Kuuɗe Lilaaɓe

Kuuɗe Lilaaɓe

Habaru dow ɗerewol ngo’ol

Binduɗo ɗerewol ngo’ol woni Luka higo yaadu Bulus. Ɗonmaa kanko windi deftere Luka, kanko o nyawndoowo. Nden ngol winda ngam Tiyoofilus e koo moye anda no tokkuɓe Yeesu fuɗɗiri nder Yahuudanko’en gaɗa ummaaki Yeesu daga mayde. E ngol holla no Ruuhu Allah wari walliri tokkuɓe Yeesu, e no ɓe ɗuuɗiri koo toye nder duuniyaaru, e no ɓe cembiɗiniri hoolaare maɓɓe nder torra ka ɓe njarata, e no ɓe nga’ajiniri koo toye kulol walaa.

E ɗum kammoo deftere kuuɗe lilaaɓe windaama carel go’o e deftere Luka.

Ko Woni Nder:

Ko Yeesu wi’i cakitiiɗum e alkawal ngal o waɗi (1.1‑14)

Jaɓuɗo kuugal Yahuuda Iskariyooti (1.15‑26)

Wa’ajinki Habaru Belɗum nder Urucaliima (2.1—8.3)

Wa’ajinki Habaru Belɗum nder leydi Yahuudiya e Samaariya (8.4—12.25)

Yaadu Bulus arandeeru e wa’ajinki maako (13.1—14.28)

Moɓtorde ardiiɓe tokkuɓe Yeesu nder gariiri Urucaliima (15.1‑35)

Yaadu Bulus ɗiɗawru ngam wa’ajinki Habaru Belɗum (15.36—18.22)

Yaadu Bulus tatawru ngam wa’ajinki Habaru Belɗum (18.23—21.16)

Nanguki Bulus e gariiri Urucaliima (21.17—23.22)

Habaru maɓɓuki Bulus e gariiri Kaysaariya (23.23—26.32)

Habaru yaaruki Bulus gariiri Rooma (27.1—28.31)

Alkawal Garol Ruuhu Allah

¹Yaa Tiyoofilus mawɗo,

Nder deftere am arandeere, mi windiino dow koo ɗume ko Yeesu waɗi e ko o ekkitini,1.1: Luk 1.1‑4.²haa yaaki nyalnde nde o hoccaa yaaki dow. Ko o hoccee yaaki dow, o ekkitinii lilaaɓe ɓe o suɓi nder bawɗe Ruuhu Allah. ³Gaɗa o torraama o waraama, o ummii daga mayde o wanganiɓe. E ɗate ɗuɗɗe o holliɓe e mo foofa. O waɗii balɗe 40 e mo wanganaɓe, e mo ekkitinaɓe dow Laamu Allah. ⁴Carel ko o wondi e maɓɓe, o wi’iɓe, “To’ on alu Urucaliima, ammaa keɗee naa Nyaako meeɗen Mo Dow hebbinii alkawal ngal o waɗani’on ngal mbiimi’on. Kangal woni hokkuki’on Ruuhu maako.1.4: Luk 24.49.⁵Yahaya waɗanii yimɓe baptisma e ndiyam, ammaa nder balɗe seɗɗa, onon Allah waɗiranay’on baptisma e Ruuhu maako.”1.5: Maat 3.11; Mar 1.8; Luk 3.16; Yah 1.33.

Yeesu Almasiihu Hoccaama Yaaki Dow

⁶Nde tokkuɓemo fuu kawriti, sey ɓe ƴamimo, ɓe mbi’i, “Joomiraawo, jooni ngartirantaa Israa’iila laamu?”

⁷Ammaa Yeesu wi’iɓe, “Anduki carel e jaamanuuji ɗi Nyaako meeɗen Mo Dow siryii nder laamu muuɗum naa’ um ɗum mooɗon. ⁸Ammaa to Ruuhu Allah jippoyake dow mooɗon, on keɓay bawɗe, on ngartay kokkayɓe woɓɓe habaru am nder Urucaliima, e leydi Yahuudiya fuu, e leydi Samaariya, haa keerol duuniyaaru.”1.8: Maat 28.19; Mar 16.15; Luk 24.47,48.⁹Gaɗa o wi’ii non, o hoccaa yaaki dow. E ɓe ndaaramo haa duule cuddimo.1.9: Mar 16.19; Luk 24.50,51.

¹⁰E ɓe tijjii e ɓe ndaaramo e mo fa’i dow, sey raa worɓe ɗiɗo ɓe kolte daneeje mbangii haade maɓɓe e ndarii. ¹¹Worɓe ɓen mbi’iɓe, “Onon yimɓe Galiili, ngam ɗume ndariiɗon ɗo’o on ndaara dow? Yeesu on ɗon koccaaɗo nder mooɗon yaaki dow, o so’’oyto non no ngiiruɗon o hocciraama dow.”

Maatiyas Suɓaama

¹²Sey ɓe njippoyii daga dow Hocceere Nde Leɗɗe Jaytun, ɓe kooti Urucaliima. Hakkunde hocceere nden e Urucaliima ɗum ɓuraayi mil go’o. ¹³Nde ɓe natti gariiri ndin, ɓe ƴenti suudu dow to ɓe kawritata. Lilaaɓe ɓen ngoni: Biiturus, e Yahaya, e Yaakubu, e Andiraawus, e Filibus, e Tooma, e Batiloomi, e Maatiyu, e Yaakubu ɓii Halfa, e Siiman Jalooti1.13: Waato gooduɗo kaajal leydi maako, giɗɗo wurtinki Yahuudanko’en daga ley laamu Room., e Yahuuda ɓii Yaakubu.1.13: Maat 10.2‑4; Mar 3.16‑19; Luk 6.14‑16.¹⁴Ɓe fuu, e ɓe kawrita ɓe ngaɗa do’aare e ɓernde go’o, kamɓe e Maryaama maduujo Yeesu e minyiraaɓe Yeesu worɓe, e woɓɓe rewɓe ɗonmaa.

¹⁵Nder balɗe ɗen, kawtal kooliiɓe Yeesu yaarii yimɓe 120. Sey Biiturus ummii, darii yeeso maɓɓe, wi’i, ¹⁶“Bandiraaɓe, Ruuhu Allah metiino daga honduko Dawda1.16: Ndenno Dawda woni laamiiɗo leydi Israa’iila. dow Yahuuda, kolluɗo nangooɓe Yeesu laawol no nangirtamo. Doole aayaaje ɗen keewa. ¹⁷Yahuuda o kuudaynooɗo e meeɗen nder kuugal Joomiraawo.”

¹⁸(O soodi ngesa e ceede ɗe o yoɓaa ngam kuugal kallungal ngal o waɗi, o yani nder maaka, reedu maako pusi, tetekki maako fuu ndufi e leydi, o maayi. ¹⁹Yimɓe Urucaliima fuu nanii habaru ɗum. Kanjum waɗi ɓe noddiri ngesa kan nder ɗemngal maɓɓe Akeldama waato “Ngesa Ƴiiƴam.”)1.18,19: Maat 27.3‑8.

²⁰“Ngam ɗum windaama nder deftere Jabuura dow maako wi’uki,

‘Al wuro maako warta winde,

to’ koo moye jooɗoo nder maago.’1.20: Jab 69.25,29; Jab 109.8.

Kadimaa wonde aayaare wi’ii,

‘Al goɗɗo hocca kuugal ardaare maako.’

^21-22“E haani cuɓen go’oto daga nder gondunooɓe e meeɗen carel ko Yeesu Joomiraawo wondi e meeɗen daga carel ko Yahaya waɗani yimɓe baptisma yaaki nyalnde nde Yeesu hoccaa nder meeɗen, ngam o warta kokkidoowo habaru ummaaki Yeesu e meeɗen.”1.22: Maat 3.16; Mar 1.9; Luk 3.21; Mar 16.19; Luk 24.51.

²³Daga ɗon, sey ɓe ndarni worɓe ɗiɗo: Maatiyas e Yusufu Barsaba bi’eteeɗo Justus. ²⁴Ɓe ngaɗi do’aare, ɓe mbi’i, “Joomiraawo, an anduɗo ɓerɗe yimɓe fuu, hollumin mo cuɓuɗaa daga nder yimɓe ɗiɗo ɓe’e, ²⁵ngam o huwa kuugal lilaaɓe ngal Yahuuda ali. Ngam Yahuuda yahii wigeere to haananimo.”1.25: Waato ngayka hiite.²⁶Sey ɓe ngaɗi cuɓol hakkunde yimɓe ɗiɗo ɓen. Cuɓaaɗo on woni Maatiyas. O nattinaa nder lilaaɓe sappo e go’o ɓen.

Garol Ruuhu Allah

¹Nde Humto Ɓendol Alkamaari waɗi, tokkuɓe Yeesu fuu kawriti wigeere go’o.2.1: KLee 23.15‑21; TA 16.9‑11.²Ɗon e ɗon ɓe nani iido ƴiwoyii daga dow bo hendu cembindu. Iido ngon heewi wuro ngo ɓe ngoni nder. ³Sey goɗɗum nanduɗum e ɗemɗe hiite wangi. Ɗe cankitii, ɗe koɗi dow hoore koo moye maɓɓe. ⁴Sey ɓe fuu ɓe keewi Ruuhu Allah, ɓe puɗɗi metuki nder ɗemɗe feere‑feere no Ruuhu hokkiriɓe bawɗe metuki.

⁵E woodi Yahuudanko’en jooɗiiɓe nder Urucaliima ƴiwoyɓe daga koo ɗeye leyɗe duuniyaaru kulooɓe Joomiraawo. ⁶Nde ɓe nani iido ngon, ɓe fuu ɓe kawriti. Fii ɗum hulniiɓe, ɓe ndulli ko ɓe ngaɗata, ngam ɓe nanii lilaaɓe e meta nder ɗemngal koo moye maɓɓe. ⁷Fii ɗum hayɗiniɓe naa’ seɗɗa, ɓe mbi’i, “Ɓe’e metooɓe naa’ ɓe Galilanko’en? ⁸Nden no ɗum waɗi koo moye nder meeɗen e nana ko ɓe mbi’ata nder ɗemngal muuɗum? ⁹Raa nder meeɗen e woodi Fartiyanko’en e Madiyanko’en e Elaamiyanko’en, e yimɓe Mesofotaamiya, e woɓɓe daga nder leyɗe Yahuudiya e Kafadookiya e Fantus e Aasiya, ¹⁰e yimɓe Firiijiya e Bamfiiliya e leydi Masar e leydi Libiya haade Saayirin e ƴiwoyɓe Rooma, ¹¹Yahuudanko’en e woɓɓe jaɓuɓe diina Yahuudanko’en, e woɓɓe daga Kiriti, e Laarabanko’en. Ammaa fuu e non, en fuu en nana yimɓe ɓe’e e meta nder ɗemɗe meeɗen dow kuuɗe mawɗe ɗe Allah waɗi!” ¹²Ɓe fuu fii ɗum hayɗiniɓe, ɓe njiiɓootiri, ɓe ngaɗi ka ƴamƴamtirki, e ɓe mbi’a, “Ɗume woni ma’ana fii ɗu’um?”

¹³Ammaa woɓɓe njali tokkuɓe Yeesu mbi’i, “Ndiyam inabojam ɓe njari, ɓe ngiltii!”

No Biiturus Wa’ajiniri

¹⁴Sey Biiturus ummii, kanko e lilaaɓe sappo e go’o, ɓe ndarii, o ƴefti hononde maako, o wi’i hawrutuɓe ɓen, “Onon Yahuudanko’en e jooɗiiɓe nder Urucaliima fuu, nanee ko mbi’aymi’on. Mi hokkay’on ma’ana fii ɗu’um. ¹⁵Yimɓe ɓe’e naa’ ɓe jaruɓe no kammiiɗon, ngam jooni ɗum subaka njamndi joweenayi! ¹⁶Ammaa raa ko Annabi Yowel wi’i Allah wi’ii,

¹⁷‘Nder balɗe cakitiiɗe ko duuniyaaru re’a,

mi hokkay yimɓe fuu Ruuhu am.

Ɓiɓɓe mooɗon worɓe e rewɓe ɓe nga’ajinay habaru am,

kori’en mooɗon ngi’ay wahayu,

ndotti’en mooɗon koyɗay koyɗi ƴiwoyɗi to Allah.

¹⁸Mi hokkay maccuɓe am worɓe e rewɓe Ruuhu am nder balɗe ɗen,

ɓe nga’ajinay habaru am.

¹⁹Mi hollay fii kulniiɗum e dow;

nder duuniyaaru boo mi waɗay alaamaaji kulniiɗi,

waato ƴiiƴam e hiite e curka ɓaleha.

²⁰Naange wartay nyiwre, lewru boo woojay bo ƴiiƴam.

Fuu fii ɗu’um waɗay

ko nyalnde Joomiraawo mawnde teddunde wara.

²¹Nder balɗe ɗen, koo moye toriiɗo Joomiraawo hisnamo, Joomiraawo hisnaymo.’ ”2.17‑21: Yow 2.28‑32.

²²Ɗonmaa Biiturus wi’i, “Yimɓe Israa’iila, nanee boliiɗe ɗe’e: Allah hollii’on o suɓii Yeesu Najarankeejo ngam o hokkiimo bawɗe huwuki kuuɗe mawɗe e kuuɗe kayɗiniiɗe e alaamaaji ɗi o waɗi nder mooɗon. Onon e ko’e mooɗon on andi ko waɗi. ²³Fuu e non on kokkitiriimo nder juuɗe kalluɓe. On ngaɗii ɓe ɓiliimo dow gaafaangal, ɓe mbarimo. Fuu e non, non Allah siryorii fii ɗum waɗira.2.23: Maat 27.35; Mar 15.24; Luk 23.33; Yah 19.18.²⁴Ammaa Allah umminiimo daga mayde, wurtiniimo yenaande, ngam mayde waawataa jogaakimo.2.24: Maat 28.5,6; Mar 16.6; Luk 24.5.²⁵Ngam Annabi Dawda metii dow Yeesu Almasiihu wi’ii,

‘Koo ndeye e mi yi’a Joomiraawo yeeso am,

walaa ko kulaymi ngam e mo wondi e am.

²⁶Ngam maajum ɓernde am e nana belɗum

e mi welwelta,

koo nde mi neɗɗo maayayɗo

mi jooɗodoto e ɓernde waaltiinde,

²⁷ngam a alataa yonki am nder yenaande,

a alataayam, min ceniiɗo maaɗa mi nyola.

²⁸A holliiyam ɗate ɗe tokkaymi mi heɓa yonki,

taa wondi e am mi nanay belɗum ɗuɗɗum.’ ”2.25‑28: Jab 16.8‑11.

²⁹Biiturus ɓeydii wi’uki, “Bandiraaɓe, al mi wi’a’on goonga. Maama meeɗen Dawda maayii o uwaama, yenaande maako e ɗo’o haa hande. ³⁰O annabiijo, e mo andi Allah waɗaniimo alkawal hunii wi’uki goɗɗo daga nder lenyol maako wartay laamiiɗo, waato Almasiihu.2.30: Jab 132.11; 2Sam 7.12,13.³¹O yi’ii ko waroyta yeeso, o metii dow ummaaki Almasiihu daga mayde. O wi’ii Allah alataa Almasiihu nder yenaande, ɓandu maako boo nyolataa. ³²Almasiihu on woni Yeesu mo Allah ummini daga mayde. Min fuu e min ceydiiɗum. ³³Allah mawniniimo, jooɗiniimo e jungo muuɗum nyaamo hokkimo Ruuhu muuɗum no o waɗunoo alkawal. Kanko boo o hokkiiminɗum. Kanjum woni ko ngi’oton e ko nanoton jooni. ³⁴Ngam Dawda yahaayi wuro Joomiraawo ton dow, ammaa o wi’ii,

‘Joomiraawo metanii Almasiihu Jeyɗoyam, wi’ii,

Jooɗa e jungo am nyaamo,

³⁵naa mi waɗii wanywanyɓe maaɗa ngartii to njowataa koyɗe maaɗa.’2.34,35: Jab 110.1.

³⁶“Ngam maajum e haani yimɓe Israa’iila fuu tabbitina Allah suɓii Yeesu mo mbarɗon dow gaafaangal warta Almasiihu Jeyɗo Laamu.”

³⁷Nde ɓe nani boliiɗe ɗen, ɓerɗe maɓɓe taƴi, ɓe mbi’i Biiturus e lilaaɓe horiiɓe, “Bandiraaɓe, ɗume min ngaɗata?”

³⁸Biiturus wi’i, “Koo moye mooɗon tuuba waɗanee baptisma nder inde Yeesu Almasiihu ngam keɓon yaafaneeki hakke mooɗon. Nden Allah hokkay’on Ruuhu muuɗum caahu. ³⁹Ngam Allah waɗii alkawal muuɗum ngam mooɗon, e ɓiɓɓe mooɗon haa e yimɓe woɗɗuɓe, e koo moye mo Allah meeɗen noddi wara to muuɗum.”

⁴⁰Gaɗa maajum o wagginiɓe e boliiɗe ɗuɗɗe, e mo torooɓe, e mo wi’a, “Kisnee ko’e mooɗon daga jaamanu kalluɗum ɗu’um!”

Kawtal Kooliiɓe Yeesu Arande’en

⁴¹Fuu jaɓuɓe ko Biiturus wi’i ɓe ngaɗanaa baptisma. Nyalnde nden haade yimɓe 3,000 ɓeydii nder kawtal kooliiɓe Yeesu. ⁴²Ɓe ngaɗi ka tokkuki ekkitinol lilaaɓe, e ɓe cumpootira, e ɓe nyamda, e ɓe ngaada do’aare.

⁴³Kulol nangi koo moye, ngam Allah e waɗa alaamaaji kayɗiniiɗi ɗuɗɗi daga juuɗe lilaaɓe. ⁴⁴Fuu kooliiɓe Yeesu kawti hoore, e ɓe cenda fuu ko ɓe ngoodi hakkunde maɓɓe.2.44: KL 4.32‑35.⁴⁵Ɓe coori gese maɓɓe e ko ɓe ngoodi, ɓe cendani koo moye maɓɓe fuu ko haani ngam muuɗum. ⁴⁶Koo ndeye nyalnde e ɓe kawrita nder Wuro Ceniingo. E ɓe nyamda nder gure maɓɓe e ɓerɗe laɓɗe e welwelo mango, ⁴⁷e ɓe manta Allah. Yimɓe fuu e ngiɗiɓe. Koo ndeye nyalnde boo Joomiraawo e ɓeydanaɓe tuubooɓe.

Jaraaɗo Torotooɗo Yamɗitii

¹Wonde nyalnde Biiturus e Yahaya e njaha Wuro Ceniingo carel do’aare, njamndi tati ndi nyalawma. ²E woodi goɗɗo neɗɗo daga o danyaa o jaraaɗo, e mo jooɗii e dammugal Wuro Ceniingo bi’eteengal Dammugal Bongal. Koo ndeye nyalnde yimɓe maako e njaaramo to dammugal ngal ngam o toroo nattooɓe Wuro Ceniingo ceede. ³Too, nde o yi’i Biiturus e Yahaya e natta, sey o toriiɓe ceede. ⁴Ɓe cutiimo, Biiturus wi’imo, “Raarumin!” ⁵O raariɓe e mo kammoo heɓuki goɗɗum to maɓɓe. ⁶Biiturus wi’imo, “Mi walaa ceede, ammaa mi hokkete ko ngoodumi. Nder inde Yeesu Almasiihu Najarankeejo, e mi wi’imaa, umma, njaaɓaa!” ⁷Sey Biiturus nangi jungo maako nyaamo darnimo. Ɗon e ɗon koyɗe maako cembiɗi. ⁸O diwi o fuɗɗi yaadu. O nattidi e maɓɓe nder Wuro Ceniingo. E mo yaha, e mo diwa, e mo yetta Allah. ⁹Yimɓe fuu ngi’imo e mo yiiloo, e mo yetta Allah. ¹⁰Ɓe anditii kanko woni jooɗotooɗo e Dammugal Bongal ngal Wuro Ceniingo e toroo yimɓe ceede. Ɓe fuu ɓe kayɗini naa’ seɗɗa ko ɗuuɗi dow ko heɓi neɗɗo on.

Biiturus Wa’ajinanii Yimɓe

¹¹Jaraaɗo jamɗitinaaɗo on e jogootiri e Biiturus e Yahaya nder rumpaaru mawndu bi’eteendu Rumpaaru Suleymaanu, sey yimɓe ɗuɗɓe ndoggoyi kawriti to maɓɓe e kayɗina. ¹²Nde Biiturus yi’i yimɓe kawritii, sey o wi’iɓe, “Onon bandiraaɓe am Israa’iilanko’en, ngam ɗume kayɗinton? Ngam ɗume ndaarotonmin? On kammii e bawɗe amin koo ngam tiinaare3.12: Waato kookari (H) amin dow tokkuki Allah min njamɗitiniri jaraaɗo o’o? ¹³Allah mo Ibraahim e Iciyaaku e Yaakubu, Allah mo maama’en meeɗen, o teddinii maccuɗo maako Yeesu. Ammaa kanko woni mo kokkitirnooɗon ngam o waree. On nganyiimo yeeso Bilaatus koo nde Bilaatus e yiɗi yoofukimo.3.13: Wur 3.15.¹⁴O Ceniiɗo Aadiliijo, ammaa on nganyiimo, on torake Bilaatus yoofana’on gaɗɗo warhoore.3.14: Maat 27.15‑23; Mar 15.6‑14; Luk 23.13‑23; Yah 19.12‑15.¹⁵On mbarii kokkayɗo yonki, ammaa Allah umminiimo daga mayde. Minon boo, min ceydu’en maajum. ¹⁶Ngam daga nder bawɗe gonɗe nder inde Yeesu, neɗɗo jaraaɗo o’o mo ngi’oton mo anduɗon heɓi njamu. Ngam hoolaaki inde Yeesu waɗi o heɓi njamu yeeso mooɗon, on fuu on ceydu’en maajum.

¹⁷“Jooni bandiraaɓe am, e mi andi ko ngaɗanɗon Yeesu onon e mawɓe mooɗon on ngaɗuɗum ngam ciya andal. ¹⁸Non Allah hebbiniri ko annabo’en muuɗum fuu mbi’i ko neeɓi, ɓe mbi’ii Almasiihu torroto. ¹⁹Ngam non, tuubee, co’’ooɗon to Joomiraawo ngam o yaafanoo’on hakke mooɗon, o sembiɗina’on nder tokkukimo, ²⁰o wartirana’on3.20: Ɗo’o e meta dow garol Yeesu Almasiihu ɗiɗaɓol. Yeesu Almasiihu mo o waɗani’on alkawal. ²¹Doole Yeesu jooɗoo nder wuro Allah ton dow haa yaaki carel ngel Allah wartirta koo ɗume kesum, no o wi’unoo nder konduɗe annabo’en maako ceniiɓe daga ndenno. ²²Ngam Muusa wi’ii, ‘Allah Joomiraawo mooɗon lildonoyay’on annabiijo daga nder mooɗon non no o lildoyiyam to mooɗon. Njaɓee koo ɗume ko o wi’ata’on.3.22: TA 18.15,18.²³Neɗɗo fuu mo jaɓaayi annabiijo on, ɗum wurtinaymo nder yimɓe Allah o halkee.’3.23: TA 18.19.²⁴Annabo’en fuu daga Samaa’ila haa yaaki annabo’en tokkuɓe gaɗa maako, ɓe fuu ɓe metii dow ko waɗata nder balɗe ɗe’e. ²⁵Fuu annabaakuuji ɗi annabo’en ngaɗi ɗi ngaɗa ngam mooɗon. Onon ngoni ronooɓe alkawal ngal Allah waɗani maama’en meeɗen nde o wi’i Ibraahim, ‘Daga danyngol maaɗa mi barkiɗinay leƴƴi duuniyaaru fuu.’3.25: Fuɗ 22.18.²⁶Nde Allah suɓi Yeesu maccuɗo maako, o artii liloykimo to mooɗon ngam o barkiɗina’on, o waylita koo moye mooɗon ala kuugal muuɗum kallungal.”

Biiturus e Yahaya Yeeso Kawtal Mawɓe Yahuudanko’en

¹Biiturus e Yahaya e medda e yimɓe, sey ardiiɓe diina e mawɗo taadiiɓe Wuro Ceniingo e Saadusanko’en ngari to maɓɓe. ²Ɓerɗe maɓɓe e metti ngam Biiturus e Yahaya e nga’ajina wi’uki yimɓe mayɓe ummodoto e yonki, ngam Yeesu ummake daga mayde. ³Ngam maajum ɓe nangiɓe, ɓe maɓɓiɓe nder suudu cural haa subaka, ngam hiirii ko ɓe nangiɓe. ⁴Ɗuɗɓe nder nanɓe wa’aju maɓɓe tokki Yeesu, haa ɗuuɗoral tokkuɓe Yeesu waɗi yimɓe 5,000.

⁵Nde fini, ardiiɓe e mawɓe e moodiɓɓe Attawra kawriti e Urucaliima, ⁶kamɓe e Hanaana Mawɗo Mawɓe Ardiiɓe Diina, e Kayaafa, e Yahaya, e Alijanda, e woɓɓe nder bandiraaɓe Hanaana. ⁷Ɓe ndarni Biiturus e Yahaya yeeso maɓɓe, ɓe ƴamiɓe ɓe mbi’i, “E iri ɗeye bawɗe, koo nder inde moye njamɗitinirɗon jaraaɗo on ɗon?”

⁸Biiturus e heewi Ruuhu Allah, wi’iɓe, “Onon ardiiɓe yimɓe e mawɓe, ⁹hande on ƴamamin dow fii boɗɗum ɗum min ngaɗani o’o jaraaɗo e no o yamɗitiniraa. ¹⁰Ndaree mi wi’a’on onon yimɓe Israa’iila fuu, neɗɗo o’o jamɗitinaaɗo, dariiɗo yeeso mooɗon ɗo’o, o yamɗitina nder inde Yeesu Almasiihu Najarankeejo mo mbarɗon dow gaafaangal, mo Allah ummini daga mayde. ¹¹Kanko woni mo Joomiraawo wi’i nder Deftere Ceniinde,

‘Hayre4.11: Ndenno Yahuudanko’en e ngaɗa hayre mawnde e wuttudu fuɗɗoode mahuki suudu. To maɓɓe hayre nden ɓuri koo ndeye hayre nde ɗum mahirta. nde mahooɓe nganyi,

kayre warti hayre ɓurnde darnuki maadi.’4.11: Jab 118.22.

¹²To maako tan kisndam heɓetee, ngam walaa wonde inde feere nder duuniyaaru nde Allah hokki nde ɗum hisirta to naa’ inde Yeesu.”

¹³Mawɓe ɓen kayɗini nde ɓe ngi’i Biiturus e Yahaya e meta ɓernde go’o, hakko nde ɓe nani ɓe ladde’en, naa’ ɓe janguɓe. Sey ɓe paami Biiturus e Yahaya e ɓe njaadaynoo e Yeesu. ¹⁴Ammaa ɓe keɓaayi ko ɓe mbi’i ngam neɗɗo mo Biiturus e Yahaya yamɗitini e darodii e maɓɓe ɗon. ¹⁵Ɓe mbi’i Biiturus e Yahaya mburtoo yaasi. Ɓe ngaɗi caawori. ¹⁶E ɓe mbi’a hakkunde maɓɓe, “Ko ngaɗanten ɓe’e yimɓe? En mbaawataa yedduki ko ɓe ngaɗi ngam koo moye jooɗiiɗo nder Urucaliima nanii ɓe ngaɗii fii kayɗiniiɗum. ¹⁷Ammaa ngam haɗuki haala kan sankitaaki nder yimɓe, sey mbagginenɓe to’ ɓe puɗɗita ɓe metana goɗɗo dow inde Yeesu.”

¹⁸Sey ɓe nodditii Biiturus e Yahaya nder suudu ndun, ɓe mbi’iɓe to’ ɓe puɗɗita ɓe metana goɗɗo koo ɓe ekkitina goɗɗo nder inde Yeesu. ¹⁹Ammaa Biiturus e Yahaya mbi’iɓe, “Onon e ko’e mooɗon, cuɓee ɗume ɓuri wooɗuki yeeso Allah, min ngaɗa ko ngiɗɗon koo min ngaɗa ko Allah yiɗi? ²⁰Minon kam, min mbaawataa min ala metuki dow ko min ngi’i e gite amin e ko min nani e noppi amin.” ²¹Mawɓe ardiiɓe diina e mawɓe yimɓe ɓeydi wagginki Biiturus e Yahaya. Gaɗa maajum ɓe njoofiɓe, ɓe keɓaayi laawol no ɓe torrirtaɓe ngam yimɓe fuu e manta Allah dow fii kayɗiniiɗum ɗum ɓe ngaɗi. ²²Neɗɗo jamɗitinaaɗo on o ɓurii duuɓi 40.

Kooliiɓe Yeesu Ngaɗii Do’aare

²³Nde Biiturus e Yahaya njoofaa ɓe co’’ii to bandiraaɓe maɓɓe tokkuɓe Yeesu ɓe ɗiiwitaniɓe fuu ko mawɓe ardiiɓe diina e mawɓe mbi’iɓe. ²⁴Nde tokkuɓe Yeesu ɓen nani non, ɓe fuu ɓe ummii ɓe ngaɗi do’aare e ɓernde wo’oyre, ɓe mbi’i, “Yaa Joomiraawo, taguɗo dow e ley e maayo e ko woni nder maajum fuu,4.24: Wur 20.11; Neh 9.6; Jab 146.6.²⁵an meti e honduko maama amin Dawda maccuɗo maaɗa nder Ruuhu Allah o wi’i,

‘Ngam ɗume yimɓe naa’ Yahuudanko’en mettini ɓerɗe maɓɓe naa’ seɗɗa?

Ngam ɗume yimɓe nyumi nyumooji meere?

²⁶Laamiiɓe duuniyaaru ciryake hawre,

ardiiɓe kawritii

ngam ɓe kona Joomiraawo e Almasiihu maako.’4.25,26: Jab 2.1,2.

²⁷Raa boo, nder gariiri ndi’i Hirudus e Bilaatus e yimɓe Israa’iila e goɗɗi leƴƴi ɓe kawtii ko’e maɓɓe ɓe nganyii Yeesu, maccuɗo maaɗa ceniiɗo mo cuɓuɗaa,4.27: Luk 23.7‑11; Maat 27.1,2; Mar 15.1; Luk 23.1; Yah 18.28,29.²⁸ngam fuu ko ɓe kuwi daga arande e bawɗe maaɗa a siryakeno non ɗum waarata. ²⁹Jooni Joomiraawo, a nanii boliiɗe maɓɓe kalluɗe, hokku maccuɓe maaɗa sembe wa’ajinki boliiɗe maaɗa kulol walaa, ³⁰hollu bawɗe maaɗa, yamɗitin nyawɓe, waɗu alaamaaji e kuuɗe kayɗiniiɗe nder inde Yeesu maccuɗo maaɗa ceniiɗo.”

³¹Nde ɓe njottini do’aare wuro ngo ɓe kawriti dimbii. Ɓe fuu ɓe keewi Ruuhu Allah, ɓe nga’ajini Wolde Allah kulol walaa.

No Kooliiɓe Yeesu Njooɗorii

³²Fuu kooliiɓe Yeesu ɓerɗe maɓɓe e hakkiilo maɓɓe warti go’o. Walaa bi’oowo kanum jeyi ko woodi, e ɓe cenda koo ɗume ɗum ɓe ngoodi.4.32: KL 2.44,45.³³Lilaaɓe ɓen nder bawɗe ɓe ngaɗi ka wa’ajinki ummaaki Yeesu Joomiraawo daga mayde. Koo moye maɓɓe e wondi e barka Allah mawɗum. ^34-35Walaa koo moye nder maɓɓe dulluɗo goɗɗum, ngam gooduɓe gese e gure fuu cooriiɗe kokkii lilaaɓe ceede ɗen ngam ɓe kokka koo moye mo walanaa nder maɓɓe.

³⁶E woodi goɗɗo Leewiyankeejo, neɗɗo leydi Sayiifurus bi’eteeɗo Yusufu, mo lilaaɓe noddirta Barnaba (ma’ana inde maako woni cembiɗinoowo ɓerɗe), ³⁷o soori ngesa maako, o hokki lilaaɓe ceede ɗen.

Hanaaniya e Safiiratu

¹Ammaa e woodi goɗɗo bi’eteeɗo Hanaaniya e debbo maako Safiiratu. Kanko maa o soori ngesa maako. ²O sendi ceede ɗen e andal debbo maako. O suuɗi goɗɗe o yaari koriiɗe o hokki lilaaɓe. ³Biiturus wi’imo, “Hanaaniya, ngam ɗume aluɗaa Ceyɗan natti ɓernde maaɗa haa pewanɗaa Ruuhu Allah, cuuɗuɗaa goɗɗe ceede nder ceede ngesa kan? ⁴Ko cooruɗaa ɗum, naa’ um ɗum maaɗa? Nde cooruɗaaɗum naa’ an jeyi ceede ɗen? Ko waɗi ngaɗuɗaa non? Naa’ yimɓe pewanɗaa, ammaa Allah pewanɗaa.” ⁵Nde Hanaaniya nani boliiɗe ɗen, o yani o maayi. Kulol mangol nangi nanɓe habaru ɗum fuu. ⁶Woɓɓe kaye’en ummii, taari ɓandu maako e gude, koccimo, mburtinimo yaasi, uwoyimo.

⁷Gaɗa awaaji tati sey raa debbo maako wari nattoyi. O andaa ko waɗi. ⁸Biiturus wi’imo, “Wi’am, ɗe’e ceede kanje tan cooruɗon ngesa mooɗon?”

O wi’i, “Ee, ɗum non min coorika.”

⁹Nden Biiturus wi’imo, “Ngam ɗume kawtuɗon hoore ngam foonduki Ruuhu Joomiraawo? Raa, uwoyɓe gorko maaɗa ɗon ngara, jooni ɓe koccete an maa!” ¹⁰Ɗon e ɗon kanko maa o yani haade koyɗe Biiturus, o maayi. Kaye’en ɓen natti tawi o mayɗo, ɓe koccimo ɓe mburtinimo, ɓe uwoyimo haade gorko maako. ¹¹Kulol mangol nangi kawtal tokkuɓe Yeesu e nanɓe habaru ɗum fuu.

Lilaaɓe Ngaɗii Alaamaaji Ɗuɗɗi Kayɗiniiɗi

¹²Lilaaɓe ngaɗi alaamaaji e kuuɗe kayɗiniiɗe ɗuɗɗe nder yimɓe. Kooliiɓe Yeesu fuu e kawrita nder Rumpaaru Suleymaanu mawndu nder nyumo go’o. ¹³Koo moye mo walaa nder kawtal maɓɓe e hula nattukiɓe, koo nde koo moye e hokkaɓe mangu naa’ seɗɗa. ¹⁴Fuu e non koo ndeye yimɓe ɗuɗɓe, worɓe e rewɓe, e ɓeydoo nder tokkuɓe Yeesu, ¹⁵haa ɗum warti yimɓe e koccoya nyawɓe, e ɓe mburtinoyaɓe dow ɗate, e ɓe pukkinaɓe dow leece e daage, ngam to Biiturus warii koo ɗowdi maako maa tan meema woɓɓe maɓɓe. ¹⁶Yimɓe ɗuɗɓe daga ngarihoy piliikoy Urucaliima maa ngaddingaddini nyawɓe e gooduɓe ginni. Ɓe fuu boo ɓe njamɗitinaa.

Torruki Lilaaɓe

¹⁷Nden Mawɗo Mawɓe Ardiiɓe Diina e wonduɓe e maako, waato Saadusanko’en, ɓe ummini lawliiru kallundu. ¹⁸Ɓe nangi lilaaɓe, ɓe maɓɓiɓe nder suudu cural. ¹⁹Ammaa nder jemmaare nden malaa’ikaajo Joomiraawo wari maɓɓitani lilaaɓe ɓen dammuɗe suudu cural ndun, wurtiniɓe, wi’iɓe, ²⁰“Njahee ndaree nder Wuro Ceniingo, kokkon koo moye habaru yonki kesum.” ²¹Nde ɓe nani non, ɓe nattoyi nder Wuro Ceniingo subaka, ɗon e ɗon ɓe puɗɗi ekkitinki.

Mawɗo Mawɓe Ardiiɓe Diina e wonduɓe e maako noddi Kawtal Mawɓe e ardiiɓe Yahuudanko’en fuu. Ɓe mbi’i ɗum wurtinoya lilaaɓe ɓen daga nder suudu cural, ɓe ngaddee. ²²Ammaa nde taadiiɓe njahi, ɓe tawaayi lilaaɓe ɓen nder suudu ndun. Sey ɓe co’’ii, ɓe mbi’i mawɓe ɓen, ²³“Min tawii suudu cural ndun e maɓɓii, taadiiɓe e ndarii e ndeena dammuɗe ɗen, ammaa nde min maɓɓiti, min tawaayi koo go’oto nder maɓɓe!” ²⁴Nde mawɗo taadiiɓe Wuro Ceniingo e mawɓe ardiiɓe diina nani non, ɗum wanniiɓe, ɓe andaa no fii ɗum wartata. ²⁵Sey goɗɗo wari, wi’iɓe, “Yimɓe ɓe maɓɓuɗon nder suudu cural e ɓe ton nder Wuro Ceniingo e ɓe nga’ajinana yimɓe!” ²⁶Nden mawɗo taadiiɓe on yaadi e taadiiɓe, ɓe ngaddi lilaaɓe ɓen. Ammaa ɓe ngaddiraayiɓe e sembe, ngam e ɓe kula to yimɓe kuborooɓe e kaaƴe.

²⁷Nde ɓe ngaddiɓe, ɓe ndarniɓe yeeso Kawtal Mawɓe. Mawɗo Mawɓe Ardiiɓe Diina ƴamtiɓe, ²⁸wi’i, “Min kaɗii’on ekkitinki dow inde Yeesu, ammaa on cankitii wa’aju mooɗon nder Urucaliima fuu. Kadimaa on ngiɗi yowankimin hakke ƴiiƴam warukimo.”5.28: Maat 27.25.

²⁹Biiturus e lilaaɓe nootii, mbi’i, “Doole min tokka ko Allah wi’i, naa’ ko yimɓe mbi’i. ³⁰Allah mo maama’en meeɗen umminii Yeesu daga mayde, gaɗa on mbariimo dow gaafaangal. ³¹Allah hokkiimo mangu, jo’’iniimo e jungo muuɗum nyaamo, wartiriimo laamiiɗo e kisnoowo, ngam yimɓe Israa’iila tuuba, ɓe keɓa yaafaneeki hakke maɓɓe. ³²Minon ngoni ceydiiɓe fii ɗu’um, minon e Ruuhu Allah ɗum Allah hokki yimɓe gaɗooɓe ko o wi’i.”

³³Nde mawɓe ɓen nani non, ɓerɗe maɓɓe metti naa’ seɗɗa, ɓe ngiɗii ɓe mbara lilaaɓe ɓen. ³⁴Ammaa goɗɗo bi’eteeɗo Gamaaliya ummii darii caka Kawtal Mawɓe. Kanko o Faarisankeejo o moodibbo Attawra, yimɓe fuu e kokkamo mangu. O wi’i ɗum wurtina lilaaɓe ɓen yaasi carel seɗɗa. ³⁵Gaɗa ɓe mburtinaama, o wi’i kawtal ngal, “Onon bandiraaɓe am Israa’iilanko’en, ndeenee ko’e mooɗon dow ko ngiɗɗon waɗanki yimɓe ɓe’e. ³⁶Ko neeɓaayi goɗɗo bi’eteeɗo Tudas wangii. O hoccii hoore maako bo o mawɗo. Yimɓe ko waɗi 400 tokkimo. Too, o waraama, tokkunooɓemo fuu cankitake, walaa koo go’oto dariiɗo. ³⁷Gaɗa maako, Yahuuda Galilankeejo warii carel ko gomnati limata yimɓe, yimɓe ɗuɗɓe tokkiimo. Kanko maa o waraama, tokkuɓemo fuu cankitake. ³⁸Jooni, e mi wi’a’on, ngoɗɗitee yimɓe ɓe’e, aleeɓe. Ngam to nyumooji maɓɓe e kuugal maɓɓe ƴiwii to yimɓe, ɗum lallay. ³⁹Ammaa to ɗum ƴiwoyii to Allah, nden kam on mbaawataa sankutukiɗum. Paamee to’ kaɓdon e Allah!”

⁴⁰Mawɓe ɓen njaɓi ko o wi’i. Ɓe nodditi lilaaɓe ɓen, ɓe piyiɓe, ɓe mbi’iɓe to’ ɓe ɓeyda metuki dow inde Yeesu. Nden ɓe njoofiɓe. ⁴¹Lilaaɓe ɓen mburtoyii nder Kawtal Mawɓe e welwelo ngam Allah mawniniiɓe haa ɓe kewtii semtineeki ngam Yeesu. ⁴²Koo ndeye nyalnde e ɓe nga’ajina Habaru Belɗum wi’uki Yeesu woni Almasiihu, e ɓe ekkitina nder Wuro Ceniingo e nder gure fuu.

Worɓe Njoweeɗiɗo Cuɓaama

¹Nder balɗe ɗen, tokkuɓe Yeesu e ɓeyda ɗuɗki. Sey Yahuudanko’en metooɓe Helenankoore6.1: Nder ɗemngal boɗe’en e ɗum wi’ee Greek. metitani Yahuudanko’en metooɓe Ibraaniyankoore, ngam rewɓe maɓɓe ɓe worɓe mu’’en maayi kokkataake ko haani kokkee nder nyamndu ndu ɗum woowi yeeduki koo ndeye nyalnde. ²Sey lilaaɓe sappo e ɗiɗo noddi kawtal tokkuɓe Yeesu fuu, ɓe mbi’i, “Minon, ɗum haanaayi min ala wa’ajinki Wolde Allah ngam senduki nyamndu. ³Ngam non, bandiraaɓe, cuɓee worɓe njoweeɗiɗo nder mooɗon ɓe ɗum hoolii keewuɓe Ruuhu Allah, gooduɓe faamu ngam min kokkaɓe kuugal ngal. ⁴Ammaa minon, min ngaɗay ka waɗuki do’aare e min ekkitina Wolde Allah.”

⁵Haala kan boo welii kawtal tokkuɓe Yeesu fuu. Nden ɓe cuɓi Istifaanus, neɗɗo kooliiɗo Joomiraawo, keewuɗo Ruuhu Allah, kanko e Filibus e Burokoras e Nikano e Timon e Barmenas e Nikolas ƴiwoyɗo Antaakiya, nattuɗo diina Yahuudanko’en kanko naa’ o Yahuudankeejo. ⁶Ɓe ngaddiɓe yeeso lilaaɓe. Sey lilaaɓe ɓen njowaniɓe juuɗe, ngaɗaniɓe do’aare.

⁷Wolde Allah boo ɓeydi sankitaaki. Tokkuɓe Yeesu e ɓeyda ɗuuɗuki nder gariiri Urucaliima, haa ardiiɓe diina ɗuɗɓe tokki Yeesu.

Nangol Istifaanus

⁸Allah barkiɗini Istifaanus hokkimo bawɗe waɗuki kuuɗe mawɗe kayɗiniiɗe e alaamaaji nder yimɓe. ⁹Ammaa e woodi woɓɓe nder suudu do’aare bi’eteendu Suudu Rimɗinaaɓe, e woɓɓe ƴiwoyɓe gariiri Saayirin e gariiri Alijandiiriya e leydi Kiliikiya e leydi Aasiya, ɓe ummaniimo e ɓe ngeddootira e maako. ¹⁰Ammaa ɓe ndulli no ɓe njaalortoomo ngam e mo metira faamu e Ruuhu Allah. ¹¹Sey ɓe kokki woɓɓe ceede e suuɗe ngam ɓe mbi’a ɓe nanii e mo huɗa Muusa e Allah. ¹²Non ɓe umminiri ɓerɗe yimɓe e mawɓe e moodiɓɓe Attawra. Sey ɓe nangi Istifaanus, ɓe njaarimo yeeso Kawtal Mawɓe, ¹³ɓe ngaddi ceydu’en fewre. Ceydu’en ɓen mbi’i, “Koo ndeye neɗɗo o’o e meta kalluka dow Wuro Ceniingo e Attawra. ¹⁴Min nanii e mo wi’a Yeesu Najarankeejo sankitay Wuro Ceniingo, o waylitay ndonuuji ɗi Muusa hokki’en.” ¹⁵Sey fuu jooɗiiɓe nder kawtal ngal cutii Istifaanus, ɓe ngi’i yeeso maako wartii bo yeeso malaa’ikaajo.

Istifaanus Metanii Kawtal Mawɓe

¹Nden Mawɗo Mawɓe Ardiiɓe Diina ƴami Istifaanus wi’i, “Ko ɓe mbi’i dow maaɗa ɗum goonga?”

²Sey Istifaanus wi’i, “Bandiraaɓe am e danyooɓe am, nanee ko mbi’aymi! Allah Joomu Mangu wanganii maama meeɗen Ibraahim carel ko o wonnoo leydi Mesofotaamiya, ko o jooɗoo leydi Haran. ³Allah wi’imo, ‘Wurta leydi maaɗa e yimɓe maaɗa, njahaa leydi ndi kollaymaami.’7.2,3: Fuɗ 12.1.⁴Nden Ibraahim wurtii leydi Kaldiya, o yahi o jooɗii nder leydi Haran. Gaɗa mayde nyaako maako, Allah umminimo ɗonmaa yaarimo nder leydi ndi njooɗiiɗon jooni.7.4: Fuɗ 11.31; Fuɗ 12.4.⁵Allah hokkaayimo ndonu leydi ndin koo yaaɓande wo’oyre, ammaa o waɗaniimo alkawal hokkukimondi, ndi warta ndi maako, kanko e ɓiɓɓe maako, koo nde o walaa ɓiɗɗo e carel ngel.7.5: Fuɗ 12.7; 13.15; 15.18; 17.8.⁶Ɗu’um woni ko Allah wi’imo, ‘Ɓiɓɓe ɓiɓɓeeji maaɗa njahay leydi woɓɓe. Yimɓe leydi ndin ngartiraɓe maccuɓe, ɓe torraɓe duuɓi 400. ⁷Ammaa mi torray ɓen ɗon yimɓe gartirɓe Ɓiɓɓe ɓiɓɓeeji maaɗa maccuɓe. Gaɗa maajum ɓe mburtoto leydi ndin ɓe mawninayam nder leydi ndi’i.’7.6,7: Fuɗ 15.13,14.7.7: Wur 3.12.⁸Nden Allah waɗani Ibraahim alkawal. Naaduki woni ko hollata o jaɓii alkawal ngal. Nde Ibraahim danyi Iciyaaku, gaɗa balɗe joweetati o naadimo. Non Iciyaaku maa naadi Yaakubu. Yaakubu maa naadi ɓiɓɓe muuɗum sappo e ɗiɗo, kamɓe ngoni maama’en meeɗen.7.8: Fuɗ 17.10‑14; Fuɗ 21.2‑4; Fuɗ 25.26; Fuɗ 29.31—35.18.

⁹“Maama’en meeɗen nani lawliiru Isufu, ɓe coorimo o warti maccuɗo nder leydi Masar. Ammaa Allah e wondi e maako,7.9: Fuɗ 37.11; Fuɗ 37.28; Fuɗ 39.2,21.¹⁰hisnimo daga torraaji fuu, hokkimo faamu haa Fir’awna laamiiɗo Masar andi ka maako. Fir’awna wartirimo mawɗo nder leydi Masar haa dow wuro muuɗum fuu.7.10: Fuɗ 41.39‑41.¹¹Sey weelo kallungo waɗi nder leydi Masar e leydi Kan’aana fuu. Ngo torri yimɓe haa maama’en meeɗen ndulli ko nyaamata.7.11: Fuɗ 42.1,2.¹²Nde Yaakubu nani e woodi nyamndu nder leydi Masar, o lili maama’en meeɗen ton. Arande ɓe njahi ɓe ngarti, sey ɓe co’’ii kadin. ¹³E yaadu maɓɓe ɗiɗawru, Isufu holliɓe o sakiraawo maɓɓe. Fir’awna boo andi bandiraaɓe Isufu.7.13: Fuɗ 45.1; Fuɗ 45.16.¹⁴Nden Isufu liliɓe ɓe ngaddoya nyaako maako Yaakubu e wuro muuɗum fuu. Ɗuɗki maɓɓe waɗii yimɓe 75.7.14: Fuɗ 45.9,10,17,18; Fuɗ 46.27.¹⁵Sey Yaakubu yahi leydi Masar. O maayi ton, kanko e maama’en meeɗen.7.15: Fuɗ 46.1‑7; Fuɗ 49.33.¹⁶Ɓe njaaraa Ceekem, ɓe uwaa ton nder yenaande nde Ibraahim soodunoo to ɓiɓɓe Hamor e ajurfaari.7.16: Fuɗ 23.3‑16; 33.19; 50.7‑13; Jooc 24.32.

¹⁷“Nde alkawal ngal Allah waɗani Ibraahim ɓadii heewuki, yimɓe Ibraaniyanko’en ɗuuɗi nder leydi Masar. ¹⁸E carel ngel goɗɗo warti laamiiɗo leydi Masar mo andaa Isufu.7.17,18: Wur 1.7,8.¹⁹Laamiiɗo on hallani lenyol meeɗen, o torri maama’en meeɗen o dooliɓe ɓe kubina ɓikkoy maɓɓe ngam koy maaya.7.19: Wur 1.10,11; Wur 1.22.²⁰Nder carel ngel Muusa danyaa, o ɓingel bongel naa’ seɗɗa. Ngel reenaa nder wuro nyaako maagel lebbi tati.7.20: Wur 2.2.²¹Nde ngel hubinaa, ɓii Fir’awna debbo hoccingel, wartiringel ɓingel muuɗum.7.21: Wur 2.3‑10.²²Sey ɗum jangini Muusa on andal Masaranko’en fuu, o warti bawɗo haala e kuuɗe.

²³“Nde Muusa waɗi duuɓi 40, o yahi to lenyol maako, ɓiɓɓe Israa’iila ngam o yi’a no ɓe ngontindiri. ²⁴Nde o yi’i goɗɗo Masarankeejo e torra goɗɗo Israa’iilankeejo, o walli Israa’iilankeejo torreteeɗo on, o fiyi Masarankeejo on, o warimo. ²⁵O nyumi bandiraaɓe maako anditay Allah huutiraymo ngam hisnaɓe daga jungo Masaranko’en, ammaa ɓe anditaayi. ²⁶Nde fini o tawi Israa’iilanko’en ɗiɗo e kaɓa. O yiɗii o siryootiraɓe, o wi’iɓe, ‘Higooɓe am, onon on bandiraaɓe! Ngam ɗume kallanton ko’e mooɗon?’ ²⁷Ammaa torrayɗo go’oto on turtii Muusa wuttudu, wi’imo, ‘Moye wartirmaa ardiiɗo e kiitotooɗo dow amin? ²⁸Min maa, a yiɗi mbaraayam no mbarduɗaa Masarankeejo keenya?’ ²⁹Nde Muusa nani non doggi yahi leydi Midiyan. Ton o danyanaa ɓiɓɓe worɓe ɗiɗo.7.23‑29: Wur 2.11‑15.7.29: Wur 18.3,4.

³⁰“Gaɗa o waɗii duuɓi 40 ton, malaa’ikaajo wanganimo nder ɗemngal hiite dow leggel nder ladde, haade Hocceere Sinay. ³¹Nde Muusa yi’i non ɗum hayɗiniimo, e mo ɓattoo ngam o raara, sey o nani hononde Joomiraawo wi’ii, ³²‘Min woni Allah maama’en maaɗa, Allah Ibraahim e Iciyaaku e Yaakubu.’ Muusa darii e diwna, huli raaruki. ³³Joomiraawo wi’imo, ‘Ittu paɗe maaɗa, ngam wigeere to ndariɗaa nde ceniinde. ³⁴Mi yi’ii torra yimɓe am wonɓe leydi Masar, mi nanii bojji maɓɓe. Jooni mi jippoyake ngam hisnukiɓe. War mi lilmaa leydi Masar.’7.30‑34: Wur 3.1‑10.

³⁵“Muusa mo ɓiɓɓe Israa’iila nganyunoo mbi’i, ‘Moye wartirmaa ardiiɗo e kiitotooɗo dow amin?’ Kanko woni mo Allah liloyi, wartirimo ardiiɗo e joofayɗoɓe daga maccungaaku e ballal malaa’ikaajo wangannooɗomo nder leggel ngel hiite.7.35: Wur 2.14.³⁶Kanko ardiiɓe, ɓe mburtii leydi Masar. O waɗii kuuɗe kayɗiniiɗe e alaamaaji nder leydi Masar e nder Maayo Woɗewo e nder ladde jornde duuɓi 40.7.36: Wur 7.3; Wur 14.21; Lim 14.33.³⁷Muusa on kanko woni biiɗo ɓiɓɓe Israa’iila, ‘Allah lildoyay’on annabiijo bo am, daga nder bandiraaɓe mooɗon.’7.37: TA 18.15,18.³⁸Muusa on e mo nder kawtal maama’en meeɗen nder ladde, e mo wondi e malaa’ikaajo metanɗomo dow Hocceere Sinay. Kanko Allah hokki habaru wolde kokkaynde yonki ngam o waddana’en.7.38: Wur 19.1—20.17; TA 5.1‑33.

³⁹“Ammaa maama’en meeɗen njaɓaayi tokkuki ko o wi’i. Ɓe calaniimo, ɓerɗe maɓɓe co’’ii Masar. ⁴⁰Ɓe mbi’i Haruuna, ‘Waɗan’en allaaji ardotooɗi’en, ngam en andaa ko heɓi Muusa burtinoyɗo’en leydi Masar.’7.40: Wur 32.1.⁴¹Nder balɗe ɗen ɓe ngaɗi gagel jiinaari, ɓe ngartiringel allah maɓɓe, ɓe kirsaningel cakkiri, ɓe ngaɗi humto ngam mawninki ko ɓe ngaɗi e juuɗe maɓɓe.7.41: Wur 32.2‑6.⁴²Ngam non Allah waylitaniɓe ɓaawo, aliɓe ɓe mawnina koode, non no ɗum windiraa nder Deftere Annabo’en wi’uki:

‘Onon yimɓe Israa’iila, duuɓi 40 ɗi ngaɗɗon nder ladde,

min kirsanɗon marle cakkanɗon?

⁴³Aa’a, naa’ ɗum min. On ndoondake lukuru allah mooɗon Molek,

kanga e allah hoodere mooɗon bi’eteende Rifan,

allaaji ɗi ngaɗɗon ngam mawninki!

Ngam maajum mi riiway’on, mi yaara’on ton leydi Baabiila.’ ”7.42,43: Amos 5.25‑27.

⁴⁴Istifaanus ɓeydi metuki, wi’i, “Ndenno maama’en meeɗen e ngoodi Lukuru To Ɗum Hawrata e Allah nder ladde. Kayru hollata Allah e wondi e maɓɓe. Lukuru ɗum waɗiraama non no Allah tindiniri Muusa.7.44: Wur 25.9,40.⁴⁵Maama’en meeɗen ɓen ndoni lukuru ɗum. Ɓe ndillidi e maajum carel ko Joocuwa ardiiɓe. Ɓe nattiniɗum leydi ndi ɓe njaɓi daga to leƴƴi ɗi Allah riiwi yeeso maɓɓe. Lukuru ɗum boo e ɗon haa jaamanu Dawda.7.45: Yaak 3.14‑17.⁴⁶Dawda heɓi yidde Allah mo Yaakubu, o torii mahuki suudu ngam mawninki Allah on, ammaa o heɓaayi mahukindu.7.46: 2Sam 7.1‑16; 1HL 17.1‑14.⁴⁷Ammaa ɓiɗɗo maako Suleymaanu mahindu.7.47: 1Laam 6.1‑38; 2HL 3.1‑17.

⁴⁸“Allah Joomu Mangu jooɗataako nder cuuɗi ɗi yimɓe mahi, non no annabiijo wi’i Joomiraawo wi’ii,

⁴⁹‘Dow woni jooɗorgal laamu am,

leydi woni to njowaymi koyɗe am.

Iri nduye suudu mahantonyam?

Ndeye wigeere ciwtotoomi?

⁵⁰Naa’ e bawɗe am tagirmi ɗum ɗon fuu?’ ”7.49,50: Ica 66.1,2.

⁵¹Istifaanus ɓeydi metuki, wi’i, “Onon ɓe ko’e caatuɗe ɓe ɓerɗe keeferɗe, ɓe noppi ganyuɗi nanuki haala Joomiraawo! Koo ndeye on kaɓda e Ruuhu Allah non no maama’en mooɗon ngaɗunoo.7.51: Ica 63.10.⁵²Moye annabiijo woni mo maama’en mooɗon torraayi? Haa maa ɓe mbarii wi’unooɓe Aadiliijo on waray. Jooni onon e ko’e mooɗon on nyaamii amaana maako, on mbariimo. ⁵³Onon on keɓii Attawra daga juuɗe malaa’ika’en daga ndenno, ammaa on tokkaayiɗum.”

No Istifaanus Wariraa

⁵⁴Nde kawtal mawɓe Yahuudanko’en nani haala kan, ɓerɗe maɓɓe metti ɓe ndarii e ɓe ŋattoo. ⁵⁵Ammaa kanko, e mo heewi Ruuhu Allah, o tijjii dow o yi’i teddungal Allah, o yi’i Yeesu e darii e jungo Allah nyaamo. ⁵⁶O wi’i, “Raa! E mi yi’a dow e maɓɓitii, Ɓii Neɗɗo e darii e jungo Allah nyaamo.”

⁵⁷Sey ɓe fuu ɓe ngulli sembee, ɓe cukki noppi maɓɓe. Ɗon e ɗon, ɓe makkiimo, ɓe nangimo, ⁵⁸ɓe mburtinimo gariiri, ɓe kuboriimo e kaaƴe, ɓe ɓortii kolte maɓɓe ɓe ndesiɗe to goɗɗo kayeejo bi’eteeɗo Caawulu ngam ɓe kuboomo boɗɗum. ⁵⁹E ɓe kuboroomo kaaƴe, kanko boo e mo waɗa do’aare e mo wi’a, “Yaa Yeesu Joomiraawo, jaɓu yonki am!” ⁶⁰Nden o diccii, o wulli e sembe e mo wi’a, “Yaa Joomiraawo, taa’ yowanɓe ɗu’um hakke!” Nde o wi’i non, o maayi.

¹Caawulu boo jaɓii ɗum wari Istifaanus.

No Caawulu Torriri Kawtal Tokkuɓe Yeesu

Daga nyalnde nden, torra mawka warani kawtal tokkuɓe Yeesu wonɓe Urucaliima. Ɓe fuu ɓe cankitii nder leyɗe Yahuudiya e Samaariya, sey lilaaɓe tan korii nder Urucaliima. ²Woɓɓe kulooɓe Allah uwi Istifaanus, ɓe mboyani mayde maako bojji nawɗi.

³Ammaa Caawulu ummanii kawtal tokkuɓe Yeesu, waɗi ka sankutukiɓe. E mo natta wuro‑wuro, e mo nanga tokkuɓe Yeesu worɓe e rewɓe, e mo dasaɓe, e mo maɓɓaɓe nder suudu cural.8.3: KL 22.4,5; 26.9‑11.

Wa’ajinki Nder Leydi Samaariya

⁴Nden cankitaaɓe ngaɗi ka yiilaaki e nga’ajina Habaru Belɗum. ⁵Filibus boo yahi wondi gariiri nder leydi Samaariya, e mo wa’ajinanaɓe habaru Almasiihu. ⁶Nde yimɓe fuu nani, ngi’i alaamaaji kayɗiniiɗi ɗi Filibus waɗi, ɓe co’’i hakkiilo maɓɓe dow ko o wi’i. ⁷Ngam yimɓe ɗuɗɓe mburtinanaama ginni e ɗi ngulla sembee, nden jaraaɓe e laƴooɓe ɗuɗɓe njamɗitinaa. ⁸Ngam non ɗum nani welwelo ɗuɗngo nder gariiri ndin.

⁹Nder gariiri ndin boo e woodi goɗɗo neɗɗo bi’eteeɗo Siiman, o darnoowo. E mo hayɗina Samaariyanko’en naa’ seɗɗa e kuuɗe maako, e mo wi’a hoore maako o mawɗo. ¹⁰Yimɓe fuu daga mawɓe haa sukaaɓe njaɓii ko o wi’ata, e ɓe mbi’a, “Neɗɗo o’o e woodi bawɗe Allah bi’eteeɗe Bawɗe Mawɗe.” ¹¹Ɓe tokkumo ngam o neeɓii e mo hayɗinaɓe e sihiriiji maako. ¹²Ammaa nde ɓe njaɓi Habaru Belɗum ɗum Filibus wa’ajinantaɓe dow Laamu Allah e inde Yeesu Almasiihu, worɓe e rewɓe fuu ngaɗanaa baptisma. ¹³Haa Siiman maa e hoore muuɗum tokki Yeesu. Gaɗa o waɗanaama baptisma, o tokki Filibus haade, o hayɗinii nde o yi’i alaamaaji e kuuɗe kayɗiniiɗe mawɗe ɗe Filibus waɗi.

¹⁴Nde lilaaɓe wonɓe Urucaliima nani Samaariyanko’en njaɓii Wolde Allah, sey ɓe lili Biiturus e Yahaya to maɓɓe. ¹⁵Nde ɓe njottii, ɓe torii Allah hokka Samaariyanko’en ɓen Ruuhu muuɗum, ¹⁶ngam ɓe ngaɗanaama baptisma nder inde Yeesu Joomiraawo tan, ammaa Ruuhu Allah jippoyaaki dow koo moye maɓɓe taw. ¹⁷Sey Biiturus e Yahaya njowi juuɗe mu’’en dow maɓɓe, ɓe keɓi Ruuhu Allah.

¹⁸Nde Siiman yi’i yowuki juuɗe lilaaɓe dow tokkuɓe Yeesu e hokka Ruuhu Allah, o waddaniɓe ceede, ¹⁹o wi’i, “Kokkeeyam, min maa bawɗe ɗen, ngam mo njowanmi juuɗe fuu heɓa Ruuhu Allah.”

²⁰Ammaa Biiturus wi’imo, “An e ceede maaɗa kalkidee, ngam a nyumii a waaway sooduki dokkal Allah e ceede! ²¹A walaa geɗal nder kuugal nga’al, ngam ɓernde maaɗa laaɓaayi yeeso Allah. ²²Tuubu daga halleende maaɗa, tora Joomiraawo yaafanomaa nyumooji maaɗa kalluɗi. ²³Ngam mi yi’ii a woodi ɓernde ɓaleere, halleende ɗuuɗaniima.”

²⁴Siiman wi’imo, “Toraneeyam Joomiraawo, ngam to’ ko mbiiɗaa heɓayam.”

²⁵Gaɗa Biiturus e Yahaya tabbitinanii Samaariyanko’en dow Yeesu, ɓe nga’ajinaniɓe Wolde Joomiraawo. Nde e ɓe dow laawol hootuki Urucaliima, ɓe nga’ajini Habaru Belɗum nder ngarihoy Samaariya ɗuɗkoy.

Filibus e Doogariijo Itiyoofiya

²⁶Sey goɗɗo malaa’ikaajo Joomiraawo wi’i Filibus, “Umma dillir fombina tokkaa ɗatal ƴiwoyngal Urucaliima yaaki Gaaja, ɗatal laddewal.” ²⁷Sey Filibus ummii dilli. E mo dow laawol o hawri e goɗɗo neɗɗo leydi Itiyoofiya tappaaɗo.8.27: Waato ɓujaaɗo. Neɗɗo on e woodi laamu mawɗum nder laamorde laamiiɗo debbo bi’eteeɗo Kandis. Kanko woni desoowo ceede laamiiɗo on. O yahuno Urucaliima ngam mawninki Joomiraawo. ²⁸E mo hoota, e mo jooɗii nder keeke pucci, e mo janga deftere Annabi Icaaya. ²⁹Ruuhu Allah wi’i Filibus, “Yahu, ɓaddoɗaa keeke pucci ɗum.” ³⁰Sey Filibus doggi yahi to maako, nani e mo janga deftere Annabi Icaaya. Filibus ƴamimo, wi’i, “A faama ko njangataa boo?”

³¹Neɗɗo on wi’imo, “Noye paamiraymi nde walaa pamtinayɗoyam?” O torii Filibus natta jooɗodoo e maako.

³²Raa aayaaje ɗe o jangata nder deftere nden:

“O fooɗaama bo mbaala kirsoyteenga.

No ɓii mbaala de’’itirta to jungo taƴoowo leeɓe maaga,

non o de’’itiri.

³³Ɓe cemtinimo, ɓe ngaɗanaayimo kiita goonga.

Moye waawata hokkuki habaru ɓiɓɓe maako?

Ngam yonki maako ittaama daga nder duuniyaaru.”8.32,33: Ica 53.7,8.

³⁴Itiyoofiyankeejo on wi’i Filibus, “Wi’am dow moye annabiijo o’o meti haala ka’a, dow hoore maako koo dow goɗɗo?” ³⁵Sey Filibus fuɗɗi metankimo dow aayaaje ɗen, e wa’ajinanamo Habaru Belɗum dow Yeesu. ³⁶E ɓe nder yaadu ɓe njottii to ndiyam woni. Sey neɗɗo on wi’i, “Raa ndiyam! Ko haɗata ɗum waɗanayam baptisma?” ³⁷[Filibus wi’imo, “Taa hoolake Yeesu e ɓernde go’o, walaa ko haɗata ɗum waɗanmaa baptisma.”

Sey neɗɗo on wi’i, “Mi jaɓii Yeesu Almasiihu o Ɓii Allah.”]

³⁸O wi’i ɗum darna keeke pucci ɗum. Ɓe fuu ɗiɗo ɓe njippii, ɓe natti nder ndiyam ɗam. Filibus waɗanimo baptisma. ³⁹Nde ɓe mburtii ndiyam ɗam, sey Ruuhu Joomiraawo hocci Filibus. Neɗɗo on fuɗɗitaayi yi’ukimo, o nyamri yeeso e yaadu, e mo nana belɗum. ⁴⁰Ammaa Filibus yi’i hoore muuɗum e gariiri Ajotus. Dow laawol o waɗi ka wa’ajinki Habaru Belɗum e koo ndiye gariiri haa o yottii Kaysaariya.

No Caawulu Tuubiri

(Kuuɗe Lilaaɓe 22.6‑16; 26.12‑18)

¹Nder carel ngel boo, Caawulu e ɓeyda torruki tokkuɓe Yeesu, e mo yiɗi warkiɓe. Sey o yahi to Mawɗo Mawɓe Ardiiɓe Diina. ²O toriimo o windanamo ɗerewol ngol o hollata mawɓe cuuɗi do’aare gonɗi gariiri Dimasku, wiiki to o tawii tokkuɓe Laawol Yeesu ton, worɓe koo rewɓe, o nangaɓe, o haɓɓaɓe, o yaaraɓe gariiri Urucaliima.

³E mo dow laawol o ɓadake yottaaki gariiri Dimasku, o andaa o anditaa sey raa jayngol daga dow yeynaniimo filiimo. ⁴O yani e leydi, o nani hononde e wi’amo, “Caawulu, Caawulu, ngam ɗume torrataayam?”

⁵Caawulu wi’i, “Mawɗo, an ɗum moye?” Hononde nden wi’imo, “Min woni Yeesu mo torrataa. ⁶Umma nattu nder gariiri. Ɗum wi’ete ko haani ngaɗaa.”

⁷Higooɓe yaadu maako nanii hononde nden, ammaa ɓe ngi’aayi koo moye. Ɓe ndarii, ɓe ndulli ko ɓe mbi’ata. ⁸Caawulu ummii darii feeri gite muuɗum, ammaa yi’ataa. Nden o joganaa jungo, o nattinaa gariiri Dimasku. ⁹O waɗi balɗe tati e mo wumi, o yaraayi o nyaamaayi.

¹⁰E woodi goɗɗo tokkuɗo Yeesu nder gariiri ndin bi’eteeɗo Hanaaniya. Joomiraawo noddimo nder koyɗol, wi’imo, “Hanaaniya!” O wi’i, “Na’am, Joomiraawo.”

¹¹Joomiraawo wi’imo, “Umma tokkaa laawol bi’eteengol Laawol Portiingol, njahaa wuro Yahuuda, ngeynaa goɗɗo bi’eteeɗo Caawulu ƴiwoyɗo gariiri Tarsus. Ngam e mo ɗon waɗa do’aare, ¹²haa maa nder koyɗol o yi’ii neɗɗo bi’eteeɗo Hanaaniya nattoyii, yowii juuɗe muuɗum dow maako ngam o wumta.”

¹³Ammaa Hanaaniya wi’imo, “Joomiraawo, mi nanii yimɓe ɗuɗɓe kokkii habaru neɗɗo on, e torraaji ɗuɗɗi ɗi o torri yimɓe maaɗa wonɓe Urucaliima. ¹⁴O wardii e ɗerewol ɗo’o daga to mawɓe ardiiɓe diina, ngam o nanga noddiraaɓe inde maaɗa fuu.”

¹⁵Ammaa Joomiraawo wi’imo, “Yahu ngaɗaa ko mbiimaami, ngam mi suɓiimo o huwanayam, o andina inde am yeeso yimɓe naa’ Yahuudanko’en e laamiiɓe maɓɓe, e Israa’iilanko’en. ¹⁶Min e hoore am mi hollaymo doole o torree torraaji ɗuɗɗi ngam inde am.”

¹⁷Nden Hanaaniya yahi, natti wuro ngo Caawulu woni, yowi juuɗe muuɗum dow maako, wi’imo, “Bandiraawo am Caawulu, Yeesu Joomiraawo wanganɗoma dow laawol ngol ngarduɗaa, o liloyiiyam ngam mbumtaa, keɓaa Ruuhu Allah.” ¹⁸Ɗon e ɗon, goɗɗum bo koɓe mburtii nder gite Caawulu. O wumti, o ummii, o waɗanaa baptisma. ¹⁹Sey o nyaami nyamndu, o heɓi sembe. Daga ɗon o waali balɗe seɗɗa to tokkuɓe Yeesu wonɓe gariiri Dimasku ndin.

Wa’ajinki Caawulu Nder Dimasku

²⁰Ɗon e ɗon Caawulu fuɗɗi wa’ajinki habaru Yeesu nder cuuɗi do’aare. O wi’i goonga Yeesu woni Ɓiɗɗo Allah.

²¹Ɗum hayɗinii nanɓemo fuu, ɓe mbi’i, “Naa’ kanko woni torraynooɗo kooliiɓe Yeesu wonɓe nder gariiri Urucaliima? Naa’ o waroyi ɗo’o ngam o haɓɓaɓe o yaaraɓe to mawɓe ardiiɓe diina?”

²²Ammaa Caawulu ɓeydi sembuɗuki nder wa’ajinki, haa ɗum jiiɓi hakkiilooji Yahuudanko’en jooɗiiɓe Dimasku fuu, ngam ɓe keɓaayi ko ɓe mbi’imo nde o tabbitinaniɓe Yeesu woni Almasiihu.

²³Sey gaɗa balɗe ɗuɗɗe, Yahuudanko’en ndarwi dabare no mbardata Caawulu. ²⁴Caawulu boo anditi dabare maɓɓe. Jemma e nyalawma fuu e ɓe ndeena dammuɗe gariiri ngam ɓe keɓa no ɓe mbarirtamo. ²⁵Ammaa higooɓe maako koccimo jemma, ngaɗimo nder sompoore,9.25: Waato hondoore. ɓe njippinirimo yolnde maadi piliindi gariiri ndin.9.23‑25: 2Kor 11.32,33.

Caawulu Wartii Urucaliima

²⁶Nde Caawulu warti Urucaliima o yiɗii nattuki tokkuɓe Yeesu, ammaa ɓe fuu ɓe kulimo, ɓe njaɓaayi o wartii tokkuɗo Yeesu e goonga. ²⁷Ammaa Barnaba yaarimo to lilaaɓe, ɗiiwitiɓe no Caawulu yi’iri Joomiraawo e no Joomiraawo metiranimo dow laawol, e no o wa’ajiniri habaru Yeesu e gariiri Dimasku kulol walaa. ²⁸Ngam non Caawulu jooɗodii e lilaaɓe, e mo yiilodoo e maɓɓe nder gariiri Urucaliima, e mo ekkitina habaru Joomiraawo e ɓernde go’o, kulol walaa. ²⁹E mo wa’ajinana Yahuudanko’en metooɓe Helenankoore, e mo yeddootira e maɓɓe, ammaa kamɓe e ɓe ɗaɓɓita no ɓe mbardatamo. ³⁰Nde tokkuɓe Yeesu nani habaru ɗum, ɓe njaari Caawulu gariiri Kaysaariya. Ɓe nattinimo komiwal ɓe co’’imo Tarsus gariiri maako.

³¹Gaɗa maajum kawtal tokkuɓe Yeesu nder leyɗe Yahuudiya e Galiili e Samaariya fuu keɓi jonde jam. Ruuhu Allah walliɓe, ɓe cembiɗi, ɓe ɓeydi kulol Joomiraawo, ɓe ɗuuɗi.

Biiturus Yamɗitinii Iniyas Umminii Tabiita Daga Mayde

³²Too, nde Biiturus yiilii nder leydi ndin fuu, sey jippii to tokkuɓe Yeesu wonɓe gariiri Lidda. ³³Ɗon o tawi goɗɗo nyawɗo bi’eteeɗo Iniyas mo ɓandu muuɗum fuu waatii. O waɗii duuɓi joweetati e mo fukkii. ³⁴Biiturus wi’imo, “Iniyas, Yeesu Almasiihu yamɗitiniima! Umma taggu mbe’’itaari maaɗa!” Ɗon e ɗon o ummii. ³⁵Nde wonɓe gariiri Lidda e wonɓe leydi Caron fuu ngi’i ko waɗi, ɓe tuubi ɓe tokki Joomiraawo.

³⁶Nder gariiri Joffa boo e woodi goɗɗo debbo tokkuɗo Yeesu bi’eteeɗo Tabiita. (Ma’ana Tabiita nder Helenankoore woni Dookas, waato lelwa.) E mo huwa kuuɗe boɗɗe, e mo walla ɓe ngalanaa. ³⁷Nder balɗe ɗen o nyawi, o maayi. Ɓe lootimo, ɓe pukkinimo nder suudu dow. ³⁸Gariiri Joffa woɗɗidaa e gariiri Lidda. Ngam maajum nde tokkuɓe Yeesu nani Biiturus e ton, ɓe lili worɓe ɗiɗo njahi toriimo o wara to maɓɓe jawɗum. ³⁹Biiturus ummii, yaadi e maɓɓe. Nde o wari, ɓe ƴentinimo suudu dow. Rewɓe ɓe worɓe mu’’en maayi fuu ɓaddiimo, ɓe ndarii e ɓe mboya, e ɓe kollamo toggooje e goɗɗe kolte ɗe Dookas nyootaniɓe ko o wondunoo e maɓɓe. ⁴⁰Sey Biiturus wurtini yimɓe fuu nder suudu ndun, o diccii o waɗi do’aare. Gaɗa maajum o waylitii o raari ɓandu ndun, o wi’i, “Tabiita, umma!”

Sey Tabiita feeri gite muuɗum. Nde o yi’i Biiturus boo, o ummii o jooɗii. ⁴¹Sey Biiturus nangi jungo maako, umminimo. Gaɗa maajum o noddi rewɓe ɓe worɓe mu’’en maayi e kooliiɓe Yeesu ɓen, o holliɓe Tabiita e foofa. ⁴²Habaru ɗum nanaama nder gariiri Joffa fuu, haa ɗuɗɓe koolii Joomiraawo. ⁴³Biiturus boo waɗii balɗe ɗuɗɗe e mo jooɗii nder gariiri Joffa to wuro piyoowo lare bi’eteeɗo Siiman.

Biiturus e Koneeliyus

¹E woodi goɗɗo neɗɗo bi’eteeɗo Koneeliyus gonɗo gariiri Kaysaariya. O mawɗo nder kawtal sooji’en bi’eteengal ngal Itaaliya. ²O kuloowo Allah, kanko e wuro maako fuu. E mo walla Yahuudanko’en ɓe ngalanaa naa’ seɗɗa, e mo toroo Allah koo ngele carel. ³Wonde nyalnde haade njamndi tati ndi nyalawma o yi’i wahayu. Nder wahayu ɗum o yi’i malaa’ikaajo burtaniiɗomo e njayri, wi’imo, “Koneeliyus!”

⁴O raari malaa’ikaajo on nder kulol, o wi’imo, “Na’am, Mawɗo?”

Malaa’ikaajo on wi’imo, “Allah nanii do’aaje maaɗa o yi’ii ko kokkataa ɓe ngalanaa. ⁵Jooni lilu woɓɓe njaha gariiri Joffa ɓe noddoya goɗɗo bi’eteeɗo Siiman Biiturus. ⁶E mo ɗon jooɗii e wuro Siiman piyoowo lare mo wuro muuɗum woni haade maayo.” ⁷Nde malaa’ikaajo on dilli, Koneeliyus noddi kuwanooɓemo ɗiɗo e soojiijo go’oto kuloowo Allah gonɗo ley maako. ⁸O ɗiiwitaniɓe ko malaa’ikaajo wi’imo fuu, o liliɓe ɓe njaha gariiri Joffa.

⁹Nde fini e ɓe dow laawol, caka nyalawma e ɓe haade gariiri Joffa, e carel ngel Biiturus ƴenti dow suudu ngam waɗuki do’aare. ¹⁰Sey weelo nangimo, o wi’i ɗum defanamo nyamndu. E ɗum nder siryanaakimo nyamndu, sey o yi’i wahayu. ¹¹O yi’i dow e maɓɓitii, goɗɗum nanduɗum e wudere mawnde e ɗum jippiniroyee guttulli maajum nayi. ¹²Nder maajum boo e woodi marle feere‑feere ɗe koyɗe nayi, e dasotooɗe, e colli. ¹³Sey o nani wonde hononde e wi’amo, “Biiturus, umma, nangu, kirsaa, nyaamaa!”

¹⁴Ammaa Biiturus nootii wi’i, “Aa’a, Joomiraawo! Mi meeɗaayi nyaamuki ko harminii koo ko laaɓaayi.”

¹⁵Hononde nden ɓeydi wi’ukimo, “Taa’ harmin ko Allah laaɓini.” ¹⁶Ɗum waɗi non nde tati. Nden ko o yi’i ɗum so’’aa yaaki dow.

¹⁷Biiturus e nder nyumuki dow ma’ana wahayu ɗum o yi’i. E carel ngel, worɓe ɓe Koneeliyus liloyi e ngeyna wuro Siiman. Ɓe ngari, ɓe ndarii e dammugal. ¹⁸Ɓe cilminii, ɓe ƴami, ɓe mbi’i koo ɗo’o Siiman bi’eteeɗo Biiturus woni.

¹⁹Biiturus e nder nyumuki dow ko o yi’i, sey Ruuhu Allah wi’imo, “Raa yimɓe tato e ɗaɓɓutumaa. ²⁰Umma jippa, njaadaa e maɓɓe. Taa’ hulu, ngam min liloyiɓe.” ²¹Biiturus jippii, wi’i liloyaaɓe ɓen, “Min woni mo ɗaɓɓitoton. Ɗume waddi’on?”

²²Ɓe mbi’imo, “Koneeliyus mawɗo sooji’en liloyimin. O aadiliijo, kuloowo Allah, mo lenyol Yahuudanko’en fuu manata. Malaa’ikaajo ceniiɗo wanganiimo wi’iimo o noddumaa ngaraa wuro maako, ngam o nana ko mbi’ataamo.” ²³Sey Biiturus jaɓɓiiɓe, hokkiɓe to ɓe mbaalata nder wuro ngon.

Nde fini, o ummii o dillidi e maɓɓe. Woɓɓe nder tokkuɓe Yeesu wonɓe Joffa tokkiɓe. ²⁴Nde finti ɓe njottii gariiri Kaysaariya. Nden maa Koneeliyus e kammoo garol maɓɓe, o hawriti bandiraaɓe maako e higooɓe maako e ɓe keɗiiɓe. ²⁵E nattuki Biiturus wuro ngon, Koneeliyus jaɓɓiimo, diccii yeeso maako mawninimo. ²⁶Ammaa Biiturus umminimo, wi’i, “Umma. Min mi neɗɗo tan.” ²⁷Biiturus e medda e maako, haa ɓe natti nder wuro, ɓe tawi yimɓe ɗuɗɓe e kawriti. ²⁸Sey Biiturus wi’iɓe, “Onon e ko’e mooɗon on andi diina amin haɗii Yahuudankeejo hawtuki hoore e goɗɗo naa’ Yahuudankeejo koo nattuki wuro maako. Ammaa Allah holliiyam to’ mi wi’a koo moye no karminiiɗo koo laaɓaa. ²⁹Ngam non nde lilonoyɗonyam, mi warii mi salaaki. Jooni e mi yiɗi nanuki ko noddanɗonyam.”

³⁰Sey Koneeliyus wi’imo, “Balɗe nayi ƴaɓɓiiɗe e mi waɗa do’aare nder wuro am njamndi tati bo jooni. Sey raa, neɗɗo mo kolte ɗelkitotooɗe warii, o darii yeeso am. ³¹O wi’iyam, ‘Koneeliyus, Allah nanii do’aaje maaɗa o jaɓii sadakaaji maaɗa. ³²Lilu goɗɗo gariiri Joffa, noddaa goɗɗo bi’eteeɗo Siiman Biiturus gonɗo wuro goɗɗo piyoowo lare bi’eteeɗo Siiman, mo wuro muuɗum woni haade maayo.’ ³³Ɗon e ɗon lilmi to maaɗa. Mi nanii belɗum garol maaɗa. Jooni min fuu e min ɗo’o yeeso Allah ngam min nana ko Joomiraawo wi’imaa mbi’aamin fuu.”

Meto Biiturus

³⁴Nden Biiturus fuɗɗi metankiɓe wi’i, “Jooni goonga e mi andi Allah hollataa feerootirol hakkunde yimɓe.10.34: TA 10.17.³⁵To goɗɗo huliimo, huwii ko wooɗi, Allah jaɓaymo koo ɗum iri ngole lenyol. ³⁶On andi habaru ɗum Allah lildoyi Israa’iilanko’en. Kanjum woni ɓe nga’ajina Habaru Belɗum, ɗum jam keɓaaɗum barka Yeesu Almasiihu. Kanko woni Joomiraawo yimɓe fuu. ³⁷On andi no habaru ɗum sankitorii koo toye nder leydi Yahuudiya. Ɗum fuɗɗii daga leydi Galiili gaɗa Yahaya waɗii wa’aju dow baptisma. ³⁸On andi no Allah suɓiri Yeesu Najarankeejo, e no o hokkirimo bawɗe Ruuhu maako. On andi no Yeesu yiilorii nder gariije fuu e mo huwa kuuɗe boɗɗe, e mo yamɗitina ɓe Ceyɗan torrata fuu ngam Allah e wondi e maako. ³⁹Minon min ceydu’en ko o huwi nder leydi Yahuudiya e nder gariiri Urucaliima fuu. Ɓe ɓilimo dow gaafaangal, ɓe mbarimo, ⁴⁰ammaa Allah umminimo daga mayde nyalnde tatawre, wanginimo nder yimɓe. ⁴¹O wanganaayi yimɓe fuu, ammaa o wanganiimin minon ceydu’en ɓe Allah arti suɓuki. Minon ngoni nyamnduɓe e maako njardi e maako gaɗa o ummake daga mayde. ⁴²O wi’imin min nga’ajinana yimɓe, min tabbitinanaɓe Yeesu woni mo Allah wartiri kiitotooɗo mayɓe e ɓe yonki. ⁴³Annabo’en fuu metii dow maako ɓe mbi’ii kooliiɗomo fuu heɓay yaafaneeki hakke muuɗum barka inde maako.”

Yimɓe Naa’ Yahuudanko’en Keɓii Ruuhu Allah

⁴⁴Biiturus e nder metankiɓe, sey Ruuhu Allah jippii dow nanooɓemo fuu. ⁴⁵Yahuudanko’en kooliiɓe Yeesu garduɓe e Biiturus kayɗinii nde ɓe ngi’i no Allah hokkiri yimɓe naa’ Yahuudanko’en Ruuhu muuɗum, ⁴⁶ngam ɓe nanii yimɓe ɓen e metira ɗemɗe ɗe ɓe andaa, e ngetta Allah. Sey Biiturus wi’i, ⁴⁷“Yimɓe ɓe’e keɓii Ruuhu Allah no keɓirɗenɗum. Ɗume haɗata ɓe ngaɗanee baptisma?” ⁴⁸Ngam non o waɗi ɓe ngaɗanee baptisma nder inde Yeesu Almasiihu. Gaɗa maajum, ɓe toriimo o jooɗoo to maɓɓe balɗe seɗɗa.10.1‑48: KL 11.4‑17.

Biiturus Meddii e Tokkuɓe Yeesu Wonɓe Urucaliima

¹Lilaaɓe e tokkuɓe Yeesu wonɓe leydi Yahuudiya fuu ɓe nanii habaru yimɓe naa’ Yahuudanko’en njaɓii Wolde Allah. ²Nde Biiturus yahi Urucaliima, Yahuudanko’en kooliiɓe Yeesu dariiɓe dow ndonu mu’’en ngu naaduki ɓe mbi’i ko o waɗi ɗum wooɗaa, ³e ɓe mbi’a, “Ngam ɗume nattuɗaa nder wuro yimɓe ɓe naadaaka, haa a nyamdii e maɓɓe?” ⁴Biiturus ɗiiwitaniɓe no koo ɗume fuɗɗiri, o wi’iɓe,

⁵“Ko ngonnoomi nder gariiri Joffa e mi waɗa do’aare, mi yi’ii wahayu. Nder wahayu ɗum mi yi’ii goɗɗum e jippoyoo daga dow. E ɗum nandi e wudere mawnde kaɓɓaande e guttulli nayi. Ɗum ƴiwoyi daga dow e ɗum jippinoyee to am. ⁶Nde ndaarumi nder maajum, sey ngiimi marle ɗe koyɗe nayi e diiwe ladde e dasotooɗe e colli nder mayre. ⁷Sey nanmi hononde e wi’ayam, ‘Biiturus, umma, nangu, kirsaa, nyaamaa!’ ⁸Mbi’umi, ‘Aa’a, Joomiraawo! Mi meeɗaayi nyaamuki ko harminii koo ko laaɓaayi.’ ⁹Hononde nden fuɗɗiti wi’iyam, ‘Taa’ harmin ko Allah laaɓini.’ ¹⁰Ɗum waɗi non nde tati. Gaɗa non ɗum fuu ɗum so’’aa dow. ¹¹E carel ngel, worɓe tato liloyaaɓe to am daga Kaysaariya njottii wuro to ngonmi. ¹²Ruuhu Allah wi’iyam mi yaada e maɓɓe to’ mi waɗa seko. Ɓe’e tokkuɓe Yeesu joweego’o njaadi e am, min nattidi wuro Koneeliyus. ¹³O wi’imin no o yi’iri malaa’ikaajo garɗo wuro maako wi’imo, ‘Lilu goɗɗo gariiri Joffa, noddaa goɗɗo bi’eteeɗo Siiman Biiturus. ¹⁴O wi’ete no keɓrataa kisndam, an e wuro maaɗa fuu.’ ¹⁵Nde puɗɗumi metuki, sey Ruuhu Allah jippii dow maɓɓe non no ɗum jipporii dow meeɗen arande. ¹⁶Sey ciftormi ko Joomiraawo wi’unoo wi’uki, ‘Yahaya waɗanii yimɓe baptisma e ndiyam, ammaa onon, Allah waɗiranay’on baptisma e Ruuhu muuɗum.’11.16: KL 1.5.¹⁷To Allah hokkiiɓe dokkal ngal o hokki’en nde kooliiɗen Yeesu Almasiihu Joomiraawo, too, min mi moye kaɗaymi ko Allah yiɗi waɗuki?”11.4‑17: KL 10.1‑48.

¹⁸Nde ɓe nani ko o wi’i, ɓe nde’’iti, ɓe manti Allah, ɓe mbi’i, “Allah waɗanii yimɓe naa’ Yahuudanko’en laawol tuubuki ngam ɓe kisa ɓe keɓa yonki ki re’ataa.”

Kawtal Tokkuɓe Yeesu Wonɓe Gariiri Antaakiya

¹⁹Woɓɓe tokkuɓe Yeesu cankitaama ngam torraaji ɗi ɓe torraa gaɗa ɗum warii Istifaanus. Woɓɓe njahi Finiikiya, woɓɓe njahi Sayiifurus, woɓɓe boo njahi Antaakiya. E ɓe nga’ajina nder Yahuudanko’en tan.11.19: KL 8.1‑4.²⁰Ammaa woɓɓe nder maɓɓe ƴiwoyɓe Sayiifurus e Saayirin natti gariiri Antaakiya, e ɓe nga’ajina Habaru Belɗum ɗum Yeesu Joomiraawo nder yimɓe naa’ Yahuudanko’en. ²¹Joomiraawo boo e wondi e maɓɓe; yimɓe ɗuɗɓe tuubi ngaylitii to Joomiraawo.

²²Kawtal tokkuɓe Yeesu wonɓe Urucaliima boo nanii habaru ko waɗi ton Antaakiya, sey ɓe lili Barnaba to maɓɓe. ²³Nde Barnaba wari yi’i no Allah barkiɗiniri yimɓe naa’ Yahuudanko’en tokkuɓe Yeesu, o nani belɗum, o sembiɗiniɓe ɓe ndaroo dow ko ɓe koolii, ɓe tokka Joomiraawo e ɓernde go’o. ²⁴Ngam Barnaba o neɗɗo mo ngikku boɗɗum, kewɗo Ruuhu Allah kooliiɗo Joomiraawo. Sey yimɓe ɗuɗɓe tuubi tokki Joomiraawo.

²⁵Gaɗa non, Barnaba yahi gariiri Tarsus ngam ɗaɓɓutuki Caawulu. ²⁶Nde o tawimo, o yaarimo gariiri Antaakiya. Ɓe njooɗodii e kawtal tokkuɓe Yeesu wonɓe ton hitaande wo’oyre, e ɓe ekkitina yimɓe ɗuɗɓe. E Antaakiya ɗum fuɗɗi noddirki tokkuɓe Yeesu Masiihiyanko’en.11.26: Koo boo Kirista’en.

²⁷Nder balɗe ɗen, woɓɓe annabo’en ƴiwoyi Urucaliima ngari Antaakiya. ²⁸Go’oto nder maɓɓe bi’eteeɗo Agabus ummii darii waɗi annabaaku e bawɗe Ruuhu Allah, wi’i weelo kallungo waɗay nder duuniyaaru fuu. Ngo boo waɗi nder carel laamiiɗo mawɗo bi’eteeɗo Kalawdiyus.11.28: KL 21.10.²⁹Sey tokkuɓe Yeesu puɗɗi hawrutuki ceede, koo moye wadda ko waawi wadduki, ngam ɓe mballa bandiraaɓe maɓɓe wonɓe leydi Yahuudiya. ³⁰Nde ɓe kawriti ballal ngal, sey ɓe lildingal e jungo Barnaba e Caawulu, ɓe njaarangal to mawɓe kawtal tokkuɓe Yeesu ton Urucaliima.

Ɗum Ɓeydii Torruki Tokkuɓe Yeesu

¹Nder carel ngel, Hirudus laamiiɗo fuɗɗi torruki woɓɓe nder tokkuɓe Yeesu. ²O nangi Yaakubu minyiraawo Yahaya, o waɗi ɗum wardimo kaafahi. ³Nde o yi’i ko o waɗi welii Yahuudanko’en, o nangi Biiturus. Nanguki kin boo wari dey‑dey e carel Humto Buroodi Ɗum Walaa Ƴuufinirɗum. ⁴Gaɗa o nangiimo, o maɓɓimo nder suudu cural, o waɗi moɓɗe sooji’en nayi ɗe sooji’en nayo‑nayo ɓe ndeenamo. E mo yiɗi waddukimo yeeso yimɓe gaɗa humto ngon o waɗanamo kiita.12.4: Wur 12.1‑27.⁵Biiturus maɓɓaa nder suudu cural, ammaa kawtal tokkuɓe Yeesu ngaɗi ka waɗankimo do’aare.

⁶Nder jemmaare nde Hirudus nyumi wurtinki Biiturus, waɗanamo ko yiɗi to weeti, Biiturus e ɗaanii hakkunde sooji’en ɗiɗo, e mo haɓɓorii ɓoggi njamndi. Reenooɓe boo e ndeeni dammuɗe suudu cural ndun. ⁷Ɗon e ɗon malaa’ikaajo Joomiraawo wanganimo, jayngol yeynii nder suudu ndun fuu. O dimbi Biiturus, o findinimo, o wi’i, “Yawnu, umma!” Sey ɓoggi njamndi ɗiɗum haɓɓiri juuɗe maako taƴi, ɗi njani. ⁸Malaa’ikaajo on wi’imo, “Taada taadorde maaɗa, faɗa paɗe maaɗa.” Nde Biiturus waɗi non, malaa’ikaajo on wi’imo, “Waana cuddaari maaɗa, tokkam.” ⁹Biiturus wurtii, tokkimo. O andaa ko malaa’ikaajo on waɗata ɗum goonga; o kammi ɗum wahayu. ¹⁰Nde ɓe ƴaɓɓii reenooɓe arande’en e cakitiiɓe, ɓe ngari dammugal njamndi daarayngal gariiri. Ngal maɓɓitii e hoore maagal yeeso maɓɓe, sey ɓe mburtii, ɓe nangi laawol. E ɓe njaha, sey ɗon e ɗon malaa’ikaajo on majjitanimo.

¹¹Nden hakkiilo Biiturus warti, o wi’i, “Jooni mi tabbitinii Joomiraawo liloyii malaa’ikaajo muuɗum ngam hisnayam daga jungo Hirudus e nyumooji Yahuudanko’en kalluɗi.”

¹²Nde o anditi non, o yahi wuro Maryaama, maduujo Yahaya bi’eteeɗo Markus, ton to yimɓe ɗuɗɓe kawriti e ngaɗa do’aare. ¹³Nde Biiturus fiyi dammugal wuro ngon, korɗo bi’eteeɗo Rooda wari dammugal ngal ngam yi’a ɗum moye. ¹⁴Nde o anditi hononde Biiturus, o nani belɗum haa o yejjiti maɓɓitankimo dammugal. O haɓtii o so’’ii nder, o wi’iɓe ɗum Biiturus darii yaasi dammugal. ¹⁵Ɓe mbi’imo, “A kaaŋaaɗo!” Ammaa o ɓeydi wi’uki ɗum Biiturus. Ɗonmaa ɓe mbi’imo, “Ɗum malaa’ikaajo maako.”

¹⁶Ammaa Biiturus darii e fiya dammugal. Nde ɓe maɓɓitanimo ɓe ngi’imo, ɗum hayɗiniiɓe naa’ seɗɗa. ¹⁷O ƴeftaniɓe jungo ngam ɓe nde’’ita, o wi’iɓe no Joomiraawo wurtinirimo nder suudu cural, o wi’i, “Kokkee Yaakubu habaru ɗu’um, e tokkuɓe Yeesu horiiɓe fuu.” Gaɗa maajum o wurtii, o yahi wonde wigeere.

¹⁸Nde weeti, wembere mawnde nangi sooji’en ɓen ngam ɓe andaa to Biiturus woni. ¹⁹Nde Hirudus ɗaɓɓiti Biiturus heɓtaayimo, waɗi ɗum ƴama sooji’en reenooɓe ɓen ɗum waraɓe. Gaɗa maajum Hirudus ali leydi Yahuudiya, o yahi gariiri Kaysaariya, o neeɓi ton.

Mayde Hirudus

²⁰Hirudus e monnana yimɓe gariije Taaya e Sidon. Sey yimɓe gariije ɗen kawriti njahi to maako. Ɓe arti narruki e mawɗo kuwanooɓe Hirudus bi’eteeɗo Bilastus. Nden ɓe njahi to Hirudus, ɓe torii jonde jam hakkunde maɓɓe, ngam nder leydi maako ɓe keɓata nyamndu.

²¹Nde nyalnde nde o resaniɓe wari, Hirudus ɓornii kolte laamu, jooɗii dow jooɗorgal laamu, o metaniɓe. ²²Sey ɓe meti sembee, ɓe mbi’i, “Ɗu’um ɗum hononde allah, naa’ ɗum hononde neɗɗo!” ²³Ɗon e ɗon malaa’ikaajo Joomiraawo yoofonoyimo nyawu ngam o mawninaayi Allah. Gilƴi ngaɗi ka nyaamukimo haa o maayi.

²⁴Ammaa haala Allah yahi yeeso, ɓeydi sankitaaki.

²⁵Nde Barnaba e Caawulu keenyi kuugal mu’’en nder Urucaliima, ɓe kootidi12.25: Waato ɓe co’’i Antaakiya. e Yahaya bi’eteeɗo Markus.

Barnaba e Bulus Lilaama Sayiifurus

¹Nder kawtal tokkuɓe Yeesu wonɓe gariiri Antaakiya e woodi annabo’en e ekkitinooɓe, kamɓe ngoni Barnaba e Saaminu bi’eteeɗo Ɓaleejo, e Luusiyus Saayirankeejo, e Manayen mawnuduɗo e Hirudus laamiiɗo, e Caawulu. ²Wonde nyalnde e ɓe mawnina Joomiraawo e ɓe cuumoo, sey Ruuhu Allah wi’iɓe, “Kakkitaneeyam Barnaba e Caawulu ngam kuugal ngal noddumiɓe ɓe ngaɗa.”

³Gaɗa ɓe cuumake ɓe ngaɗii do’aare, ɓe njowani Barnaba e Caawulu juuɗe ɓe mbarkiɗiniɓe, ɓe ɗoftiɓe ɓe ndilli.

Yaadu Bulus Arandeeru

⁴Gaɗa Ruuhu Allah lilii Barnaba e Caawulu, ɓe njahi gariiri Saluukiya, daga ton ɓe natti komiwal ɓe njahi leydi Sayiifurus ngondi caka ndiyam. ⁵Nde ɓe njottii Salamis, ɓe nga’ajini Wolde Allah ɗon nder cuuɗi do’aare Yahuudanko’en. Yahaya bi’eteeɗo Markus boo e wondi e maɓɓe, e mo wallaɓe.

⁶Ɓe ngiilii nder leydi Sayiifurus ngondi caka ndiyam haa ɓe ngari gariiri Baafos. Ton ɓe kawri e goɗɗo Yahuudankeejo darnoowo bi’eteeɗo Bar‑Joocuwa. O annabiijo fewre, ⁷gonduɗo e gomnaajo leydi ndin. Inde gomnaajo on Sarjiyus Bulus, o neɗɗo gooduɗo faamu. O noddi Barnaba e Caawulu ngam e mo yiɗi nanuki Wolde Allah. ⁸Ammaa Bar‑Joocuwa on bi’eteeɗo Alimas, o jaɓaayi lilaaɓe ɓen. (Ma’ana Alimas woni darnoowo ngam o darnoowo.) E mo yiɗi haɗuki gomnaajo on jaɓa Wolde Allah. ⁹Sey Caawulu, bi’eteeɗo Bulus, keewuɗo Ruuhu Allah, sutiimo, ¹⁰wi’imo, “An ɓii Ceyɗan, a ganyo koo ɗume boɗɗum, keewuɗo ƴoyre kallunde e nganyaandi. A yiɗi waylutuki goonga Joomiraawo ka warta fewre? ¹¹Jooni Joomiraawo no torrete, a wumay, a yi’ataa naange naa ɗum hoccii carel.”

Ɗon e ɗon wonde nyiwre suddi gite Alimas o wumi. O waɗi ka mbumbumtuki, e mo ɗaɓɓita jogantooɗomo jungo. ¹²Nde gomnaajo on yi’i ko waɗi, o jaɓi Yeesu, ngam o hayɗinii e ekkitinol ngol dow Joomiraawo.

Wa’ajinki Bulus e Antaakiya Leydi Bisiidiya

¹³Sey Bulus e ɓe o yaadata natti komiwal daga gariiri Baafos, ɓe njahi Ferga nder leydi Bamfiiliya. Ammaa Yahaya Markus aliɓe so’’ii Urucaliima. ¹⁴Ɓe ƴaɓɓii Ferga, ɓe njahi gariiri Antaakiya13.14: E woodi gariije ɗiɗi bi’eteeɗe Antaakiya. nder leydi Bisiidiya. Nyalnde Siwtaare ɓe natti suudu do’aare ɓe njooɗii. ¹⁵Gaɗa ɗum jangii Attawra e defte annabo’en, sey ardiiɓe suudu do’aare ndun lili goɗɗo wi’aɓe, “Bandiraaɓe, to on ngoodi boliiɗe ɗe cembiɗinirton yimɓe, mbi’eeɓeka.” ¹⁶Sey Bulus ummii, ƴefti jungo muuɗum, wi’i,

“Onon bandiraaɓe am Israa’iilanko’en e horiiɓe kulooɓe Allah, nanee ko mbi’aymi’on. ¹⁷Allah mo Israa’iilanko’en o suɓii maama’en meeɗen, o mawninii lenyol maɓɓe ko ngol wonnoo leydi Masar, kadimaa o wurtiniiɓe leydi ndin e bawɗe maako.13.17: Wur 1.7; Wur 12.51.¹⁸O munyaniiɓe duuɓi 40 nder ladde.13.18: Lim 14.34; TA 1.31.¹⁹Gaɗa o halkii leƴƴi joweeɗiɗi jooɗinooɗi nder leydi Kan’aana, o hokkiɓe ndonu leydi ndin.13.19: TA 7.1; Jooc 14.1.²⁰Fii ɗu’um fuu waɗii nder duuɓi 450. Gaɗa maajum, o suɓaniɓe gaɗooɓe kiita haa yaaki jaamanu Annabi Samaa’ila.13.20: Hiit 2.16; 1Sam 3.20.

²¹“Gaɗa ɗon ɓe torii Allah hokkaɓe laamiiɗo. Sey Allah hokkiɓe Caawulu, ɓii Kis, ƴiwoyɗo lenyol Biliyaaminu. O laamiiɓe duuɓi 40.13.21: 1Sam 8.5; 1Sam 10.21.²²Nde Joomiraawo jippini Caawulu dow laamu, o lamni Dawda. Dow Dawda on boo o wi’i, ‘Mi yi’ii Dawda ɓii Jeesi, o neɗɗo pukkaniiɗoyam to ɓernde, gaɗayɗo ko ngiɗmi.’13.22: 1Sam 13.14; 1Sam 16.12; Jab 89.20.²³Daga nder lenyol Dawda on Allah wurtini Yeesu, kisnoowo Israa’iila non no o waarunoo alkawal. ²⁴Nden ko Yeesu fuɗɗa kuugal muuɗum, Yahaya wa’ajinanii lenyol Israa’iila fuu ɓe tuuba, ɓe ngaɗanee baptisma.13.24: Mar 1.4; Luk 3.3.²⁵Nde Yahaya ɓadii heenyuki kuugal muuɗum, o wi’i, ‘Min naa’ ɗum on ɗon mo kammiiɗon. Ammaa e woodi garayɗo gaɗa am, mo mi fotaayi fittuki koo ɓoggi paɗe maako.’13.25: Yah 1.20; Maat 3.11; Mar 1.7; Luk 3.16; Yah 1.27.

²⁶“Onon bandiraaɓe am, lenyol Ibraahim, e onon kulooɓe Allah wonɓe nder meeɗen! Enen ɗum waddani habaru kisndam. ²⁷Wonɓe Urucaliima e mawɓe maɓɓe fuu anditaayi Yeesu o moye. Ɓe paamaayi boliiɗe annabo’en jangeteeɗe Nyalnde Siwtaare fuu nder cuuɗi do’aare. Ammaa fuu e non, ɓe kebbini ko annabo’en ɓen mbi’i nde ɓe mbari Yeesu. ²⁸Koo nde ɓe keɓaayi daliila waɗankimo kiita mayde, fuu e non ɓe torake Bilaatus waramo.13.28: Maat 27.22,23; Mar 15.13,14; Luk 23.21‑23; Yah 19.15.²⁹Nden gaɗa ɓe kebbinii ko Deftere wi’i dow maako fuu, ɓe njippini ɓandu maako daga dow gaafaangal, ɓe ngaɗindu nder yenaande.13.29: Maat 27.57‑61; Mar 15.42‑47; Luk 23.50‑56; Yah 19.38‑42.³⁰Ammaa Allah umminiimo daga mayde. ³¹Balɗe ɗuɗɗe e mo wangana wondunooɓe e maako, tokkuɓemo daga leydi Galiili yaaki Urucaliima. Jooni kamɓe ɓe ngartii andinooɓemo yeeso yimɓe.13.31: KL 1.3.³²Min ngaddanii’on Habaru Belɗum ɗum Allah waɗannoo maama’en meeɗen alkawal.13.32: Jab 2.7.³³Allah hebbinanii’en alkawal ngal, enen ɓiɓɓe maɓɓe, nde o ummini Yeesu daga mayde. Kadimaa non no ɗum windiraa nder deftere Jabuura suurawol ɗiɗaɓol wi’uki,

‘An, a ɓiɗɗo am,

hande mi wartii nyaako maaɗa.’

³⁴Allah umminii Yeesu daga mayde o alataa ɓandu maako nyola nder yenaande. Non no o wi’unoo:

‘Mi hokkay’on barka ceniiɗum tabbitayɗum,

ɗum ngaɗanmi Dawda alkawal.’13.34: Ica 55.3.

³⁵Kadimaa bannye nder Jabuura wi’i,

‘A alataa Ceniiɗo maaɗa nyola.’13.35: Jab 16.10.

³⁶Dawda huwii ko Allah yiɗi nder jaamanu muuɗum. Gaɗa maajum o maayi, o uwaa haade maama’en maako, o nyolii. ³⁷Ammaa mo Allah ummini daga mayde nyolaayi. ³⁸Bandiraaɓe am, sey andon e min nga’ajinana’on habaru yaafaneeki hakke barka Yeesu. ³⁹Kooliiɗomo fuu, o rimɗinaymo daga hakke ɗum Attawra waawaayi rimɗinkiɗum. ⁴⁰Ngam maajum, paamee to’ ko annabo’en mbi’i heɓa’on. Ngam ɓe mbi’ii,

⁴¹‘Raɗɗum, onon yawanɓe kuuɗe Joomiraawo, on kayɗinay, on kalkay!

Ngam mi waɗay goɗɗum nder jaamanu mooɗon,

ɗum on njaɓataa koo daa goɗɗo famtinii’onɗum!’ ”13.41: Hab 1.5.

⁴²Too, Bulus e Barnaba e mburtoo suudu do’aare ndun, sey yimɓe toriiɓe ɓe co’’oyoo Nyalnde Siwtaare waraynde, ɓe ɓeyda metankiɓe haala kan. ⁴³Gaɗa yimɓe ɓen cankitake, Yahuudanko’en ɗuɗɓe e nattuɓe nder diina maɓɓe tokki Bulus e Barnaba. Kamɓe boo ɓe metaniɓe, e ɓe cembiɗinaɓe ɓe ngaɗa ka tokkuki Allah13.43: Koo boo: “njooɗo nder alheeri Allah.” ngam nder yidde maako o wallaɓe ɓe ngaɗa ko o yiɗi.

⁴⁴Nde Nyalnde Siwtaare yalti, ɓurɓe ɗuuɗuki nder gariiri ndin ngari ngam nanuki Wolde Joomiraawo. ⁴⁵Ammaa nde Yahuudanko’en ngi’i moɓde yimɓe ɗuɗɓe, ɓe nani lawliiru, ɓe ngaɗi ka yedduki ko Bulus ekkitinta, e ɓe kuɗamo. ⁴⁶Ammaa Bulus e Barnaba metaniɓe kulol walaa mbi’i, “Doole min arta wa’ajinanki’on Wolde Allah onon Yahuudanko’en. Ammaa ngam on calakende, on kollii on potaayi heɓuki yonki ki re’ataa. Ngam non min njahay to leƴƴi ɗi naa’ Yahuudanko’en. ⁴⁷Ngam kanjum woni ko Joomiraawo wi’i min ngaɗa, nde o wi’i,

‘Mi waɗiima ngartaa jayngol to leƴƴi naa’ Yahuudanko’en,

ngam ngaddanaa duuniyaaru fuu kisndam.’ ”13.47: Ica 42.6; 49.6.

⁴⁸Nde yimɓe naa’ Yahuudanko’en nani non, ɓe nani belɗum, ɓe teddini Wolde Joomiraawo. Nden ɓen ɗon ɓe Allah siryanii heɓuki yonki ki re’ataa tokki Yeesu.

⁴⁹Wolde Joomiraawo boo sankitii koo toye nder leydi ndin. ⁵⁰Ammaa ardiiɓe Yahuudanko’en ngaɗi rewɓe kulooɓe Allah ɓe ɗum mawninta, e ardiiɓe gariiri ndin nganya Bulus e Barnaba, sey ɓe ngaɗi ɗum fuɗɗi torruki Bulus e Barnaba, ɓe ndiiwiɓe daga nder gariiri maɓɓe. ⁵¹Ngam non Bulus e Barnaba piɗɗi sollaare paɗe maɓɓe ngam holluki yimɓe ɓen ngaɗii hakke, nden ɓe ndilli gariiri Ikooniya.13.51: Maat 10.14; Mar 6.11; Luk 9.5; 10.11.⁵²Ammaa tokkuɓe Yeesu wonɓe Antaakiya nani belɗum naa’ seɗɗa, e ɓe keewi Ruuhu Allah.

Bulus e Barnaba Nder Gariiri Ikooniya

¹Too, nde Bulus e Barnaba njottii Ikooniya, ɓe natti nder suudu do’aare non no ɓe mboowi waɗuki. Ɓe nga’ajini haa ɗuɗɓe nder Yahuudanko’en e goɗɗi leƴƴi koolii Yeesu. ²Ammaa Yahuudanko’en nganyuɓe kooloo Yeesu ummini ɓerɗe yimɓe naa’ Yahuudanko’en ngam ɓe nganya tokkuɓe Yeesu. ³Fuu e non Bulus e Barnaba neeɓi ton, e ɓe nga’ajina ɓernde go’o dow Joomiraawo kolluɗo ko ɓe nga’ajinta ɗum goonga nde o hokkiɓe bawɗe waɗuki alaamaaji e kuuɗe kayɗiniiɗe. ⁴Ammaa yimɓe Ikooniya cendii ɗiɗi. Woɓɓe tokki Yahuudanko’en, woɓɓe boo tokki lilaaɓe ɓen.

⁵Sey yimɓe naa’ Yahuudanko’en e Yahuudanko’en e ardiiɓe maɓɓe fuu ɓe kawti honduko ɓe ummanoo lilaaɓe ɓe kuborooɓe e kaaƴe haa ɓe mbaraɓe. ⁶Nde lilaaɓe ɓen nani non, sey ɓe ndoggi yaaki gariiri Listira e gariiri Darbe nder leydi Likooniya, e ladde gariije ɗen. ⁷Ton ɓe nga’ajini Habaru Belɗum.

Bulus e Barnaba Nder Gariiri Listira

⁸Nder gariiri Listira e woodi goɗɗo jaraaɗo. Daga o danyaa o meeɗaayi daroraaki koyɗe maako. ⁹Wonde nyalnde e mo hettindanoo wa’ajinki Bulus, sey Bulus sutiimo, yi’i e mo woodi hoolaare kewtunde o yamɗitinee. ¹⁰Sey o wi’i e sembe, “Umma ndaroɗaa!” Ɗon e ɗon neɗɗo on ummii14.10: Waato sorti. fuɗɗi yaadu. ¹¹Nde yimɓe hawrutuɓe ngi’i ko Bulus waɗi, ɓe mbi’i sembee nder ɗemngal maɓɓe ngal Likooniyaare, “Allaaji njippanake’en nder nandi yimɓe!” ¹²Ɓe noddiri Barnaba Jeewus, ɓe noddiri Bulus Hermes,14.12: Jeewus e Hermes ngoni allaaji leydi ndin. E ndonu maɓɓe, Hermes woni allah ngaddoowa habaru. ngam kanko woni ɓurɗo metuki. ¹³Wuro to ɗum mawninta allah maɓɓe bi’eteeɗum Jeewus to dammugal gariiri ndin ngo woni. Sey ardiiɗo diina Jeewus waddi ga’i e pindi to dammugal ngal. Kanko e hawrutuɓe ɗuɗɓe e ɓe ngiɗi sakkanki lilaaɓe ɓen cakkiri.

¹⁴Ammaa nde Barnaba e Bulus nani non, ɓe ceeki kolte maɓɓe ngam ɓe ngannii. Ɓe kaɓtii ɓe natti nder yimɓe ɓen, ɓe mbi’i e sembe, ¹⁵“Ngam ɗume ngaɗoton nihi? Minon yimɓe bo mooɗon. E min nga’ajinana’on Habaru Belɗum ngam tuubon, alon ɗe’e kuuɗe meere, ngaylitoyooɗon to Allah mo yonki, Taguɗo dow e ley e maayo e ko woni nder maajum.14.15: Wur 20.11; Jab 146.6.¹⁶Nder jaamanuuji ƴaɓɓiiɗi Allah alii leƴƴi duuniyaaru fuu tokka ɗate ɗe ngiɗi. ¹⁷Fuu e non, o alaayi holluki yimɓe hoore maako nder kuuɗe boɗɗe ɗe o waɗata. E mo hokka’on ndiyam daga dow, e mo ɓendinana’on gese nder carel kaanungel, e mo hokka’on nyamndu, e mo welna ɓerɗe mooɗon.” ¹⁸Ammaa fuu e boliiɗe ɗe’e, lilaaɓe ɓen torrake ko kaɗa yimɓe ɓen hirsankiɓe cakkiri.

¹⁹Gaɗa maajum Yahuudanko’en ngari daga Antaakiya e Ikooniya. Ɓe pooɗi hakkiilo yimɓe, haa ɓe kuborii Bulus e kaaƴe. Sey ɓe ndasimo ɓe njaarimo gaɗa gariiri, ngam e ɓe kammii o maayii. ²⁰Ammaa nde tokkuɓe Yeesu ngari piliimo, o ummii, o natti nder gariiri. Nde fini, o dillidi e Barnaba gariiri Darbe.

So’’aaki Gariiri Antaakiya Leydi Siiriya

²¹Bulus e Barnaba nga’ajini Habaru Belɗum ton Darbe, ɓe keɓi tokkuɓe Yeesu ɗuɗɓe. Gaɗa maajum ɓe co’’ii Listira e Ikooniya e Antaakiya. ²²E ɓe cembiɗina ɓerɗe tokkuɓe Yeesu, e ɓe mbagginaɓe ɓe ndaroo e sembe nder tokkuki Yeesu. Ɓe mbi’iɓe, “Sey e torraaji ɗuɗɗi keɓeten nattuki Laamu Allah.” ²³Nder koo ngale kawtal tokkuɓe Yeesu, ɓe cuɓaniɓe mawɓe. Nder suumayeere e do’aare, ɓe ngaɗi cuɓaaɓe ɓen nder jungo Joomiraawo mo ɓe koolii.

²⁴Nde ɓe kuuli leydi Bisiidiya, ɓe ngari leydi Bamfiiliya. ²⁵Nde ɓe nga’ajini Wolde Allah nder gariiri Ferga, sey ɓe ndilliri gariiri Ataaliya. ²⁶Daga ton ɓe natti komiwal, ɓe kooti Antaakiya, ngam ɓe njottinii kuugal ngal ɓe ngiɗi waɗuki nder yaadu ndun. Antaakiya woni gariiri ndi tokkuɓe Yeesu ngoni gaɗanɓeɓe do’aare Allah barkiɗinaɓe wallaɓe nder yaadu ndun.

²⁷Nde ɓe njottii, ɓe kawriti kawtal tokkuɓe Yeesu, ɓe ɗiiwitaniɓe ko Allah waɗi laawol maɓɓe, e no o maɓɓitirani leƴƴi ɗi naa’ Yahuudanko’en dammugal hoolaaki Yeesu. ²⁸Ɓe mbaali balɗe ɗuɗɗe ton nder tokkuɓe Yeesu ɓen.

Kawtal Tokkuɓe Yeesu To Urucaliima

¹Sey woɓɓe yimɓe ƴiwoyi leydi Yahuudiya ngari gariiri Antaakiya, e ɓe ekkitina tokkuɓe Yeesu, e ɓe mbi’a, “To on naadaaka non no Attawra wi’i on kisataa.”15.1: KLee 12.3.²Bulus e Barnaba ngeddootiri e maɓɓe geddi nawɗi. Sey kooliiɓe Yeesu wonɓe Antaakiya cuɓi Bulus e Barnaba e woɓɓe nder maɓɓe, ɓe liliɓe Urucaliima ngam ɓe medda e lilaaɓe e mawɓe wonɓe ton dow haala kan.

³Sey tokkuɓe Yeesu ɓen ɗoftiɓe ɓe nangi laawol yaaki leyɗe Finiikiya e Samaariya, e ɓe kokka tokkuɓe Yeesu habaru tuubuki yimɓe naa’ Yahuudanko’en. Tokkuɓe Yeesu fuu nani belɗum habaru ɗum. ⁴Nde ɓe njottii Urucaliima, kawtal tokkuɓe Yeesu e lilaaɓe e mawɓe ɓen njaɓɓiiɓe. Nden Bulus e Barnaba ɗiiwitaniɓe fuu ko Allah huutiniriɓe ɓe ngaɗi. ⁵Ammaa woɓɓe kooliiɓe Yeesu nder Faarisanko’en ummii, mbi’i, “Doole tokkuɓe Yeesu naa’ Yahuudanko’en naadee, ɓe mbi’ee ɓe tokka ko Attawra wi’i.”

⁶Sey lilaaɓe e mawɓe kawriti ngam ɓe medda dow haala kan. ⁷Nde ɓe neeɓi e ɓe foɗfoɗtira dow fii ɗum, Biiturus ummii wi’iɓe, “Bandiraaɓe, on andi ko neeɓi Allah suɓiiyam nder mooɗon mi wa’ajina Habaru Belɗum nder leƴƴi ɗi naa’ Yahuudanko’en, ngam ɓe nana ɓe ngarta tokkuɓe Yeesu.15.7: KL 10.1‑43.⁸Allah anduɗo ɓerɗe yimɓe fuu hollii o jaɓiiɓe nde o hokkiɓe Ruuhu maako non no o hokkiri’enɗum.15.8: KL 10.44; KL 2.4.⁹O feerootiraayi’en e maɓɓe, ngam o yaafanakeɓe hakke nde ɓe koolii Yeesu. ¹⁰Jooni, ngam ɗume poondoton Allah on njowana tokkuɓe Yeesu dongal ngal en mbaawaayi rondaaki, enen e maama’en meeɗen? ¹¹Aa’a! Non no tokkirɗen Yeesu Joomiraawo keɓɗen kisndam barka yidde maako, non kamɓe maa ɓe kisrata.”

¹²Hawrutuɓe fuu nde’’iti kettindanii ko Barnaba e Bulus mbi’ataɓe dow no Allah huutiniriɓe waɗi alaamaaji e kuuɗe kayɗiniiɗe nder leƴƴi ɗi naa’ Yahuudanko’en. ¹³Nde ɓe keenyi metuki, sey Yaakubu wi’i, “Bandiraaɓe, nanee ko mbi’aymi’on! ¹⁴Jooni Siiman yottini ɗiiwitanki’en no Allah suɓiri woɓɓe nder leƴƴi ɗi naa’ Yahuudanko’en, wartiriɓe yimɓe muuɗum. ¹⁵Ɗum fottidii e ko annabo’en mbindunoo, ɓe mbi’ii,

¹⁶‘Allah wi’ii, “Gaɗa maajum, mi so’’oyto,

mi mahitotoo wuro Dawda sankitaango.

Mi mahitoongo,

mi darnango kadimaa,

¹⁷ngam yimɓe horiiɓe fuu ɗaɓɓita Joomiraawo,

fuu e yimɓe naa’ Yahuudanko’en noddirteeɓe inde am.

¹⁸Non Joomiraawo wi’i, andinɗo fii ɗu’um ko neeɓi.” ’15.16‑18: Amos 9.11,12; Ica 45.21.

¹⁹“Too, ngam maajum min e yiiki am, to’ en ngannu yimɓe naa’ Yahuudanko’en ngaylitoyiiɓe to Allah. ²⁰En mbindanɓe ɗerewol to’ ɓe nyaama nyamndu harminiindu ndu ɗum hirsani allaaji, to’ ɓe ngaɗa njeenu, to’ ɓe nyaama ko moylanaa daande koo ko saaɗi koo ƴiiƴam.15.20: Wur 34.15‑17; KLee 18.6‑23; KLee 17.10‑16.²¹Ngam ko neeɓi e ɗum wa’ajina Attawra e koo ndiye gariiri, e ɗum jangaɗum koo ndeye Nyalnde Siwtaare nder cuuɗi do’aare.”

Nootaaki Ardiiɓe Kawtal Kooliiɓe Yeesu

²²Sey lilaaɓe e mawɓe e kawtal tokkuɓe Yeesu fuu ndarwi suɓuki woɓɓe daga nder maɓɓe ngam ɓe lilaɓe gariiri Antaakiya, ɓe njaada e Bulus e Barnaba. Ɓe cuɓi mawɓe ɗiɗo nder maɓɓe: Yahuuda, bi’eteeɗo Barsaba, e Siila. ²³Ɓe kokkiɓe ɗerewol biingol:

“Daga bandiraaɓe mooɗon lilaaɓe e mawɓe, e min kowna’on, onon bandiraaɓe amin daga goɗɗi leƴƴi gonɗi nder gariiri Antaakiya e nder leyɗe Siiriya e Kiliikiya. ²⁴Min nanii habaru woɓɓe nder amin umminanii’on hakkiilo e metemeteeji maɓɓe e ɓe nganna’on, koo nde naa’ minon liliɓe. ²⁵Kanjum waɗi min kawriti ko’e amin min ndarwi suɓuki woɓɓe nder amin min liloyaɓe to mooɗon, hawti e Barnaba e Bulus higooɓe amin, ²⁶cooruɓe yonkiiji maɓɓe ngam huwanki Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu. ²⁷Ngam non min liloyi Yahuuda e Siila ɓe medda e mooɗon honduko e honduko dow ko min mbindani’on. ²⁸Ɗum darwuki Ruuhu Allah e amin, to’ min njowana’on wongal teddoral, sey ni ɗu’um nanguɗum doole: ²⁹to’ on nyaamu ko ɗum sakkani gunkiiji koo ko saaɗi koo ko ɗum moylani daande koo ƴiiƴam, nden to’ on ngaɗu njeenu. To on curii ko’e mooɗon e waɗuki fii ɗu’um on ngaɗii boɗɗum. Allah walla’en!”

³⁰Sey ɓe liliɓe yaaki Antaakiya. Nde ɓe njottii ton, ɓe kawriti tokkuɓe Yeesu, ɓe kokkiɓe ɗerewol ngol. ³¹Nde tokkuɓe Yeesu wonɓe Antaakiya njangingol, ɓe nani belɗum ngam ngol sembiɗiniiɓe. ³²Nde Yahuuda e Siila ɓe annabo’en, ɓe cembiɗini ɓerɗe tokkuɓe Yeesu, ɓe mbagginiɓe dow fii ɗuɗɗum. ³³Gaɗa ɓe mbaalii balɗe ton, ɓe ɗoftaa ɓe mbarkiɗiniɓe, ɓe co’’ii to liloyɓeɓe. ³⁴[Ammaa Siila jooɗii ɗon.] ³⁵Bulus e Barnaba boo njooɗii nder Antaakiya e yimɓe ɗuɗɓe e ɓe ekkitina, e ɓe nga’ajina Wolde Joomiraawo.

Bulus Sendirii e Barnaba

³⁶Gaɗa balɗe seɗɗa Bulus wi’i Barnaba, “En co’’o gariije to nga’ajinnooɗen Wolde Joomiraawo, ndaaren no tokkuɓe Yeesu ngontindiri.” ³⁷Barnaba e yiɗi ɓe njaada e Yahaya bi’eteeɗo Markus. ³⁸Ammaa Bulus yi’i ɗum haanaayi, ngam Markus sendiriino e maɓɓe e leydi Bamfiiliya, o heenyaayi kuugal ngal o fuɗɗidi e maɓɓe.15.38: KL 13.13.³⁹Ɓe ngeddootiri naa’ seɗɗa haa geddi ɗin njaariɓe e sendirki. Barnaba hocci Markus, ɓe natti komiwal yaaki Sayiifurus. ⁴⁰Ammaa Bulus suɓi Siila, dillidi e maako. Tokkuɓe Yeesu ngaɗiɓe nder jungo Joomiraawo ngam o reenaɓe. ⁴¹Sey ɓe tokki nder leyɗe Siiriya e Kiliikiya, e ɓe cembiɗina tokkuɓe Yeesu.

Timooti Tokkii Bulus e Siila

¹Bulus yahi gariiri Darbe e gariiri Listira. To Listira boo e woodi goɗɗo kooliiɗo Yeesu bi’eteeɗo Timooti. Maduujo maako no Yahuudankeejo tokkuɗo Yeesu, nyaako maako boo no Helenankeejo. ²Tokkuɓe Yeesu wonɓe Listira e Ikooniya e meta haala mboɗka dow Timooti. ³Bulus e yiɗi yaaduki e maako, ngam maajum o naadimo; ngam Yahuudanko’en wonɓe bigeeje ɗen fuu e andi nyaako Timooti no Helenankeejo. ⁴Gariije to ɓe njaali fuu, e ɓe mbi’a tokkuɓe Yeesu ko lilaaɓe e mawɓe wonɓe Urucaliima ndarni ngam ɓe tokkaɗum. ⁵Non tokkuɓe Yeesu ɓeydi sembe nder hoolaaki Yeesu, e ɓe ɓeyda ɗuuɗuki koo ndeye nyalnde.

Wahayu Bulus Dow Neɗɗo Makidooniya

⁶Ruuhu Allah haɗiɓe wa’ajinki Wolde Allah nder leydi Aasiya, ngam non ɓe ndilli leyɗe Firiijiya e Galaatiya. ⁷Nde ɓe ngari keerol leydi Miisiya, ɓe ngiɗii yaaki leydi Bitiiniya, ammaa Ruuhu Yeesu, waato Ruuhu Allah, jaɓaayi. ⁸Ngam maajum, ɓe tokkiri nder leydi Miisiya, ɓe njahi gariiri bi’eteendi Tooruwas. ⁹Nder jemmaare nden Bulus hoyɗi. O yi’ii neɗɗo Makidooniya e darii e toroomo e wi’a, “Woroy Makidooniya, mballaamin!” ¹⁰Nde Bulus hoyɗi koyɗol ngol, ɗon e ɗon min ndarwi yaaki Makidooniya, ngam min anditii Allah noddiimin min nga’ajinanaɓe Habaru Belɗum kamɓe maa.

Bulus Nder Gariiri Filibi

¹¹Min natti komiwal e Tooruwas, min njahi haa Samutarkiya. Nde fini min njahi Niyaafolis. ¹²Daga ɗon min njahi Filibi, gariiri mawndi16.12: Roomanko’en mahi gariiri ndin. Ɗonmaa Roomanko’en ɗuɗɓe e njooɗi nder mayri. nder leydi Makidooniya ngondi ley laamu Roomanko’en. Min mbaali balɗe ton. ¹³Nyalnde Siwtaare, min mburtii gariiri ndin min njahi regorde caangol, ngam e min kammii e woodi wigeere to Yahuudanko’en ngaɗata do’aare ton. Ton min tawi rewɓe e kawriti. Min njooɗii, e min medda e maɓɓe. ¹⁴Nder maɓɓe e woodi goɗɗo debbo bi’eteeɗo Liidiya, ƴiwoyɗo gariiri Tayaatira kuloowo Allah. E mo soora kolte boɗeeje ɗe ceede. Joomiraawo maɓɓiti ɓernde maako o hettindanii ko Bulus wi’ata. ¹⁵Gaɗa kanko e wuro maako fuu ɓe ngaɗanaama baptisma, sey o toriimin, o wi’i, “To on jaɓii mi kooliiɗo Joomiraawo e goonga, ngaree njooɗooɗon to wuro am.” O estimin min njippoo to maako, sey min njippii.

Bulus e Siila Nder Suudu Cural

¹⁶Wonde nyalnde e min njaha to ɗum waɗata do’aare, sey min kawri e goɗɗo korɗo. Korɗo on o darnoowo, e mo heɓana jeyɓemo ceede ɗuɗɗe e kuugal maako ngal rarnuki. ¹⁷Sey o waɗi ka tokkukimin, minon e Bulus, e mo wulla, e mo wi’a, “Yimɓe ɓe’e ɓe kuwanooɓe Allah Mawɗo! E ɓe andina’on laawol kisndam.” ¹⁸O waɗi balɗe ɗuɗɗe e mo waɗa non haa Bulus ɓerni, yeeƴiimo, wi’i ginnol ngol, “Nder inde Yeesu Almasiihu, e mi wi’imaa wurta nder maako!” Ɗon e ɗon ginnol ngol wurtiimo. ¹⁹Nde joomiraaɓe maako ngi’i laawol heɓuki ceede maɓɓe to korɗo on darake, ɓe nangi Bulus e Siila, ɓe ndasiɓe ɓe njaariiɓe luumo, ton to mawɓe gariiri. ²⁰Ɓe njaariɓe yeeso mawɓe gariiri ndin, ɓe mbi’i, “Ɓe’e yimɓe ɗiɗo ɓe Yahuudanko’en, e ɓe ummina hakkiilo yimɓe gariiri meeɗen naa’ seɗɗa. ²¹E ɓe ekkitina ndonuuji ɗi haanaa njaɓen koo tokken, ngam enen en Roomanko’en.” ²²Yimɓe ɗuɗɓe kawriti dow maɓɓe.

Mawɓe gariiri ngaɗi ɗum ɓortiɓe ɗum fiyiɓe. ²³Gaɗa ɓe piyaama piiɗe kalluɗe, ɓe maɓɓaa nder suudu cural. Mawɓe ɓen mbi’i deenoowo suudu cural reenaɓe boɗɗum. ²⁴Kanko boo, nde o nani non, o nattiniɓe nder suudu cural cakaaru, o haɓɓi koyɗe maɓɓe hakkunde leɗɗe ɗiɗi mawɗe.

²⁵Caka jemma, Bulus e Siila e ɓe ngaɗa do’aare e ɓe manta Allah e gimi. Nangaaɓe horiiɓe e kettindanii ko ɓe mbi’ata. ²⁶Ɗon e ɗon leydi dimbii dimbaaki mawki, haa fuɗɗoode suudu cural ndun dimbii. Dammuɗe ɗen fuu maɓɓitii, ɓoggi njamndi ɗi ɗum haɓɓiri wonɓe nder suudu cural ndun fuu taƴi. ²⁷Nde deenoowo suudu cural on huylii, o yi’i dammuɗe ɗen fuu e maɓɓitii, o kammi maɓɓaaɓe fuu ndoggii. Ngam maajum o sorti kaafahi ngam o wara hoore maako. ²⁸Sey Bulus noddi e sembe, wi’i, “Taa’ waru hoore maaɗa. Min fuu e min ɗon!”

²⁹Deenoowo on wi’i hokkee fitilaaru, o doggi o natti to Bulus e Siila ngoni, o diccii yeeso maɓɓe, e mo diwna ngam kulol. ³⁰Nden o wurtiniɓe, o wi’iɓe, “Moodiɓɓe, ko ngaɗaymi mi hisa?”

³¹Ɓe nootii ɓe mbi’i, “Hoola Yeesu Joomiraawo, an e wuro maaɗa fuu, on kisay.” ³²Ɓe metanimo Wolde Joomiraawo, kanko e wuro maako fuu. ³³Nder jemmaare nden, o wurtiniɓe, o lootaniɓe nawnooɗe. E ngel ɗon carel o waɗanaa baptisma, kanko e wuro maako fuu. ³⁴Nden o yaari Bulus e Siila wuro maako, o hokkiɓe nyamndu. Kanko e wuro maako fuu ɓe nani belɗum ngam ɓe ngartii kooliiɓe Allah.

³⁵Nde weeti, mawɓe gariiri ndin liloyi taadiiɓe mbi’a deenoowo on o yoofa Bulus e Siila ndilla. ³⁶Sey deenoowo on wi’i Bulus, “Mawɓe liloyii mbi’i ɗum yoofa’on. Ngam non mburtee jooni, njahon jam.”

³⁷Ammaa Bulus wi’imo, “Ɓe ngaɗii ɗum fiyiimin yeeso yimɓe daga min ngaɗanaaka kiita, ɓe maɓɓiimin nder suudu cural. Minon boo, min Roomanko’en. Nden jooni ɓe mburtinamin e suuɗe? Ɗum waɗataako sam! Doole kamɓe e ko’e maɓɓe, ɓe ngara ɗo’o ɓe mburtinamin!”

³⁸Sey taadiiɓe ɓen njahi ɗiiwitani mawɓe gariiri haala kan. Nde ɓe nani Bulus e Siila ɓe Roomanko’en, ɓe kuli. ³⁹Ɓe njahi ɓe tuubaniɓe, ɓe mburtiniɓe suudu cural ndun. Ɓe toriiɓe ɓe mburtoo gariiri maɓɓe. ⁴⁰Nde Bulus e Siila mburtii suudu cural ndun, ɓe natti wuro Liidiya. Ɓe ngiidi e tokkuɓe Yeesu, ɓe cembiɗini ɓerɗe maɓɓe. Gaɗa maajum ɓe ndilli.

Bulus e Siila Nder Gariiri Tasaloonika

¹Nde Bulus e Siila tokki laawol tokkungol nder gariije Ampibolis e Afolooniya, sey ɓe ngari Tasaloonika. Gariiri ndin e woodi suudu do’aare Yahuudanko’en. ²Sey Bulus natti nder suudu do’aare ndun non no o woowi waɗuki. O waɗi yontooje tati Nyalnde Siwtaare fuu e mo natta suudu do’aare ndun e mo medda e maɓɓe dow Deftere Ceniinde. ³E mo famtinaɓe e mo tabbitinanaɓe nder Deftere Ceniinde wi’uki doole Almasiihu torree, nden o ummoo daga mayde. O wi’iɓe, “Yeesu o’o mo nga’ajinanaymi’on habaru maako, kanko woni Almasiihu.” ⁴Woɓɓe nder Yahuudanko’en njaɓika, ɓe tokki Bulus e Siila, kamɓe e yimɓe naa’ Yahuudanko’en ɗuɗɓe kulooɓe Allah, hawti e rewɓe ɗuɗɓe gooduɓe mangu.

⁵Ammaa woɓɓe Yahuudanko’en ɓe koolaaki Yeesu nani lawliiru Bulus e Siila. Sey ɓe kawriti sukaho meereho, ngiilotooko nder luumo. Ɓe umminani fuu yimɓe gariiri ndin hakkiilo. Ɓe natti wuro Jaason, e ɓe ɗaɓɓita Bulus e Siila ngam ɓe njaaraɓe yeeso yimɓe. ⁶Nde ɓe keɓtaayi Bulus e Siila, ɓe ndasoyi Jaason e woɓɓe tokkuɓe Yeesu, ɓe ngaddiɓe yeeso mawɓe gariiri, e ɓe mbi’a e sembe, “Raa yimɓe kaɗooɓe jonde jam koo toye, raa ɓe ngarii haa ɗo’o. ⁷Jaason boo jippiniiɓe nder wuro muuɗum! Ɓe fuu ɓe tokkataa ko Kaysar laamiiɗo wi’i, e ɓe mbi’a e woodi goɗɗo laamiiɗo bi’eteeɗo Yeesu.” ⁸Nde yimɓe gariiri ndin e mawɓe maɓɓe nani non, hakkiilo maɓɓe ummii. ⁹Mawɓe ɓen ngaɗi Jaason e ɓe o nangidaa njoɓi ceede, nden ɓe njoofiɓe.

Bulus Nder Gariiri Biiriya

¹⁰Nde jemma waɗi, tokkuɓe Yeesu ngaɗi Bulus e Siila njaha gariiri Biiriya. Nde ɓe njottii gariiri ndin, ɓe njahi suudu do’aare Yahuudanko’en. ¹¹Yimɓe gariiri Biiriya ɓurii yimɓe Tasaloonika ngikku boɗɗum ngam ɓe njaɓii habaru ɗum Bulus waddaniɓe e juuɗe ɗiɗi. E ɓe lincita Deftere Ceniinde koo ndeye nyalnde, ngam ɓe ngi’a koo ko Bulus ekkitintaɓe ɗum goonga. ¹²Yahuudanko’en ɗuɗɓe njaɓi Wolde Joomiraawo, haa e rewɓe Helenanko’en gooduɓe mangu e worɓe Helenanko’en ɗuɗɓe. ¹³Nde Yahuudanko’en Tasaloonika nani Bulus wa’ajinii Wolde Allah nder gariiri Biiriya, ɓe njahi ton maa, ɓe ummini hakkiilo yimɓe. ¹⁴Ɗon e ɗon tokkuɓe Yeesu ngaɗi Bulus huula fongo maayo, ammaa Siila e Timooti njooɗii nder gariiri ndin. ¹⁵Ɗoftuɓe Bulus boo njaadi e maako nder komiwal haa gariiri Atina. Nde ɓe njottii ton, Bulus liloyiɓe ɓe mbi’a Siila e Timooti ngara to maako nder yawɗaare.

Bulus Nder Gariiri Atina

¹⁶Carel ko Bulus e renti garol Siila e Timooti e gariiri Atina, ɓernde maako naawii naa’ seɗɗa nde o yi’i no gariiri ndin heewiri gunkiiji. ¹⁷Ngam maajum e mo yeddootira e Yahuudanko’en e woɓɓe naa’ Yahuudanko’en kulooɓe Allah nder suudu do’aare. Ɗonmaa koo ndeye e mo waɗa non nder luumo e ɓe o hawri ɗon fuu. ¹⁸Sey woɓɓe gooduɓe andal bi’eteeɓe Abikuuri’en e Sitooki’en meddi e maako. Woɓɓe maɓɓe e mbi’a, “Ɗume o’o mawninoowo hoore mo andaa koo ɗume yiɗi wi’uki?”

Woɓɓe mbi’i, “E min ngi’a bo o ga’ajinoowo habaru allaaji goɗɗe leyɗe.” Ɓe mbi’u non ngam e mo wa’ajina habaru Yeesu e ummaaki mayɓe. ¹⁹Ngam non ɓe njaarimo yeeso mawɓe gariiri to wigeere bi’eteende Ƴolde Araasa, ɓe mbi’imo, “E min ngiɗi anduki ekkitinol kesol ngol ekkitintaa, ²⁰ngam a waddii fii ɗum min meeɗaayi nanuki. E min ngiɗi anduki ma’ana maajum.” ²¹Yimɓe gariiri Atina e hoɓɓe jooɗiiɓe ɗon walaa ko ɓe ɓuri yiɗuki bo nanuki fii kesum ɓe meta dow maajum.

²²Sey Bulus darii yeeso mawɓe ɓen to Ƴolde Araasa, o wi’i, “Onon yimɓe Atina, mi yi’ii e koo ngole laawol on giɗuɓe tokkuki diina naa’ seɗɗa, ²³ngam nde ngiiliimi nder gariiri mooɗon, e mi raara bigeeje diina mooɗon haa mi yi’i sakkirde, ɗum windi dow mayre ‘Ngam Allah mo andaaka.’ Too, on ɗon mo mawninton nder ciya andal, kanko ngiɗumi andinki’on. ²⁴Allah Taguɗo duuniyaaru e ko woni nder mayru fuu, kanko woni Joomu dow e ley. O jooɗataako nder cuuɗi mahiraaɗi juuɗe. ²⁵Kanko o yiɗaa ballal neɗɗo. Walaa koo ɗume ko yimɓe mbaawata waɗankimo, ngam kanko hokkata yimɓe yonki e foofaango e koo ɗume.17.24,25: 1Laam 8.27; Ica 42.5; KL 7.48.²⁶Daga to neɗɗo go’oto Allah tagi leƴƴi fuu, o jooɗiniɗi nder duuniyaaru. O darni carel ngel ɓe ngaɗata keerol jonde maɓɓe fuu.17.26: TA 4.19; 32.8‑9. ²⁷Allah waɗii ɗu’um ngam ɓe ɗaɓɓitamo ɗum gaɗotooɗum ɓe mbumbunta ɓe keɓamo, koo nde o woɗɗaa koo moye meeɗen.17.27: TA 4.7. ²⁸Ngam goɗɗo wi’i,

‘Yonki meeɗen e yaadu meeɗen e jonde meeɗen ɗum fuu to maako ɗum ƴiwoyi.’17.28: Ayu 12.10.

Non no woɓɓe gimooɓe mooɗon mbi’i,

‘Goonga enen maa, en lenyol maako.’

²⁹Too, nde en lenyol Allah, haanaayi kammooɗen e mo nandi e goɗɗum gaɗiraaɗum e jiinaari koo e ajurfaari koo e hayre cehaande, koo e ko neɗɗo waɗiri nyumo muuɗum. ³⁰Allah munyanii yimɓe ko ɓe ngonnoo nder ciya andal. Ammaa jooni, e mo wi’a yimɓe fuu koo toye ɓe tuuba, ³¹ngam o siryake nyalnde nde o waɗanta duuniyaaru kiita nder goonga. O waɗay cuɓaaɗo maako waɗa kiita kan. O tabbitinaniiɗum yimɓe fuu nde o umminimo daga mayde.”

³²Nde ɓe nani Bulus e meta dow ummaaki mayɓe, woɓɓe njalimo, woɓɓe boo mbi’i, “E min ngiɗi ɓeydaa metankimin dow fii ɗu’um wonde nyalnde.” ³³Sey Bulus dilli aliɓe. ³⁴Ammaa woɓɓe njaɓi ko Bulus wi’i ɓe tokki Yeesu. Nder maɓɓe e woodi goɗɗo gonɗo nder kawtal Ƴolde Araasa bi’eteeɗo Diyoniisiyus, kanko e debbo bi’eteeɗo Damaaris, nden e woɓɓe.

No Bulus Wa’ajiniri Nder Gariiri Korinti

¹Gaɗa maajum, Bulus ali Atina, yahi Korinti. ²Ton o tawi goɗɗo Yahuudankeejo bi’eteeɗo Akiila, kanko e debbo maako bi’eteeɗo Biriskila, ƴiwoyɓe leydi Fantus. Ɓe neeɓaayi ko ɓe ƴiwoyi leydi Itaaliya, ngam Kalawdiyus, Mawɗo Laamiiɓe leyɗe Rooma, wi’i Yahuudanko’en fuu mburtoo gariiri Rooma. Bulus yahi to maɓɓe. ³O jooɗii to maɓɓe, e mo huuda e maɓɓe ngam kanko o nyootoowo cuddaho lukuruuji bono maɓɓe. ⁴Koo ndeye Nyalnde Siwtaare, Bulus e yeddootira e yimɓe nder suudu do’aare, e mo fooɗa hakkiilo Yahuudanko’en e yimɓe naa’ Yahuudanko’en ngam ɓe tokka Yeesu.

⁵Nde Siila e Timooti ƴiwoyi leydi Makidooniya njottii gariiri Korinti, Bulus hocci carel muuɗum fuu ngam wa’ajinki e tabbitinanki Yahuudanko’en Yeesu woni Almasiihu. ⁶Ammaa nde ɓe ngeddimo, ɓe kuɗimo. Sey o fiɗɗi sollaare kolte maako, o wi’iɓe, “Mi wurtake hakke mooɗon! Ƴiiƴam mooɗon e dow ko’e mooɗon. Daga hande, to yimɓe naa’ Yahuudanko’en njahaymi.” ⁷O wurtii o ali suudu do’aare ndun, o yahi wuro goɗɗo mawninoowo Allah, bi’eteeɗo Tiitiyus Justus, mo wuro muuɗum woni haade suudu do’aare ndun. ⁸Kiribus, mawɗo suudu do’aare ndun, kanko e wuro maako fuu ɓe tokki Yeesu. Ɗuɗɓe daga nder Korintiyanko’en nanɓe wa’aju Bulus maa tokki Yeesu, ɓe ngaɗanaa baptisma.

⁹Wonde jemmaare Joomiraawo meddi e Bulus nder wahayu, wi’imo, “Taa’ hulu! Wa’ajin habaru am, taa’ de’’utu, ¹⁰ngam e mi wondi e maaɗa. Walaa baawayɗo waɗankima goɗɗum, ngam e mi woodi yimɓe ɗuɗɓe nder gariiri ndi’i.” ¹¹Ngam non Bulus jooɗodii e maɓɓe hitaande go’o e lebbi joweego’o, e mo ekkitinaɓe Wolde Allah.

¹²Ammaa carel ko Gaaliyo laamotoo leydi Akaaya, Yahuudanko’en kawti ko’e, nangi Bulus, njaarimo yeeso laamu. ¹³Ɓe ngulliimo, ɓe mbi’i, “Neɗɗo o’o e fooɗa yimɓe ngam ɓe tokka Allah dow laawol ngol Attawra haɗi.”

¹⁴Bulus e yiɗi metankiɓe won ɗon, sey Gaaliyo wi’iɓe, “Onon Yahuudanko’en, daa ɗum goɗɗum ko wooɗaa koo kuugal kallungal o waɗi, daa mi jaɓay ko mbiiɗon dow maako. ¹⁵Ammaa nde ɗum geddi dow diina mooɗon, e inɗe, e dooka mooɗon, onon e ko’e mooɗon ngaɗaneemo kiita. Min kam, mi waɗantaa iri ɗu’um fii kiita!” ¹⁶Sey o riiwiɓe daga nder suudu kiita ndun. ¹⁷Sey ɓe nangi Sostaanus, mawɗo suudu do’aare ndun, ɓe piyimo yeeso dammugal suudu kiita ndun. Ammaa Gaaliyo wannaayi.

No Bulus So’’orii Antaakiya

¹⁸Gaɗa Bulus ɓeydii balɗe seɗɗa to Korinti, o ali tokkuɓe Yeesu, o natti komiwal jahayngal leydi Siiriya, kanko e Biriskila e Akiila. O fembi e Kankiiriya ngam o waɗii alkawal yeeso Joomiraawo.18.18: Lim 6.18.¹⁹Nde ɓe njottii gariiri Aafisa, ɗon Bulus ali Biriskila e Akiila. Kanko o natti suudu do’aare, e mo medda e Yahuudanko’en. ²⁰Ɓe toriimo o ɓeyda jooɗaaki balɗe seɗɗa to maɓɓe, ammaa o jaɓaayi. ²¹Nde o wari sendirki e maɓɓe, o wi’i, “Mi so’’oyto to mooɗon to Allah jaɓii.” O natti komiwal, o dilli.

²²Nde o yottii gariiri Kaysaariya, o ƴaɓɓii yaaki Urucaliima o howni tokkuɓe Yeesu. Sey o yahi Antaakiya. ²³Gaɗa o waɗii balɗe ton, o dilli o tokki nder leyɗe Galaatiya e Firiijiya, e mo sembiɗina tokkuɓe Yeesu.

Wa’aju Afoolos e Yaadu Bulus Tatawru

²⁴E carel ngel sey goɗɗo Yahuudankeejo bi’eteeɗo Afoolos neɗɗo gariiri Alijandiiriya wari gariiri Aafisa. Neɗɗo on o bawɗo metuki, o anduɗo Wolde Allah naa’ seɗɗa. ²⁵O ekkitinaama Laawol Yeesu boɗɗum. E mo wa’ajina habaru Yeesu nder welwelo, e mo wa’ajina boɗɗum, koo nde baptisma Yahaya tan o andi. ²⁶Sey o fuɗɗi wa’ajinki e sembe maako fuu nder suudu do’aare. Nde Biriskila e Akiila nanimo, ɓe noddimo wuttudu go’o, ɓe ɓeydi famtinkimo Laawol Allah. ²⁷Nde Afoolos yiɗi huuluki yaha leydi Akaaya, tokkuɓe Yeesu mballimo mbindani tokkuɓe Yeesu wonɓe ton ɗerewol ngam ɓe njaɓɓoomo juuɗe ɗiɗi. Nde o yottii ton, o warti wallirre mawnde to yimɓe gartuɓe tokkuɓe Yeesu barka yidde Joomiraawo. ²⁸O yeddootiri e Yahuudanko’en o do’’iɓe yeeso yimɓe fuu, ngam o holliiɓe nder Deftere Ceniinde Yeesu woni Almasiihu.

Bulus Nder Gariiri Aafisa

¹Carel ko Afoolos woni gariiri Korinti, Bulus tokki laawol ƴiwrungol nder kocceeje, o yahi Aafisa. Ton o tawi woɓɓe tokkuɓe Yeesu. ²O ƴamiɓe, o wi’i, “Koo on keɓii Ruuhu Allah nde ngartuɗon tokkuɓe Yeesu?”

Ɓe nootii, ɓe mbi’imo, “Min meeɗaayi nanuki habaru Ruuhu Allah.”

³O wi’iɓe, “Iri ɗume baptisma ngaɗanaaɗon?”

Ɓe mbi’i, “Baptisma Yahaya.”

⁴Bulus wi’i, “Yahaya waɗii baptisma tuubuki. E mo wi’a yimɓe kooloo goɗɗo garayɗo gaɗa maako, waato Yeesu.”19.4: Maat 3.11; Mar 1.4,7,8; Luk 3.4,16; Yah 1.26,27.

⁵Nde ɓe nani non, ɓe ngaɗanaa baptisma nder inde Yeesu Joomiraawo. ⁶Nde Bulus yowi juuɗe muuɗum dow maɓɓe, Ruuhu Allah jippoyii dow maɓɓe, ɓe meti nder ɗemɗe ɗe ɓe andaa, ɓe puɗɗi wa’ajinki. ⁷Ɗuɗki maɓɓe waɗii yimɓe sappo e ɗiɗo.

⁸Bulus waɗi lebbi tati e mo wa’ajinana Yahuudanko’en nder suudu do’aare e sembe maako fuu, kulol walaa. E mo medda e maɓɓe, e mo fooɗa hakkiilo maɓɓe haa o andiniɓe habaru Laamu Allah. ⁹Ammaa nder maɓɓe e woodi ɓe ko’e jorɗe. Ɓe nganyi hoolaaki Yeesu, ɓe meti haala kalluka dow Laawol Yeesu yeeso yimɓe fuu. Ngam maajum Bulus sendiri e maɓɓe, o hocci tokkuɓe Yeesu. Koo ndeye nyalnde e mo ekkitina nder suudu jangirde Tiraanus. ¹⁰O waɗi ka waɗuki non duuɓi ɗiɗi haa Yahuudanko’en e leƴƴi Aasiya fuu nani haala Joomiraawo.

Habaru Ɓiɓɓe Siiba

¹¹Allah waɗi kuuɗe kayɗiniiɗe mawɗe daga juuɗe Bulus ɗe ɗum meeɗaayi yi’uki. ¹²Haa maa lefoy e kolte meemuɗe ɓandu maako fuu e njaaranee nyawɓe, e ɓe njamɗita, ginni maa mburtoo nder maɓɓe. ¹³Too, e woodi woɓɓe Yahuudanko’en yiilotooɓe ngam wurtinanki ginnaaɓe ginni. Woɓɓe maɓɓe poondii huutirki inde Yeesu Joomiraawo, e ɓe mbi’a ginni ɗin, “Nder inde Yeesu mo Bulus wa’ajinta e min mbi’a’on mburtee!” ¹⁴Ɓiɓɓe goɗɗo mawɗo ardiiɓe diina Yahuudanko’en bi’eteeɗo Siiba kamɓe njoweeɗiɗo e ngaɗa non.

¹⁵Ammaa ginnol ngol wi’iɓe, “E mi andi Yeesu, e mi andi Bulus, ammaa onon, on ɓeye?”

¹⁶Ginnaaɗo on yananiɓe, nawniɓe, jaaliiɓe haa ɓe mburtii wuro ngon, e ɓe ndogga ɓe ɓornaaki ɓe fuu ɓe nawnooɗe. ¹⁷Habaru maajum sankitii nder Yahuudanko’en e yimɓe naa’ Yahuudanko’en jooɗiiɓe nder gariiri Aafisa. Kulol nangiɓe, ɓe fuu. Inde Yeesu boo heɓii mawnineeki. ¹⁸Yimɓe ɗuɗɓe gartuɓe tokkuɓe Yeesu ngari mbi’i e njayri fuu kuuɗe kalluɗe ɗe ɓe kuwunoo. ¹⁹Darnooɓe ɗuɗɓe kawriti ɗereeji maɓɓe, ɓe nguliɗi yeeso yimɓe. Nde ɓe limi ceede maaji, ɗe njaarii ceede ajurfaari 50,000.19.19: Ceede ajurfaari go’o e fottidi e ceede ɗe ɗum hokkata gaɗuɗo kuugal nyalnde go’o e ngesa.²⁰Non habaru Yeesu ɓeydi sankitoraaki koo toye.

Hawre Nder Gariiri Aafisa

²¹Gaɗa fii ɗum ɗon fuu, Bulus suɓi tokka laawol leyɗe Makidooniya e Akaaya yaaki Urucaliima. O wi’i, “Gaɗa mi yahii ton, doole mi yaha gariiri Rooma maa.” ²²Sey o lili wallayɓemo ɗiɗo, Timooti e Erastus, ɓe njaha leydi Makidooniya. Kanko boo o waali balɗe nder leydi Aasiya.

²³E carel ngel hawre mawnde ummii nder Aafisa dow Laawol Joomiraawo ngol Bulus ekkitinta. ²⁴E woodi goɗɗo ba’illo ajurfaari bi’eteeɗo Dimitiiriyus. E mo waɗa cuuɗi pamari ɗi mawninki allah maɓɓe ɗi ajurfaari nanduɗi e cuuɗi gunki19.24: Waato labbi. maɓɓe debum bi’eteeɗum Artemis. Naa’ ceede seɗɗa o heɓantaɓe, kanko e ɓe o huudata. ²⁵Sey o hawriti ɓe o huudata ɓen e woɓɓe gaɗooɓe iri kuugal ngal, o wi’iɓe, “Bandiraaɓe am, on andi kuugal nga’al e waddana’en ceede ɗuɗɗe. ²⁶Kadimaa on nanii, on ngi’ii ko Bulus waɗata. E mo selna yimɓe ɗuɗɓe, naa’ ɗo’o nder gariiri Aafisa tan, ammaa haa nder leydi Aasiya fuu. E mo wi’aɓe allaaji ɗi yimɓe ngaɗi e juuɗe maɓɓe, naa’ ɗi goongaaji. ²⁷To en aldiimo non, yimɓe mbonnay inde kuugal meeɗen. Naa’ kanjum tan, ɗonmaa ɓe mbonnay inde suudu mawninki allah meeɗen Artemis mawɗo. Nden ɓe alay teddinkimo, kanko mo jooɗiiɓe leydi Aasiya e duuniyaaru ndu’u fuu mawninta.”

²⁸Nde ɓe nani non, ɓerɗe maɓɓe metti, ɓe ngulli, e ɓe mbi’a, “Artemis mo Aafisa kanko woni mawɗo!” ²⁹Hakkiilo yimɓe gariiri ndin fuu ummii, ɓe njahi ɓe nangi Gaayus e Aristarkus, yimɓe Makidooniya, jaadooɓe e Bulus. Ɓe ndasiɓe, ɓe njaariɓe njayri to yimɓe gariiri kawritata. ³⁰Bulus e yiɗi nattuki nder moɓtorde nden, ammaa tokkuɓe Yeesu kaɗimo. ³¹Haa e woɓɓe nder mawɓe leydi Aasiya, higooɓe maako, lilonoyimo toriimo to’ o natta wigeere nden. ³²E carel ngel, hakkiilo hawrutuɓe fuu jiiɓake. Koo moye e ka wi’ata, ngam ɗuɗɓe nder maɓɓe andaa ko hawritiɓe. ³³Yahuudanko’en ngartiri Alijanda metoowo ngam maɓɓe. Woɓɓe nder hawrutuɓe ɓen mbi’imo o meta. Sey Alijanda ƴefti jungo ngam ɓe nde’’ita o metanaɓe. ³⁴Ammaa nde ɓe anditi o Yahuudankeejo, ɓe ngaɗi awaaji ɗiɗi e ɓe mbi’a e sembe, “Artemis mo Aafisa kanko woni mawɗo!”

³⁵Ammaa nde bindoowo gariiri ndin de’’itiniɓe, o wi’iɓe, “Onon Aafisanko’en, koo moye e andi ɗo’o Aafisa woni to ɗum reenata suudu mawninki Artemis mawɗo e hayre maako janoynde daga dow. ³⁶Walaa baawayɗo yeddukiɗum. Ngam non e haani pukkinon ɓerɗe mooɗon, paamee e ko ngaɗoton. ³⁷Yimɓe ɓe ngadduɗon ɗo’o ɓe ngujjaayi koo ɗume nder suudu do’aare, ɓe kuɗaayi allah meeɗen. ³⁸To Dimitiiriyus e ɓe o huudata e ngiɗi wullaaki goɗɗo, suudu kiita e maɓɓitii, e woodi gaɗooɓe kiita, sey ɓe ngulloyoo ton! ³⁹To boo e woodi goɗɗum ko ngiɗɗon ɓurɗum non, sey njaaronɗum to mawɓe gariiri ɗum mo’’inee. ⁴⁰Hande en nder caɗɗum, ɗum wullorto’en umminki hakkiilo. Walaa boo ko keɓeten mbi’en dow hawre ummiinde hande. En mbaawataa kokken ceyda geetum umminɗum hawre nden.” ⁴¹Nde o wi’i non, o wi’i yimɓe ɓen cankitoo.

Bulus So’’ake Makidooniya e Helena

¹Nde koo ɗume waltii, Bulus hawriti tokkuɓe Yeesu, sembiɗini ɓerɗe maɓɓe. Gaɗa o jaɓɓootiri e maɓɓe, o dilli leydi Makidooniya. ²O tokki nder leydi ndin, e mo sembiɗina ɓerɗe yimɓe e boliiɗe ɗuɗɗe. Nden o yottii leydi Helena.20.2: E woodi leyɗe feere‑feere ton to yimɓe metata Helenankoore. Nder maaje e woodi Makidooniya e Akaaya e Tirasi e goɗɗe leyɗe feere, ammaa ɗo’o nde Luka wi’i Helena e mo meta dow Akaaya tan.³O waɗi lebbi tati ton. Carel ko o siryotoo nattuki komiwal yaaki leydi Siiriya, sey o nani habaru Yahuudanko’en ndarwii warukimo. Ngam non, o suɓi so’’oraaki laawol Makidooniya. ⁴O yaadi e Sufaata ɓii Faarus mo gariiri Biiriya, e Aristarkus e Sakundus ɓe gariiri Tasaloonika, e Gaayus mo gariiri Darbe, e Timooti e Tiikikus e Turoofimus ɓe leyɗe Aasiya. ⁵Ɓe artimin yaaki gariiri Tooruwas, ɓe ndentimin ton. ⁶Gaɗa Humto Buroodi Ɗum Walaa Ƴuufinirɗum, min natti komiwal to gariiri Filibi. Gaɗa balɗe jowi min njottii to maɓɓe e gariiri Tooruwas, min ngaɗi balɗe joweeɗiɗi ton.

Bulus Umminii Yutikus Daga Mayde

⁷Nyalnde Siwtaare min kawriti ngam senduki buroodi,20.7: KLee 2.46. Tokkuɓe Yeesu e cendindira buroodi ngam siftorki mayde Yeesu. sey Bulus waɗi ka metanki yimɓe haa caka jemma, ngam e mo yiɗi dilluki to finii. ⁸Nder suudu dow to min kawriti e woodi fitilaaji ɗuɗɗi. ⁹Goɗɗo kayeejo bi’eteeɗo Yuutikus e jooɗii dow yolnde suudu. Bulus juutini haala muuɗum haa kayeejo on fuɗɗi ŋoŋuki. Ɗeyngol teddungol nangimo, o yanoyi daga ton dow suudu tatawru. Ko ɓe koccamo fuu, o maayii. ¹⁰Ammaa Bulus jippii, yahi, turii dow maako, wuundiimo e juuɗe muuɗum, wi’i, “To’ on kulu! E mo woodi yonki!” ¹¹Sey Bulus ƴentiti, sendi buroodi, nyaami. Gaɗa maajum o nyamri yeeso e metankiɓe haa weeti, nden o dilli. ¹²Ɓe kootidi e kayeejo on, e mo foofa. Non sembiɗinii ɓerɗe maɓɓe naa’ seɗɗa.

Yaadu Bulus Daga Tooruwas Yaaki Mitilin

¹³Bulus suɓi tokka ɗatal yaha Aasus. Minon boo, min natti komiwal ngam e mo yiɗi naa min njahii ton min koccamo. ¹⁴Nde o tawimin to gariiri Aasus, min koccimo nder komiwal, min njahi gariiri Mitilin. ¹⁵Ɗonmaa min ummoyii ton nder komiwal, nde fini min njottii Kiyos. Nyalnde ɗiɗawre min njottii Saamos, nder nyalnde tatawre boo min njottii Militus. ¹⁶Bulus yiɗaa daraaki nder Aafisa, ngam o yiɗaa neeɓuki nder Aasiya. E mo yiɗi yottaaki Urucaliima ko nyalnde Humto Ɓendol Alkamaari wara, to ɗum waɗoto.

Bulus Jaɓɓitake Mawɓe Gariiri Aafisa

¹⁷Daga gariiri Militus, Bulus lilonoyi mawɓe tokkuɓe Yeesu wonɓe Aafisa ɓe ngara to maako. ¹⁸Nde ɓe ngari, o wi’iɓe, “Onon e ko’e mooɗon on andi no njooɗoriimi nder mooɗon daga nyalnde nde puɗɗumi nattuki leydi Aasiya warki hande. ¹⁹Mi huwanii Joomiraawo nder lestinki hoore e gonɗi ɗuɗɗi, koo nde mi yarii torraaji ɗuɗɗi e juuɗe Yahuudanko’en. ²⁰On andi mi suuɗaayi’on koo ɗume ko wallata’on. Mi wa’ajinanii’on, mi ekkitinii’on yeeso yimɓe fuu, haa nder gure mooɗon. ²¹Mi wagginii Yahuudanko’en e yimɓe naa’ Yahuudanko’en fuu ɓe tuubana Allah, ɓe kooloo Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu. ²²Ruuhu Allah holliiyam mi yaha Urucaliima jooni. Mi andaa ko heɓatayam ton, ²³sey ni Ruuhu Allah wi’iiyam nder gariiri ndi njaalumi fuu haɓɓeeki e torra e heɗiiyam. ²⁴Ammaa mi hoccaayi yonki am bono goɗɗum geetum, to ni mi heɓii mi heenyii kuugal ngal Yeesu Joomiraawo hokkiyam, waato wa’ajinki Habaru Belɗum ɗum yidde Allah.20.24: 2Tim 4.7.

²⁵“Mi yiilake nder mooɗon, e mi wa’ajinana’on habaru Laamu Joomiraawo. Jooni, e mi andi on puɗɗitataa yi’ukiyam. ²⁶Ngam non e mi wi’a’on hande to goɗɗo nder mooɗon selii laawol goonga, hakke maako walaa dow am. ²⁷Ngam mi wa’ajinanii’on ko Allah yiɗi fuu, mi suuɗaayi’on koo ɗume. ²⁸Paamanee ko’e mooɗon, ndeenon ornde nde Ruuhu Allah hokki’on. Ngartee woynaaɓe kawtal yimɓe Allah, ɓe o soodiri e mayde Ɓiɗɗo maako. ²⁹E mi andi gaɗa mi alii ɗo’o yimɓe kalluɓe bo caafaali no nattay nder mooɗon, kadimaa boo ɓe alataa ornde nden. ³⁰Haa nder mooɗon maa, woɓɓe ummoto e ekkitina ekkitinol fewre ngam ɓe pooɗoya tokkuɓe Yeesu tokkaɓe. ³¹Ngam non, paamee, ciftoree duuɓi tati ngaɗumi, jemma e nyalawma, e mi waggina koo moye mooɗon fuu haa e gonɗi.

³²“Jooni, mi waɗii’on nder jungo Allah e wolde maako, baawaynde sembiɗinki’on hokka’on ndonu ngu o resani ceniiɓe maako fuu. ³³Mi meeɗaayi yiɗuki ceede goɗɗo koo kolte goɗɗo. ³⁴Onon e ko’e mooɗon, on andi mi huutirii juuɗe am ngam mi walla hoore am e wonduɓe e am. ³⁵Mi hollii’on misaalu nder ko ngaɗumi fuu. Non haani ngaɗon ngam mballon tampuɓe. Ciftoree boliiɗe ɗe Yeesu Joomiraawo wi’i e hoore muuɗum, ‘Kokkoowo ɓurii jaɓoowo barka.’ ”

³⁶Nde Bulus yottini boliiɗe muuɗum, sey kanko e maɓɓe ɓe fuu ɓe ndiccii ɓe ngaɗi do’aare. ³⁷Ɓe fuu ɓe mboyi bojji ɗuɗɗi, ɓe nguundi Bulus ɓe njaɓɓotiri e maako. ³⁸Ko ɓuri wannukiɓe woni nde o wi’iɓe ɓe puɗɗitataa ɓe ngi’amo. Sey ɓe ɗoftimo ɓe njaarimo to komiwal.

No Bulus Yahiri Urucaliima

¹Nde min cendiri e maɓɓe, min natti komiwal, min njahi leydi Kos. Nde weeti, min njahi leydi Roodos, daga ton min njahi gariiri Faatira. ²Ɗon min tawi komiwal jahayngal leydi Finiikiya, sey min nattingal, min ndilli. ³Min kaynii leydi ngondi caka ndiyam bi’eteendi Sayiifurus min tokki fombina mayri, min ummanii leydi Siiriya. Min njotti gariiri Taaya, ton to ɗum jippinanta komiwal amin doŋle21.3: Waato doyle.. ⁴Min tawi tokkuɓe Yeesu ton, min njooɗodii e maɓɓe balɗe joweeɗiɗi. Nder bawɗe Ruuhu Allah ɓe mbi’i Bulus to’ o yaha Urucaliima. ⁵Ammaa nde yontoore nden heenyi, min co’’ii to komiwal. Ɓe fuu ɓe ɗoftimin, kamɓe e rewɓe maɓɓe e ɓikkoy maɓɓe, haa min mburtii gariiri. Min ndiccii daande maayo, min ngaɗi do’aare. ⁶Nde min cendiri, minon min natti komiwal, kamɓe boo ɓe co’’ii gure maɓɓe.

⁷Min ali gariiri Taaya min dilli nder komiwal ngal, min njotti gariiri Tolemayis. Min tawi tokkuɓe Yeesu ton, min mbaali to maɓɓe walnde wo’oyre. ⁸Nde fini min ali ɗon, min njahi gariiri Kaysaariya. Min natti wuro Filibus ga’ajinoowo Habaru Belɗum, min njippii to maako. Kanko o go’oto nder ɓen ɗon njoweeɗiɗo ɓe ɗum suɓi ngam kuwana tokkuɓe Yeesu.21.8: KL 6.5; 8.5.⁹E mo woodi ɓiɓɓe rewɓe nayo ɓe te’aaka, gaɗooɓe annabaaku. ¹⁰Gaɗa min njooɗake ɗon balɗe seɗɗa, goɗɗo annabiijo bi’eteeɗo Agabus wari daga leydi Yahuudiya wari to amin.21.10: KL 11.28.¹¹O hocci taadorde Bulus, o haɓɓi juuɗe maako e koyɗe maako, o wi’i, “Ruuhu Allah wi’ii nihi Yahuudanko’en wonɓe Urucaliima kaɓɓirta joomu taadorde nde’e, ɓe ngaɗamo nder juuɗe yimɓe naa’ Yahuudanko’en.”

¹²Nde min nani ko o wi’i, minon e wonɓe ɗon fuu, min torii Bulus to’ yaha Urucaliima. ¹³Bulus nootii, wi’imin, “Alee bojji, to’ on ngewanam ɓernde! E mi siryii naa’ mi haɓɓee tan, ammaa haa mi maaya ton Urucaliima ngam inde Yeesu Joomiraawo.”

¹⁴Nde min anditi min mbaawataa waylutuki nyumo maako, min nde’’iti, min mbi’i, “Joomiraawo waɗa no yiɗi!”

¹⁵Gaɗa min ngaɗii balɗe seɗɗa ton, min ciryii yaaki Urucaliima. ¹⁶Woɓɓe nder tokkuɓe Yeesu daga Kaysaariya ɗoftimin, ɓe njaarimin wuro goɗɗo neɗɗo bi’eteeɗo Manaason ƴiwoyɗo Sayiifurus. Kanko o go’oto nder tokkuɓe Yeesu arande’en mo min njippoto to wuro muuɗum.

No Bulus Yahiri To Yaakubu

¹⁷Nde min njottii Urucaliima, tokkuɓe Yeesu njaɓɓimin nder welwelo. ¹⁸Nde weeti min njaadi e Bulus to Yaakubu. Mawɓe kawtal tokkuɓe Yeesu fuu e ɗon. ¹⁹Gaɗa Bulus howniiɓe, o wi’iɓe koo ɗume ko Allah huwi daga juuɗe maako nder yimɓe naa’ Yahuudanko’en. ²⁰Nde ɓe nani ko o wi’i, ɓe ngetti Allah. Ɓe mbi’i Bulus, “An bandiraawo amin, a yi’ii no Yahuudanko’en tokkuɓe Yeesu ɗuuɗiri, ɓe fuu e ɓe tiini tokkuki Attawra. ²¹Ɓe nanii a ekkitina Yahuudanko’en wonɓe nder goɗɗi leƴƴi ala tokkuki Attawra, a wi’a to’ ɓe naada ɓikkoy maɓɓe, to’ ɓe tokka ndonu Yahuudanko’en. ²²Noye ngaɗeten? Ngam e min andi ɓe nanay a warii ɗo’o. ²³Jooni waɗu ko min mbi’atama. Ɗo’o e woodi worɓe nayo gaɗanɓe Allah alkawal. ²⁴Yaadu e maɓɓe, ngaɗon ko diina Yahuudanko’en wi’i ngaɗen ngam ngarton laaɓuɓe yeeso Joomiraawo. Nden kokkaa ko haani ɓe kokka ngam ɓe pembee. Non hollay yimɓe ko nanata fuu dow maaɗa naa’ ɗum goonga. Ɓe anday kadimaa an e hoore maaɗa, a tokki Attawra.21.23,24: Lim 6.13‑21.²⁵Ammaa kooliiɓe Yeesu ƴiwoyɓe goɗɗi leƴƴi, min mbindaniiɓe to’ ɓe nyaama ko hirsanaa gunkiiji e ko saaɗi e ko moylanaa daande, koo ƴiiƴam, nden to’ ɓe ngaɗa njeenu.”21.25: KL 15.29.

²⁶Sey Bulus hocci worɓe nayo ɓen yaadi e maɓɓe. Nde fini ɓe ngaɗi ko diina Yahuudanko’en wi’i ɓe ngaɗa ngam wartuki laaɓuɓe. Sey o natti Wuro Ceniingo, o wi’i ardiiɓe diina nyalnde nde balɗe laaɓinki maɓɓe keenyata, nyalnde nde ɗum hirsata cakkiri ngam koo moye maɓɓe.

Nangol Bulus

²⁷Nde balɗe joweeɗiɗi ɗen21.27: E woodi balɗe joweeɗiɗi ngam heenyuki laaɓineeki. ɓadii heewuki, woɓɓe Yahuudanko’en ƴiwoyɓe leydi Aasiya ngi’i Bulus nder Wuro Ceniingo. Sey ɓe ummini hakkiilo hawrutuɓe ɗon fuu, ɓe nangimo. ²⁸Ɓe ngulli ɓe mbi’i, “Israa’iilanko’en, mballeemin! Raa neɗɗo jahoowo koo toye e ekkitina yimɓe e wi’a lenyol meeɗen e Attawra meeɗen e Wuro Ceniingo ngo’o walaa ko nafi. Jooni maa o wonnii wigeere ceniinde ngam o waddii yimɓe naa’ Yahuudanko’en nder Wuro Ceniingo!” ²⁹Ɓe mbi’u non ngam ɓe ngiidiino Bulus e Turoofimus neɗɗo Aafisa nder gariiri ndin. E ɓe kammii Bulus nattiniimo nder Wuro Ceniingo.21.29: KL 20.4.

³⁰Hakkiilo yimɓe gariiri ndin fuu ummii. Yimɓe e mburtoyoo koo toye e ndoggoya e ngara. Ɓe nangi Bulus ɓe ndasimo ɓe mburtinimo Wuro Ceniingo. Ɗon e ɗon dammuɗe maago fuu maɓɓaa. ³¹E ɓe ciryo ɓe mbara Bulus, sey mawɗo sooji’en Rooma nani habaru hakkiilo yimɓe Urucaliima fuu ummake. ³²Ɗon e ɗon, o hocci sooji’en e mawɓe maɓɓe, o ummanii kawrutuɓe ɓen. Nde yimɓe ɓen ngiidimo e sooji’en, ɗon e ɗon ɓe ali fiiki Bulus. ³³Mawɗo on ɓattii Bulus wi’i o nangee o haɓɓiree ɓoggi njamndi ɗiɗi. Nden o ƴami Bulus kanko o moye, ɗume o waɗi? ³⁴Yimɓe ɓen boo e ngulla. Koo moye e ka wi’ata haa o dulli goonga haala kan. Sey o wi’i Bulus yaaree wuro sooji’en. ³⁵Nde ɓe njottii ƴentirɗum wuro ngon, sooji’en ƴeftimo dow ngam yimɓe ɓen ɗuuɗii. ³⁶Yimɓe ɗuɗɓe ɓen e tokkimo e ɓe ngulla e ɓe mbi’a, “Mbareemo!”

No Bulus Metirani Yimɓe Urucaliima

³⁷Nde ɓe ngari nattinkimo wuro sooji’en ɓen, Bulus wi’i mawɗo on, “Koo a jaɓay mi medda e maaɗa?”

Mawɗo sooji’en on wi’i Bulus “Acee, a waawi Helenankoore? ³⁸Naa’ an woni Masarankeejo umminɗo hawre ko neeɓaayi, haa hawriti yimɓe kalluɓe nder ladde kewtuɓe 4,000?”

³⁹Bulus wi’i, “Min mi Yahuudankeejo danyaaɗo nder gariiri mawndi bi’eteendi Tarsus nder leydi Kiliikiya. E mi toromaa alaayam mi medda e yimɓe.”

⁴⁰Sey mawɗo sooji’en on jaɓi o medda e maɓɓe. Sey Bulus darii dow ƴentirɗum suudu, o ƴeftani yimɓe ɓen jungo ngam ɓe nde’’ita. Nde ɓe nde’’iti, o metiraniɓe ɗemngal Ibraaniyankoore, o wi’i,

¹“Onon bandiraaɓe am e danyooɓe am, kettindaneeyam mi wi’a’on goonga dow ko ngulloriiɗonyam.” ²Nde ɓe nani e mo metiranaɓe Ibraaniyankoore ɓe ɓeydi de’’utuki. Nden o wi’iɓe,

³“Min mi Yahuudankeejo danyaaɗo gariiri Tarsus nder leydi Kiliikiya. Ammaa ɗo’o Urucaliima mawnumi. Gamaaliya woni moodibbo am. Kanko janginiyam Attawra maama’en meeɗen. E mi tokki Allah e ɓernde go’o non no tokkirɗonmo hande.22.3: KL 5.34‑39.⁴Mi torriino tokkuɓe Laawol Yeesu haa mi warii woɓɓe. Mi nangii worɓe haa e rewɓe, mi maɓɓiiɓe nder suudu cural. ⁵Mawɗo Mawɓe Ardiiɓe Diina e Kawtal Mawɓe boo ɓe mbaaway tabbitinanki’on ko mbiimi’on ɗum goonga. Daga to maɓɓe keɓumi ɗereeji yaaki to Yahuudanko’en wonɓe gariiri Dimasku. Mi yahi ton nangoyki tokkuɓe Yeesu, mi waddaɓe Urucaliima ngam ɓe torree.22.4,5: KL 8.3; 26.9‑11.

Bulus Wi’i No Tuubiri

(Kuuɗe Lilaaɓe 9.1‑19; 26.12‑18)

⁶“E mi dow laawol yaaki Dimasku, nde ɓadiimi gariiri ndin, caka nyalawma mi andaa mi anditaa sey wongol jayngol danewol tar ƴiwoyi daga dow yeynaniiyam. ⁷Sey njanumi e leydi, nanmi wonde hononde e wi’ayam, ‘Caawulu, Caawulu, ngam ɗume torrataayam?’ ⁸Nootiimi mbiimi, ‘Mawɗo, an ɗum moye?’ O wi’iyam, ‘Min woni Yeesu Najarankeejo mo torrataa.’ ⁹Wonduɓe e am ngi’i jayngol ngol, ammaa ɓe nanaayi hononde metanayɗoyam on. ¹⁰Nden mbiimi, ‘Joomiraawo, ko ngiɗɗaa mi waɗa?’ O wi’iyam, ‘Umma njahaa Dimasku. Ton ɗum wi’atama ko ngaɗataa fuu.’ ¹¹Wonduɓe e am njoganiiyam juuɗe haa nder gariiri Dimasku, ngam jayngol ngol wumniiyam.

¹²“Nder gariiri ndin e woodi goɗɗo neɗɗo bi’eteeɗo Hanaaniya, kuloowo Joomiraawo, tokkuɗo Attawra, mo Yahuudanko’en jooɗiiɓe ton fuu manata. ¹³O wari o darii yeeso am, o wi’iyam, ‘Bandiraawo am Caawulu, wumtu!’ Ɗon e ɗon mbumtumi ngiimoomi. ¹⁴O wi’iyam, ‘Allah mo maama’en meeɗen suɓiima ngam andaa ko o yiɗi waɗuki, ngi’aa Aadiliijo maako, nanaa ko o wi’ata e honduko maako, ¹⁵ngam an andintamo yeeso yimɓe fuu dow ko ngiiɗaa e ko nanɗaa. ¹⁶Jooni, ɗume ndentuɗaa? Umma ɗum waɗanmaa baptisma, toroɗaa Allah yaafanomaa22.16: Baptisma woni misaalu kollayɗum hakke neɗɗo lootaama, waato o yaafanaama. hakke maaɗa.’

Bulus Wa’ajinanay Yimɓe Naa’ Yahuudanko’en

¹⁷“Gaɗa mi wartii Urucaliima, e mi waɗa do’aare nder Wuro Ceniingo, sey ngiimi wahayu. ¹⁸Nder wahayu ɗum, mi yi’i Joomiraawo e wi’ayam, ‘Yawnu, wurta Urucaliima, ngam yimɓe ɗo’o njaɓataa ko mbi’ataa dow am.’ ¹⁹Nden nootiimi mbiimi, ‘Joomiraawo, kamɓe e ko’e maɓɓe e ɓe andi mi nattii nder cuuɗi do’aare fuu, mi nangii tokkuɓe Yeesu, mi piyiiɓe, mi maɓɓiiɓe nder suudu cural. ²⁰Nde Istifaanus metanayɗo yimɓe dow maaɗa waraa, min e hoore am mi jaɓii warukimo, min reeni kolte barɓemo.’22.20: KL 7.58.²¹Joomiraawo wi’iyam, ‘Umma, mi lilete to woɗɗi nder leƴƴi ɗi naa’ Yahuudanko’en.’ ”

Bulus Wi’ii No Roomankeejo

²²Yimɓe ɓen e kettindanii Bulus naaki o wi’i ka’a haala. Sey ɓe ngulli sembee, ɓe mbi’i, “Mbareemo, itteemo daga nder duuniyaaru ndu’u! O haanaayi aldeeki e yonki!” ²³E ɓe ngulla, e ɓe ɓortoo kolte maɓɓe, e ɓe nokka mbulmbuldi e ɓe cankitandi dow. ²⁴Sey mawɗo sooji’en on wi’i ɗum yaara Bulus nder wuro sooji’en, ɓe piyamo ngam ɓe anda ko waɗi yimɓe ɓen ngullirta dow maako nihi. ²⁵Nde ɓe kaɓɓimo ngam ɓe piyamo, sey Bulus wi’i ardiiɗo gonɗo ɗon, “Koo on ngoodi laamu fiiki Roomankeejo mo waɗanaaka kiita taw?”

²⁶Nde ardiiɗo on nani non, o yahi to mawɗo maako, o wi’i, “Ɗume ngiɗɗaa waɗankimo? Ngam neɗɗo on o Roomankeejo!”

²⁷Sey mawɗo sooji’en on wari to Bulus, ƴamimo wi’i, “Wi’am goonga, a Roomankeejo?”

Bulus nootii, wi’i, “Ee, mi Roomankeejo!”

²⁸O wi’i Bulus, “Min, e ceede ɗuɗɗe keɓumi wartuki Roomankeejo.”

Bulus wi’imo, “Min boo mi Roomankeejo ngam danyooɓe am ngartii Roomanko’en.”22.28: To neɗɗo danyaama nder laamu Rooma, o warti Roomankeejo. Bulus o Roomankeejo gaɗa e yeeso ngam nder gariiri ngondi nder laamu Rooma o danyaa.

²⁹Ɗon e ɗon ciryinooɓe fiikimo alimo. Mawɗo on huli, ngam o anditii Bulus no Roomankeejo, raɗɗum haa ɓe kaɓɓiriimo ɓoggi njamndi.

Bulus Yeeso Mawɓe Yahuudanko’en

³⁰Too, mawɗo sooji’en on e yiɗi anduki ko waɗi Yahuudanko’en ngulloyii Bulus. Ngam non, nde weeti o waɗi ɗum fitti Bulus o noddi mawɓe ardiiɓe diina e Kawtal Mawɓe fuu ɓe kawrita. O waddi Bulus yeeso maɓɓe.

¹Bulus sutii Kawtal Mawɓe, wi’iɓe, “Bandiraaɓe am, e ɓernde laaɓunde tokkirmi Allah daga arande haa warki hande.” ²Sey Hanaaniya, Mawɗo Mawɓe Ardiiɓe Diina wi’i dariiɓe haade Bulus piya honduko maako. ³Sey Bulus wi’imo, “An maa Allah fiyete, an munaafukiijo! A jooɗi ngam ngaɗanaayam kiita dow dooka Attawra, ammaa an a yewii dooka ɗum ngam a wi’i mi fiyee.”23.3: Maat 23.27,28.

⁴Dariiɓe haade maako mbi’imo, “A huɗu Mawɗo Mawɓe Ardiiɓe Diina mo Allah suɓi?”

⁵Bulus wi’i, “Bandiraaɓe am, mi andaa o Mawɗo Mawɓe Ardiiɓe Diina, ngam aayaare wi’ii, ‘Taa’ huɗu ardiiɗo lenyol!’ ”23.5: Wur 22.28.

⁶Nde Bulus anditi woɓɓe nder kawtal ngal ɓe Saadusanko’en, woɓɓe nder maɓɓe boo ɓe Faarisanko’en, o wi’i e sembe, “Bandiraaɓe am, min mi Faarisankeejo, ɓii Faarisanko’en. Mi wulla dow kammunde nde ngoodumi dow ummaaki mayɓe.”23.6: KL 26.5; Filib 3.5.

⁷Nde o wi’i non, sey Faarisanko’en e Saadusanko’en puɗɗi yeddootirki. Kawtal ngal sendii ɗiɗi, ⁸ngam Saadusanko’en mbi’i ummaaki mayɓe walaa, malaa’ika’en ngalaa, ruuhuuji ngalaa, ammaa Faarisanko’en e mbi’a ɗum fuu tatum e ɗum woodi.23.8: Maat 22.23; Mar 12.18; Luk 20.27.⁹Geddi ɓeydi ummaaki. Woɓɓe daga nder moodiɓɓe Attawra nder Faarisanko’en ndari, ummini geddi kalluɗi, ɓe mbi’i, “Min ngi’aayi goɗɗum ko halli ko neɗɗo o’o waɗi. Ɗum gaɗotooɗum ruuhu koo malaa’ikaajo meddii e maako!”

¹⁰Geddi ɗin ngarti kalluɗi haa mawɗo sooji’en on huli to Bulus ciccitee. Ngam non o wi’i sooji’en maako njaha teetoya Bulus to yimɓe e sembe, ɓe njaaramo wuro sooji’en.

¹¹Nder jemmaare nden Joomiraawo wangi haade Bulus, wi’imo, “Taa’ hulu! Non no andinirɗaa habaru am nder Urucaliima, doole ngaɗaa non nder gariiri Rooma.”

Dabare Waruki Bulus

¹²Nde weeti, woɓɓe Yahuudanko’en kawti ko’e, ɓe kunii wiiki ɓe njarataa ɓe nyaamataa sey to ɓe mbarii Bulus. ¹³Kaɓɓuɓe dabare nden ɓurii yimɓe 40. ¹⁴Ɓe njahi to mawɓe ardiiɓe diina e mawɓe, ɓe mbi’iɓe, “Min kunanake Allah min njarataa min nyaamataa, sey to min mbarii Bulus. ¹⁵Jooni, onon e Kawtal Mawɓe, mbi’ee mawɗo sooji’en o waddana’on Bulus, ngaɗon bo on ngiɗi ɓeydon nanuki ko o wi’ata. Minon boo, e min ciryii warukimo ko o yottoo to mooɗon.”

¹⁶Ammaa ɓii minyiraawo Bulus debbo nanii ko ɗum ciryii. Ngam non o yahi to wuro sooji’en ngon, o natti, o wi’ika Bulus. ¹⁷Sey Bulus noddi go’oto nder ardiiɓe sooji’en, wi’imo, “Yaaru kayeejo o’o to mawɗo mooɗon, ngam e mo woodi ko o wi’atamo.” ¹⁸Sey ardiiɗo sooji’en on yaarimo to mawɗo on, o wi’imo, “Nangaaɗo bi’eteeɗo Bulus noddiyam, toriiyam mi wadda kayeejo o’o to maaɗa, ngam e woodi ko o wi’atama.”

¹⁹Mawɗo on nangi jungo maako, fooɗimo wuttudu, ƴamimo, wi’imo, “Ɗume ngiɗɗaa wi’ukiyam?”

²⁰Kayeejo on nootii, wi’i, “Ardiiɓe Yahuudanko’en kawtii hoore jaango ɓe torete njaaranaaɓe Bulus yeeso Kawtal Mawɓe, ɓe ngaɗay bo e ɓe ngiɗi ɓe ɓeyda nanuki ko o wi’ata. ²¹Ammaa taa’ jaɓu ko ɓe mbi’i! Ngam ko ɓuri yimɓe 40 nder maɓɓe ciryake taɓɓaakimo dow laawol. Ɓe fuu ɓe kunake ɓe njarataa ɓe nyaamataa sey to ɓe mbariimo. Jooni ɓe ciryake, e ɓe keɗii ko ngaɗataa.”

²²Mawɗo on wi’i kayeejo on, “Taa’ wi’u koo moye a wi’iiyamka.” Sey o ali kayeejo on dilli.

Bulus Yaaraama Kaysaariya

²³Sey mawɗo sooji’en on noddi ardiiɓe sooji’en muuɗum ɗiɗo, wi’iɓe, “Ciryee sooji’en 200 e sooji’en waɗɗotooɓe pucci kamɓe 70 e sooji’en jogotooɓe labbe 200, nangon laawol yaaki gariiri Kaysaariya njamndi joweenayi hande jemma. ²⁴Ciryee pucci ɗi Bulus waɗɗotoo njaaronmo jam to Felis gomnaajo.” ²⁵Mawɗo on windi ɗerewol, wi’i, ²⁶“Min, Kalawdiyus Lisiya, e mi hownumaa, yaa Felis, laamiiɗo mawɗo. ²⁷Neɗɗo mo lildoymaami, ardiiɓe Yahuudanko’en nangiimo, e ngiɗi warkimo. Nde ɗum wi’iyam o Roomankeejo, mi yaadii e sooji’en, teetumoomi. ²⁸Nde e mi yiɗi anduki ko ɓe ngulloriimo, njaarumoomi yeeso Kawtal Mawɓe Yahuudanko’en. ²⁹Mi tawii dow dooka maɓɓe tan ɓe ngulloriimo, ammaa ko ɓe ngulloriimo hewtaayi o waree koo o maɓɓee nder suudu cural. ³⁰Nde ɗum wi’iyam Yahuudanko’en ciryake dabare warukimo, ɗon e ɗon mi lildoyiimo to maaɗa. Mi wi’i gulloyiiɓemo njaha mbi’a ko o waɗi yeeso maaɗa.”

³¹Sooji’en ɓen ngaɗi ko mawɗo maɓɓe wi’iɓe, ɓe kocci Bulus jemma, ɓe njaarimo gariiri Antifaatiris. ³²Nde fini, sooji’en garɓe e koyɗe co’’ii wuro sooji’en. Ɓe aldi Bulus e sooji’en waɗɗotooɓe pucci njaada e maako. ³³Nde sooji’en waɗɗiiɓe pucci ɓen njottii Kaysaariya, ɓe kokki gomnaajo on ɗerewol ngol, ɓe ali Bulus to jungo maako. ³⁴Nde gomnaajo on jangi ɗerewol ngol, o ƴami ndiye leydi Bulus danyaa. Nde o nani Bulus no neɗɗo leydi Kiliikiya, ³⁵o wi’imo, “Mi nanay ko mbi’ataa to gulliiɓema ngarii.” Sey o wi’i reenooɓe ndeena Bulus nder laamorde nde Hirudus mahi.

Bulus Wulloyaama Yeeso Felis

¹Gaɗa balɗe jowi, Hanaaniya, Mawɗo Mawɓe Ardiiɓe Diina, wari Kaysaariya. E mo wondi e woɓɓe mawɓe e goɗɗo lawyaajo bi’eteeɗo Tartulus. Ɓe ngullii Bulus yeeso Felis gomnaajo. ²Nde ɗum waddi Bulus, Tartulus fuɗɗi metuki dow maako e wi’a,

“Allah reene, laamiiɗo mawɗo! Laamu maaɗa waddaniimin jonde jam naa’ seɗɗa, kadimaa a mo’’inii ko haani mo’’ineeki, ko leydi ndi’i ɓeydortoo, an waɗiɗum. ³Ɗum fuu daga to maaɗa min keɓiɗum, min ngettiima naa’ seɗɗa. ⁴Mi yiɗaa juutinankima boliiɗe, ammaa e mi toromaa taa jaɓii hettindanamin seɗɗa. ⁵Min tawii neɗɗo o’o no kalluɗo naa’ seɗɗa, gaddoowo hawre hakkunde Yahuudanko’en nder duuniyaaru fuu. O mawɗo nder diina Najaranko’en, waato tokkuɓe Yeesu. ⁶Haa maa o fuɗɗii lallinki Wuro Ceniingo, kanjum waɗi min nangimo. [Min ngiɗii waɗankimo kiita amin, ⁷ammaa Lisiya mawɗo sooji’en teetimo to juuɗe amin e sembe, ⁸o wi’i wulloyiiɓemo ngara yeeso maaɗa.] An e hoore maaɗa, ƴamumo, a nanay boɗɗum ko min ngulloriimo fuu.” ⁹Yahuudanko’en garduɓe e maako kawti mbi’i ko o wi’i fuu ɗum goonga.

Boliiɗe Bulus Yeeso Felis

¹⁰Sey Felis gomnaajo holli Bulus meta, sey Bulus wi’imo,

“E mi andi a waɗii duuɓi ɗuɗɗi a waɗana yimɓe leydi ndi’i kiita. Ngam maajum e mi nana belɗum wi’ukima ko yimɓe ɓe’e ngulloriiyam. ¹¹Ɗum ɓuraayi balɗe sappo e ɗiɗi ko njaami Urucaliima ngam mi mawnina Joomiraawo. Taa ɗaɓɓitii koo ɗume, a taway non ɗum wontindiri. ¹²Walaa tawuɗoyam e mi yeddootira e goɗɗo koo e mi ummina hakkiilo yimɓe, koo nder Wuro Ceniingo, koo nder cuuɗi do’aare, koo nder gariiri. ¹³Ɓe mbaawataa tabbitinankima ko ɓe ngulloriiyam jooni. ¹⁴E mi andi e ɓe mbi’a Laawol Yeesu ngol tokkumi ɗum fewre, ammaa e mi mawnina Allah mo maama’en amin, e mi hoolii ko windaa nder Attawra e defte annabo’en fuu. ¹⁵Ɗonmaa e mi waɗi kammunde am to Allah, no kamɓe maa ɓe ngaɗiri kammunde maɓɓe dow maako, wi’uki mayɓe aadili’en e kalluɓe fuu ɓe ummoto daga mayde. ¹⁶Kanjum waɗi koo ndeye nyalnde e mi yiɗi jooɗodaaki e ɓernde laaɓunde yeeso Allah e yeeso yimɓe.

¹⁷“Mi waɗii duuɓi seɗɗa e leyɗe yaasi. Gaɗa ɗon mi so’’ake Urucaliima ngam yaaranki ɓe ngalanaa dokkal e sakkanki Joomiraawo. ¹⁸E mi nder waɗuki ko diina amin wi’i mi waɗa ngam mi warta laaɓuɗo yeeso Joomiraawo, sey ɓe tawiyam nder Wuro Ceniingo. Mi wondaa e yimɓe ɗuɗɓe, mi umminaayi hakkiilo koo moye.24.17,18: KL 21.17‑28.¹⁹Ammaa e woodi woɓɓe Yahuudanko’en ɗon ƴiwoyɓe leydi Aasiya, kamɓe kaani ngara ngullooyam yeeso maaɗa, to e woodi ko ɓe ngullortooyam. ²⁰Koo boo ɓe’e wonɓe ɗo’o sey ɓe mbi’a fii kalluɗum ɗum ɓe tawriyam carel ko ndariimi yeeso Kawtal Mawɓe, ²¹sey ni haala ngo’ota tan ka mbiimi nde ndariimi yeeso maɓɓe, wi’uki, ‘On ngaɗanayam kiita hande ngam mi jaɓii mayɓe ummoto daga mayde!’ ”24.21: KL 23.6.

²²Nde Felis nani non o ƴefti haala kan, ngam e mo andi Laawol Yeesu boɗɗum. O wi’i, “Sey to Lisiya mawɗo sooji’en warii, mi taƴana’on kiita.” ²³O wi’i ardiiɗo sooji’en sura Bulus, ammaa to’ o haɗamo wedditaaki, o ala higooɓe maako mballamo.

Bulus Yeeso Felis E Duruusila

²⁴Gaɗa balɗe seɗɗa Felis wardi e debbo muuɗum, Yahuudankeejo bi’eteeɗo Duruusila. O lili Bulus noddoyee o nana ko o wi’ata dow hoolaaki Yeesu Almasiihu. ²⁵Ammaa nde Bulus waɗi ka metuki dow aadilaaku e suruki hoore e Nyalnde Jaango, sey Felis huli, wi’i, “Jooni ɗum heƴii. Yahu! To mi heɓii carel, mi noddete.” ²⁶E mo kammii Bulus hokkaymo ceede. Kanjum waɗi koo ndeye e mo noddamo ngam ɓe medda.

²⁷Gaɗa duuɓi ɗiɗi, Felis jippii, Fokiyus Festus warti gomnaajo. Nde Felis e yiɗi welnanki Yahuudanko’en ɓerɗe, o ali Bulus nder suudu cural.

Bulus Torake Yaaree Yeeso Kaysar

¹Balɗe tati gaɗa Festus warii nder leydi ndin ngam fuɗɗuki kuugal laamu muuɗum, o ummii daga Kaysaariya, o yahi Urucaliima. ²Ton mawɓe ardiiɓe diina e ardiiɓe Yahuudanko’en ngullii Bulus to maako. Ɓe toriimo ³o waddanaɓe Bulus Urucaliima, ngam ɓe ngaɗii dabare no ɓe mbardatamo dow laawol. ⁴Festus wi’iɓe, “Bulus e ton maɓɓii nder suudu cural gariiri Kaysaariya. Min e hoore am mi so’’oto ton naa’ ko neeɓi. ⁵Ngam maajum, sey mawɓe mooɗon njaada e am Kaysaariya, ɓe ngulloomo ton to e woodi goɗɗum kalluɗum ɗum o waɗi.”

⁶Festus jooɗii to maɓɓe ko ɓadii balɗe joweetati koo sappo. Gaɗa maajum o so’’ii gariiri Kaysaariya. Nde weeti, o jooɗii dow jooɗorgal kiita, o wi’i Bulus waddee. ⁷Nde Bulus wari, Yahuudanko’en ƴiwoyɓe Urucaliima piliimo, ɓe ngulloriimo gullaali ɗuɗɗi kalluɗi, ɗi ɓe mbaawaayi tabbitinki. ⁸Ammaa Bulus wi’iɓe, “Mi waɗaayi ko Attawra haɗi, koo ko haanaa dow Wuro Ceniingo, koo boo dow Kaysar laamiiɗo Roomanko’en mawɗo.”

⁹Ammaa Festus e yiɗi welnanki Yahuudanko’en ɓernde, ngam non o ƴami Bulus, o wi’i, “A jaɓay njahaa Urucaliima ngam mi waɗanmaa kiita ton dow ko ɗum wullortomaa?”

¹⁰Bulus nootii, wi’i, “Jooni e mi darii yeeso jooɗorgal kiita ley laamu Kaysar laamiiɗo Roomanko’en mawɗo to haani mi waɗanee kiita. Mi waɗanaayi Yahuudanko’en goɗɗum ko wooɗaa. An e hoore maaɗa a andi. ¹¹To mi waɗii goɗɗum ko hewti mi waree, mi salataako wareeki. Ammaa to ko ɓe ngulloriiyam naa’ ɗum goonga, walaa baawayɗo waɗukiyam e juuɗe maɓɓe. E mi yiɗi mi waɗanee kiita yeeso Kaysar!”

¹²Gaɗa Festus meddii e kokkooɓemo caawori, o wi’i Bulus, “Nde a torake kiita maaɗa yaaree to Kaysar, ɗum yaarete to maako!”

Bulus Yeeso Agarifa Laamiiɗo

¹³Balɗe seɗɗa gaɗa maajum, goɗɗo laamiiɗo bi’eteeɗo Agarifa e mawniraawo maako debbo bi’eteeɗo Banis ɓe ngari gariiri Kaysaariya ngam ɓe njaɓɓoo Festus. ¹⁴Nde ɓe mbaali ton balɗe seɗɗa, Festus hokki laamiiɗo on habaru Bulus, o wi’i, “E woodi goɗɗo neɗɗo mo Felis laamiiɗo ali ɗo’o nder suudu cural. ¹⁵Ko njaami Urucaliima, mawɓe ardiiɓe diina e mawɓe Yahuudanko’en ngulliimo to am, ɓe toriiyam mi taƴanamo kiita wareeki. ¹⁶Nootiimi, mbiimiɓe, enen Roomanko’en en ngaɗantaa goɗɗo kiita to gulliiɗomo walaa ɗon, nden naa’ o hokkaama carel ngam o wurtina hoore maako dow ko ɗum wulloriimo. ¹⁷Too, nde ngardumi e maɓɓe ɗo’o, mi wonnaayi carel koo seɗɗa. Nde fini njooɗiimi dow jooɗorgal kiita, mbiimi neɗɗo on waddee. ¹⁸Nde gulliiɓemo ndarii, ɓe ngulloraakimo goɗɗum kalluɗum no kamminoomi. ¹⁹Sey geddi tan ɓe ngaadi e maako dow boliiɗe diina maɓɓe, e goɗɗo mayɗo bi’eteeɗo Yeesu, mo Bulus wi’ata e foofa. ²⁰Min boo, nde mi andaa no ngaɗanaymi haala kan, ƴamumoomi to o jaɓii o yaha Urucaliima o waɗanee kiita ton dow ko ɗum wullortoomo. ²¹Ammaa nde o toriiyam o alee nder juuɗe sooji’en naa Kaysar waɗaniimo kiita, mbiimi o suree ton naa carel ngel lildaymoomi to Kaysar.”

²²Nden Agarifa wi’i Festus, “Min e hoore am, e mi yiɗi nanki ko neɗɗo o’o wi’ata.”

Festus wi’imo, “A nanay ko o wi’ata jaango.”

²³Nde fini Agarifa e Banis ngari nder laamu mawɗum, ɓe natti nder suudu kiita, kamɓe e mawɓe sooji’en e ardiiɓe gariiri ndin fuu. Nden Festus wi’i Bulus waddee, sey o waddaa. ²⁴Festus wi’i, “An Agarifa laamiiɗo e yimɓe hawrutuɓe ɗo’o! On ngi’ii neɗɗo mo Yahuudanko’en fuu ngullii to am nder Urucaliima haa e ɗo’o, e ɓe mbi’a e sembe o haanaa aldeeki e yonki. ²⁵Ammaa mi tawii o waɗaayi goɗɗum ko haani o waree. Ammaa nde kanko e hoore maako o torake kiita maako yaaree to Kaysar, mi suɓii lildukimo to Kaysar Laamiiɗo. ²⁶Ammaa mi walaa haala ndariika dow maako ko haani mi windana laamiiɗo on. Kanjum waɗi ngaddumoomi ɗo’o yeeso mooɗon on fuu, ko ɓuri maa yeeso maaɗa an, Agarifa laamiiɗo, ngam to en ɗaɓɓitii koo ɗume mi heɓa ko mbindumi. ²⁷Ngam e yiiki am, ɗum laaɓanaayam mi yaara nangaaɗo to Laamiiɗo Mawɗo, mi heɓaayi fii jamum ɗum o nangiraa.”

Bulus Wurtini Hoore Muuɗum Yeeso Agarifa

¹Nden Agarifa wi’i Bulus, “Mi aliima wi’u ko ngiɗɗaa wi’uki.” Sey Bulus ƴefti jungo fuɗɗi wurtinki hoore muuɗum, wi’i,

²“Allah reene, Agarifa laamiiɗo. Mi nanii belɗum nde keɓumi carel metuki ngam mi wurtina hoore am yeeso maaɗa hande dow ko Yahuudanko’en ngulloriiyam fuu, ³ngam a andi ndonuuji Yahuudanko’en e geddi amin fuu. Ngam maajum e mi toromaa, hettindanayam nder munyal.

⁴“Yahuudanko’en fuu e andi jonde am daga ko mi sukayel pamarel. E ɓe andi no njooɗoriimi nder leydi am e nder Urucaliima fuu. ⁵Kamɓe e ko’e maɓɓe, to ɓe njaɓii waɗuki ceyda am, e ɓe andi daga arande mi go’oto nder tokkuɓe laawol diina amin ɓurngol saɗuki ngol Faarisanko’en.26.5: KL 23.6; Filib 3.5.⁶Jooni, e mi darii ɗo’o yeeso mooɗon e mi waɗanee kiita ngam kammunde am dow heɓuki alkawal ngal Allah waɗani maama’en amin. ⁷Leƴƴi amin sappo e ɗiɗi fuu e ndenti nder kammunde heɓuki alkawal ngal, kanjum waɗi e ɓe mawnina Allah jemma e nyalawma. Allah reene, ngam e mi woodi kammunde nden waɗi Yahuudanko’en ngulliiyam! ⁸Ngam ɗume kammiiɗon Allah waawataa umminki mayɓe?

⁹“Min e hoore am, ndenno mi kammake e haani mi waɗa ko mbaawaymi waɗuki ngam mi wonna inde Yeesu Najarankeejo. ¹⁰Kanjum ngaɗumi nder Urucaliima. Mawɓe ardiiɓe diina kokkiiyam laamu mi maɓɓa tokkuɓe Yeesu. Mi maɓɓi ɗuɗɓe nder suudu cural. Nde ɓe taƴanaa kiita wareeki, mi jaɓiiɗum. ¹¹Mi torriiɓe nde ɗuɗɗum nder cuuɗi do’aare fuu. E mi waɗaɓe ɓe nganya tokkuki Yeesu. Mi hallaniiɓe naa’ seɗɗa haa e mi ɗaɓɓitaɓe nder gariije goɗɗe leyɗe, e mi torraɓe.26.9‑11: KL 8.3; 22.4,5.

Bulus Wi’ii No Tuubiri

(Kuuɗe Lilaaɓe 9.1‑19; 22.6‑16)

¹²“Nde mawɓe ardiiɓe diina kokkiyam laamu nanguki tokkuɓe Yeesu to gariiri Dimasku sey ndillumi. ¹³Allah reene, e mi dow laawol caka nyalawma, sey ngiimi jayngol ƴiwoyii daga dow ngol ɓurii jayngol naange ngol yeynii dow amin, min e ɓe njaadaymi. ¹⁴Gaɗa min fuu min njanii e leydi, sey nanmi hononde e wi’ayam nder Ibraaniyankoore, ‘Caawulu, Caawulu, ngam ɗume torrataayam? A torra hoore maaɗa e meere nde nganyuɗaayam.’ ¹⁵Nootiimi mbiimi, ‘Mawɗo, an ɗum moye?’ Joomiraawo wi’i, ‘Min woni Yeesu mo torrataa. ¹⁶Umma dara. Mi wangane ngam mi suɓumaa ngartaa kuwanayɗoyam, ceydinaa ko ngiiɗaa dow am jooni e ko kollaymaami yeeso ɗo’o. ¹⁷Mi hisnete daga juuɗe Yahuudanko’en e yimɓe naa’ Yahuudanko’en, ɓe lilaymaami to maɓɓe. ¹⁸A wumtinayɓe, ɓe mburtoyoo nder nyiwre, ɓe ngarta nder jayngol, ɓe mburtoo nder laamu Ceyɗan, ɓe co’’oo to Allah, ngam ɓe keɓa yaafaneeki hakke, ɓe natta nder yimɓe gartuɓe ceniiɓe ngam ɓe koolakeyam.’

Bulus Meti Dow Kuugal Muuɗum

¹⁹“Allah reene, Agarifa Laamiiɗo, kanjum waɗi mi salaaki waɗuki ko ngiimi nder wahayu daga dow. ²⁰Arande mi wa’ajinanii yimɓe Dimasku, nden e yimɓe Urucaliima e leydi Yahuudiya fuu. Gaɗa non tokkumi nder yimɓe naa’ Yahuudanko’en, mbiimiɓe ɓe tuuba, ɓe ngaylitoyoo to Allah, ɓe kuwa kuuɗe kollayɗe ɓe tuubii.26.20: KL 9.20,28,29.²¹Kanjum waɗi Yahuudanko’en nangiyam nder Wuro Ceniingo, ɓe ɓadii warkiyam. ²²Ammaa Allah e wallayam haa hande. Ngam non e mi darii ɗo’o e mi metana’on goonga yeeso mawɓe e pamarɓe fuu. Mi wi’aayi koo ɗume sey ko Muusa e annabo’en horiiɓe mbi’i waɗay, ²³waato Almasiihu torroto, nden o warta artuɗo ummaaki daga mayde, ngam o wadda jayngol26.23: Waato o wa’ajina habaru kisndam. to Yahuudanko’en e yimɓe naa’ Yahuudanko’en.”26.23: 1Kor 15.20; Ica 42.6; 49.6.²⁴Bulus e nder metuki, sey Festus ƴefti hononde, wi’i, “Bulus, hoore maaɗa waylitake! Ɗuuɗuki andal maaɗa haaŋiima!”

²⁵Ammaa Bulus wi’i, “Allah reene, Festus, mi haaŋaaki. Ko mbiimi ɗum goonga cembiɗka. ²⁶Agarifa laamiiɗo e andi fii ɗu’um fuu. Kanjum waɗi mi hulaayi metuki yeeso maako. Mi tabbitinii e mo andi koo ɗume no wontindiri, ngam ɗum waɗaaka e suuɗe. ²⁷Agarifa laamiiɗo! A jaɓii ko annabo’en mbindi? E mi andi a jaɓii!”

²⁸Agarifa wi’i Bulus, “Nder carel seɗɗa nge’el a nyuma a waaway wartirkiyam tokkuɗo Yeesu?”

²⁹Bulus wi’imo, “Koo nder carel seɗɗa, koo naa’ nder carel seɗɗa, e mi toroo Allah ngam maaɗa an e nanɓeyam hande fuu ngarton ko ngartumi, ammaa naa’ e ɗi’i ɓoggi njamndi.”

³⁰Nden Agarifa e Festus e Banis e jooɗodiiɓe e maɓɓe fuu ummii, ndilli. ³¹Nde ɓe mburtii wuro ngon, ɓe mbi’i hakkunde maɓɓe, “Neɗɗo o’o waɗaayi ko hewti o waree koo o maɓɓe nder suudu cural.” ³²Sey Agarifa wi’i Festus, “Daa neɗɗo o’o wi’aayino kiita maako yaaree to Kaysar, daa o yoofaama.”

Bulus Nangi Laawol Gariiri Rooma

¹Nde ɗum suɓi min njaha leydi Itaaliya nder komiwal, sey Bulus e woɓɓe nangaaɓe ngaɗaa nder jungo mawɗo sooji’en bi’eteeɗo Juuliyos. Kanko woni ardiiɗo kawtal sooji’en bi’eteengal Sooji’en Kaysar. ²Min natti komiwal ƴiwoyngal Adiramitiiyum jahayngal gariije gonɗe fongo maayo nder leydi Aasiya; min ndilli. E min ngondi e Aristarkus, neɗɗo leydi Makidooniya ƴiwoyɗo gariiri Tasaloonika. ³Nde fini min njottii gariiri Sidon. Juuliyos nani jurumɗum Bulus; o jaɓi Bulus yaha to higooɓe maako ngam ɓe mballamo. ⁴Nde min ummii ɗon, min tokki fuuna leydi Sayiifurus ngondi caka ndiyam, ngam hendu sembiɗiraa ton. ⁵Min kulti maayo ngo haade Kiliikiya e Bamfiiliya, min njottii gariiri Mira nder leydi Liikiya. ⁶Ton ardiiɗo sooji’en on heɓanimin komiwal ƴiwoyngal Alijandiiriya ummaniingal Itaaliya, o nattinimingal.

⁷Balɗe ɗuɗɗe komiwal amin waɗi e yaara seese‑seese. E bone min njottorii haade gariiri Kinidus. Nde hendu haɗimin yaaki yeeso, sey min tokkiri fombina haa min njotti Kiriti, leydi ngondi caka ndiyam. Nde min ƴaɓɓii haade Salmoni min tokkiri fongo Kiriti ton to hendu sembiɗiraa. ⁸E bone min ƴaɓɓorii, min njottii wigeere bi’eteende Jipporde Bonde haade gariiri Laasiya.

⁹Min mbonni carel ɗungel haa nyalnde Humto Ittuki Hakke ƴaɓɓii. Nder carel ngel yaadu nder komiwal e saɗi naa’ seɗɗa. Ngam maajum Bulus hokki caawori, ¹⁰o wi’i, “Bandiraaɓe, mi yi’ii komiwal ngal e ko woni nder maagal fuu wonnoto. Naa’ kanjum tan, ammaa haa e enen maa en kalkay.” ¹¹Ammaa mawɗo sooji’en ɓurii jaɓuki haala joomu komiwal ngal e pooɗoowo ngal dow haala Bulus. ¹²Jipporde komiije to min ngoni wooɗaa nder ndungu. Ngam non ɗuɗɓe wonɓe nder komiwal ngal ɓurii yiɗuki min njaha Finiki ngam min nduuma ton, to ɗum waɗoto. Finiki woni jipporde komiije nder leydi Kiriti, daaraynde lokirre hirnaa e woyla e lokirre27.12: Waato sogonde. hirnaa e fombina.

Hendu Mawndu Dow Maayo

¹³Nde hendu fombina fuɗɗi wisuki seese‑seese, huwooɓe nder komiwal ngal kammii ɓe mbaaway yaaki to ɓe ngiɗi. Ɓe ittoyi njamnga darnirga komiwal ngal, min tokki haade fongo leydi Kiriti, min ndilli. ¹⁴Ammaa gaɗa maajum seɗɗa, hendu mawndu bi’eteendu hendu lokirre woyla e fuuna ummoyii daga leydi Kiriti. ¹⁵Hendu ndun taɓɓii komiwal ngal haa min mbaawaayi tokkuki nder mayru. Ngam non, min alindu ndu dillidi e maagal. ¹⁶Nde min tokki haade wondi leydi pamardi ngondi caka ndiyam bi’eteendi Kawda, ndi ustanimin hendu. E bone min pooɗiroyi komiwal pamaral27.16: Komiwal pamaral e wuttudu komiwal mangal haɓɓete., ¹⁷min nattiningal nder komiwal mangal. Nden ɓe ngaɗi ɓoggi ley komiwal mangal ngal, ɓe kaɓɓingal, ngam to’ ngal feccoo. E ɓe kula to’ ngal nufa nder njaareendi nder ndiyam haade Sirtis. Ngam non ɓe njippini gude gaɗayɗe komiwal dilla, ɓe ali hendu dillidi e maagal. ¹⁸Hendu cembindu ndun waɗi ka fiiki. Ngam non nde fini ɓe puɗɗi hubinki ko woni nder komiwal ngal nder ndiyam. ¹⁹Nder nyalnde tatawre, kamɓe e ko’e maɓɓe ɓe kubini ko ɓe kuutirta nder komiwal ngal nder ndiyam. ²⁰Balɗe ɗuɗɗe min ngi’aayi naange e koode, ngam hendu ndun waɗii ka falƴinki maayo ngon sembee haa min itti kammunde hisuki.

²¹Gaɗa ɓe ngaɗii balɗe ɓe nyaamaayi, Bulus darii yeeso maɓɓe, wi’i, “Daa on njaɓiino haala am, daa on alaayi Kiriti, daa torra ka’a e dullere nde’e heɓaayi’en. ²²Ammaa jooni e mi toroo’on, cembiɗinee ɓerɗe mooɗon, ngam koo go’oto nder mooɗon halkataa, sey komiwal nga’al tan. ²³Allah jeyɗoyam mo mawninaymi liloyii malaa’ikaajo muuɗum, o warii to am jemma. ²⁴O wi’iyam, ‘Bulus, taa’ hulu, a daroto yeeso Kaysar laamiiɗo Roomanko’en mawɗo. Kadimaa, barka maaɗa Allah hisnay yimɓe wonduɓe e maaɗa nder komiwal fuu.’ ²⁵Ngam non, cembiɗinee ɓerɗe mooɗon, ngam e mi hoolii Allah, ko o wi’iyam ɗum wartay goonga. ²⁶Ammaa doole hendu no yaaray’en nder wondi leydi ngondi nder ndiyam.”

²⁷Nder jemmaare sappo e nayawre, nde hendu waɗi ka dilluduki e amin nder Maayo Adiiriya, caka jemma huwooɓe nder komiwal ngal e kammii min ɓadake leydi, ²⁸sey ɓe ngaɗi ɓoggol poondirngol lugguki ndiyam ɓe ngi’i lugguki ndiyam ɗam koyɗe 40. Min ɓeydi yeeso seɗɗa, ɓe poondi kadimaa, ɓe ngi’i lugguki maajam haade koyɗe 30. ²⁹Ɓe kuli to komiwal ngal fiya hayre, ngam non ɓe ngaɗi njamko nayo ndarnirko komiwal nder ndiyam ɗam gaɗa maagal, ɓe ngaɗi ka waɗuki do’aare gari weeta. ³⁰Nden kuwooɓe nder komiwal ngal e ɓe ngiɗi wurtaakingal ɓe ndaɗa, sey ɓe njippini komiwal pamaral nder ndiyam, ɓe ngaɗi bo ɓe njippinay njamko ndarnirko daga yeeso komiwal mangal ngal. ³¹Sey Bulus wi’i sooji’en ɓen e mawɗo maɓɓe, “To yimɓe ɓe’e ndaraaki nder komiwal nga’al on kisataa.” ³²Sey sooji’en ɓen taƴi ɓoggi jogiiɗi komiwal pamaral ngal, ɓe alingal ngal tokki ndiyam.

³³Nde gari ɓadii weetuki, Bulus toriiɓe ɓe fuu ɓe nyaama nyamndu. O wi’i, “Hande woni nyalnde sappo e nayawre on nyaamaayi goɗɗum ngam wannaare. ³⁴Ngam non e mi toroo’on, nyaamee ngam kison, ngam koo laasol hoore go’oto nder mooɗon halkataa.” ³⁵Nde o wi’i non, o hocci buroodi, o yetti Allah yeeso maɓɓe ɓe fuu, o ŋappitiɗum o fuɗɗi nyaamuki. ³⁶Sey ɓerɗe maɓɓe cembiɗi, kamɓe maa ɓe kocci ɓe nyaami. ³⁷Minon wonɓe nder komiwal ngal, min ngaɗii yimɓe 276. ³⁸Nde ɓe nyaami ɓe kaari, ɓe kocci buhuuji alkamaari gonɗi nder komiwal ngal, ɓe paɗɗiɗi nder ndiyam ngam ɓe ustanangal tedduɗum.

Pusuki Komiwal Ngal

³⁹Nde weeti huwooɓe nder komiwal ngal anditaayi leydi ndi ɓe njotti. Ɓe kaynii wigeere goodunde njaareendi. Ɓe ngiɗii yaaruki komiwal ngal ton to ɓe mbaawii. ⁴⁰Sey ɓe taƴi ɓoggi njamko ndarnirko komiwal ngal, ɓe aliɗi nder ndiyam. Ɗonmaa ɓe pitti ɓoggi ɗiɗum haɓɓiri pooɗirɗum komiwal ngal. Gaɗa maajum, ɓe ƴefti wudere wonde e hoore komiwal ngal, ngam hendu faarangal yeeso, yaarangal daande ndiyam ɗam. ⁴¹Ammaa komiwal ngal fiyi moɓde njaareendi nder ndiyam, hoore maagal nufi, ngal darii ɗon. Geelooɗi ndiyam ngaɗi ka piyuki gaɗa maagal haa ngal pusi.

⁴²Sooji’en wonɓe nder maagal ciryii dabare no ɓe mbardata curaaɓe wonɓe nder komiwal ngal, ngam to’ goɗɗo nder maɓɓe yinoo daɗa. ⁴³Ammaa nde mawɗo sooji’en on e yiɗi hisnuki Bulus, o haɗiɓe waɗuki ko ɓe ciryii, o wi’i bawɓe ndiyam arta nattuki nder maajam, mburtoo. ⁴⁴Nden horiiɓe boo mbaɗɗoo leɗɗe komiwal ngal e pecce maagal. Non min fuu min ngaɗi min mburtii jam.

Bulus Nder Leydi Malta

¹Nde min kisi, min nani inde leydi ngondi caka ndiyam ndin e wi’ee Malta. ²Yimɓe leydi ndin njaɓɓiimin boɗɗum. Ɓe kuɓɓanimin hiite, ngam ndiyam e waɗa, nden e woodi peewol. ³Bulus hawriti leɗɗe e mo waɗaɗe nder hiite ngen, sey gulɗum hiite ngen wurtini mboodi nder maaje, ndi fe’’imo e jungo. ⁴Nde yimɓe ɓen ngi’i mboodi ndin e jogii jungo Bulus, ɓe mbi’i hakkunde maɓɓe, “Goonga neɗɗo o’o o gaɗoowo warhoore. Koo nde o hisii daga maayo, ammaa fuu e non allah meeɗen debbo taƴoowo kiita aldataamo e yonki.” ⁵Ammaa Bulus fiɗɗi mboodi ndin nder hiite ngen, o nanaayi nawɗum koo seɗɗa. ⁶E ɓe kammii jungo maako no ɓuutay, koo o yana ɗon e ɗon o maaya. Ammaa nde yawtii ɓe ngi’i walaa ko yanimo, ɓe ngayliti nyumol maɓɓe, ɓe mbi’i, “O’o, o allah feere!”

⁷Haade wigeere nden e woodi gese mawɗo leydi ndin, bi’eteeɗo Fubiliyus. O jaɓɓiimin boɗɗum, o jippinimin to wuro maako balɗe tati. ⁸Nyaako maako e fukkii fiida e jonte kalluɗe e doggol reedu. Bulus yahi to maako, yowi juuɗe muuɗum dow maako, waɗanimo do’aare, o yamɗiti. ⁹Gaɗa maajum, nyawɓe horiiɓe nder leydi ndin ngari to Bulus, o yamɗitiniɓe. ¹⁰Ɓe mawninimin naa’ seɗɗa. Nde min ngari dilluki, ɓe kokkimin ko min ngiɗi fuu ngam yaadu.

Yaadu Bulus Daga Malta Yaaki Rooma

¹¹Gaɗa lebbi tati, min natti nder komiwal ƴiwoyngal Alijandiiriya noddirteengal Worɓe Ciwtaaɓe duumungal nder leydi Malta, min ndilli. ¹²Min njottii gariiri bi’eteendi Sirakus, min ngaɗi balɗe tati ton. ¹³Daga ɗon min natti komiwal, min pilii haa min njottii gariiri Rigiyum. Nde fini hendu fombina fuɗɗi wisuki. Nder balɗe ɗiɗi min ngari gariiri Futiyooli. ¹⁴Min tawi tokkuɓe Yeesu ton. Ɓe toriimin min njooɗoo to maɓɓe yontoore go’o. Nden min njottoyii gariiri Rooma. ¹⁵Nde tokkuɓe Yeesu wonɓe Rooma nani habaru garol amin, ɓe njahi Luumo Aafiyus e wonde wigeere bi’eteende Gure Hoɓɓe Tati ngam jaɓɓaakimin. Nde Bulus yi’iɓe, o yetti Allah, ɓernde maako sembiɗi.

Wa’aju Bulus Nder Gariiri Rooma

¹⁶Nde min ngari gariiri Rooma, ɗum ali Bulus jippii nder wuro ngo ɗum yoɓata ɗum waala, kanko e soojiijo deenayɗomo.

¹⁷Balɗe tati gaɗa min ngarii, Bulus noddi mawɓe Yahuudanko’en. Nde ɓe kawriti, o wi’iɓe, “Bandiraaɓe! Koo nde mi waɗanaayi yimɓe meeɗen ko haanaayi, mi wonnaayi ndonuuji maama’en meeɗen, ammaa mi nangaama e Urucaliima, mi waɗaama nder juuɗe Roomanko’en. ¹⁸Ɓe ƴamiyam ko ngaɗumi. Ɓe tawii mi waɗaayi goɗɗum ko hewti mi waree, ngam non ɓe ngiɗi yoofukiyam. ¹⁹Ammaa nde Yahuudanko’en gonɓe ɗon njaɓaayi mi yoofee, ɗum nangi mi toroo kiita am waddee to Kaysar, koo nde mi walaa ko ngullortoomi lenyol am.28.19: KL 25.11.²⁰Kanjum waɗi noddumi’on ngam mi yi’a’on, mi medda e mooɗon. Ngam kammunde Israa’iilanko’en kaɓɓiraami ɓoggi njamndi ɗi’i.”

²¹Yahuudanko’en ɓen mbi’imo, “Min keɓaayi ɗerewol daga leydi Yahuudiya kollayngolmin habaru maaɗa. Kadimaa boo walaa koo go’oto nder bandiraaɓe amin garɗo wi’imin habaru ɗum wooɗaa dow maaɗa. ²²Ammaa e min ngiɗi mbi’aamin nyumo maaɗa, ngam e min andi yimɓe koo toye e ngedda diina ka tokkuɗaa.”

²³Ɓe ndesi nyalnde nde ɓe co’’oytoo to maako. Nde nyalnde nden wari, yimɓe ɗuɗɓe ngari, kawriti to Bulus jippii. Ilaa subaka haa alaasara e mo wa’ajinanaɓe, e mo hokkaɓe habaru Laamu Allah. E mo hollaɓe habaru Yeesu nder Attawra e nder defte annabo’en ngam o fooɗaɓe ɓe tokka Yeesu. ²⁴Woɓɓe nder maɓɓe njaɓi ko o wi’i, woɓɓe boo njaɓaayi. ²⁵Ngam non ɓe ngeddootiri hakkunde maɓɓe, ɓe puɗɗi sankitaaki. Ammaa Bulus wi’iɓe, “Ruuhu Allah wi’ii goonga nde metani maama’en mooɗon daga honduko Annabi Icaaya, ²⁶o wi’i,

‘Yahu to yimɓe ɓe’e mbi’aaɓe:

Koo ndeye on nanay, ammaa on paamataa.

On ndaaray, ammaa on ngi’ataa.

²⁷Ngam ɓerɗe lenyol ngo’ol njoorii.

Ɓe cukkii noppi maɓɓe,

ɓe maɓɓii gite maɓɓe,

ngam to’ ɓe ngi’a e gite maɓɓe,

to’ noppi maɓɓe nana,

to’ ɓerɗe maɓɓe paama,

haa ɓe ngarta to am,

mi yamɗitinaɓe.’ ”28.26,27: Ica 6.9,10.

²⁸Bulus ɓeydi metuki, wi’i, “Sey paamon, Allah lildii kisndam muuɗum to yimɓe naa’ Yahuudanko’en. Kamɓe boo ɓe njaɓayɗum!” ²⁹[Nde Bulus wi’i non, Yahuudanko’en mburtii e ngeddootira hakkunde maɓɓe naa’ seɗɗa.]

³⁰Bulus boo jooɗii duuɓi ɗiɗi nder wuro ngo ɗum yoɓata ɗum waala. O yoɓani hoore maako. E mo jaɓɓoo koo moye garɗo to maako, ³¹e mo wa’ajinanaɓe habaru Laamu Allah, e mo ekkitinaɓe habaru Yeesu Almasiihu Joomiraawo e sembe, walaa kaɗuɗomo.