Aafisanko’en

Ɗerewol Ngol Bulus Windani

Aafisanko’en

Habaru dow ɗerewol ngo’ol

Ɗerewol ngo’ol Bulus windingol carel ko o suraa nder gariiri Rooma ngam wa’ajinki habaru Yeesu. O windingol e 60 A.D., waato duuɓi 60 gaɗa danyngol Yeesu. Arande o metii dow ko Allah yiɗi waɗuki ngam hawta fuu ko tagi gonɗum dow e gonɗum nder duuniyaaru o wartira Almasiihu ardotooɗoɗum. Nden Bulus torake yimɓe Allah kawta hoore ngarta go’o nder tokkuki Yeesu Almasiihu.

Nder ɗerewol ngo’ol Bulus metii dow no Allah suɓiri yimɓe muuɗum, e no ɗum yaaforii hakke maɓɓe, e no ɓe rimɗiniraa daga hakke maɓɓe barka Yeesu Almasiihu, e no Ruuhu Allah tabbitiniri alkawal maako mangal. Ɗonmaa o torake Aafisanko’en wartuki go’o ki ɓe ngarti nder tokkuki Almasiihu ki warta goonga nder jonde nde ɓe njooɗodii.

Ɗum huutiri boliiɗe cuuɗiiɗe ɗuɗɗe ngam holluki yimɓe Allah ngarti go’o nder sumpootirki e Almasiihu. Misaalu boliiɗe cuuɗiiɗe ɗen ngoni: tokkuɓe Yeesu e nandi e ɓandu, Yeesu woni bo hoore mayru. Nden e ɓe nandi e maadi, Yeesu woni bo hayre darnunde maadi ndin. Ɗonmaa e ɓe nandi e debbo teegal, Yeesu woni bo gorko maako.

Ko Woni Nder:

Kownol Bulus (1.1‑2)

Tokkuɓe Yeesu ngarta go’o nder sumpootirki e maako (1.3—3.21)

Yonki kesi nder sumpootirki e Yeesu (4.1—6.20)

Kownol cakitiingol (6.21‑6.24)

Kownol Bulus

¹Min Bulus mo Allah suɓi mi warta lilaaɗo Yeesu Almasiihu, windi ɗerewol ngo’ol. Mi windan yimɓe Allah gonɓe nder gariiri Aafisa kooliiɓe Yeesu Almasiihu e ɓernde go’o.1.1: KL 18.19‑21; 19.1.²Allah Nyaako meeɗen e Yeesu Almasiihu Joomiraawo meeɗen barkiɗina’on, hokka’on jam.

Tokkuki Yeesu e Wadda Barka

³Yettoore tabbita to Allah Nyaako Yeesu Almasiihu Joomiraawo meeɗen. Nder sumpootirki e Almasiihu o hokkii’en koo iri ɗume barka daga dow. ⁴Ko duuniyaaru tagee, Allah suɓii’en ngarten ɓe maako barka Yeesu, ngam ngarten ceniiɓe ɓe ngalaa toɓɓel hakke yeeso maako.

⁵O darwii nder yidde ngarten ɓiɓɓe maako barka Yeesu Almasiihu, ngam kanjum woni ko o yiɗani’en. Non welaniimo. ⁶En mantu Allah ngam o yiɗii’en yidde mawnde, ngam caahu ɗum o hokki’en barka ɓiɗɗo maako mo o yiɗi. ^7-8Sumpootirki e Yeesu rimɗinii’en barka ƴiiƴam maako o yaafanake’en hakke meeɗen, ngam yidde nde Allah holli’en keerol walaa. Yidde nden nde mawnde.1.7‑8: Kol 1.14.⁹Nder faamu maako e andal maako, o hollii’en sirru ko o yiɗi o waɗa barka Almasiihu. ¹⁰Fii ɗu’um ɗum Allah yiɗi waɗuki o waɗayɗum to carel waɗii. Ko o yiɗi waɗuki kanjum woni o hawta koo ɗume ko woni e ley e ko woni e dow warta ley laamu Almasiihu.

¹¹Allah suɓii’en wartirii’en yimɓe maako barka Yeesu Almasiihu. Ko duuniyaaru tagee o siryii fii ɗu’um, ngam kanko woni gaɗoowo fuu ko yiɗi non no o yiɗi. ¹²O waɗu non ngam enen, artuɓe ngaɗi ɓerɗe dow Almasiihu, ngaɗen jonde mantuki teddungal Allah.

¹³Onon maa, on ngartii yimɓe Allah carel ko nanɗon wolde goonga, waato Habaru Belɗum dow Yeesu gaddanɗum’on kisndam. On koolakemo, Allah boo hokkii’on Ruuhu muuɗum ɗum o waɗani’on alkawal. Ruuhu ɗum hollii on ngartii ɓe maako. ¹⁴Nde en ngoodi Ruuhu Allah, en tabbitinii en keɓay koo ɗume boɗɗum ɗum Allah waɗani’en alkawal. Nden ɗum rimɗinay’en ngam ɗum manta mangu Allah.

Do’aare Bulus

¹⁵Ngam maajum, daga carel ngel nanumi habaru no kooloriiɗon Joomiraawo meeɗen Yeesu e no ngirruɗon yimɓe Allah, ¹⁶mi alaayi yettuki Allah ngam mooɗon, e mi waɗana’on do’aare koo ndeye. ¹⁷E mi toroo Allah mo Yeesu Almasiihu Joomiraawo meeɗen, Nyaako mo mangu, hokka’on Ruuhu muuɗum pamtinayɗum’on ɓeydana’on andal Allah, ngam andonmo boɗɗum. ¹⁸E mi waɗa do’aare kadin Allah maɓɓita ɓerɗe mooɗon ngam andon kammunde nde o noddiri’on e barka mawɗum ɗum o waɗani yimɓe maako alkawal.

¹⁹Ɗonmaa, e mi waɗa do’aare andon no bawɗe maako mawɗe kuwirta nder meeɗen, enen tokkuɓe Yeesu. Bawɗe ɗen ɗe go’o e bawɗe cembiɗɗe ²⁰ɗe Allah huutiri carel ko o ummini Almasiihu daga mayde o jooɗinimo dow jooɗorgal laamu to jungo maako nyaamo ton dow.1.20: Jab 110.1.²¹Ton Yeesu laamii dow koo moye laamiiɗo, e laamu, e bawɗe, e ardiiɗo, e koo iri ɗume laamu gonɗum dow e ley, naa’ jooni tan, ammaa haa abadaa. ²²Allah waɗii koo ɗume ley laamu maako. O wartiriimo ardiiɗo koo ɗume e ardiiɗo kawtal tokkuɓemo.1.22: Jab 8.6.²³Kawtal tokkuɓe Yeesu ngoni bo ɓandu maako. Kanko boo woni kebbinɗo koo ɗume, e mo nder maɓɓe koo toye.1.22,23: Kol 1.18.

Daga Mayde Yaaki Yonki

¹Ndenno on nandii e yimɓe mayɓe, ngam hakkeeji mooɗon e wanyuki ko Allah wi’i. ²E carel ngel on tokka ɗate duuniyaaru kalluɗe; on tokka Ceyɗan laamiiɗo ginni. Kanko woni tokkinoowo ɓerɗe ganyuɓe tokka ko Allah wi’i. ³Goonga, non ngikku meeɗen wa’unoo: en ngaɗa ko ngiɗɗen, en tokka ko ɓalli meeɗen e ɓerɗe meeɗen ngiɗi. En danyiraama ngikku kalluɗum bo horiiɓe nder duuniyaaru, monnere Allah boo e dow meeɗen. ⁴Ammaa Allah o kewɗo yurmeende. Yidde nde o yiɗi’en nde mawnde. ⁵Koo nde en nandi e mayɓe ngam hakke meeɗen, o hokkii’en yonki nder Almasiihu. Yidde maako waɗi kisuɗen.2.1‑5: Kol 2.13.⁶O ummidinii’en e Yeesu Almasiihu daga mayde, o jooɗidini’en e maako ton dow. ⁷Allah waɗii ɗu’um ngam e jaamanuuji garayɗi o holla yidde maako nde walaa keerol ngam ko Yeesu Almasiihu waɗi. ⁸On kisii ngam yidde Allah barka hoolaaki Yeesu. Naa’ on kisu ngam goɗɗum ɗum ngaɗɗon, ammaa ɗum caahu Allah, ⁹naa’ ngam kuuɗe mooɗon, ngam to’ goɗɗo mawnina hoore muuɗum. ¹⁰Allah wartirii’en ko ngonɗen jooni, barka Yeesu Almasiihu o tagitake’en ngam kuwen kuuɗe boɗɗe ɗe o yiɗi ngaɗen daga arande.

Lenyi Fuu Ngarti Go’o Nder Sumpootirki e Yeesu

¹¹Ngam maajum, ciftoree no mbaanooɗon. Onon naa’ on Yahuudanko’en daga danyngol, kamɓe noddirooɓe ko’e maɓɓe “naadaaɓe,” e ɓe noddira’on “ɓe naadaaka.” Raa boo naaduki kin ɗum ki ɓandu tan, ki ɗum waarata juuɗe. ¹²Ciftoree e ngel ton carel on andaano Almasiihu, on ngalaa nder yimɓe ɓe Allah suɓi, on ngalaa nder alkawal ngal Allah waɗi, on ngalaa kammunde, on ngalaa Allah nder duuniyaaru. ¹³Ammaa jooni onon goɗɗitiiɓe Allah ndenno, barka ƴiiƴam Yeesu Almasiihu on ngaddaama haade maako. ¹⁴Yeesu siryootirii hakkunde Yahuudanko’en e yimɓe naa’ Yahuudanko’en, o wartiriiɓe go’o. O ittii nganyaandi cendundiɓe. ¹⁵Mayde maako ittii sembe Attawra e dookaaji Yahuudanko’en, ngam nder lenyi ɗiɗi o wurtinana hoore maako lenyol go’o kesol. Nde o waɗi non o siryootirii lenyi ɗin.2.15: Kol 2.14.¹⁶Barka mayde maako dow gaafaangal, o ittii nganyaandi ngondi hakkunde maaji. Mayde maako hawtii ko’e lenyi ɗin ngartii go’o. O so’’iiɗi to Allah.2.16: Kol 1.20.¹⁷Yeesu warii wa’ajinanii’on Habaru Belɗum ɗum jam, onon yimɓe naa’ Yahuudanko’en goɗɗitiiɓe Allah e Yahuudanko’en gonɓe haade maako.2.17: Ica 57.19.¹⁸Jooni, barka Almasiihu en fuu, Yahuudanko’en e naa’ Yahuudanko’en, en mbaaway njahen to Nyaako meeɗen Mo Dow nder laawol go’o, waato Ruuhu Allah.

¹⁹Ngam maajum, onon yimɓe naa’ Yahuudanko’en, naa’ on hoɓɓe koo garɓe. Jooni on nder lenyol yimɓe Allah e iyaalu maako. ²⁰On mahaama dow fuɗɗoode maadi ndi lilaaɓe e annabo’en mahi, nden Yeesu Almasiihu e hoore muuɗum woni hayre darnunde maadi ndin. ²¹Kanko jogii maadi ndin o mawninindi ndi warti wuro ceniingo ngo Joomiraawo. ²²Nder sumpo mooɗon e maako, onon maa on mahidaama e fuu tokkuɓe Yeesu ngam ngarton wigeere to Ruuhu Allah jooɗotoo.

Kuugal Bulus Nder Yimɓe Naa’ Yahuudanko’en

¹Kanjum waɗi min, Bulus, ɗum maɓɓiyam nder suudu cural ngam e mi wa’ajina habaru Yeesu Almasiihu to onon yimɓe naa’ Yahuudanko’en. ²Goonga on nanii Allah hokkiiyam kuugal nga’al mi huwangal ngam ɓeydaari mooɗon. ³Allah holliiyam sirru muuɗum, non no mbindirmi seɗɗa nder maajum. ⁴To on jangii ko mbindumi, on anday e mi woodi faamu dow sirru Almasiihu. ⁵Ndenno yimɓe mbi’aaka sirru ɗu’um, ammaa jooni Allah wanginaniiɗum lilaaɓe maako e annabo’en maako ceniiɓe barka Ruuhu maako. ⁶Sirru ɗum woni barka Habaru Belɗum dow Yeesu Almasiihu yimɓe naa’ Yahuudanko’en keɓay koo ɗume ko Allah hokkata Yahuudanko’en. Ɓe ngartii bo ɓandu go’o e Yahuudanko’en. Hawti e Yahuudanko’en ɓe keɓay ko Allah waɗi alkawal barka Yeesu Almasiihu.3.4‑6: Kol 1.26,27.

⁷Barka yidde e bawɗe Allah, mi hokkaama dokkal hokkuki Habaru Belɗum dow Yeesu. ⁸Koo nde mi pamaro nder yimɓe Allah fuu, Allah suɓiiyam mi wa’ajinana yimɓe naa’ Yahuudanko’en dow barka ɗum limataako keɓeteeɗum to Almasiihu. ⁹Nden mi waɗa yimɓe fuu ngi’a no dabare Allah cuuɗiinde heewirta. Allah taguɗo koo ɗume suuɗii sirru ɗum daga jaamanuuji ƴaɓɓiiɗi. ¹⁰O waɗu non ngam nder jaamanu ɗu’um, barka kawtal tokkuɓe Yeesu, malaa’ika’en gooduɓe laamu e bawɗe dow, ɓe anda dabare Allah mawnde. ¹¹Ɗu’um ɗum waɗaama non no Allah yiɗi waɗirkiɗum daga arande, o hebbiniiɗum barka ko Yeesu Almasiihu Joomiraawo meeɗen waɗi. ¹²Barka Yeesu e hoolaaki ki kooliiɗenmo, jooni en mbaawi yaaki yeeso Allah kulol walaa, en tabbitina o jaɓay’en. ¹³Ngam non, e mi toroo’on, to’ on ngewru dow torra ka njaraymi ngam mooɗon, ngam torra kan wartanay’on fii boɗɗum.

Yidde Yeesu Almasiihu

¹⁴Ngam maajum, e mi diccoo e mi toroo Nyaako Mo Dow. ¹⁵Fuu lenyi gonɗi dow e ley, kanko hokkiɗi yonki. ¹⁶E mi toroomo daga nder risku mangu maako o sembiɗina’on, o hokka’on bawɗe laawol Ruuhu maako ngarton cembiɗɓe nder ɓerɗe mooɗon, ¹⁷ngam Almasiihu jooɗoo nder ɓerɗe mooɗon barka hoolaakimo. E mi toroo Allah ngam yidde lugga sembiɗa nder ɓerɗe mooɗon, ¹⁸ngam yimɓe Allah fuu mbaawa anduki no yidde Almasiihu yaajiri, e no nde juutiri, e no nde towiri, e no nde luggiri. ¹⁹Kadin e mi yiɗi andon yidde Almasiihu nde ɓurii sembe andal, ngam keɓon keewon ngikku Allah.

²⁰Allah waaway waɗuki ko ɓuri ko toriiɗenmo koo ko nyumeten barka bawɗe maako kuwooje nder meeɗen. ²¹Mangu tabbita to Allah barka Yeesu Almasiihu e tokkuɓemo nder jaamanuuji fuu haa abadaa abadin! Aamin.

Wartuki Go’o Nder Ruuhu Allah

¹Ngam non, e mi toroo’on, min curaaɗo ngam huwanki Joomiraawo meeɗen, ngaɗee jonde pottudunde e ko Allah noddiri’on. ²Koo ndeye ngartee gooduɓe hakkiilo, lestinon ko’e mooɗon, ngarton ɓe munyal, munymunytiron nder yidde.4.2: Kol 3.12,13.³Ngaɗee ko mbaawoton waɗuki njogooɗon kawtol hoore ngol Ruuhu Allah hokki’on nder jonde jam kawtunde ko’e mooɗon. ⁴En ngartii bo ɓandu go’o, en ngoodi Ruuhu go’o, non maa en ngoodi kammunde wo’oyre nde Allah noddiri’en. ⁵E woodi Joomiraawo go’oto, en koolii Yeesu Almasiihu e hoolaare wo’oyre, e woodi baptisma go’o. ⁶Allah o go’oto, nden kanko woni Nyaako meeɗen en fuu, e mo laamoo koo moye, e mo huutira’en, e mo jooɗoo nder meeɗen.

⁷Ɗum hokkii koo moye meeɗen dokkal non no Almasiihu suɓiri. ⁸No aayaare wi’i,

“Nde o yahi wigeere townde,

o yaarii ɓe o nangi,

o hokkii yimɓe dokke.”4.8: Jab 68.18.

⁹Ko woni ma’ana o yahi wigeere townde? Ma’ana maajum woni, arande Almasiihu warii nder duuniyaaru ndu’u. ¹⁰Kanko garɗo nder duuniyaaru ndu’u, kanko on woni ƴentuɗo ton dow to ɓuri koo toye ngam o hebbina koo ɗume. ¹¹O suɓii woɓɓe ngarta lilaaɓe, woɓɓe gaɗooɓe annabaaku, woɓɓe wa’ajinooɓe, woɓɓe pasto’en e ekkitinooɓe. ¹²O waɗu non ngam o siryoo yimɓe maako ngam ɓe kuwa kuugal maako, ngam tokkuɓemo mawna, cembiɗa nder tokkukimo. ¹³Ɗum waɗay non haa ngarten go’o nder hoolaaki Yeesu e nder andal Ɓiɗɗo Allah, mawnen nder tokkuki Yeesu, ngarten yimɓe keewuɓe bo Almasiihu. ¹⁴Nden en puɗɗitataa ngaɗen jonde bo sukahoy, en ngaylita ɓerɗe meeɗen dow ko kooliiɗen ngam majjinooɓe yimɓe ƴoyrii’en e ekkitinol fewre. ¹⁵Ammaa en mbi’u goonga nder yidde, en mawnu e koo ngole laawol ngarten bo Almasiihu. Misaalu, tokkuɓemo ngoni bo ɓandu maako, kanko woni bo hoore mayru. ¹⁶Kanko hawti jokkooɗe ɓandu ndun. To koo ɗume e ɓandu ndun e huwa no haani, ɓandu ndun mawnay, sembiɗa, yiɗindira.4.16: Kol 2.19.

Yonki Kesum Nder Sumpootirki e Yeesu

¹⁷E mi wi’a’on ɗu’um, e mi ɓeyda wagginki’on nder inde Joomiraawo, alee jonde iri nde heeferɓe ɓe nyumooji meere. ¹⁸Ɓerɗe maɓɓe e keewi nyiwre. Ɓe ngalaa nder keɓayɓe yonki ki Allah hokkata, ngam ɓe nganyii andal, e ɓe ngoodi ko’e caatuɗe. ¹⁹Ɓe cemtataa, ɓe ngaɗii ko’e maɓɓe dow waɗuki ko ɓalli maɓɓe ngiɗi, e ɓe ngaɗa koo iri ɗume ngikku nefniiɗum keerol walaa. ²⁰Naa’ iri ɗum ɗon ngikku ekkitiiɗon nde anduɗon Almasiihu! ²¹Mi tabbitinii on nanii habaru Yeesu. Ɗum ekkitinii’on goonga ngonka nder maako. ²²Alee ngikku ɗum wooɗaa ɗum ngaɗaynooɗon ndenno, ɗum suuno duuniyaaru wonni, majjini.4.22: Kol 3.9.²³E haani nyumo mooɗon e ngikku mooɗon wartiree kesum. ²⁴Puɗɗee ngikku kesum iri ɗum Allah nder aadilaaku e cenaaki.4.24: Kol 3.10; Fuɗ 1.26.

²⁵Ngam maajum alee fewre! Koo moye mooɗon doole wi’a bandiraawo muuɗum goonga, ngam en fuu en ngartii bo ɓandu go’o nder tokkuki Yeesu.4.25: Jak 8.16.²⁶Taa monnii, taa’ jaɓu monnere nden waɗumaa ngaɗaa ko wooɗaa. Taa’ alu naange yana a monni.4.26: Jab 4.4.²⁷Nden taa’ alu Ceyɗan yaarumaa to ngaɗataa ko wooɗaa. ²⁸Koo moye gujjo doole ala nguyka. Ammaa o huutira juuɗe maako o huwa kuugal bongal, ngam o heɓa goɗɗum ɗum o hokkorta ɓe ngalanaa. ²⁹To’ on alu wokka haala kalluka wurtoo nder konduɗe mooɗon, ammaa sey ni haala njama mballayka yimɓe nanayɓe’on cembiɗina ɓerɗe maɓɓe. ³⁰Paamee, to’ mettinanon Ruuhu Allah ɓernde, ngam Allah hokkii’onɗum ngam holla onon ɗum ɓe maako, nden Nyalnde Jaango o rimɗinay’on. ³¹Alee koo iri ndeye monnere, e mettinki ɓernde, e monnanki woɓɓe, e hawre, e huɗhuɗtirki, e waɗuki koo iri ndeye halleende. ³²Ngiɗindiree, njurminindiree hakkunde mooɗon, njaafootiree non no Allah yaaforanii’on barka Almasiihu.4.32: Kol 3.13.

No Haani Njooɗorooɗen

¹Nde onon ngoni ɓiɓɓe ɓe Allah yiɗi, ekkitee iri ngikku maako nder jonde mooɗon. ²Ngaɗee jonde yidde, non no Almasiihu yiɗiri’en hokki yonki muuɗum ngam meeɗen. O wartii cakkiri ndi Allah nani belɗum mayri bo urde welnde.5.2: Wur 29.18; Jab 40.6.

³Nde onon on yimɓe Allah, haanaa ɗum inna goɗɗum ngikku kalluɗum nder mooɗon bo njeenu, koo suuno fii ɗum on njeyaayi. ⁴Non maa, to’ ɗum tawa haala kalluka koo boliiɗe ɗe haanaa e ciya hakkiilo hakkunde mooɗon, ngam ɗum haanaa, ammaa igga ngaɗon ka yettuki Allah. ⁵Tabbitinee ɗu’um, gaɗoowo kuuɗe kalluɗe bo njeenu, koo gooduɗo suuno fii ɗum o jeyaayi walaa geɗal nder laamu Almasiihu e Laamu Allah. Gooduɗo suuno o mawninoowo fii duuniyaaru.

⁶To’ goɗɗo ƴoyra’on e boliiɗe meere, ngam iri kuuɗe ɗe’e waɗii monnere Allah waroyta dow yimɓe ganyuɓe ngaɗa ko o wi’i. ⁷Ngam non to’ on kawtu ko’e e maɓɓe. ⁸Ngam ndenno nder nyiwre ngonɗon, ammaa jooni nde on ngartii yimɓe Joomiraawo, on nder jayngol. Ngam maajum sey ngaɗon jonde iri nde yimɓe gonɓe nder jayngol. ⁹Mi wi’u non ngam jayngol e waɗa yimɓe ngaɗa ko wooɗi, e ko Allah yiɗi, e goonga. ¹⁰Ngaɗee ko mbaawoton ekkitooɗon ko welnanta Joomiraawo ɓernde. ¹¹Ngoɗɗitee kuuɗe meere ɗe nyiwre ɗe yimɓe ngaɗata, ammaa kollee ko ɓe ngaɗata ɗum wooɗaa. ¹²Ngam e ɗum semtinii ɗum meta dow ko ɓe ngaɗata e suuɗe. ¹³Ammaa to ɗum waddii koo ɗume to jayngol, ɗum anday no ɗum wontindiri, ¹⁴ngam jayngol e holla koo ɗume. Kanjum waɗi ɗum wi’i,

“Umma, an ɗaaniiɗo,

umma daga nder mayɓe,

nden Almasiihu yeynante.”

¹⁵Ngam non paamee no njooɗoriiɗon. To’ on ngaɗu jonde bo haaŋaaɓe, ammaa ngaɗee jonde bo yimɓe ɓe andal. ¹⁶Fuu carel ngel keɓɗon ngam waɗuki boɗɗum, ngaɗeeɗum, ngam balɗe ɗe ngonɗen ɗe kalluɗe.5.16: Kol 4.5.¹⁷Ngam maajum, to’ on ngartu haaŋaaɓe, ammaa ɗaɓɓitee andon ko Joomiraawo yiɗi ngaɗon.

¹⁸To’ on nattin ko’e mooɗon njaru, ngam ɗum laawol lallere. Ammaa alee Ruuhu Allah heewa’on. ¹⁹Cembiɗinee koo moye nder mooɗon e gimi Jabuura, e gimi mantuki Joomiraawo, e gimi ɗi Allah hokki’on nder ɓerɗe. Ngimee gimi manton Allah e ɓerɗe mooɗon fuu. ²⁰Koo ndeye ngettee Allah Nyaako meeɗen Mo Dow ngam koo ɗume nder inde Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu.5.19,20: Kol 3.16,17.

Rewɓe e Worɓe

²¹Kokkindiree mangu ngam mawninki Almasiihu.

²²Onon rewɓe teegal, kokkee worɓe mooɗon mangu non no mawninirton Joomiraawo.5.22: Kol 3.18; 1Biit 3.1.²³Ngam gorko woni ardiiɗo debbo muuɗum non no Almasiihu woni ardiiɗo tokkuɓemo. Kanko e hoore maako woni kisnoowoɓe. ²⁴Non no kawtal tokkuɓe Yeesu mawninirtamo, non maa rewɓe gooduɓe teegal mawnina worɓe maɓɓe nder koo ɗume.

²⁵Onon worɓe, ngiɗee rewɓe mooɗon no Almasiihu yiɗiri kawtal tokkuɓemo hokki yonki muuɗum ngam maɓɓe.5.25: Kol 3.19; 1Biit 3.7.²⁶O waɗu non ngam o wartira tokkuɓemo ceniiɓe barka bawɗe wolde maako, o lootiriiɓe ndiyam ngam o wartiraɓe laaɓuɓe. ²⁷Almasiihu waɗii ɗu’um ngam o hoccana hoore maako tokkuɓemo ɓe ngarta laɓɓe, ɓe ngalaa koo goɗɗum nefniiɗum, koo goɗɗum ɗum wooɗaa yiiki. Kadin ɓe ngarta ceniiɓe ɓe ngalaa goɗɗum ɗum wooɗaa. ²⁸Non haani worɓe ngiɗira rewɓe maɓɓe bo ɓalli maɓɓe. Giɗɗo debbo muuɗum fuu yiɗii hoore muuɗum. ²⁹Ngam walaa neɗɗo meeɗuɗo wanya ɓandu muuɗum. Sey ni o faamanandu, o yiɗandu no Yeesu Almasiihu waɗanta kawtal tokkuɓemo. ³⁰Ngam enen tokkuɓemo ngoni bo ɓandu maako. ³¹No aayaare wi’i, “Ngam maajum sey neɗɗo ala nyaako muuɗum e maduujo muuɗum takkanoo debbo muuɗum, ɓe fuu ɗiɗo ɓe ngarta ɓandu go’o.”5.31: Fuɗ 2.24.³²E woodi sirru lugguɗum mawɗum nder aayaare nde’e. Mi faamii e ɗum meta dow Almasiihu e kawtal tokkuɓemo. ³³Fuu e non, koo moye nder mooɗon yiɗa debbo muuɗum no yiɗiri hoore muuɗum, nden koo moye debbo hokka gorko muuɗum mangu.

Sukaaɓe e Danyooɓe

¹Onon sukaaɓe, nde on tokkuɓe Yeesu, kokkee danyooɓe mooɗon mangu, ngam non e wooɗi.6.1: Kol 3.20.²“Hokku nyaako maaɗa e maduujo maaɗa mangu.” Nder ko Allah wi’i ɗum waɗa, kanjum woni arandejum gooduɗum alkawal. ³Alkawal ngal woni, “A jooɗoto jam, neeɓaa e duuniyaaru.”6.2,3: Wur 20.12; TA 5.16.

⁴Onon danyooɓe, to’ on ngaɗu ɓiɓɓe mooɗon monna, ammaa ekkitineeɓe ngikku boɗɗum ɓe mawna nder laawol Joomiraawo.6.4: Kol 3.21.

Maccuɓe e Jeyɓeɓe

⁵Onon maccuɓe, ngaɗanee jeyɓe’on gonɓe nder duuniyaaru ndu’u ko ɓe mbi’i’on nder mangu. Ngaɗeeɗum e ɓernde go’o bo Almasiihu ngaɗanton. ⁶Ngaɗaneeɓe non naa’ e carel ngel ɓe ngi’ata’on tan, koo boo ngam ɓe ɓeyda yiɗuki’on. Ammaa e ɓernde go’o ngaɗee ko Allah yiɗi bo maccuɓe Almasiihu. ⁷Kuwanee jeyɓe’on nder ɓernde belnde bo Joomiraawo kuwanton, naa’ yimɓe. ⁸On andi Joomiraawo waatanay koo moye koo ɗume fii boɗɗum ɗum waɗi, koo o maccuɗo, koo naa’ o maccuɗo.6.5‑8: Kol 3.22‑25.

⁹Onon maa jeyɓe maccuɓe ɓen, doole ngaɗanonɓe ko haani. To’ on mbi’u on piyayɓe, ngam on andi onon e maccuɓe mooɗon on ngoodi mawɗo go’oto gonɗo dow, o walaa yidde hoore.6.9: Kol 4.1; TA 10.17; Kol 3.25.

Honuki Ceyɗan

¹⁰Ko mbi’aymi cakitiiɗum woni alee bawɗe mawɗe ɗe Joomiraawo meeɗen sembiɗina’on. ¹¹Ɓornee fuu kolte konu ɗe Allah hokki’on ngam mbaawon daraaki, nganyon ƴoyre Ceyɗan. ¹²Ngam naa’ yimɓe kondeten, ammaa en konda e ginni gonɗi dow, laamotooɗi, e gooduɗi bawɗe, e jogiiɗi laamu duuniyaaru ndu’u ndu jaamanu nyiwre. ¹³Ngam non, ɓornee fuu kolte konu ɗe Allah, ngam to nyalnde kallunde warii, mbaawon daraaki nganyon ƴoyre Ceyɗan. Gaɗa on njottinii koo ɗume, ɗum tawa on ndarii.

¹⁴Ngam non, ndaree on ciryii. Goonga warta taadorde mooɗon, aadilaaku warta toggoore njamndi mooɗon nde konu.6.14: Ica 11.5; Ica 59.17.¹⁵Siryaaki yaaruki Habaru Belɗum dow Yeesu Almasiihu ɗum jam warta bo paɗe to koyɗe mooɗon.6.15: Ica 52.7.¹⁶Gaɗa maajum maa, hoolaaki Yeesu warta ko njogotooɗon taɓɓoo nyifa hiite piɗille ɗe ganyo kalluɗo on ɗon fiɗoyi. ¹⁷Kumnee humneere njamndi nde konu, waato kisndam. Koccee kaafahi Ruuhu Allah, waato Wolde maako.6.17: Ica 59.17.¹⁸Koo ndeye ngaɗee ka waɗuki do’aare no Ruuhu Allah holliri’on nder koo ɗume ɗum ngaɗoton. Kadin ngaɗon ka toraaki Allah walla’on. Ngam fii ɗu’um, paamee, to’ on njaɓu comon, koo ndeye ngaɗee ka waɗanki yimɓe Allah fuu do’aare. ¹⁹Min maa, ngaɗaneeyam do’aare Allah hokkayam boliiɗe ɗe mbi’aymi, mi andina yimɓe sirru Habaru Belɗum dow Yeesu Almasiihu kulol walaa. ²⁰Ngam hokkuki Habaru ɗum ngartumi lilaaɗo Yeesu, koo nde jooni e mi nder suudu cural. Ngaɗee do’aare ngam mi waɗa ka hokkuki Habaru ɗum no haani kulol walaa.

Kownol Cakitiingol

²¹Tiikikus, bandiraawo meeɗen mo ngiɗɗen, maccuɗo mo goonga nder kuugal Joomiraawo, o hokkay’on fuu habaru njamu am e no ngontindirmi.6.21: KL 20.4; 2Tim 4.12.²²Kanjum waɗi liloymoomi to mooɗon, ngam o wi’a’on no koo moye amin wontindiri o sembiɗina ɓerɗe mooɗon.6.21,22: Kol 4.7,8.

²³Allah Nyaako meeɗen Mo Dow e Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu hokka fuu tokkuɓe Yeesu jam e yidde e hoolaare. ²⁴Allah barkiɗina koo moye giɗɗo Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu yidde nde re’ataa.