Yahuuda

Ɗerewol

Yahuuda

Habaru dow ɗerewol ngo’ol

Binduɗo ɗerewol ngo’ol woni Yahuuda minyiraawo Yaakubu minyiraawo Yeesu Almasiihu. O windii ɗerewol ngo’ol hakkunde duuɓi 65‑67 A.D., waato duuɓi 65‑67 gaɗa danyngol Yeesu. Ko Yahuuda ekkitini e yaada e ko Biiturus ekkitini, waato dow no tokkuɓe Yeesu nganyirta ekkitinol fewre. O sembiɗiniiɓe ɓe nyamra yeeso dow jaɓuki goonga ka Allah hokkiɓe. Ɓe nganya waɗuki kuuɗe ɗe mbooɗaa e fewre, ɓe ciftora ko lilaaɓe Yeesu ekkitiniɓe, ɓe ekkitoo iri jonde nde Almasiihu waɗi, ɓe mballindira.

Ko Woni Nder:

Kownol Yahuuda (1‑2)

Moodiɓɓe Fewre (3‑16)

Wagginki (17‑23)

Do’aare cakitiinde (24‑25)

¹Min woni Yahuuda, maccuɗo Yeesu Almasiihu, minyiraawo Yaakubu. Mi windan’on ɗerewol ngo’ol, onon ɓe Allah Nyaako Mo Dow yiɗi noddi, ɓe Yeesu Almasiihu suranta.1: Maat 13.55; Mar 6.3.²Yurmeende e jam e yidde ɓeydanoo’on.

Moodiɓɓe Fewre

³Onon ɓe ngiɗumi, goonga e mi yiɗunoo mi windonoya’on dow kisndam meeɗen en fuu. Ammaa mi yi’ii e haani mi windonoya’on ngam mi sembiɗina’on ngaɗon ko mbaawoton waɗuki ndeenon ekkitinol ngol Allah hokki’en nde go’o tan. ⁴Mi wi’u ɗu’um ngam woɓɓe yimɓe nattii nder mooɗon e suuɗe. Ɓe kulataa Allah, e ɓe mbi’a Allah yaafanto’en hakke, ngam non en ngaɗu ka waɗuki hakke. Ɓe nganyii Mawɗo meeɗen Joomiraawo meeɗen go’oto tan mo ngooduɗen, Yeesu Almasiihu. Aayaaje bindaaɗe ko neeɓi mbi’i ɗum taƴanayɓe kiita kalluka.

⁵Koo nde on njaadake on andi fuu fii ɗu’um, e mi yiɗi mi siftorana’on wiiki Joomiraawo hisnii yimɓe Israa’iila daga leydi Masar. Ammaa gaɗa ɗon o halkii ɓe koolaakimo.5: Wur 12.51; Lim 14.29,30.⁶Ciftoree malaa’ika’en ɓe curaayi mangu laamu maɓɓe, ammaa ɓe ali to ɓe njooɗii. Allah suriiɓe haɓɓiriɓe ɓoggi njamndi ɗi haa abadaa nder nyiwre kallunde e ɓe maɓɓii naa Nyalnde mawnde nde kiita. ⁷Non maa, yimɓe gariije Sodom e Gomoora e gariije gonɗe haade maaje ɓe nattini ko’e maɓɓe waɗuki kuuɗe nefniiɗe bo luuɗu e njeenu. Ngam non ɓe kalkiraama hiite nge nyifataa haa abadaa ngam ɗum warta misaalu to koo moye.7: Fuɗ 19.1‑24.

⁸Non maa, nattuɓe nder mooɗon ɓen e ɓe mbonna ɓalli maɓɓe ngam e ɓe mbi’a ɗum wi’iiɓe ɓe ngaɗa non nder koyɗol. E ɓe nganya tokkuki laamiiɓe, e ɓe kuɗa malaa’ika’en Allah. ⁹Koo Miikaa’ilu ardiiɗo malaa’ika’en waɗaayi non. E carel ko o yeddootirta e Ceyɗan dow ɓandu Muusa ko maayi, o mawninaayi hoore maako o haɓana Ceyɗan nder haala ɓaleha. Ko o wi’i tan woni, “Joomiraawo haɓanmaa!”9: Daan 10.13,21; 12.1; WY 12.7; TA 34.6; Jak 3.2.¹⁰Ammaa yimɓe ɓen ɗon e ɓe kuɗa fuu ko ɓe paamaayi. E ɓe ngaɗa ko ɓalli maɓɓe ngiɗi bo marle ladde. Kanjum woni ko yaarataɓe nder halkere. ¹¹Ɓe mbonii! Ɓe tokkii ngikku Kayinu. Ɓe nattii iri majjere Bala’amu ngam suuno ceede. Non no Koora wanyiri ko Allah wi’i, non kamɓe maa ɓe nganyiri ko Allah wi’i. Ngam non, ɓe kalkay.11: Fuɗ 4.3‑8; Lim 16.1‑35; Lim 22.1‑35.¹²Yimɓe ɓen ɗon e ɓe cemtina’on carel ngel ɓe nyamdata e mooɗon ammaa kamɓe ɓe semtataa, e ɓe ndura ko’e maɓɓe tan. E ɓe nandi e iyeende nde hendu hocci ndiyam toɓaayi. E ɓe nandi e leɗɗe ɗe ndimataa koo e carel rimuki, ɗoofaaɗe, baatuɗe. ¹³E ɓe nandi e geelooɗi ndiyam maayo, ko semtinii ɗum ɓe ngaɗi e ummoo bo guufe. E ɓe nandi e koode giilotooɗe, ɗum siryanakeɓe nyiwre kallunde haa abadaa.

¹⁴Enok danyaaɗo jaamanuuji joweeɗiɗi gaɗa Aadamu, o waɗii annabaaku dow maɓɓe, o wi’ii, “Raɗɗum, Joomiraawo warday e malaa’ika’en muuɗum ɓe limataako,14: Fuɗ 5.18,21‑24.¹⁵ngam o waɗana koo moye kiita. O taƴana fuu ɓe tokkaayi Allah kiita ngam kuuɗe maɓɓe ɗe ciya kulol Allah ɗe ɓe ngaɗi, e fuu haalaaji kalluɗi ɗi gaɗooɓe hakke ɓe kulataa Allah meti dow maako.”

¹⁶Ɓe’e yimɓe ɓe metitotooɓe, koo ndeye e ɓe ngi’a boofol woɓɓe. E ɓe tokka suunooji maɓɓe kalluɗi. E ɓe meta haalaaji mawninki ko’e maɓɓe, e ɓe metana yimɓe haalaaji belɗi ngam ɓe keɓa ko ɓe ngiɗi.

Wagginki

¹⁷Ammaa onon ɓe ngiɗumi, to’ on ngejjutu ko lilaaɓe Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu mbi’unoo. ¹⁸Ɓe mbi’ii’on, “E balɗe re’uki duuniyaaru yimɓe jukkitooɓe mburtoyto, tokkiranooɓe suuno maɓɓe kallungo ngo ciya kulol Allah.”18: 2Biit 3.3.¹⁹Kamɓe ngoni gaddooɓe sendirki hakkunde tokkuɓe Yeesu. Yimɓe ɓen ɓe tokkooɓe ko ɓalli maɓɓe ngiɗi. Ɓe ngalaa Ruuhu Allah. ²⁰Ammaa onon ɓe ngiɗumi, cembiɗinee ko’e mooɗon dow hoolaare mooɗon ceniinde. Ngaɗee do’aare nder bawɗe Ruuhu Allah. ²¹Njooɗee nder yidde nde Allah waɗani’en, keɗooɗon yurmeende Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu kokkaynde yonki ki re’ataa.

²²Njurminanee gooduɓe seko. ²³Kisnee woɓɓe bo on mburtinaɓe daga nder hiite. Woɓɓe boo njurminaneeɓe e kulol. Ammaa nganyee haa maa kolte maɓɓe ɗe suuno maɓɓe ngo hakke wonni.

Do’aare Cakitiinde

²⁴Yettoore tabbita to baawayɗo suruki’on to’ njanon, o wadda’on yeeso teddungal maako on ngalaa goɗɗum ko wooɗaa, on nanay belɗum naa’ seɗɗa. ²⁵Kanko tan woni Allah, kanko boo woni Kisnoowo’en barka Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu. Teddungal, e mangu, e bawɗe, e laamu tabbita to maako daga fuɗɗoode e jooni e haa abadaa! Aamin.