta a la. Wo kamma la a bulata kuluŋo kono, meŋ be baa kono. A siita jee, aduŋ kafoo bee naata loo baa daala. ² Yeesu ye ì karandi feŋ jamaa le la mansaaloo kono. A la karandiroo kono, a ko ì ye ko, ³ “Ali i lamoyi! Fiirilaa kiliŋ ne taata nuŋ fiiroo la. ⁴ Kabiriŋ a be fiiroo la, kese doolu jolonta moolu la tambidulaa to. Bituŋ kunoolu naata, ì ye ì domo. ⁵ Kese doolu jolonta beroolu le kaŋ, ì maŋ banku jamaa soto daameŋ. Ì falinta tariyaarinke, kaatu bankoo maŋ siyaa jee. ⁶ Bari kabiriŋ tiloo malata, ì norota, aduŋ baawo ì suloolu maŋ jamfa bankoo kono, ì naata jaa. ⁷ Kese doolu jolonta ŋaniŋolu kono. Kabiriŋ ŋaniŋolu menta, ì ye ì dete, ì faata, ì maŋ feŋ diŋ. ⁸ Bari kese doolu jolonta banku betoo le kaŋ. Ì falinta, ì dinta, aduŋ ì siyaata le. Kese doolu naata siidulaa taŋ saba bondi, doolu taŋ wooro aniŋ doolu keme.” ⁹ Aduŋ a ko, “Meŋ ye tuloo soto ka moyiroo ke, a si a moyi.” ¹⁰ Kabiriŋ Yeesu dammaa be jee, a la saayibe taŋ niŋ fuloo aniŋ moo doolu mennu be a daala, ì ye ñininkaaroo ke mansaaloolu la kuwo to. ¹¹ A ko ì ye ko, “Alla la mansabaayaa kulloo diita alitolu le la ka ì loŋ, bari bantalankoolu ye, kuwolu bee be maaboriŋ mansaaloolu le kono. ¹² Wo kamma la, ‘ì si juubeeroo ke, bari ì buka jeroo ke. Ì si moyiroo ke, bari ì buka fahaamuroo ke. Niŋ wo nte, ì be muru la le ka bo sila jawoo to, aduŋ ì la junuboolu be yamfa la.’ ” ¹³ Bituŋ a ko ì ye ko, “Fo ali maŋ ñiŋ mansaaloo kotoo fahaamu baŋ? Wo to, ali be mansaali doolu kotoolu fahaamu noo la ñaadii le? ¹⁴ Kesoo, fiirilaa ye meŋ fii, wo mu Alla la kumoo le ti. ¹⁵ Kesoolu mennu jolonta moolu la tambidulaa to, wo ka moolu la kuwo le yitandi, mennu ye kumoo moyi, bari wo loodulaa kiliŋo to doroŋ, Seetaanoo ye a buusi ì la, meŋ fiita ì kono. ¹⁶ Wo ñaa kiliŋo la, mennu jolonta beroolu kaŋ, wo ka moolu la kuwo le yitandi, mennu ye kumoo moyi, aduŋ wo loo niŋ baroo teema ì seewooriŋo ye a muta. ¹⁷ Bayiri kumoo maŋ suloo duŋ ì sondomoolu kono, ì si wakiili fo waatindiŋ doroŋ. Niŋ bataa niŋ koleyaa kuwolu naata ì kaŋ kumoo kamma la, jee niŋ jee doroŋ, ì si badali. ¹⁸ Kese doolu mennu jolonta ŋaniŋolu kono, wo ka moolu la kuwo le yitandi, mennu ye kumoo moyi, ¹⁹ bari biriŋ ñiŋ duniyaa la bataa kuwolu niŋ naafuloo ñaaboo aniŋ hame kuu doolu dunta ì sondomoolu kono, wolu ye kumoo dete. Bituŋ kumoo nene maŋ diŋ. ²⁰ “Bari mennu fiita banku betoo kaŋ, wo ka moolu la kuwo le yitandi, mennu ye kumoo moyi, aduŋ ì sonta a ma. Ì ka diŋ ne, doolu siidulaa taŋ saba, doolu siidulaa taŋ wooro, aniŋ doolu siidulaa keme.” ²¹ Bituŋ Yeesu ko ì ye ko, “Fo ì ka lampoo mala le baŋ, ka a ke booloo waraŋ laaraŋo koto? Fo ì buka a ke lampu looraŋo le kaŋ? ²² Wo ñaa kiliŋo le la feŋ te maaboriŋ, meŋ te lankenema la, aduŋ feŋ te kulloo kono, meŋ te finti la kenebaa to. ²³ Meŋ ye tuloo soto ka moyiroo ke, a si a moyi.” ²⁴ Bituŋ a ko ì ye ko, “Ali ali hakiloo tu kumoo to, ali ye meŋ moyi. Ali ye meŋ ke moolu ye, wo ñoŋ ne be ke la ali fanaa ye, aduŋ hani doo be kafu la a kaŋ ne. ²⁵ Moo meŋ ye feŋ soto, doo be dii la wo le la. Bari moo meŋ maŋ feŋ soto, hani a ye meŋ soto, wo faŋo be buusi la a la le.” ²⁶ Yeesu tententa ka diyaamu, a ko ì ye ko, “Alla la mansabaayaa ka munta le ko, niŋ kewo ye fiifeŋ kesoolu sari bankoo kaŋ. ²⁷ Luŋ-wo-luŋ wo maarii ka i laa ka wuli, bari kesoolu be faliŋ kaŋ doroŋ, a maŋ hani wo keñaa loŋ. ²⁸ Bankoo faŋo le ka fiifeŋ kesoolu falindi. Jamboo le foloo ka finti, bituŋ tinsoo si naa finti, kesoo si naa ke tinsoo bala. ²⁹ Bari niŋ kesoo moota, jee niŋ jee, a si worotoo taa, kaatu katiri waatoo siita le.” ³⁰ Bituŋ Yeesu ko ì ye ko, “N si Alla la mansabaayaa misaali noo muŋ ne la? N si mansaali jumaa le fo noo a la kuwo to? ³¹ A ka munta le ko mutaari kesoo. Ì ka a fii kunkoo kono waatoo meŋ na, ate le dooyaata duniyaa fiifeŋ kesoolu bee ti. ³² Bari niŋ a falinta, ate le ka naa wara ka tambi naaki fiifeŋolu bee la, aduŋ a buloolu ka wara le, fo kunoolu ka ñaŋolu laa a dubeŋo koto.” ³³ Yeesu ye kumoo fo ì ye niŋ ñiŋ ñoŋ mansaaloolu le la, fo ì si a fahaamu noo ñaameŋ. ³⁴ A maŋ feŋ fo ì ye, meŋ maŋ ke mansaaloo ti. Bari niŋ a niŋ a fansuŋ saayiboolu dammaa be daameŋ, a ka kumoolu bee le firiŋ wolu ye. ³⁵ Wo luŋ kiliŋo la, kabiriŋ wulaaroo siita, Yeesu ko a la saayiboolu ye ko, “Ali ŋà taa, ǹ si baa teyi ka taa a kara doo la.” ³⁶ Bituŋ saayiboolu ye kafu baa tu jee, ì dunta kuluŋo to, Yeesu be daameŋ. Kuluŋ doolu fanaa be ì fee jee le. ³⁷ Wo to le foño baa naata wuli, aduŋ baa baliŋolu ye kuluŋo taki fo a datita ka faa jiyo la. ³⁸ Wo waatoo la Yeesu be laariŋ, a be siinoo la kullaaraŋo kaŋ kuluŋ feñoo to. Bituŋ saayiboolu ye a kuniŋ, ì ko a ye ko, “Ǹ karammoo, fo i te ǹ hati la, m̀ be kasaara kaŋ?” ³⁹ Wo to le a kuninta, a wulita, a ye foñoo jalayi, aduŋ a ko baa baliŋolu ye ko, “Ali i deyi, ali ye tenkuŋ!” Wo to le foño baa loota, bituŋ baa tenkunta tek. ⁴⁰ Wo koolaa a ko ì ye ko, “Ali ka muŋ ne sila? Fo ali maŋ lannoo soto baŋ?” ⁴¹ Bituŋ ì silata baake, ì ko ñoo ye ko, “Jumaa le mu ñiŋ ti, fo hani foñoo niŋ baa baliŋolu ka a la yaamaroo muta?”

¹ Yeesu niŋ a la saayiboolu futata baa kara doo la, Kerasene tundoo kaŋ. ² Kabiriŋ Yeesu fintita kuluŋo kono, kewo doo le ye a benduŋ jee. Ñiŋ kewo bota naŋ berehuwolu le kono, ì ka moolu baadee daameŋ to. Seetaani jawoo le be a la. ³ Aduŋ a be sabatiriŋ kaburoolu le kono. Moo buka a siti noo hani neejoloo la kotenke. ⁴ Nunto ì ka a bula kutiŋolu le la, aniŋ neejoloolu, bari a ka neejoloolu kuntu, aniŋ a ka kutiŋolu katiŋ-katiŋ. Aduŋ moo te jee, meŋ ye semboo soto ka ñiŋ seetaanitoo mara. ⁵ Waati-wo-waati, suutoo niŋ tiloo, a ka sabati kaburoolu le kono aniŋ konkoolu kaŋ, a ka tu wuuri la le, aduŋ a ka a faŋo barama niŋ beroolu la. ⁶ Kabiriŋ a ye Yeesu hayinaŋ, a niŋ boroo taata, a ñoyita a ye. ⁷ A wuurita santo ko, “I be muŋ ne ke la nte la, Yeesu, Mansa Tallaa Dinkewo? Ŋa i daani Alla too la, kana n toora.” ⁸ A ye ñiŋ fo le, kaatu Yeesu ye a yaamari le ko, “Ite seetaani jawoo, finti ñiŋ kewo kono!” ⁹ Bituŋ Yeesu ye a ñininkaa ko, “Ite too ndii?” A ye a jaabi ko, “Nte too mu ‘Jamaa’ le ti, kaatu ǹ siyaata le.” ¹⁰ A ye Yeesu daani baake ko, a kana ì bayi ka bo wo tundoo kaŋ. ¹¹ Wo waatoo la seewu kooree baa le tarata daañinoo la, konko jindaa la jee. ¹² Wo to le seetaani jawoolu ye Yeesu daani ko, “I si m̀ bayi ka taa wo seewoolu kono. I ye soŋ, ŋà duŋ ì kono.” ¹³ Bituŋ a sonta, aduŋ seetaani jawoolu bota kewo kono ka duŋ seewoolu kono. Seewu kooree bee meŋ hapoo si taa kaañaŋ wuli fula fee, ì borita ka jii konko jindaa la, ì naata joloŋ baa kono. Ì bee faata jiyo kono jee. ¹⁴ Bituŋ seewu kantalaalu borita, ì ye kuwo bee saata saatewo kono, aniŋ a dandaŋolu to. Wo to le moolu naata ka a juubee, meŋ keta. ¹⁵ Kabiriŋ ì naata Yeesu kaŋ, ì ye kewo ñiŋ tara siiriŋ jee, meŋ mu seetaanitoo ti nuŋ, bari saayiŋ duŋ feŋolu be a la, aduŋ a sondomoo seyita a ñaama. Seetaani jawu jamaa be a la nuŋ, wo kamma la moolu silata. ¹⁶ Bituŋ moolu mennu ye seetaanitoo niŋ seewu koorewo la kuwo je, ì ye wo kuwo saata doolu ye. ¹⁷ Ì naata Yeesu daani, fo a si bo ì la tundoo kaŋ. ¹⁸ Kabiriŋ Yeesu be duŋ kaŋ kuluŋo kono, kewo meŋ ye seetaani jawoolu soto nuŋ, a ye Yeesu daani ko, a lafita ka tara a fee. ¹⁹ Bari Yeesu maŋ soŋ, a ko a ye ko, “Seyi, i ye taa i la moolu yaa. A fo ì ye, Maariyo ye kuu baa meŋ ke i ye, aniŋ a ye balafaa meŋ soto i ye.” ²⁰ Wo to le kewo taata Dekapolis, a ye a dati ka a fo, Yeesu ye kuu baa meŋ ke a ye. Bituŋ moolu bee jaakalita. ²¹ Kabiriŋ Yeesu ye baa teyi kotenke, kafu baa naata a kaŋ baa daala. ²² Ì la diina bendulaa la maralilaa doo, ì ka a fo meŋ ye Yayirus, naata. Kabiriŋ a ye Yeesu je, a ñoyita a siŋolu to, ²³ a ye a daani baake ko, “N dimmusoo be faa kaŋ. Naa, i ye i buloo laa a kaŋ fo a si kendeyaa ka baluu.” ²⁴ Bituŋ Yeesu ye a nooma. Kafu baa fanaa bulata ì nooma, fo ì ka ñoo ñoriŋ-ñoriŋ Yeesu kaŋ. ²⁵ Musu doo le tarata jee, yeleboŋ kuuraŋo be meŋ na fo sanji taŋ niŋ fula. ²⁶ A bataata baake jaaraloo la jaaralilaa jamaa le bulu. A la naafuloo bee kasaarata, bari hani wo, a la kuuraŋo ka jawuyaa le doroŋ. ²⁷ A ye Yeesu kibaaroo le moyi nuŋ. Bituŋ a naata niŋ a kooma la kafoo kono. A ye Yeesu la waramboo maa, ²⁸ kaatu a ko a faŋ ye le ko, “Niŋ ŋa a la waramboo doroŋ maa, m be kendeyaa la le.” ²⁹ Wo loo niŋ baroo teema, a ye a kalamuta a baloo kono ko, a la yeleboŋo loota le, aduŋ a kendeyaata a la kuuraŋo to. ³⁰ Bari Yeesu ye a kalamuta le ko, semboo le bota a bala. Jee niŋ jee a ye a ñaa tiliŋ kafoo la ka ì ñininkaa ko, “Jumaa le ye n na waramboo maa?” ³¹ Wo to le a la saayiboolu ko a ye ko, “Kafu baa le be ñoo ñoriŋ-ñoriŋo la i kaŋ, aduŋ i ka a fo ko, ‘Jumaa le ye m maa’!” ³² Bari a ye a ñaa muruŋ-muruŋ ka a juubee, meŋ ye a maa. ³³ Kabiriŋ wo musoo ye a loŋ, meŋ keta a la, a niŋ silaŋo niŋ jarajaroo naata. A ye a faŋ fayi Yeesu siŋolu to, aduŋ a ye tooñaa bee saata a ye. ³⁴ Bituŋ Yeesu ko a ye ko, “N dimmusoo, i la lannoo le ye i kendeyandi. Taa kayira kono, i kendeyaata i la kuuraŋo to le.” ³⁵ Kabiriŋ Yeesu be diyaamu kaŋ, moo doolu naata ka bo ñiŋ maralilaa Yayirus yaa ka a fo a ye ko, “I dimmusoo faata le. Muŋ ne ye a tinna i be karammoo batandi la kotenke?” ³⁶ Yeesu ye a tuloo faa ì la kumoo la, a ko ñiŋ maralilaa ye ko, “Kana sila, laa doroŋ.” ³⁷ Bituŋ a maŋ soŋ, moo koteŋ ye a nooma fo Pita, Yankuba aniŋ Yohana, Yankuba doomaa. ³⁸ Kabiriŋ ì futata maralilaa la buŋo to, Yeesu ye dulaa je duuriŋ. Moolu be woosii kaŋ, kumboo, aniŋ maakaŋ baa. ³⁹ Kabiriŋ a dunta buŋo kono, a ko ì ye ko, “Muŋ ne ye a tinna ali ka woosii ka kumboo? Sunkutundiŋo maŋ faa, a be siinoo le la.” ⁴⁰ Bituŋ ì naata jele a la. Bari a ye ì fintindi banta, a ye sunkutundiŋo faamaa niŋ a baamaa aniŋ a la saayibe saboo taa, aduŋ ì taata sunkutundiŋo be daameŋ to. ⁴¹ A ye sunkutundiŋo buloo muta, a ko a ye ko, “Talita kum!” Wo kotoo mu ñiŋ ti, Sunkutundiŋo, n ko: Wuli! ⁴² Wo loo niŋ baroo teema, ñiŋ sanji taŋ niŋ fula sunkutundiŋo wulita, a taamata. Wo loodulaa to doroŋ, moolu mennu be jee kaawata! ⁴³ Bari Yeesu ye ì dandalaa baake ko, ì kana soŋ, moo ye a loŋ. Bituŋ a ye ì yaamari ka domoroo dii a la.

¹ Yeesu bota jee, a naata a fansuŋ saatewo to, a niŋ a la saayiboolu. ² Loobula Luŋo la a naata karandiroo ke ì la diina bendulaa kono. Moo jamaa mennu ye i lamoyi a la, ì jaakalita. Bituŋ ì ko, “Ñiŋ kewo ye ñiŋ bee soto mintoo le? Muŋ ne mu ñiŋ ñaameŋ siifaa ti, meŋ diita a la? A ka ñiŋ kaawakuwolu ke ñaadii le? ³ Fo ñiŋ ne maŋ ke kapintaa ti baŋ, Mariyaama dinkewo, aduŋ Yankuba, Yusufa, Yudas aniŋ Simoni kotoomaa? Fo a baarimmusoolu maŋ tara m̀ fee jaŋ baŋ?” Wo to le ì ye a la kuwo muta kasi ti. ⁴ Bituŋ Yeesu ko ì ye ko, “Annabiyomoo maŋ dasa horomoo la fo a fansuŋ saatewo kono, aniŋ a baadiŋolu kono niŋ a faŋo la dimbaayaa kono.” ⁵ Yeesu maŋ naa kaawakuu jamaa ke noo jee, fo a ye a buloo meŋ laa kuurantoo dantaŋ kaŋ, a ye ì kendeyandi. ⁶ Aduŋ a jaakalita ì la lannabaliyaa la. Yeesu taata ka bo saatee ka taa saatee ka moolu karandi. ⁷ Bituŋ a ye a la saayibe taŋ niŋ fuloo kumandi, a naata ì fula-fula kii, aduŋ a ye kaŋo dii ì la seetaani jawoolu kaŋ. ⁸ A ye ì dandalaa ko, ì maŋ ñaŋ na feŋ samba la ì la taamasiloo kaŋ, fo taamaraŋ dokoo doroŋ. Ì kana mbuuroo waraŋ kufu samba, waraŋ kodoo bula ì la jifoolu kono. ⁹ Ì si samatoolu duŋ, bari ì kana dendika fulanjaŋo samba. ¹⁰ Aduŋ a ko ì ye ko, “Niŋ ali dunta buŋo kono daameŋ, ali si sabati jee fo janniŋ ali be taa la. ¹¹ Niŋ ì maŋ ali jiyaa daameŋ to, aduŋ ì maŋ soŋ i lamoyi la ali la kumoo la, ali fintitoo si ali siŋolu konkoŋ ka ke seedeyaa ti ì ye.” ¹² Bituŋ saayiboolu fintita, ì taata, aduŋ ì ye moolu kawandi le ko, ì ñanta tuubi la le, ì ye ì koo dii ì la junuboolu la. ¹³ Ì ye seetaani jawu jamaa le bayi, aniŋ ì ye tuloo maa kuurantoo jamaa la, wolu kendeyaata. ¹⁴ Mansa Herodi naata Yeesu la kuwo kibaaroo moyi a la darajoo kamma la. Doolu ko, “Yaayaa Batiseerilaa le wulindita saayaa kono. Wo le ye a tinna a ye semboo soto ka ñiŋ kaawakuwolu ke.” ¹⁵ Bari doolu ko, “Annabilayi Eliya le mu.” Aduŋ doolu ko, “A mu annabiyomoo le ti ko annabiyomu doolu, mennu tambita nuŋ.” ¹⁶ Bari kabiriŋ Herodi ye ñiŋ moyi, a ko, “Ŋa Yaayaa Batiseerilaa meŋ kuŋo kuntu, wo le wulindita naŋ saayaa kono.” ¹⁷ Bayiri Herodi ye yaamaroo dii le nunto ko, ì ye Yaayaa muta, ì ye a siti bunjawoo kono. A ye ñiŋ ke Herodiyas le la kuwo kamma. Herodiyas mu a kotoomaa Filipi la musoo le ti, Herodi ye meŋ taa a bulu. ¹⁸ Yaayaa ka a fo Herodi ye le nuŋ ko, “Luwaa maŋ soŋ, i ye i baadiŋo la musoo taa a bulu ka a futuu.” ¹⁹ Wo kamma la Herodiyas ye Yaayaa koŋ, aduŋ a lafita ka a faa, bari a maŋ a ke noo, ²⁰ kaatu Herodi silata Yaayaa la le. A ye a loŋ ne ko, Yaayaa mu moo tilindiŋo le ti, aniŋ moo senuŋo. Wo kamma la a ye Yaayaa tu mutoo kono. Niŋ Herodi ye i lamoyi Yaayaa la, a niyo ka toora baake le, bari hani wo, a ka lafi ka a lamoyi. ²¹ Bari Herodiyas naata siloo soto waatoo le la, biriŋ Herodi la wuluu luŋo juuraloo siita. Wo waatoo la, Herodi ye juurali baa parendi a la maralilaalu ye, aniŋ kelediŋ kuntiyolu, ì niŋ Kalilee bankoo ñaatonkoolu. ²² Bituŋ Herodiyas dimmusoo naata, a ye i doŋ, aduŋ wo ye Mansa Herodi niŋ a la luntaŋolu seewondi le. Bituŋ mansa naata a fo a ye ko, “I lafita feŋ-wo-feŋ na, a daani, m be a ke la i ye le!” ²³ Aduŋ a ye a la laahidoo bambandi kaloo la. A ko, “Feŋ-wo-feŋ, i be meŋ daani la nte bulu, m be a dii la i la le, hani n na maralibankoo talantewo!” ²⁴ Sunkutoo fintita, a ko a baamaa ye ko, “M be muŋ ne daani la?” A baamaa ko a ye ko, “Yaayaa Batiseerilaa kuŋo daani.” ²⁵ Wo loo niŋ baroo teema, sunkutoo tariyaatoo naata mansa kaŋ, a ko a ye ko, “N lafita, i ye Yaayaa Batiseerilaa kuŋo dii n na palaatoo kaŋ saayiŋ.” ²⁶ Mansakewo sunuta baake, bari a la kaloo niŋ luntaŋolu kamma la, a maŋ lafi ka a la laahidoo tiñaa. ²⁷ Wo loodulaa kiliŋo to, a ye a la kelediŋ kantarilaa kii ka Yaayaa kuŋo naati. Kelediŋo taata, a ye Yaayaa kuŋo kuntu bunjawoo kono, ²⁸ aduŋ a ye a naati palaatoo kaŋ. Bituŋ a ye a dii sunkutoo la, sunkutoo ye a dii a baamaa la. ²⁹ Kabiriŋ Yaayaa la saayiboolu ye ñiŋ moyi, ì naata, ì ye a furewo samba, ì ye a landi kaburoo kono. ³⁰ Yeesu la saayiboolu muruta a kaŋ. Ì ye kuwolu bee saata a ye, ì ye mennu ke aniŋ ì ye mennu karandi. ³¹ Yeesu ko ì ye ko, “Ali ŋà taa dulaa kiideeriŋo to, fo ali si i dahaa domandiŋ.” A ye wo fo kaatu moo jamaa le be taa niŋ naa la, fo ì maŋ hani a ñaa soto ka domoroo ke. ³² Wo to le ì bulata kuluŋo la ka taa dulaa kiideeriŋo to, ì dammaa. ³³ Bari moo jamaa le ye ì taatoo je, aduŋ ì ye ì suutee le. Bituŋ moolu tariyaatoo taata ì siŋo la ka bo saatewolu bee to, aduŋ ì futata Yeesu niŋ saayiboolu ñaa. ³⁴ Yeesu be futa kaŋ baa kankuŋo la doroŋ, a ye kafu baa je. A balafaata ì ye, kaatu ì ka munta le ko saajiyolu, mennu maŋ kantarilaa soto. Bituŋ a ye a dati ka ì karandi kuu jamaa la. ³⁵ Kabiriŋ suwo be naa kuu la, a la saayiboolu naata a kaŋ ka a fo a ye ko, “Jaŋ mu dulaa kiideeriŋo le ti, aduŋ suwo kuuta le. ³⁶ Wo kamma la ì bula, ì ye taa ñiŋ dulaalu niŋ a dandanna saatewolu kono ka domoroo saŋ ì faŋolu ye.” ³⁷ Bari Yeesu ye ì jaabi ko, “Alitolu si domoroo dii ì la.” Bituŋ ì ko a ye ko, “Fo ǹ si taa denaari keme fula ñoŋ mbuuroo saŋ ka a dii ì la domoroo ti baŋ?” ³⁸ A ye ì ñininkaa ko, “Mbuuru kuŋ jelu le be ali bulu? Ali taa a juubee.” Kabiriŋ ì ye a juubee, ì ko a ye ko, “Mbuuru kuŋ luulu le be m̀ bulu, aniŋ ñee muru fula!” ³⁹ Wo to le Yeesu ye kafoo bee yaamari ka kafundiŋ sii ñaama kitiŋolu kaŋ. ⁴⁰ Bituŋ ì siita. Kafundiŋ-wo-kafundiŋ ye moo keme waraŋ moo taŋ luulu le soto. ⁴¹ A ye mbuuru kuŋ luuloo niŋ ñee muru fuloo taa, a ye santo juubee, a ye Alla daani ka domoroo barakandi. Wo koolaa, a ye mbuuru kuŋolu kuntu, a ye ì dii saayiboolu la, ka ì dii moolu la. Aduŋ a ye ñee muru fuloo fanaa talaa ì bee teema. ⁴² Moolu bee ye domoroo ke fo ì konoo faata. ⁴³ Wo koolaa, saayiboolu ye sinsiŋ taŋ niŋ fula le fandi mbuuru kuntu toolu niŋ ñewolu la. ⁴⁴ Aduŋ mennu ye ñiŋ mbuuroo domo, wolu mu kee wuli luulu le ti. ⁴⁵ Wo koolaa doroŋ, Yeesu ye a la saayiboolu yaamari ka bula kuluŋo kono ka taa a ñaato baa kara doo la, Betisayida saatewo to. Bituŋ a naata kafoo bula, ì taata. ⁴⁶ Wo to le a faŋo bota jee, a taata konkoo santo ka duwaa. ⁴⁷ Kabiriŋ wulaaroo siita, kuluŋo be baa kono, ate doroŋ ne tarata tintoo la jee. ⁴⁸ A ye a je ko, jaaroo maŋ sooneeyaa ì bulu, kaatu foñoo maŋ ì diyaa. Duntuŋ kumoo maafaŋo la Yeesu naata ì kaŋ, a be taama kaŋ baajiyo kaŋ. A be naa tambi la ì la. ⁴⁹ Kabiriŋ ì ye a je taama kaŋ jiyo kaŋ, ì ye a miira ko, a mu mañamafeŋ kaawakuuyaariŋo le ti. Bituŋ ì wuurita santo, ⁵⁰ kaatu ì bee le ye a je, aduŋ ì silata. Bari wo loo niŋ baroo teema, a diyaamuta ì ye ko, “Ali kijoo kana fara, nte le mu. Ali kana sila.” ⁵¹ A dunta kuluŋo kono ì fee doroŋ, foñoo tenkunta. Bituŋ saayiboolu naata kaawa baake, ⁵² kaatu ì maŋ hani wo kaawakuu tambilaa la kummaayaa fahaamu noo, Yeesu ye meŋ ke mbuuru kuŋ luuloolu la. Ì maŋ a fahaamu noo, kaatu ì sondomoo bambanta. ⁵³ Kabiriŋ a niŋ a la saayiboolu teyita, ì jiita Kennesareti tundoo le la. Ì ye ì la kuluŋo saba tintoo kaŋ. ⁵⁴ Kabiriŋ ì ye ì la kuluŋo bula doroŋ, moolu naata a suutee. ⁵⁵ Wo to le ì borita dulaalu bee to wo maafaŋo la, ì ye a dati ka kuurantoolu bee naati a kaŋ ì la basoolu kaŋ dulaa-wo-dulaa to, ì ye a moyi Yeesu be daameŋ. ⁵⁶ A naata dulaa-wo-dulaa to, saateeriŋ, saatee baa waraŋ tundoo kaŋ, ì ka ì la kuurantoolu landi marisewolu to. Bituŋ ì ka a daani, fo kuurantoolu si a la waramba tuloo doroŋ maa. Aduŋ mennu bee ye a maa, ì kendeyaata le.

¹ Farisewolu niŋ Luwaa karammoo doolu naata ka bo Yerusalaamu. Kabiriŋ ì kuruta Yeesu la, ² ì ye a je ko, Yeesu la saayibe doolu be domoroo la ì bulu seneyaabaloolu le la. Wo le mu ñiŋ ti ko, ì maŋ ì buloolu kuu ko ì la aadoo ye a landi ñaameŋ. ³ Kaatu Farisewolu niŋ Yahuudoolu bee buka domoroo ke, fo niŋ ì ye ì buloolu kuu. Wo mu ì la alifaalu la aadoo le ti. ⁴ Niŋ ì bota naŋ marisewo to, ì buka domoroo ke, fo niŋ ì ye ì faŋ seneyandi. Aduŋ ì ka aada kuu jamaa le nooma, mennu mu mindaŋ pooti seneyandoo ti, tabirilaŋ dumboolu aniŋ jaawali keraŋolu. ⁵ Bituŋ Farisewolu niŋ Luwaa karammoolu ye Yeesu ñininkaa ko, “Muŋ ne ye a tinna ite la saayiboolu buka ǹ na alifaalu la aadoo muta, bari ì bulu seneyaabaloolu ka domoroo ke?” ⁶ Wo to le Yeesu ye ì jaabi ko, “Annabilayi Yesaya ye tooñaa le fo, kabiriŋ a ye ali la bunaafayiyaa la kuwo fo nuŋ, ko a be safeeriŋ ñaameŋ: ‘Ñiŋ moolu ka m batu ì daalu doroŋ ne la, bari ì sondomoolu jamfata n na le. ⁷ Ì ka m batu kensenke le, kaatu ì la karandiroo mu yaamaroolu le ti, hadamadiŋolu ye mennu dadaa.’ ⁸ “Ali ye Alla la yaamaroo landi kara la, bari ali ye hadamadiŋolu la aadoolu muta bambandinke.” ⁹ Bituŋ Yeesu ko ì ye ko, “Ali ye feere ñiimaa le soto ka Alla la yaamaroo bula fo ali si ali la aadoolu nooma noo! ¹⁰ Annabilayi Musa ko le ko, ‘I faamaa niŋ i baamaa horoma,’ aduŋ ‘Niŋ moo-wo-moo ye kuma jawoo fo a faamaa waraŋ a baamaa ma, wo maarii ñanta le ka faa.’ ¹¹ Bari alitolu ko, moo si a fo noo a faamaa waraŋ a baamaa ye le ko, ‘Nte ye meŋ-wo-meŋ soto, n ñanta meŋ dii la ali la, saayiŋ wo mu Koriban ne ti.’ ” Wo kotoo mu, Alla la sadaa le mu. ¹² “Wo to alitolu maŋ soŋ, wo maarii ka feŋ-wo-feŋ ke a faa niŋ a baa ye. ¹³ Ali ye Alla la kumoo ke kuma kenseŋo le ti, ali la aadoo kamma la.” ¹⁴ Wo to le Yeesu ye moolu kumandi a faŋ kaŋ kotenke, a ko ì ye ko, “Ali bee ye i lamoyi n na, aniŋ ali si n na kumoo fahaamu. ¹⁵ Feŋ te moo baloo banta, meŋ niŋ a dunta a kono, a si a kosondi. Bari feŋolu mennu bota moo kono, wolu le ka moo kosondi. ¹⁶ Meŋ ye tuloo soto ka moyiroo ke, a si a moyi.” ¹⁷ Kabiriŋ Yeesu bota kafoo kono, a dunta buŋo kono, a la saayiboolu ye a ñininkaa ñiŋ mansaaloo la kuwo la. ¹⁸ A ko ì ye ko, “Fo alitolu fanaa maŋ n na kumoo fahaamu baŋ? Fo ali maŋ a loŋ ko, feŋ-wo-feŋ, meŋ bota banta, niŋ a dunta moo kono, wo feŋo buka wo maarii kosondi noo? ¹⁹ Wo maŋ moo kosondi noo, baawo a maŋ duŋ a sondomoo kono, bari a dunta a konoo le kono, aduŋ a ka naa finti le kotenke.” Ka bo ñiŋ na Yeesu ye a yitandi le ko, domori feŋolu bee seneyaata le. ²⁰ Bituŋ a ko ì ye ko, “Meŋ bota naŋ moo kono, wo le ka a kosondi. ²¹ Kaatu miira jawoolu ka bo naŋ moo sondomoo le kono, laañooyaa tuluŋo, suuñaaroo, moofaa, ²² jeenoo, hadumoo, jawuyaa, tapaleeyaa, malubaliyaa, haasidiyaa, tooñeeroo, faŋ waroo aniŋ tooleeyaa. ²³ Ñiŋ kuu jawoolu bee ka bo naŋ moo kono le, aduŋ ì ka a kosondi le.” ²⁴ Wo to le Yeesu wulita jee, a taata Tire saatewo maafaŋo la. Kabiriŋ a futata, a dunta buŋo kono. A maŋ lafi moo-wo-moo ye a loŋ ko, a be jee, bari hani wo, a maŋ maabo noo. ²⁵ Musoo doo le tarata jee, meŋ dimmusoo ye seetaani jawoo soto. Kabiriŋ a ye Yeesu kibaaroo moyi doroŋ, a naata Yeesu kaŋ. A ye a faŋo fayi Yeesu siŋolu to. ²⁶ Ñiŋ musoo mu Jirisinkoo le ti, bari a wuluuta Fonisiya tundoo le kaŋ, Siriya tundoo kaŋ. A ye Yeesu daani ka seetaani jawoo bayi a dimmusoo bala. ²⁷ Bituŋ Yeesu ko a ye ko, “Ali ŋà dindiŋolu konoolu fandi foloo, kaatu a maŋ ke siloo ti ka dindiŋolu la mbuuroo taa ka a fayi wulundiŋolu ye.” ²⁸ Bari musoo ko a ye ko, “Haa, m Maariyo, bari hani wulundiŋolu mennu be taabuloo koto, ì ka dindiŋolu la mbuuru kuntoolu domo le, mennu jolonta.” ²⁹ Bituŋ Yeesu ko a ye ko, “I la ñiŋ kumoo kamma la, i si taa. Seetaani jawoo bota i dimmusoo bala le.” ³⁰ Wo to le musoo taata suwo kono. A ye a diŋo tara laariŋ laaraŋo kaŋ, seetaani jawoo bota a bala. ³¹ Bituŋ Yeesu bota Tire tundoo kaŋ. A taata niŋ Sidoni la ka taa Kalilee Baa to, aduŋ a tambita Dekapolis la. ³² Wo to le ì ye kuurantoo doo samba naŋ Yeesu kaŋ, meŋ tuloo sukita, aduŋ a la diyaamoo buka seneyaa. Ì ye Yeesu daani, fo a si a buloo laa ñiŋ kewo kaŋ. ³³ Yeesu ye a samba kara la ka bo kafoo kono. A ye a bulukondiŋolu bula a tuloolu kono. A ye daajiyo tupi, aniŋ a ye a neŋo maa. ³⁴ Wo to le a ye santo juubee, a ŋuntanta, a ko kewo ye ko, “Efata!” Wo kotoo mu Yele le ti. ³⁵ Wo loo niŋ baroo teema kewo tuloolu yeleta, a neŋo firinta, aduŋ a diyaamuta seneyaarinke. ³⁶ Yeesu ye ì dandalaa ko, ì kana a fo moo-wo-moo ye. Bari Yeesu ka ì dandalaa ñaameŋ, wo to le ì ka a saata kuu. ³⁷ Aduŋ moolu kaawata fo a tambita a noo la, ì ko, “A ka kuwolu bee ke kuuke le. A ka hani moo tulu sukiriŋolu moyirindi, aniŋ a ka mumunewolu diyaamundi.”

¹ Wo waatoo la, moo jamaa kafuta ñoo ma kotenke. Ì maŋ feŋ soto, ì be meŋ domo la. Yeesu ye a la saayiboolu kumandi, a ko ì ye ko, ² “M balafaata ñiŋ kafoo ye le, kaatu ì tarata m fee le fo tili saba, aduŋ saayiŋ ì maŋ feŋ soto, ì be meŋ domo la. ³ Niŋ ŋa ì konkotoolu bula ka seyi wo ñaama, ì be ketu la siloo kaŋ ne. Aduŋ doolu bota naŋ dulaa jaŋ ne to.” ⁴ Bituŋ a la saayiboolu ye a jaabi ko, “Moo si mbuuru jamaa soto noo ñaadii le ñiŋ dulaa kiideeriŋo to ka ñinnu bee domorindi?” ⁵ Bituŋ Yeesu ye ì ñininkaa ko, “Ali ye mbuuru kuŋ jelu le soto?” Ì ko a ye ko, “Woorowula.” ⁶ Wo to le a ye moolu yaamari ka sii bankoo to, a ye wo mbuuru kuŋ woorowuloo taa. Kabiriŋ a ye tenturoo dii Alla la, a ye ì kuntu, a ye ì dii a la saayiboolu la ka ì dii moolu la. Bituŋ saayiboolu ye ì dii moolu la. ⁷ Ì ye ñee muru meseŋ dantaŋ ne soto. Kabiriŋ a ye Alla daani ka ñee barakandi, a ye saayiboolu yaamari ka wolu fanaa dii moolu la. ⁸ Bituŋ ì ye domoroo ke fo ì bee konoo faata. Kabiriŋ ì pareeta, ì ye mbuuru kuntu toolu kafu ñoo ma, mennu ye sinsimfaa woorowula sii. ⁹ Aduŋ moo wuli naani ñoŋ ne tarata nuŋ jee. Wo to le a ye moolu bula ka seyi. ¹⁰ Wo loodulaa kiliŋo to doroŋ, a niŋ a la saayiboolu dunta kuluŋo kono, ì teyita Dalimanuta maafaŋo la. ¹¹ Wo to le Farisewolu naata, ì ye a dati ka Yeesu soosoo. Ì ye a ñininkaa, fo a si kaawakuwo yitandi ì la ka a ke ì ye taamanseeroo ti ko, a bota Alla le yaa. ¹² Bituŋ a ŋuntanta, a ko, “Muŋ ne ye a tinna ñiŋ jamaanoo moolu ka taamanseeroo ñini? Tooñaa, m be a fo la ali ye, taamanseeri te dii la ñiŋ jamaanoo moolu la.” ¹³ Wo to le a ye ì tu jee. A dunta kuluŋo kono kotenke, a taata baakoo. ¹⁴ Saayiŋ, saayiboolu ñinata ka mbuuroo samba ñoo la. Mbuuru kuŋ kiliŋ doroŋ ne be ì bulu kuluŋo kono. ¹⁵ Bituŋ Yeesu ye ì dandalaa ko, “Ali ali hakiloo tu! Ali ye koroosiroo ke Farisewolu la leweñoo to, aniŋ Herodi la leweñoo.” ¹⁶ Bituŋ ì ye ñiŋ kumoo kacaa ñoo ye ko, “Mbuuroo te m̀ bulu, wo le ye a tinna a ye ñiŋ kumoo fo.” ¹⁷ Kabiriŋ Yeesu ye ì la kumoolu loŋ, a ko ì ye ko, “Muŋ ne ye a tinna ali ka a kacaa ko, mbuuroo maŋ soto? Fo hani saayiŋ ali maŋ fahaamuroo ke, waraŋ ali maŋ kalamutaroo ke baŋ? Fo ali sondomoolu bambanta le baŋ? ¹⁸ Fo ali buka jeroo ke baŋ, hani ñaalu be ali la? Fo ali buka moyiroo ke baŋ, hani tuloolu be ali la? Fo ali hakiloolu buka bula baŋ? ¹⁹ Kabiriŋ ŋa mbuuru kuŋ luuloo kuntu moo wuli luulu teema, ali ye sinsimfaa jelu le sika, mennu too tuta?” Ì ye a jaabi ko, “Taŋ niŋ fula.” ²⁰ Bituŋ a ko ì ye ko, “Kabiriŋ ŋa mbuuru kuŋ woorowuloo kuntu moo wuli naani teema, ali ye sinsimfaa jelu le sika, mennu too tuta?” Bituŋ ì ye a jaabi ko, “Woorowula.” ²¹ Wo to le a ko ì ye ko, “Fo hani saayiŋ ali maŋ fahaamuroo ke baŋ?” ²² Wo to le Yeesu niŋ a la saayiboolu naata Betisayida saatewo to. Moo doolu le ye finkintewo samba naŋ Yeesu kaŋ. Ì ye a daani, fo a si a maa ka a kendeyandi. ²³ Bituŋ a ye finkintewo muta a buloo to, a ye a samba saatewo banta la. A ye daajiyo tupi a ñaalu kaŋ, aniŋ a ye a buloo laa a kaŋ. Wo koolaa a ye a ñininkaa ko, “I ka feŋ je le baŋ?” ²⁴ Kewo ye a kuŋo wuli ka juubeeroo ke, a ko Yeesu ye ko, “Ŋa moolu le je, bari ì ka munta le ko yiroolu, mennu be taama kaŋ.” ²⁵ Wo to le Yeesu ye a buloo laa a ñaalu kaŋ kotenke. Bituŋ kewo ye jeroo ke koyirinke, a ñaalu kendeyaata. A ye feŋolu bee je seneyaarinke. ²⁶ Bituŋ Yeesu ye kewo bula ka seyi, a ko a ye ko, “Kana hani duŋ ñiŋ saatewo kono.” ²⁷ Bituŋ Yeesu niŋ a la saayiboolu tententa ka taa saatewolu to, mennu be Sisareya-Filipi maafaŋo la. Kabiriŋ ì be siloo kaŋ, a ye ì ñininkaa ko, “Moolu ko, nte mu jumaa le ti?” ²⁸ Ì ye a jaabi ko, “Doolu ko, ite mu Yaayaa Batiseerilaa le ti, doolu ko, Annabilayi Eliya, aniŋ doolu ko, annabiyomu doo.” ²⁹ Wo to le a ye ì ñininkaa ko, “Bari alitolu duŋ ko, nte mu jumaa le ti?” Bituŋ Pita ye a jaabi ko, “Ite le mu Alimasiihu ti.” ³⁰ Wo to le Yeesu ye ì dandalaa ko, ì kana a la kuwo fo moo-wo-moo ye. ³¹ Bituŋ a ye a dati ka ì karandi ko, Moo Dinkewo ñanta toora la kuu jamaa le la. Alifaalu be balaŋ na a ma le, aniŋ piriisi ñaatonkoolu niŋ Luwaa karammoolu. Ì be a faa la le, bari tili sabanjaŋo la, a be wuli la le kotenke. ³² Kabiriŋ Yeesu ye ñiŋ koyindi ì ma, Pita ye a samba kara la, a ye a dati ka a jalayi. ³³ Bari biriŋ Yeesu ye a ñaa muru, a ye a la saayiboolu je, a ye Pita jalayi. A ko a ye ko, “Ite Seetaanoo, jenke n ñaato! I la miiroolu maŋ tara looriŋ Alla la kuwolu kaŋ, bari hadamadiŋolu la miiroolu le mu.” ³⁴ Wo to le Yeesu ye kafoo niŋ a la saayiboolu kumandi, a ko ì ye ko, “Moo-wo-moo meŋ lafita nte nooma la, wo si a faŋo la hame kuwolu bee bula jee. A ye a la yiribantambiloo sika, a ye nte nooma. ³⁵ Kaatu moo-wo-moo meŋ lafita ka a faŋo niyo tankandi, wo be foo la a la le. Bari moo-wo-moo meŋ foota a niyo la nte la kuwo niŋ kibaari betoo kamma la, wo be a niyo tankandi la le. ³⁶ Moo be muŋ nafaa le soto la, niŋ a ye duniyaa feŋolu bee soto, bari a naata foo a niyo la? ³⁷ Moo si a niyo kumakaa noo muŋ feŋ ne la? ³⁸ Moo-wo-moo meŋ maluta nte niŋ n na kumoolu la ñiŋ jamaani kuruŋ, jamaani foroyaabaloo kono, Moo Dinkewo fanaa be malu la wo maarii la le, niŋ a naata a Faamaa la semboo niŋ waroo kono, a niŋ malaayika senuŋolu.”

¹ Wo to le Yeesu ko a la saayiboolu ye ko, “Tooñaa, m be a fo la ali ye, moo doolu be looriŋ jaŋ, mennu te saayaa nene la, fo niŋ ì ye Alla la mansabaayaa je naa kaŋ niŋ semboo la.” ² Tili wooro koolaa, Yeesu ye Pita, Yankuba aniŋ Yohana samba konko jaŋo kaŋ, ì dammaalu tarata daameŋ. A muluŋo naata yelema ì ñaa la jee. ³ A la duŋ feŋolu naata koyi fer ka tambi perekaanoo la, fo ì ka ñeliñeli. Hadamadiŋ te duŋ feŋ koyindi noo la duniyaa kono ka tambi a la koyoo la. ⁴ Wo to le Eliya niŋ Musa fintita ì kaŋ, ì niŋ Yeesu be diyaamu kaŋ. ⁵ Bituŋ Pita ko Yeesu ye ko, “N karammoo, a beteyaata ntolu fee le ka tara jaŋ. M̀ batu, ŋà jembereŋ saba loo. Kiliŋo ye ke ite taa ti, kiliŋo ye ke Musa taa ti, aniŋ kiliŋo ye ke Eliya taa ti.” ⁶ Pita maŋ a loŋ, a be meŋ fo la, kaatu ì silata baake le. ⁷ Bituŋ minaayoo naata ì muuri, aduŋ kumakaŋo bota naŋ minaayoo kono ko, “Ñiŋ ne mu n Kanu Dinkewo ti, ali i lamoyi a la.” ⁸ Wo loo niŋ baroo teema, ì ye ì ñaa muruŋ-muruŋ, ì maŋ moo je ì fee kotenke fo Yeesu dammaa. ⁹ Ì be jii kaŋ naŋ konkoo santo waatoo meŋ na, Yeesu ye ì dandalaa ko, ì kana a fo moo-wo-moo le ye, ì ye meŋ je, fo niŋ Moo Dinkewo wulita saayaa kono. ¹⁰ Bituŋ ì ye ñiŋ kumoo tu ì sondomoolu kono, bari ì ka ñoo ñininkaa, meŋ mu wulindiroo ti saayaa kono. ¹¹ Wo to le ì ye a ñininkaa ko, “Muŋ ne ye a tinna Luwaa karammoolu ka a fo ko, Eliya le foloo ñanta naa la?” ¹² Yeesu ko ì ye ko, “Tooñaa, Eliya le foloo be naa la, aduŋ a be kuwolu bee murundi la ì noo to le. Bari hani wo, muŋ ne ye a tinna a be safeeriŋ Moo Dinkewo la kuwo to ko, a be toora jamaa soto la le, aduŋ moolu be jutu la a la le? ¹³ Bari m be a fo la ali ye, Eliya naata le fokabaŋ. Moolu ye kuu jawu siifaa bee ke a la, ì lafita ka mennu ke a la, ko a be safeeriŋ a la kuwo to ñaameŋ.” ¹⁴ Kabiriŋ ì futata saayibe doolu ma, ì ye kafu baa tara kururiŋ ì la, ì niŋ Luwaa karammoolu be ñoo saba kaŋ. ¹⁵ Tumoo meŋ na kafoo ye Yeesu je, ì kaawata baake. Ì borita ka taa a kontoŋ. ¹⁶ Wo to le Yeesu ye ì ñininkaa ko, “Ali ka ñoo saba muŋ ne la?” ¹⁷ Kee kiliŋ ye a jaabi kafoo kono ko, “Karammoo, ŋa n dinkewo le samba i ye naŋ, kaatu a ye seetaani jawoo le soto, meŋ ye a ke mumunewo ti. ¹⁸ Aduŋ niŋ a ye a maa daa-wo-daa, a ka a boyindi le. A daa ka kankaŋo bondi, a ka a ñiŋolu kumandi, aduŋ a ka ketu le las. Ŋa i la saayiboolu daani ka a bayi, bari ì maŋ a ke noo.” ¹⁹ Bituŋ Yeesu ye ì jaabi ko, “Alitolu jamaani lannabaloo! Nte ñanta tara la ali fee fo waati jumaa le la? Nte ñanta muña la ali ye fo waati jumaa le la? A samba n ye naŋ.” ²⁰ Wo to le ì ye kambaanendiŋo samba a ye. Kabiriŋ seetaani jawoo ye Yeesu je, jee niŋ jee a ye dindiŋo jarajarandi. A boyita bankoo to, a be birimintiŋ kaŋ, a daa ka kankaŋo fayi. ²¹ Bituŋ Yeesu ye dindiŋo faamaa ñininkaa ko, “Ñiŋ dindiŋo ye ñiŋ wayoo soto kabiriŋ waati jumaa le?” Kewo ko a ye ko, “Kabiriŋ a la dindiŋyaa waatoo la. ²² Jamaa-jamaa a ka a boyindi dimbaa niŋ jiyo le kono ka a kasaara. Bari niŋ ite si feŋ ke noo, balafaa ǹ ye, i ye m̀ maakoyi.” ²³ Bituŋ Yeesu ko a ye ko, “I ko, niŋ n si feŋ ke noo! Feŋo bee si ke noo moo ye le, meŋ ye lannoo soto.” ²⁴ Wo loo niŋ baroo teema, dindiŋo faamaa sarita santo ko, “N laata le, bari m maakoyi fo n na lannabaliyaa si bo n sondomoo kono.” ²⁵ Kabiriŋ Yeesu ye kafoo tariyaatoo je naa la a kaŋ naŋ, a ye seetaani jawoo jalayi. A ko a ye ko, “Ite, seetaani jawoo meŋ ye ñiŋ dindiŋo ke mumunewo ti, i ye a tuloo suki, ŋa i yaamari: Finti a kono, aduŋ i kana muru a kono kotenke!” ²⁶ Wo to le seetaani jawoo wuurita santo. A ye dindiŋo jarajarandi jawuke, a fintita a kono. Kambaanendiŋo ketuta, a be laariŋ ko furewo. Moo jamaa ko, “A faata le.” ²⁷ Bari Yeesu ye a buloo muta ka a wulindi santo, aduŋ a wulita. ²⁸ Kabiriŋ Yeesu dunta buŋo kono, a la saayiboolu ye a ñininkaa kara la ko, “Muŋ ne ye a tinna ntolu maŋ a bayi noo?” ²⁹ A ko ì ye ko, “Ñiŋ seetaani jawu siifaa buka bayi noo feŋ-wo-feŋ na, niŋ a maŋ ke duwaa ti.” ³⁰ Yeesu niŋ a la saayiboolu bota jee, ì tambita niŋ Kalilee tundoo la. Bari a maŋ lafi moo-wo-moo ye a loŋ, ³¹ kaatu a be ì karandi kaŋ ne. A ko ì ye ko, “Moo Dinkewo be duŋ na moolu bulu le, aduŋ ì be a faa la le. Bari niŋ a faata, tili saba koolaa, a be wuli la saayaa kono le.” ³² Bari ì maŋ Yeesu la ñiŋ kumoo fahaamu, aduŋ ì maŋ haañi ka a ñininkaa. ³³ Wo to le ì naata Kapanawumu saatewo to. Kabiriŋ ì be buŋo kono, Yeesu ye a la saayiboolu ñininkaa ko, “Ali ka muŋ ne kacaa nuŋ siloo kaŋ?” ³⁴ Bari ì be deyiriŋ, kaatu ì ye ñoo saba siloo kaŋ ne ko, jumaa le la kuwo warata ka tambi ì bee la. ³⁵ Wo to le a siita, a ye saayibe taŋ niŋ fuloo kumandi. A ko ì ye ko, “Niŋ meŋ lafita ke la foloo ti, wo ñanta ke la moo bee la koomankoo le ti, aniŋ ì la dookuulaa.” ³⁶ Wo to le a ye dindiŋo sika, a ye a londi ì teema. A ye a muta a buloo to, bituŋ a ko ì ye ko, ³⁷ “Moo-wo-moo meŋ ye ñiŋ ñoŋ dindiŋo jiyandi nte too la, wo ye nte le jiyandi. Aduŋ moo-wo-moo meŋ ye nte jiyandi, wo maŋ nte jiyandi, bari meŋ ye nte kii.” ³⁸ Bituŋ Yohana ko a ye ko, “N karammoo, ŋà moo le je, meŋ ye seetaani jawoolu bayi niŋ i too la. M̀ maŋ soŋ, a ye a ke, kaatu a maŋ tara ǹ nooma.” ³⁹ Bari Yeesu ko a ye ko, “Ali kana balaŋ a ma, kaatu moo te kaawakuwo ke la nte too la, wo koolaa, a ye naa kuma jawoo fo m ma. ⁴⁰ Moo meŋ maŋ balaŋ ntolu ma, wo be m̀ fee le. ⁴¹ “Tooñaa, m be a fo la ali ye moo-wo-moo meŋ ye jii sumaa potoo dii ali la, kaatu ali mu Alimasiihu noomalankoo le ti, wo maarii te foo la a la joo la muk.” ⁴² “Moo-wo-moo meŋ ye a tinna, ñiŋ domandiŋolu kono, mennu laata nte la, hani kiliŋ ye junuboo ke, a be fisiyaa la wo maarii fee le faŋ, ka tuurilaŋ bere baa siti a kaŋo la, ka a niŋ wo fayi baa kono. ⁴³ Niŋ i buloo ka i marisa ka junuboo ke, a kuntu. A fisiyaata, i niŋ i bulu kiliŋo ye duŋ badaa-badaa baluwo kono, diina i niŋ i bulu fuloo ye duŋ Jahannaba dimbaa kono, meŋ buka faa, ⁴⁴ daameŋ tumboolu niŋ a dimbaa buka faa. ⁴⁵ Aduŋ niŋ i siŋo ka i marisa ka junuboo ke, a kuntu. A fisiyaata, i niŋ i siŋ kiliŋo ye duŋ badaa-badaa baluwo kono, diina i niŋ i siŋ fuloo ye fayi Jahannaba dimbaa kono, ⁴⁶ daameŋ tumboolu niŋ a dimbaa buka faa. ⁴⁷ Aduŋ niŋ i ñaa ka i marisa ka junuboo ke, a lokoti banta. A fisiyaata, i niŋ i ñaa kiliŋo ye duŋ badaa-badaa baluwo kono, diina i niŋ i ñaa fuloo ye fayi Jahannaba kono, ⁴⁸ daameŋ tumboolu niŋ a dimbaa buka faa. ⁴⁹ “Moo-wo-moo be seneyandi la tooroo dimbaa la le, ko siimaŋ sadaa ka seneyandi koo la ñaameŋ. ⁵⁰ Koo beteyaata le, bari niŋ a foota a la kuniyaa la, ali be wo ke noo la koo ti ñaadii le kotenke? Ali koo soto ali faŋolu kono, aduŋ ali si kayiroo soto ñoo ye!”

¹ Wo to le Yeesu bota jee, a taata Yudeya tundoo kaŋ aniŋ Yoridani kara doo la. Kafu baa naata a kaŋ jee kotenke, aduŋ a ye ì karandi ko a ka a ke ñaameŋ nuŋ. ² Bituŋ Farisewolu naata a kaŋ ka a kotobo. Ì ye a ñininkaa ko, “Fo Luwaa sonta ñiŋ na le baŋ, kewo ye a la musoo bula?” ³ Yeesu fanaa ye ì ñininkaa ko, “Annabilayi Musa ye ali yaamari muŋ ne la?” ⁴ Ì ko a ye ko, “Musa sonta le ka futuubaŋ kayitoo safee, bituŋ i si naa i la musoo bula ka taa.” ⁵ Bari Yeesu ko ì ye ko, “Ali la sondome jaa le ye wo saabu, a ye ñiŋ yaamaroo safee ali ye. ⁶ Bari daaroo foloodulaa to, ‘Alla ye hadamadiŋo daa musoo niŋ kewo le ti.’ ⁷ ‘Wo kamma la, kewo ka a faamaa niŋ a baamaa bula jee le, a niŋ a la musoo ye naki ñoo la, ⁸ ì si naa ke balajaata kiliŋ ti.’ Saayiŋ, ì maŋ ke moo fula ti kotenke, bari ì keta balajaata kiliŋ ne ti. ⁹ Wo to, Alla ye mennu kafundi, moo maŋ ñaŋ na wolu talandi la.” ¹⁰ Kabiriŋ ì be buŋo kono, saayiboolu ye a ñininkaa ñiŋ kuwo la kotenke. ¹¹ Yeesu ko ì ye ko, “Moo-wo-moo meŋ ye a la musoo bula, a naata taa musu doo futuu, wo maarii ye jeenoo le ke, a ye junuboo le ke a la musu foloo la. ¹² Aduŋ niŋ musoo ye a keemaa bula, a futuuta kee doo ye, wo musoo ye jeenoo le ke.” ¹³ Moolu ye ì la dindiŋolu naati naŋ Yeesu kaŋ, fo a si ì maa, bari saayiboolu ye wo moolu jalayi. ¹⁴ Kabiriŋ Yeesu ye wo je, a kamfaata. A ko ì ye ko, “Ali dindiŋolu bula, ì ye naa n kaŋ. Ali kana ì bali naa la, kaatu mennu ka munta ko ñiŋ dindiŋolu, wolu le taa mu Alla la mansabaayaa ti. ¹⁵ Tooñaa, m be a fo la ali ye, moo-wo-moo meŋ maŋ Alla la mansabaayaa muta ko dindiŋo, wo te duŋ na a kono.” ¹⁶ Bituŋ a ye ì tembu a buloo kono. A ye a buloo laa ì kaŋ, a duwaata ì ye ka ì barakandi. ¹⁷ Kabiriŋ Yeesu pareeta ka taa, kewo doo borita a kaŋ. A ñoyita a ñaatiliŋo la, a ye a ñininkaa ko, “Karammoo betoo, n ñanta muŋ ne ke la, fo n si badaa-badaa baluwo soto?” ¹⁸ Bituŋ Yeesu ko a ye ko, “Muŋ ne ye a tinna i ka n kumandi karammoo betoo la? Moo maŋ beteyaa fo Alla doroŋ. ¹⁹ I ye yaamaroolu loŋ ne: ‘Kana moofaa ke, kana jeenoo ke, kana suuñaaroo ke, kana seedenduriyaa ke, kana tapaleeyaa ke, aduŋ i faamaa niŋ i baamaa horoma.’ ” ²⁰ Kewo ko a ye ko, “Karammoo, nte ye ñiŋ yaamaroolu bee muta le kabiriŋ n na dindiŋyaa waatoo fo saayiŋ.” ²¹ Bituŋ Yeesu ye a juubee kanoo kono. A ko a ye ko, “Kuu kiliŋ doroŋ ne be jee, i dasata meŋ na. Taa, i ye i la sotofeŋolu bee waafi, i ye a dii fuwaaroolu la. Wo to le i be naafuloo soto la Arijana kono. Bituŋ i si naa nte nooma.” ²² Kabiriŋ kewo ye ñiŋ kumoo moyi, a ñaadaa falinta niikuyaa kamma la. A sunuriŋo taata, kaatu naafulutii baa le mu a ti. ²³ Wo to le Yeesu ye a ñaa muruŋ-muruŋ, a ko a la saayiboolu ye ko, “A be koleyaa la baake le, fankamaalu ye duŋ Alla la mansabaayaa kono.” ²⁴ A la saayiboolu jaakalita baake a la kumoo la. Bari Yeesu ko ì ye kotenke ko, “N diŋolu, a be koleyaa la moolu ye le, mennu ka ì jikoo loo naafuloo kaŋ, ka duŋ Alla la mansabaayaa kono. ²⁵ A be sooneeyaa la, ñonkomoo ye duŋ bendaŋ huwo la, diina fankamaa ye duŋ Alla la mansabaayaa kono.” ²⁶ Wo to le saayiboolu jaakalita baake, ì ko ñoo ye ko, “Wo to jumaa le be kiisa la?” ²⁷ Yeesu ye ì juubee, a ko ì ye ko, “Hadamadiŋolu fee, wo te ke noo la, bari Alla fee, a be ke noo la le, kaatu Alla le ka feŋ-wo-feŋ ke noo.” ²⁸ Bituŋ Pita ye a dati ka a fo a ye ko, “A juubee, ŋà feŋolu bee bula ka ite nooma.” ²⁹ Yeesu ko ì ye ko, “Tooñaa, m be a fo la ali ye, moo-wo-moo meŋ ye a la buŋo bula, a baadinkewolu waraŋ a baadimmusoolu, a baamaa, a faamaa, a la dindiŋolu waraŋ a la kunkoolu, nte la kuwo aniŋ kibaari betoo la kuwo kamma la, ³⁰ a maarii be wo ñoŋ keme le soto la wo noo to ñiŋ duniyaa kono. A be buŋolu soto la, baadinkewolu, baadimmusoolu, baamaalu, dindiŋolu aniŋ kunkoolu, ì bee niŋ tooroo fanaa. Aduŋ laakira siniŋ, wo maarii be badaa-badaa baluwo le soto la. ³¹ Bari jamaalu mennu mu foloolu ti, wolu be ke la labaŋolu le ti. Bituŋ labaŋolu ye ke foloolu ti.” ³² Kabiriŋ ì be taamasiloo kaŋ ka taa Yerusalaamu, Yeesu be taama kaŋ ì ñaato. Saayiboolu jaakalita, aduŋ doolu mennu ye a nooma, silata. Bituŋ Yeesu ye a la saayibe taŋ niŋ fuloo samba kara la kotenke. A ye a dati ka a fo ì ye, meŋ be ke la a la. ³³ A ko ì ye ko, “Ali i lamoyi. M̀ be taa kaŋ ne Yerusalaamu, aduŋ Moo Dinkewo be duŋ na piriisi ñaatonkoolu niŋ Luwaa karammoolu bulu jee. Wolu be a kiitindi la le ka a faa. Ì be a duŋ na jaahiloolu bulu le. ³⁴ Wolu be a ñaawali la, ì be daajiyo tupi la a kaŋ, ì be a karawaasi la, aduŋ ì be a faa la le. Bari tili saba koolaa, a be wuli la saayaa kono le.” ³⁵ Wo to le Yankuba niŋ Yohana mennu mu Sebede dinkewolu ti, naata Yeesu kaŋ. Ì ko a ye ko, “Ǹ karammoo, ǹ lafita le, ŋà i daani feŋ-wo-feŋ na, i si wo ke ǹ ye.” ³⁶ A ko ì ye ko, “Ali lafita ŋa muŋ ne ke ali ye?” ³⁷ Bituŋ ì ko a ye ko, “Niŋ i siita i la mansabaayaa kono, i niŋ i la semboo niŋ waroo, i si ǹ so, ŋà sii i kara la. Doo si sii i bulubaa karoo la, doo i maraa karoo la.” ³⁸ Bari Yeesu ko ì ye ko, “Ali maŋ a loŋ, ali ka meŋ daani. Fo ali si i miŋ noo tooroo mindaŋo la le baŋ, m be naa meŋ miŋ na, waraŋ ka batisee ko m be naa batisee la ñaameŋ?” ³⁹ Aduŋ ì ko a ye ko, “M̀ be a noo la le.” Bituŋ Yeesu ko ì ye ko, “Nte be naa m miŋ na tooroo mindaŋo meŋ na, ali be i miŋ na wo la le, aniŋ m be naa batisee la batiseeroo meŋ na, ali fanaa be batisee la wo la le. ⁴⁰ Bari ka sii m bulubaa karoo la waraŋ m maraa karoo la, m faŋo maŋ mara wo la. A be moolu le ye, Alla ye a parendi mennu ye fokabaŋ.” ⁴¹ Kabiriŋ saayibe taŋo ye ñiŋ moyi, ì naata kamfaa Yankuba niŋ Yohana kamma. ⁴² Bari Yeesu ye ì kumandi, a ko ì ye ko, “Ali ye a loŋ ne ko, mennu ñanta ka duniyaa bankoolu ñaatonkayaa, ì ka moolu mara maraliñaa koleŋo le la, aduŋ ì la kuntii baalu ye kaŋo soto moolu kaŋ ne. ⁴³ Bari alitolu niŋ ì maŋ ñaŋ na kiliŋ na. Moo-wo-moo meŋ lafita, a la kuwo ye wara alitolu kono, wo ñanta ke la ali la dookuulaa le ti, ⁴⁴ aduŋ meŋ lafita ke la foloo ti alitolu kono, wo ñanta ke la ali bee la joŋo le ti. ⁴⁵ Kaatu wo ñaa kiliŋo la le Moo Dinkewo maŋ naa, fo moolu si a batu, bari a naata le ka moolu batu, aniŋ ka a niyo dii ka ke kumakaaraŋo ti jamaa ye.” ⁴⁶ Wo to le ì futata Yeriko saatewo to. Kabiriŋ Yeesu be bo kaŋ jee, saayiboolu niŋ kafu baa ye a nooma. Sadaa daanilaa finkintewo doo, ì ka a fo meŋ ye Batimeyu, Timeyu dinkewo, a tarata siiriŋ sila karoo la. ⁴⁷ Kabiriŋ a ye a moyi ko, Yeesu Nasaretinkoo le be jee, a ye a dati ka sari santo ko, “Yeesu, Dawuda dinkewo, balafaa soto n ye!” ⁴⁸ Moo jamaa ye a jalayi ko, a ye i deyi. Bari hani wo, a ye a kaŋo kafu santo ka wuuri, “Dawuda dinkewo, balafaa soto n ye!” ⁴⁹ Wo to le Yeesu loota, a ko, “Ali a kumandi naŋ!” Bituŋ ì ye finkintewo kumandi. Ì ko a ye ko, “I jusoo bambandi! Wuli, a ye i kumandi le.” ⁵⁰ Wo to le a ye a la waramboo fayi jana, a kidita, a naata Yeesu kaŋ. ⁵¹ Bituŋ Yeesu ye a ñininkaa ko, “I lafita ŋa muŋ ne ke i ye?” Finkintewo ko a ye ko, “N karammoo, m maakoyi fo n si jeroo ke kotenke.” ⁵² Bituŋ Yeesu ko a ye ko, “Taa, i la lannoo le ye i kendeyandi.” Wo loo niŋ baroo teema a ñaalu yeleta, aduŋ a ye Yeesu nooma siloo kaŋ.

¹ Kabiriŋ Yeesu niŋ a la saayiboolu be Yerusalaamu waliŋ kaŋ, ì sutiyaata Betifake niŋ Betaniya saatewolu la, Olifu Konkoo daala. Bituŋ Yeesu ye a la saayibe fula kii ì ñaato. ² A ko ì ye ko, “Ali taa wo saatewo to, meŋ be ali ñaato. Ali be futa la a ma doroŋ, ali be falindiŋo tara la sitiriŋ jee, moo nene maŋ sii meŋ kaŋ foloo. Ali si a firiŋ, ali ye a samba naŋ. ³ Niŋ moo-wo-moo ko ali ye ko, ‘Muŋ ne ye a tinna ali ka a firiŋ?’ ali si a fo a ye ko, ‘M̀ Maariyo le suulata a la. A be a murundi la naŋ saayiŋ, a te mee la.’ ” ⁴ Bituŋ ì taata, ì ye falindiŋo tara sitiriŋ mbeedoo kaŋ bundaa to, ì ye a firiŋ. ⁵ Moolu mennu be looriŋ jee, ì ko ì ye ko, “Ali ka muŋ ne ke teŋ ka falindiŋo firiŋ?” ⁶ Saayiboolu ye ì jaabi ko Yeesu ye ì yaamari ñaameŋ. Wo to le ì ye ì bula ka taa. ⁷ Bituŋ ì ye falindiŋo samba naŋ Yeesu ye. Ì ye ì la waramboolu landi a kaŋ. Wo to le Yeesu naata sele a kaŋ. ⁸ Moo jamaalu naata ì la waramboolu feenee siloo kaŋ. Doolu ye yiribulu jambamaalu feenee, ì ye mennu kuntu yiroolu bala kunkoo kono. ⁹ Aduŋ moolu mennu tambita a ñaato, aniŋ mennu be a nooma, wolu bee be sari kaŋ ko, “Hosanna! Tenturoo niŋ jayiroo be ate le ye, meŋ ka naa Maariyo too la! ¹⁰ Barakoo niŋ neemoo be m̀ mumu Dawuda la mansayaa ye le, meŋ ka naa. Hosanna, fo saŋo santo!” ¹¹ Wo to le Yeesu dunta Yerusalaamu. A taata Alla Batudulaa to, a ye feŋolu bee juubee jee. Baawo suwo kuuta le, a niŋ a la saayibe taŋ niŋ fuloo fintita, ì taata Betaniya. ¹² Wo saamoo, kabiriŋ ì be naa kaŋ ka bo Betaniya, konkoo ye Yeesu muta. ¹³ Kabiriŋ a ye sooto suŋo niŋ a jamboolu hayinaŋ, a taata ka a juubee, fo diŋolu be a bala le. A futata a ma waatoo meŋ na, a maŋ diŋ tara a bala fo jamboolu doroŋ, kaatu a maŋ ke sootoolu la diŋ waatoo ti. ¹⁴ Bituŋ a ko yiroo ye ko, “Moo nene te diŋo domo la ite bala kotenke!” Aduŋ a la saayiboolu ye a moyi le. ¹⁵ Kabiriŋ ì futata Yerusalaamu, Yeesu dunta Alla Batudulaa to. A ye a dati ka moolu bayi, mennu ka fiiroo niŋ sandiroo ke jee. A ye kodi falinnaalu la taabuloolu yelemandi, aniŋ puraa waafilaalu la siiraŋolu. ¹⁶ A maŋ soŋ, moo-wo-moo ye feŋ samba ka tambi niŋ Alla Batudulaa la. ¹⁷ Wo to le a ye ì karandi, a ko ì ye ko, “Fo a te safeeriŋ ko: ‘N na buŋo be kumandi la duwaa buŋo le la, bankoolu bee ye,’ bari alitolu ye a ke suŋolu la daakaa le ti!” ¹⁸ Kabiriŋ piriisi ñaatonkoolu niŋ Luwaa karammoolu ye ñiŋ moyi, ì ye a dati ka siloo ñini, ì be Yeesu faa la ñaameŋ. Bari ì silata a la le, kaatu moolu bee kaawata a la karandiroo la le. ¹⁹ Biriŋ wulaaroo siita, Yeesu niŋ a la saayiboolu fintita saatewo ñiŋ kono. ²⁰ Wo saamoo soomandaa juunoo, kabiriŋ ì be tambi kaŋ, ì ye sooto suŋo je. A bee norota fo a suloolu to. ²¹ Wo to le Pita hakiloo bulata, a ko a ye ko, “N karammoo, a juubee! I ye sooto suŋo meŋ danka, a norota le.” ²² Yeesu ye ì jaabi ko, “Ali laa Alla la! ²³ Tooñaa, m be a fo la ali ye, moo-wo-moo meŋ ko ñiŋ konkoo ye, ‘Wutu, i ye bula baa kono!’ aduŋ a maŋ hakili fula soto a sondomoo kono, bari a laata ko, a ye meŋ fo, a be ke la a ye le, wo be ke la le. ²⁴ Wo kamma la, m be a fo la ali ye, ali ye feŋ-wo-feŋ daani duwaa kono, ali laa ko, ali ye a soto le, wo to le a be ke la ali taa ti. ²⁵ “Aduŋ niŋ ali loota ka duwaa, ali yamfa moo-wo-moo ye, kuu be ali niŋ meŋ teema. I si a je, ali Faamaa fanaa, meŋ be Arijana, si yamfa ali la junuboolu la.” ²⁶ Bari niŋ ali maŋ yamfa, wo to ali Faamaa fanaa, meŋ be Arijana, te yamfa la ali la junuboolu la. ²⁷ Wo to le ì naata Yerusalaamu kotenke. Kabiriŋ Yeesu be taama kaŋ Alla Batudulaa to, piriisi ñaatonkoolu, Luwaa karammoolu aniŋ alifaalu naata a kaŋ. ²⁸ Bituŋ ì ko a ye ko, “Ite ka ñiŋ kuwolu ke kaŋ jumaa le kaŋ, aniŋ jumaa le ye wo kaŋo dii i la?” ²⁹ Yeesu ko ì ye ko, “M be ali ñininkaa la kuu kiliŋ ne la. Ali si n jaabi, wo to le m be a fo la ali ye, n ka ñiŋ kuwolu ke kaŋo meŋ kaŋ. ³⁰ Fo Yaayaa la batiseeroo bota naŋ Alla le bulu baŋ, waraŋ fo moolu? Ali n jaabi.” ³¹ Bituŋ ì ye a kacaa ñoo ye ko, “Niŋ ǹ ko, ‘A bota naŋ Alla le bulu,’ a be a fo la le ko, ‘Muŋ ne ye a tinna ali maŋ laa a la?’ ³² Wo to, fo ǹ si a fo noo ko, ‘A bota moolu le bulu’?” Bari ì maŋ haañi moolu le la, kaatu moolu bee ye Yaayaa muta annabiyomu tooñaa le ti. ³³ Bituŋ ì ye Yeesu jaabi ko, “M̀ maŋ a loŋ.” Wo to le Yeesu ko ì ye ko, “M fanaa te a fo la ali ye, n ka ñiŋ kuwolu ke kaŋo meŋ kaŋ.”

¹ Bituŋ Yeesu ye a dati ka diyaamu ì ye niŋ mansaaloolu la. A ko, “Kewo doo le ye wayini yiri kankaŋo bo, a ye sansaŋo miniŋ a la, aniŋ a ye dinkoo siŋ jee ka a ke wayini yiridinjii bitidulaa ti. Bituŋ a ye kantaridulaa tatoo fanaa loo jee. Wo to le a ye a luwaasi moo doolu ma, a taata manee. ² Kabiriŋ katiri waatoo siita, a ye dookuulaa kii luwaasilaalu yaa ka a niyo samba a ye naŋ. ³ Bari luwaasilaalu ye wo dookuulaa muta. Ì ye a buutee, ì ye a bulu kenseŋo bayi. ⁴ Tukuŋ fanaa a ye dookuulaa doo kii. Bari luwaasilaalu ye wo lipa ka a barama a kuŋo to, aniŋ ì ye a malundi. ⁵ Bituŋ a ye doo fanaa kii, bari ì ye wo faa le. Aduŋ ì ye ñiŋ ke a la kiilaa jamaa le la, ì ye doolu buutee, ì ye doolu faa. ⁶ Bituŋ kiliŋ doroŋ ne tuta jee, meŋ mu a kanu dinkewo ti. Labaŋo la, a ye wo fanaa kii ì kaŋ, a ko, ‘Ì be n dinkewo horoma la le.’ ⁷ Bari wo luwaasilaalu ko ñoo ye ko, ‘Keetaalaa fele! Ali naa, ŋà a faa. Wo to le keetaafeŋo be ke la ǹ taa ti.’ ⁸ Bituŋ ì ye a muta, ì ye a faa, ì ye a fayi yiri kankaŋo banta. ⁹ Silaŋ, kankantiyo be muŋ ne ke la ñiŋ luwaasilaalu la? A be naa le, a ye ì kasaara. Bituŋ a ye yiri kankaŋo dii doolu la. ¹⁰ “Fo ali nene maŋ ñiŋ karaŋ Kitaabu Senuŋo kono ko: ‘Beroo meŋ buŋ loolaalu jututa a la, wo le naata ke tonkonna bere kummaa ti. ¹¹ Maariyo le ye ñiŋ ke, aduŋ a kaawakuuyaata ǹ ñaa koto le.’ ” ¹² Bituŋ piriisi ñaatonkoolu niŋ Farisewolu ye a kata ka a muta, bari ì silata kafoo le la. Ì ye a kalamuta le ko, a ye wo mansaaloo fo itolu le la kuwo kamma, bari ì maŋ feŋ ke noo. Ì ye a bula, ì taata. ¹³ Wo to le ì ye Farisewolu doolu aniŋ Herodi la kafoo moolu doolu kii Yeesu kaŋ, fo ì si a muta a la kumoo kono. ¹⁴ Bituŋ ì naata, ì ko a ye ko, “Karammoo, ŋà a loŋ ne ko, ite mu tooñaa moo le ti. Moo-wo-moo le buka ite jenkendi noo, kaatu ite buka moo faasaa, bari i ka Alla la siloo le karandi tooñaa kono. I la miiroo yitandi ñiŋ kuwo to: Fo ñiŋ mu siloo le ti baŋ, ka naamoo joo Rooma bankoo la mansa yaa, waraŋ fo siloo nte? ¹⁵ Ǹ ñanta a joo la le baŋ, waraŋ fo m̀ maŋ ñaŋ na a joo la?” Bari Yeesu ye ì la bunaafayiyaa loŋ ne, a ko ì ye ko, “Muŋ ne ye a tinna ali ka n kotobo? Ali denaari kiliŋ samba n ye naŋ, ŋa a juubee!” ¹⁶ Bituŋ ì ye kodicoroosi kiliŋ samba naŋ. Wo to le a ye ì ñininkaa ko, “Jumaa le nataaloo niŋ a too be ñiŋ bala?” Ì ye a jaabi ko, “Rooma bankoo la mansa.” ¹⁷ Bituŋ Yeesu ko ì ye ko, “Meŋ mu mansa taa ti, ali wo dii mansa la. Meŋ mu Alla taa ti, ali ye wo dii Alla la.” Ì bee jaakalita a la jaabiroo la. ¹⁸ Bituŋ Sadusewolu naata Yeesu kaŋ, mennu ka a fo ko, saayaakoolaa wulindiroo te keriŋ. Ì ye a ñininkaa ko, ¹⁹ “Karammoo, Annabilayi Musa ye a safee ǹ ye le ko, niŋ kewo faata, aduŋ a ye musoo tu a kooma, bari a maŋ diŋo soto, a baadiŋo ñanta wo musoo futuu la le ka diŋolu wuluu a ye. ²⁰ Saayiŋ, baadimmaa woorowula le naata soto nuŋ. Foloo ye musoo taa, bari a faata, a maŋ diŋo soto. ²¹ Fulanjaŋo ye wo musu kiliŋo taa, wo fanaa faata, a maŋ diŋo soto. Aduŋ sabanjaŋo fanaa keta wo le ñaama. ²² Aduŋ ì woorowuloo bee keta teŋ ne, ì maŋ diŋo soto. Labaŋo la, musoo fanaa faata. ²³ Saayiŋ, saayaakoolaa wulindiroo luŋo la, jumaa le la musoo be ke la a ti? Baawo woorowuloo bee ye a futuu le!” ²⁴ Yeesu ko ì ye ko, “Fo ñiŋ ne maŋ a tinna, ali filita baŋ, kaatu ali maŋ Kitaabu Senuŋolu loŋ sako Alla la semboo? ²⁵ Kaatu niŋ ì wulita saayaa kono, ì te futuu la, sako ka moo futundi, bari ì be muluŋ na le ko malaayikoolu Arijana kono. ²⁶ “Bari furewolu la wulindiroo la kuwo to, fo ali nene maŋ a karaŋ Musa la kitaaboo kono, daameŋ Alla ye a kumandi ka bo naŋ yirindiŋo kono niŋ kumoo la ko: ‘Nte le mu Iburayima la Alla ti, Isiyaaka la Alla, aniŋ Yaakuba la Alla!’ ²⁷ A maŋ ke furewolu la Alla ti, bari baluuriŋolu. Tooñaa, ali filita le.” ²⁸ Luwaa karammoo doo ye Yeesu niŋ Sadusewolu moyi ñoo soosoo la, aduŋ a ye a je ko, Yeesu ye ì jaabi koyirinke le. Wo to le a naata, a ye Yeesu ñininkaa ko, “Yaamaroolu bee kono, jumaa le mu yaamari kummaa foloo ti?” ²⁹ Yeesu ye a jaabi ko, “Foloo mu ñiŋ ne ti: ‘Ali i lamoyi, Banisirayila! Maariyo, ǹ na Alla, ate mu Alla kiliŋ ne ti. ³⁰ I si Maariyo, i la Alla kanu niŋ i sondomoo bee la, i niyo bee la, i hakiloo bee la aniŋ i semboo bee la.’ ³¹ Fulanjaŋo mu ñiŋ ne ti: ‘I si i siiñoo kanu ko i faŋo.’ ” Yaamari koteŋ te jee, meŋ warata ka tambi ñinnu la. ³² Bituŋ Luwaa karammoo ko a ye ko, “Karammoo, i ye tooñaa le fo. Tooñaa le mu ko, Alla mu kiliŋ ne ti, aniŋ Alla koteŋ te keriŋ fo ate. ³³ Aduŋ ka a kanu niŋ i sondomoo bee la, i hakiloo bee aniŋ semboo bee la, aduŋ ka i siiñoo kanu ko i faŋo, wo le kummaayaata ka tambi hani jani sadaalu niŋ sadaaboolu bee la.” ³⁴ Kabiriŋ Yeesu ye a je ko, ñiŋ Luwaa karammoo ye a jaabi niŋ ñaameŋo le la, a ko a ye ko, “Ite maŋ jamfa Alla la mansabaayaa la.” Wo koolaa, moo maŋ haañi ka a ñininkaa kuma doo la kotenke. ³⁵ Kabiriŋ Yeesu be karandiroo la Alla Batudulaa Buŋo kono, a ko, “Luwaa karammoolu si a fo noo ñaadii le ko, Alimasiihu mu Mansa Dawuda dinkewo le ti? ³⁶ Dawuda faŋo le ye a bankee ka bo niŋ Noora Kuliŋo la ko: ‘Maariyo ko m Maarii ye le ko: “Sii m bulubaa karoo la, fo niŋ ŋa i jawoolu ke i siŋo koto.” ’ ³⁷ “Dawuda faŋo ye a kumandi a Maariyo la. Wo to a si ke noo a dinkewo ti ñaadii le?” Wo kafu baa ye Yeesu lamoyi jusulaa le kono. ³⁸ Kabiriŋ a be karandiroo la, a ye ñiŋ ne fo ko, “Ali ali hakiloo tu Luwaa karammoolu to, mennu ka lafi ka taamaŋ-taamaŋ marisewolu kono taariŋ, ì niŋ ì la waramba jaŋolu, fo moolu si ì buuñaa niŋ kontondiroo la. ³⁹ Ì ka lafi sii la dulaa betoolu le to ì la diina bendulaalu kono, aniŋ dulaa horomariŋolu ì la feetoolu to. ⁴⁰ Ì ka furuyaamusoolu la buŋolu buusi ì la le, aduŋ ì ka duwaa jaŋolu le ke ka ì faŋ ke moo betoolu ti. Itolu le be yankankati jawu baa soto la.” ⁴¹ Yeesu siita sadaakeraŋo ñaatiliŋo la. A be kafoo juubee kaŋ, ì ka ì la kodoolu ke sadaakeraŋo kono ñaameŋ. Fankamaa jamaa ka kodi jamaa le ke jee. ⁴² Bituŋ furuyaamusu fuwaaroo doo naata. A ye kodicoroosindiŋ fula ke jee, mennu dooyaata kodicoroosoolu bee ti. ⁴³ Wo to le Yeesu ye a la saayiboolu kumandi. A ko ì ye ko, “Tooñaa, m be a fo la ali ye, ñiŋ furuyaamusu fuwaaroo ye meŋ ke sadaakeraŋo kono, wo le tambita ñiŋ moolu bee taa la. ⁴⁴ Kaatu ì bee ye diiroo ke ka bo ì la naafuloolu le la, mennu siyaata ì la suuloo ti, bari ñiŋ fuwaaroo ye a la kodoo bee le ke jee, a ye meŋ soto ka baluu a la.”

¹ Kabiriŋ Yeesu fintita naŋ Alla Batudulaa kono, a la saayibe kiliŋ ko a ye ko, “N karammoo, ñiŋ bere ñiimaalu aniŋ ñiŋ buŋ ñiimaalu juubee!” ² Bituŋ Yeesu ye a jaabi ko, “Ì ye ñiŋ buŋ baalu je le? Hani bere kiliŋ te tu la laariŋ ñoo kaŋ, meŋ te boyi la duuma.” ³ Kabiriŋ Yeesu be siiriŋ Olifu Konkoo kaŋ Alla Batudulaa ñaatiliŋo la, Pita, Yankuba, Yohana aniŋ Anduru ye a ñininkaa suturoo kono ko, ⁴ “A fo ǹ ye, ñiŋ kuwolu be ke la waati jumaa le la, aniŋ muŋ ne be ke la ñiŋ kuwolu taamanseeroo ti ka timma?” ⁵ Bituŋ Yeesu ye a dati ka a fo ì ye ko, “Ali ali hakiloo tu, fo moo kana ali filindi. ⁶ Moo jamaa le be naa n too la. Ì be a fo la le ko, itolu le mu Alimasiihu ti, aduŋ ì be moo jamaa le filindi la. ⁷ Ali be keloolu moyi la le, aniŋ kele kibaaroolu, bari ali kana sila. Wo kuwolu ñanta ke la le, bari wo maŋ ke labandulaa ti. ⁸ Bankoolu be wuli la le ka ñoo kele, mansakundaalu ye ñoo kele, aduŋ banku jarajaroo be ke la dulaa jamaa le to aniŋ konko jawoo. Ñinnu bee ka munta le ko tiŋo foloodulaa. ⁹ “Bari ali si ali hakiloolu tu ali faŋolu to, kaatu ì be ali samba la kansulumoolu ñaatiliŋo la le. Ì be ali buutee la ì la diina bendulaalu kono le. Ali be loo la maralilaalu niŋ mansoolu ñaatiliŋo la le n na kuwo kamma. Wo to ali be ke la n na seedoolu le ti ì ye. ¹⁰ Foloo-foloo, kibaari betoo ñanta kawandi la bankoolu bee le ye. ¹¹ Niŋ ì ye ali muta, ì ye ali samba kiitiyo to, ali kana sila, ali be meŋ fo la. Bari ali si kumoolu fo, mennu diita ali la wo waatoo kono. Kaatu a maŋ ke ko, alitolu le be diyaamu la, bari Noora Kuliŋo le be diyaamu la ka bo niŋ alitolu la. ¹² Aduŋ baadiŋo be a baadiŋo jamfaa la le ka a faa, faamaa fanaa be a diŋo ke la wo le ñaama. Dindiŋolu be muriti la ì wuluulaalu ma le ka a tinna, ì ye ì faa. ¹³ Moolu bee le be ali koŋ na nte too kamma la. Bari moo meŋ wakiilita fo labandulaa to, wo maarii le be kiisa la. ¹⁴ “Bari niŋ ali ye feŋ haraamuriŋo meŋ be kasaaroo ke la je looriŋ dulaa to, a maŋ ñaŋ na loo la daameŋ, karannaa si a fahaamu, wo to moolu mennu be Yudeya tundoo kaŋ, si bori konkoolu to. ¹⁵ Moo meŋ be buŋo santo, wo kana jii duuma ka duŋ a la buŋo kono ka feŋ taa. ¹⁶ Aduŋ moo meŋ be kunkoo to, wo kana muru suwo kono ka a la waramboo taa. ¹⁷ Kooroo be musukonomaalu ye le, aniŋ mennu be suusundiroo la wo luŋolu la! ¹⁸ Bari ali si duwaa ko, a kana beŋ sumayaa waatoo fee. ¹⁹ Kaatu wo waatoo la, koleyaa kuu baa le be ke la, meŋ ñoŋo nene maŋ ke kabiriŋ Alla ye duniyaa daa fo saayiŋ, aduŋ a ñoŋo nene te ke la kotenke. ²⁰ Aduŋ niŋ Maariyo maŋ wo waatoo sutiyandi, hani moo kiliŋ te tanka la. Bari a la tomboŋ moolu la kuwo kamma la, a be wo waatoo sutiyandi la le. ²¹ “Niŋ moo-wo-moo ko ali ye ko, ‘A juubee, Alimasiihu fele!’ waraŋ ‘A hayinaŋ jana!’ ali kana laa wo maarii la. ²² Moolu mennu be ì faŋolu ke la Alimasiihu waraŋ annabiyomoolu ti, ì be naa la le. Ì be taamanseeroolu niŋ kaawakuwolu yitandi la le ka Alla la tomboŋ moolu filindi, niŋ ì si a ke noo. ²³ Bari ali ali hakiloo tu, ŋa kuwolu bee fo ali ye le, janniŋ ì waatoo be sii la. ²⁴ “Bari wo waatoo, koleyaa kuu baa koolaa, tiloo be dibi la le, aduŋ karoo te a la maloo dii la. ²⁵ Looloolu be boyi la ka bo saŋo santo, aduŋ saŋ fatoolu la semboo be jiijandi la le. ²⁶ Wo to le ì be Moo Dinkewo je la naa kaŋ minaayoolu kono, a niŋ a la sembe baa niŋ kallankeeyaa. ²⁷ Bituŋ a be a la malaayikoolu kii la ka a la tomboŋ moolu kafu ñoo ma ka bo naŋ duniyaa tonkoŋ naanoo muumee to. ²⁸ “Ali si ñiŋ kuwo fahaamu ka bo niŋ sooto suŋo la taamanseeroo la. Niŋ a buloolu jambakereta aniŋ a soronta doroŋ, ali ka a loŋ ne ko, samaa sutiyaata naŋ ne. ²⁹ Wo to, niŋ ali ye ñiŋ kuwolu bee je ke kaŋ, ali si a loŋ fanaa ko, Moo Dinkewo la naa sutiyaata naŋ ne. ³⁰ Tooñaa, m be a fo la ali ye, ñiŋ jamaanoo te baŋ na muk, ñiŋ kuwolu bee maŋ ke. ³¹ Saŋo niŋ bankoo be yeemaŋ na le, bari nte la kumoo te yeemaŋ na muk. ³² “Moo te keriŋ, meŋ ye wo luŋo niŋ a waatoo loŋ. Hani Dinkewo faŋo maŋ a loŋ, sako malaayikoolu mennu be Arijana. M Faamaa doroŋ ne ye a loŋ. ³³ Ali ali hakiloo tu, ali ye koroosiroo ke, kaatu ali maŋ a loŋ, wo waatoo be sii la tumoo meŋ na. ³⁴ A ka munta le ko kewo meŋ taata taamoo la. Kabiriŋ a be bo la suwo kono, a ye a la dookuwo karafa a la dookuulaalu ma, meŋ-wo-meŋ niŋ a la dookuwo, aduŋ a ye bundaa kantarilaa yaamari ka koroosiroo ke. ³⁵ Wo kamma la, ali si koroosiroo ke, kaatu ali maŋ a loŋ, buntiyo be naa la waatoo meŋ na, fo wulaaroo le mu baŋ waraŋ suuto baa, duntuŋ kumoo waraŋ soomandaa. ³⁶ Ali ye koroosiroo ke, fo a kana ali tereŋ ka ali tara siinoo la. ³⁷ Aduŋ ŋa meŋ fo ali ye, ŋa wo le fo moolu bee ye: Ali tara koroosiroo la!”

¹ Saayiŋ, tili fula le tuta jee, janniŋ Maariyo Tambi Tumoo Juuraloo ka sii, aniŋ Mbuuru Leweñintaŋo Juuraloo. Bituŋ piriisi ñaatonkoolu niŋ Luwaa karammoolu be feeroo ñini kaŋ ka Yeesu muta kulloo kono ka a faa. ² Ì ko, “Bari m̀ maŋ ñaŋ na a muta la juurali luŋolu kono, kaatu a be jakasoo le naati la moolu kono.” ³ Yeesu be sabatiriŋ Betaniya saatewo le to Simoni yaa, meŋ ye balajawoo soto nuŋ. Kabiriŋ a be domoroo la taabuloo to, musoo doo le naata a kaŋ, a niŋ kaba ñiimaa, karabaanijii daa koleŋo be meŋ kono. Wo karabaanijiyo dadaata ka bo naride suloo le la. A ye kaboo daa teyi, a ye karabaanijiyo boŋ Yeesu kuŋo kaŋ. ⁴ Bari doolu tarata jee, mennu kamfaatoo ko ñoo ye ko, “Muŋ ne ye a tinna ñiŋ karabaanijiyo be tiñaa la teŋ? ⁵ A si waafi noo kodi jamaa le la, meŋ tambita denaari keme saba la, meŋ si dii noo fuwaaroolu la.” Bituŋ ì ye musoo jalayi. ⁶ Bari Yeesu ko ì ye ko, “Ali a bula. Muŋ ne ye a tinna ali ka a batandi? A ye kuu kendoo le ke n ye. ⁷ Baawo fuwaaroolu be tara la ali fee le waati-wo-waati, wo to ali si kuu kendoo ke noo ì ye le waatoo bee la, ali lafita a la ñaameŋ. Bari nte te tara la ali fee waati-wo-waati. ⁸ A si meŋ ke noo, a ye wo le ke. Ñiŋ karabaanijiyo mu tuloo le ti, a ye m baloo parendi meŋ na baadewo ye, janniŋ n na waatoo be sii la. ⁹ Tooñaa, m be a fo la ali ye, kibaari betoo be kawandi la daa-wo-daa duniyaa kono, ñiŋ musoo ye meŋ ke, wo fanaa be kali fo la le ka moolu hakiloolu bulandi a la.” ¹⁰ Wo to le Yudas Isikariyoti meŋ tarata a la saayibe taŋ niŋ fuloo kono, taata piriisi ñaatonkoolu yaa ka Yeesu jamfaa. ¹¹ Kabiriŋ wolu ye a moyi, ì kontaanita. Ì ye a laahidi ka kodoo dii a la. Wo to le Yudas tarata siloo ñini kaŋ ka Yeesu duŋ ì bulu. ¹² Maariyo Tambi Tumoo Juuraloo luŋ foloo la, ì ka Maariyo Tambi Tumoo saajiiriŋo kanateyi luŋo meŋ na, Yeesu la saayiboolu ko a ye ko, “Ite lafita, ŋà taa dulaa jumaa le to ka Maariyo Tambi Tumoo siimaŋo parendi i ye ka a domo?” ¹³ Wo to le a ye a la saayibe fula kumandi ka ì kii. A ko ì ye ko, “Ali taa saatewo kono, ali be kewo je la jee, meŋ ye jiibindaa duni. Ali a nooma. ¹⁴ Niŋ a dunta daameŋ, ali si a fo wo buntiyo ye ko, ‘Ǹ karammoo ko, a la luntaŋ buŋo lee, ate niŋ a la saayiboolu be Maariyo Tambi Tumoo siimaŋo ke la daameŋ to?’ ¹⁵ Bituŋ a be santo buŋ baa yitandi la ali la le, meŋ niŋ a bunkono feŋolu be pareeriŋ. Ali siimaŋo parendi ǹ ye jee.” ¹⁶ Wo to le saayiboolu bota jee, ì taata saatewo to. Aduŋ ì ye a tara wo le ñaama, ko Yeesu ye a fo ì ye ñaameŋ. Bituŋ ì ye Maariyo Tambi Tumoo siimaŋo parendi. ¹⁷ Kabiriŋ wulaaroo siita, Yeesu niŋ a la saayibe taŋ niŋ fuloo naata jee. ¹⁸ Biriŋ ì be siimaŋo la taabuloo to, a ko ì ye ko, “Tooñaa, m be a fo la ali ye, moo kiliŋ ne be nte jamfaa la ali kono, n niŋ meŋ be domoroo la.” ¹⁹ Ì ye a dati ka niikuyaa soto, aduŋ ì ka a kiliŋ-kiliŋ fo a ye ko, “Nte wo nte de, fo nte le mu?” ²⁰ A ye ì jaabi ko, “Kiliŋ ne mu alitolu saayibe taŋ niŋ fuloo kono, meŋ niŋ nte ye mbuuroo bula booli kiliŋo kono. ²¹ Moo Dinkewo be faa la le ko a la kuwo safeeta ñaameŋ, bari kooroo be wo moo le ye, meŋ ye Moo Dinkewo jamfaa! A be fisiyaa la wo fee le faŋ, niŋ a nene maŋ wuluu ñiŋ duniyaa kono.” ²² Kabiriŋ ì be siimaŋo la, Yeesu ye mbuuroo taa, a ye Alla daani ka a barakandi. Wo koolaa a ye a kuntu, a ye a dii saayiboolu la. A ko ì ye ko, “Ali a taa. Ñiŋ mu m baloo le ti.” ²³ Bituŋ a ye mindaŋo taa, a ye tenturoo dii Alla la. Wo to le a ye a dii ì la, aduŋ ì bee ye i miŋ a la. A ko ì ye ko, ²⁴ “Ñiŋ ne mu n yeloo ti, kambeŋo yeloo meŋ bonta moo jamaa ye. ²⁵ Tooñaa, m be a fo la ali ye, nte te wayini yiridiŋ jiyo miŋ na kotenke fo luŋo meŋ na, m be a kutamaa miŋ na Alla la mansabaayaa kono.” ²⁶ Bituŋ ì ye suukuwo laa, ì taata Olifu Konkoo to. ²⁷ Yeesu ko ì ye ko, “Ali bee be nte bula la le, kaatu a be safeeriŋ ne ko: ‘M be saajii kantalaa busa la le, aduŋ saajiyolu be janjaŋ na le.’ ²⁸ “Bari nte wulindiri koolaa saayaa kono, m be taa la ali ñaato le Kalilee tundoo kaŋ.” ²⁹ Bari Pita ko a ye ko, “Hani niŋ moolu bee ye ite bula, nte te i bula la muk.” ³⁰ Yeesu ko a ye ko, “Tooñaa, m be a fo la i ye, ñiŋ suutoo faŋo la, janniŋ duntuŋo be kookolee la fo siiñaa fula, ite be balaŋ na nte la kuwo ma le fo siiñaa saba.” ³¹ Bari Pita ye a bambandi a ma le ko, “Hani nte niŋ ite ñanta faa la ñoo la, n te balaŋ na i la kuwo la muk.” Aduŋ ì bee ye wo kuma kiliŋo le fo. ³² Bituŋ ì taata dulaa to, ì ka a fo daameŋ ye Ketisemane. Jee to, Yeesu ko a la saayiboolu ye ko, “Ali sii jaŋ, ŋa taa duwaa la.” ³³ A ye Pita, Yankuba niŋ Yohana taa ñoo la. Wo to le a datita ka sunu, aniŋ ka niitooroo soto. ³⁴ A ko ì ye ko, “N niyo sunuta le, fo m be naa faa la. Ali tu jaŋ, ali ye tara ali ñaa la.” ³⁵ Bituŋ a taata ñaato domandiŋ. A ye i fayi duuma bankoo to. A duwaata ko, niŋ a si ke noo, ñiŋ tooroo si tambi a la. ³⁶ A ko, “Abba, m Faamaa, ite si feŋ-wo-feŋ ke noo le. Ñiŋ tooroo mindaŋo bondi nte bulu. Hani wo, nte la lafoo kana ke, bari ite la lafoo si ke.” ³⁷ Wo koolaa a muruta, a ye saayiboolu tara siinoo la. A ko Pita ye ko, “Simoni, i be siinoo le la baŋ? Fo i te tara noo la i ñaa la hani waati kiliŋ na baŋ? ³⁸ Ali tara ali ñaalu la, ali ye duwaa, fo ali kana boyi marisaroo kono. Tooñaa, nooroo be sondiŋ ne, bari balajaatoo be lamfuriŋ ne.” ³⁹ Wo to le Yeesu taata kotenke ka duwaa, aduŋ a ye wo kuma kiliŋolu le fo. ⁴⁰ A muruta naŋ kotenke, a ye ì tara siinoo la, kaatu ì ñaalu kuliyaata nuŋ baake le. Aduŋ ì maŋ a loŋ, ì be Yeesu jaabi la ñaameŋ. ⁴¹ Kabiriŋ a muruta siiñaa sabanjaŋo la, a ko ì ye ko, “Fo hani saayiŋ ali be siinoo niŋ foñondiŋo le la? A kaañanta le! Waatoo siita le, Moo Dinkewo be duŋ na junubelaalu buloo kono. ⁴² Ali wuli, ŋà taa. A fele, n jamfaalaa ka naa.” ⁴³ Wo loo niŋ baroo teema, kabiriŋ Yeesu be diyaamu kaŋ, Yudas meŋ be a la saayibe taŋ niŋ fuloo kono, a niŋ kafoo naata. Hawusaroolu niŋ dokoolu be ì bulu. Ì bota naŋ piriisi ñaatonkoolu le yaa, Luwaa karammoolu aniŋ alifaalu. ⁴⁴ Jamfantuŋo Yudas ye taamanseeroo le dii ì la nuŋ ko, “Ŋa kewo meŋ sumbu, wo le mu. Ali si wo muta, ali ye a samba, fo a kana kana.” ⁴⁵ Kabiriŋ a naata doroŋ, a taata Yeesu kaŋ. A ko a ye ko, “N karammoo!” Bituŋ a ye a sumbu. ⁴⁶ Wo to le ì ye Yeesu muta, ì ye a samba. ⁴⁷ Bari moo kiliŋ meŋ be looriŋ a daala, ye hawusaroo bondi. A ye piriisi kuntii baa la dookuulaa seyi, a ye a tulufitoo kuntu. ⁴⁸ Wo to le Yeesu ko ì ye ko, “Fo ali niŋ hawusaroolu niŋ dokoolu le naata m muta baŋ ko suŋo? ⁴⁹ Luŋ-wo-luŋ nte ka tara nuŋ ali fee Alla Batudulaa to le ka karandiroo ke, aduŋ ali maŋ m muta. Bari ñiŋ ne be annabiyomoolu la kumoolu timmandi la.” ⁵⁰ Wo to le saayiboolu bee ye a bula, ì borita. ⁵¹ Bari fondinkewo doo ye a nooma. Feŋ te a bala fo bayi faanoo. Bituŋ ì ye a kata ka fondinkewo muta, ⁵² bari ì naata a la bayi faanoo muta. A ye wo fili ì bulu, a bala kenseŋo borita. ⁵³ Silaŋ, ì ye Yeesu samba piriisi kuntii baa yaa, piriisi ñaatonkoolu, alifaalu aniŋ Luwaa karammoolu bee benta daameŋ. ⁵⁴ Pita tarata Yeesu nooma kaŋ ka bo dulaa jaŋ fo piriisi kuntii baa la luwo to. A niŋ kelediŋ kantarilaalu be siiriŋ, a fanaa be dimbaa daala ka i jaa. ⁵⁵ Wo to le piriisi ñaatonkoolu niŋ kansulumoolu bee ye seedeyaa ñini ka Yeesu faa. Bari ì maŋ feŋ soto, ⁵⁶ kaatu moo jamaa le ye seedenduriyaa ke Yeesu la kuwo to, bari ì la seedeyaalu maŋ tembe. ⁵⁷ Bituŋ moo doolu wulita, ì ye seedenduriyaa ke a la kuwo to, ì ko, ⁵⁸ “Ŋà a moyi le, a ye ñiŋ fo ko, ‘M be ñiŋ Alla Batudulaa Buŋo boyi la le, moolu ye meŋ loo ì buloolu la, aduŋ tili saba kono m be doo loo la le, moo maŋ meŋ dadaa.’ ” ⁵⁹ Bari hani wo, ì la seedeyaalu maŋ tembe. ⁶⁰ Wo to le piriisi kuntii baa wulita ì teema, a ye Yeesu ñininkaa ko, “Fo i maŋ jaabiroo soto baŋ, ñinnu ye ì tuumi mennu la teŋ?” ⁶¹ Bari Yeesu tuta deyiriŋ, a maŋ feŋ fo. Bituŋ piriisi kuntii baa ye a ñininkaa kotenke ko, “Ite le mu Alimasiihu ti baŋ, Alla Mansa Kallankewo Dinkewo?” ⁶² Wo to le Yeesu ko a ye ko, “Nte le mu! Aduŋ ali be Moo Dinkewo je la siiriŋ Alla Tallaa bulubaa karoo la, a be naa la minaayoolu kono.” ⁶³ Wo to le piriisi kuntii baa ye a la waramboo fara, a ko ì ye ko, “Ǹ suulata muŋ seedeyaa doo le la kotenke? ⁶⁴ A fele, saayiŋ ali ye a la tooñeeri kumoo moyi le. Alitolu ye kumoo kuntu ñaadii le?” Bituŋ ì bee ye kumoo kuntu ko, a jarita le ka faa. ⁶⁵ Doolu ye a dati ka daajiyo tupi Yeesu kaŋ. Ì ye a ñaadaa muuri, aniŋ ì ka a lipa. Wo to le ì ko a ye ko, “Jumaa le ye i lipa? Kiilaariyaa kumoo fo!” Bituŋ kelediŋ kantarilaalu ye a muta, ì ye a lipa. ⁶⁶ Kabiriŋ Pita be duuma luwo to, piriisi kuntii baa la jommusu doo naata. ⁶⁷ A ye Pita je jaa la dimbaa daala. A ye a juubee, a ko a ye ko, “Ite fanaa tarata Yeesu Nasaretinkoo fee le nuŋ!” ⁶⁸ Bari Pita balanta, a ko, “M maŋ a loŋ, sako n si a fahaamu, ite ka meŋ fo!” Bituŋ a fintita koridaa dundaŋ daa to doroŋ, duntuŋo kookoleeta. ⁶⁹ Jommusoo ye a je kotenke, a ye a dati ka a fo moolu ye, mennu be looriŋ jee ko, “Ñiŋ kewo be ì kono le.” ⁷⁰ Bari Pita balanta kotenke. Waatindiŋ koolaa, wolu mennu be looriŋ jee, ì ko Pita ye ko, “Tooñaa, ite fanaa be ì kono le, kaatu Kalileenkoo le mu ite ti.” ⁷¹ Wo to le a ye i kali kali jawu baa la. A ko, “Nte maŋ ñiŋ kewo loŋ faŋ, ali ka meŋ na kuwo fo!” ⁷² Wo loo niŋ baroo teema, duntuŋo kookoleeta siiñaa fulanjanke. Wo to le Pita hakiloo bulata, Yeesu ye meŋ fo a ye ko, “Janniŋ duntuŋo be kookolee la fo siiñaa fula, ite be balaŋ na nte la kuwo ma le fo siiñaa saba.” Wo to le Pita niyo toorata, a kumboota.

¹ Kabiriŋ fanoo keta doroŋ, piriisi ñaatonkoolu, alifaalu, Luwaa karammoolu aniŋ kansulumoolu bee kambenta. Ì ye yaamaroo dii ka Yeesu siti, ì naata a samba, ì ye a dii Payileti la. ² Wo ye Yeesu ñininkaa ko, “Fo ite le mu Yahuudoolu la mansakewo ti baŋ?” Yeesu ye a jaabi ko, “Ite le ye a fo de.” ³ Piriisi ñaatonkoolu ye a tuumi kuu jamaa le la. ⁴ Bituŋ Payileti ye a ñininkaa kotenke ko, “Fo ite maŋ jaabiroo soto baŋ, ì ye kuu jamaalu mennu laa i kaŋ?” ⁵ Bari Yeesu maŋ jaabiroo ke kotenke fo Payileti jaakalita. ⁶ Saŋ-wo-saŋ, ñiŋ juuraloo waatoo la, Payileti ka bunjawutonka kiliŋ ne bula moolu ye, ì lafita meŋ na. ⁷ Wo waatoo la, kee kuruŋ baalu mennu ye moofaa ke fitinoo tumoo la, ì ye ì soroŋ bunjawoo kono. Kiliŋ be ì kono, ì ka a fo meŋ ye Barabas. ⁸ Kabiriŋ kafoo benta, ì ye a dati ka Payileti daani ka kuu ke ì ye ko a dalita a ke la ì ye ñaameŋ. ⁹ Payileti ye ì jaabi ko, “Fo ali lafita le, ŋa Yahuudoolu la mansakewo bula ali ye baŋ?” ¹⁰ Kaatu a ye a kalamuta le ko, kiiliyaa le ye a tinna, piriisi ñaatonkoolu ye Yeesu samba a kaŋ. ¹¹ Bari piriisi ñaatonkoolu ye kafoo sukusuku fo Payileti si Barabas dii ì la Yeesu noo to. ¹² Bituŋ Payileti ko ì ye kotenke ko, “Wo to m be muŋ ne ke la ñiŋ kewo la, ali ka meŋ kumandi Yahuudoolu la mansakewo la?” ¹³ Ì sarita ko, “A pempeŋ!” ¹⁴ Wo to le Payileti ye ì ñininkaa ko, “Muŋ ne ye a tinna? A ye muŋ kuu jawu le ke?” Bari ì tententa ka sari ka tambi foloo la ko, “A pempeŋ!” ¹⁵ Wo to le Payileti naata Barabas bula moolu ye, kaatu a lafita ka ì kontaanindi le. A ye Yeesu duŋ kelediŋolu bulu, ì ye a karawaasi. Wo koolaa ì ye a samba ka a pempeŋ yiribantambiloo kaŋ. ¹⁶ Bituŋ kelediŋolu ye Yeesu samba kiitiidulaa to, meŋ mu kumandaŋo la koridaa baa ti. Ì ye kelediŋ kafoo bee kumandi jee. ¹⁷ Ì ye waramba wuleŋo duŋ a la. Ì ye ŋaniŋ buloolu debe ñoo bala, ì ye a duŋ a kuŋo la ko mansanaafoo. ¹⁸ Bituŋ ì ye a dati ka a ñaawali niŋ ñiŋ kontondiroo la ko, “I nimbaara, Yahuudoolu la mansakewo!” ¹⁹ Bituŋ ì ye a busa a kuŋo to niŋ dokoo la, ì ye daajiyo tupi a kaŋ. Ì ñoyita aniŋ ì sujudita a ye ka a ñaawali. ²⁰ Ì la a ñaawaloo koolaa, ì ye wo waramboo bondi a la ka a faŋo la duŋ feŋolu duŋ a la. Wo to le ì naata a samba ka taa a pempeŋ yiribantambiloo kaŋ. ²¹ Bituŋ ì niŋ kewo doo le benta siloo kaŋ, ì ka a fo meŋ ye Simoni Kirenenkoo. A bota naŋ kunkoo le to ka naa saatewo kono. Ate mu Alesanda niŋ Rufus faamaa le ti. Ì ye a diyaakuyaa ka Yeesu la yiribantambiloo samba. ²² Ì ye Yeesu samba naŋ dulaa to, ì ka a fo daameŋ ye Kolokota, meŋ kotoo mu Kunkolo Kenseŋ Dulaa ti. ²³ Ì lafita wayinoo dii la Yeesu la jee, ì ye meŋ niŋ miiri munkoo ñaami, bari Yeesu maŋ soŋ ka a miŋ. ²⁴ Wo to le ì ye a pempeŋ yiribantambiloo kaŋ. Ì ye a la duŋ feŋolu talaa ñoo teema ka bo niŋ alikuuri fayoo le la ka a je ko, jumaalu le be ì soto la. ²⁵ Aduŋ ñiŋ pempendiroo keta talaŋ kononto soomandaa le la. ²⁶ Ka a la saayaa daliiloo safee a kunto, ì ye ñiŋ ne safee ko: “Yahuudoolu la mansakewo.” ²⁷ Ì ye Yeesu niŋ bandii fula le pempeŋ ñoo la, doo be a bulubaa karoo la, doo be a maraa karoo la. ²⁸ Ñiŋ siloo la Alla la kumoo timmata le meŋ ko, “Ate niŋ kuu kuruŋ kelaalu le faata ñoo la.” ²⁹ Moolu mennu be tambi kaŋ, ka ì kuŋolu jiijaa ka a ñaawali ko, “Yoo! Ite meŋ be Alla Batudulaa Buŋo boyi la, i ye a loo tili saba kono, ³⁰ i faŋo tankandi. Jii naŋ yiribantambiloo kaŋ!” ³¹ Piriisi ñaatonkoolu fanaa niŋ Luwaa karammoolu ye a ñaawali. Ì ko ñoo ye ko, “A ye moo koteŋolu tankandi le, bari a maŋ a faŋo tankandi noo! ³² Alimasiihu Banisirayilankoolu la mansakewo, a ye jii naŋ yiribantambiloo kaŋ saayiŋ, fo ǹ si a je aniŋ ŋà laa a la.” Aduŋ ì ye a niŋ moo fuloo mennu pempeŋ, wolu fanaa ye a neŋ ne. ³³ Kabiriŋ talaŋ taŋ niŋ fula tilibuloo siita, dibi baa dunta bankoo muumewo bee kaŋ fo talaŋ saba tilibuloo. ³⁴ Bituŋ talaŋ saba tilibuloo la Yeesu sarita santo ko, “Eloyi, Eloyi, lema sabakatani?” Wo kotoo mu ñiŋ ne ti ko, N na Alla, n na Alla, muŋ ne ye a tinna i ye nte bula? ³⁵ Moo doolu mennu be looriŋ jee, aduŋ ì ye a moyi, ì ko, “A juubee, a ka Eliya le kumandi.” ³⁶ Bituŋ moo kiliŋ borita, a ye fuwo bula bineekaroo kono. A ye a ke dokoo bala, a ye a dii Yeesu la ka a suusuu, aduŋ a ko, “Ali i batu, ŋà a juubee fo Eliya be naa la le ka a jindi duuma.” ³⁷ Wo to le Yeesu sarita santo. A ye a la niijii labaŋo ke. ³⁸ Wo waatoo la, ridi baa meŋ tarata Alla Batudulaa Buŋo kono, a farata teema ka bo santo ka naa fo duuma. ³⁹ Kabiriŋ kelediŋ kuntiyo meŋ tarata looriŋ a la yiribantambiloo ñaatiliŋo la ye a je, Yeesu ye a la niijii labaŋo ke ñaameŋ, a ko, “Tooñaa, ñiŋ kewo mu Alla Dinkewo le ti!” ⁴⁰ Musu doolu le fanaa be juubeeroo kaŋ ka bo dulaa jaŋo to. Mariyaama Makadalenkoo tarata wo musoolu kono le, aniŋ Mariyaama fanaa, meŋ mu Yankuba dindimmaa niŋ Yoose baamaa ti, aniŋ Salome. ⁴¹ Ì tarata Yeesu nooma le nuŋ Kalilee tundoo kaŋ, ka a maakoyi. Ì niŋ musu koteŋ jamaa le fanaa be jee, mennu niŋ a naata Yerusalaamu. ⁴² Wo luŋo keta parendiri luŋo le ti. Wo le mu luŋo ti, janniŋ Loobula Luŋo be sii la. Janniŋ wulaaroo ka sii, ⁴³ kansulumoo doo, ì ka a fo meŋ ye Yusufa Arimatiyankoo, a ye fatiyaa taa ka taa Payileti yaa ka a daani, fo a si Yeesu furewo dii a la. Yusufa mu horoma moo le ti, aduŋ a fanaa be Alla la mansabaayaa le batu kaŋ. ⁴⁴ Payileti jaakalita le ka a moyi ko, Yeesu faata le fokabaŋ. Bituŋ a ye kelediŋ kuntiyo kumandi, a ye wo ñininkaa fo Yeesu faata le. ⁴⁵ Kabiriŋ Payileti naata a loŋ ka bo niŋ kelediŋ kuntiyo la ko, a faata le, bituŋ a ye Yeesu furewo dii Yusufa la. ⁴⁶ Yusufa ye bayi koyoo saŋ, a ye Yeesu furewo jindi, a ye a kasankee. A ye a landi kaburoo kono, meŋ leseta bere konkoo kono. Wo to le a ye bere baa birimintiŋ kaburoo daa to. ⁴⁷ Mariyaama Makadalenkoo aniŋ Mariyaama, Yoose baamaa, ye a je le, ì ye Yeesu furewo landi daameŋ.

¹ Kabiriŋ Loobula Luŋo tambita, Mariyaama Makadalenkoo niŋ Mariyaama, Yankuba baamaa, aniŋ Salome ye tulu seeralaa saŋ ka taa a maa Yeesu furewo la. ² Wo saamoo soomandaa juunoo, lookuŋo tili foloo, kabiriŋ tiloo bota doroŋ, ì taata kaburoo to. ³ Bituŋ ì ko ñoo ye ko, “Jumaa le be beroo birimintiŋ na ǹ ye, ka bo kaburoo daa to?” ⁴ Biriŋ ì ye ì kuŋo wuli, ì ye a je ko, beroo ñiŋ birimintinta le ka bo kaburoo daa to. Beroo ñiŋ warabaata le. ⁵ Kabiriŋ ì dunta kaburoo kono, ì ye fondinkewo je siiriŋ bulubaa karoo la, a ye waramba koyoo duŋ, aduŋ ì jaakalita baake le. ⁶ Bituŋ a ko ì ye ko, “Ali kana jaakali. Ali ka Yeesu Nasaretinkoo le ñini, ì ye meŋ pempeŋ yiribantambiloo kaŋ. A wulita saayaa kono le, a te jaŋ. Ali a juubee, ì ye a landi daameŋ. ⁷ Bari ali taa, ali ye a fo a la saayiboolu ye, sako Pita, a be taa la ali ñaato le Kalilee tundoo kaŋ. Ali be a je la jee le ko a ye a fo ali ye ñaameŋ.” ⁸ Wo to le ì fintita banta tariyaake. Ì be jarajara kaŋ, ì niŋ jaakaloo. Ì borita ka bo kaburoo to. Ì maŋ feŋ fo moo-wo-moo ye, kaatu ì silata le. ⁹ Kabiriŋ Yeesu wulita juuna lookuŋo tili foloo la saayaa kono, a fintita Mariyaama Makadalenkoo le foloo kaŋ, a ye seetaani jawu woorowula bayi nuŋ meŋ bala. ¹⁰ Wo to le Mariyaama taata ka a fo Yeesu kafuñoolu ye, mennu be kumboo niŋ woosiyo la. ¹¹ Bari kabiriŋ ì ye a la kumoo moyi ko, Yeesu be baluuriŋ ne, aduŋ a ye a je le, ì maŋ laa a la. ¹² Wo koolaa Yeesu fintita a noomalanka fula doolu kaŋ niŋ muluŋ doo la, kabiriŋ ì be taama kaŋ ka bo Yerusalaamu. ¹³ Ì muruta, ì ye a fo wo doolu ye, bari ì maŋ laa ì la. ¹⁴ Wo koolaa Yeesu fintita a la saayibe taŋ niŋ kiliŋo kaŋ, waatoo meŋ na ì be domoroo la taabuloo to. A ye ì jalayi ì la lannabaliyaa niŋ ì la sondome jaa la, kaatu ì maŋ laa moolu la, mennu ye a je, biriŋ a wulita saayaa kono. ¹⁵ Bituŋ a ko ì ye ko, “Ali taa duniyaa bee kono, ali ye kibaari betoo kawandi hadamadiŋolu bee ye. ¹⁶ Moo meŋ laata, aduŋ a batiseeta, wo be kiisa la le, bari moo meŋ maŋ laa, wo be halaki la le. ¹⁷ Aduŋ ñiŋ taamanseeroolu le be je la ka bo niŋ lannamoolu la: Ì be kali seetaani jawoolu bayi la niŋ nte too le la, aduŋ ì be diyaamu la niŋ kaŋ koteŋolu la le. ¹⁸ Niŋ ì ye saalu sika waraŋ ì ye posinoo miŋ, feŋ te ke la itolu la. Ì be ì buloolu laa la kuurantoolu kaŋ ne, aduŋ ì be kendeyaa la le.” ¹⁹ Kabiriŋ Maarii Yeesu ye wo diyaamoo ke ì ye fokabaŋ, a selendita Arijana kono, a siita Alla bulubaa karoo la. ²⁰ Wo to le saayiboolu taata, ì ye kawandoo ke dulaalu bee to. Maariyo tarata ì fee ka ì sembentuŋyaa ì la dookuwo la. A ye ì la kawandoo tooñaayandi ka bo niŋ kaawakuwolu la.