2 Timooti

Ɗerewol Ɗiɗaɓol Ngol Bulus Windani

Timooti

Habaru dow ɗerewol ngo’ol

Bulus lilaaɗo Yeesu Almasiihu windi ɗerewol ngo’ol nder hitaande 67 koo 68 A.D., waato duuɓi 67 koo 68 gaɗa danyngol Yeesu. Ɗerewol ngo’ol e saawi caawori ɗum Bulus hokki Timooti ngam o suka mo o huudata. Ko o ɓuri metuki woni dow munyal. O hokkii Timooti caawori o sembiɗiniimo o waɗa ka hokkuki habaru Yeesu e goonga. Nden o huwa kuugal maako ngal ekkitinki e wa’ajinki koo nder torra koo nder wanyeeki.

Bulus wagginii Timooti dow nattinki hoore maako nder geddi meereeji ɗi nafantaamo ngam ɗi mbonnay yimɓe nanooɓeɗi.

Nder ɗu’um fuu, Bulus siftoranii Timooti ekkitoo iri jonde maako, e ko o yiɗi waɗuki, e hoolaare maako, e no o yiɗiri yimɓe, e no o munyiri nder torra ka o natti nde yimɓe nganyimo.

Ko Woni Nder:

Kownol Bulus (1.1‑2)

Yettoore e sembiɗinki (1.3—2.13)

Hokkuki caawori e wagginki (2.14—4.5)

No Bulus wontindiri (4.6‑18)

Kownol cakitiingol (4.19‑22)

Kownol Bulus

¹Min Bulus mo Allah suɓi mi warta lilaaɗo Yeesu Almasiihu windi ɗerewol ngo’ol. Allah suɓiiyam ngam mi hokka habaru yonki ki ɗum waɗi alkawal heɓuki nder tokkuki Yeesu.

²E mi windanmaa ɗerewol ngo’ol Timooti, ɓiɗɗo am nder tokkuki Yeesu, mo ngiɗumi.

Allah Nyaako meeɗen e Yeesu Almasiihu Joomiraawo meeɗen barkiɗinmaa, yurminanmaa hokkumaa jam.1.2: KL 16.1.

Yettoore e Sembiɗinki

³E mi yetta Allah mo kuwanaymi e ɓernde lamnde, no maama’en am ngaɗi. E mi yettamo koo ngele carel ngel ngaɗanaymaami do’aare jemma e nyalawma. ⁴To mi siftorii gonɗi ɗi ndufuɗaa, sey mi nana mi haaɓii yiikima ngam mi nana belɗum ɗuɗɗum. ⁵Mi siftorii no kooloriɗaa Yeesu e ɓernde go’o, non no maama maaɗa Looyis1.5: Looyis on o debbo. e maduujo maaɗa Yunis kooloriimo ɓernde go’o, nden jooni boo mi tabbitinii an maa a hoolakemo non.1.5: KL 16.1.⁶Ngam non e mi toromaa, ɓeydu huutirki dokkal ngal Allah hokkumaa carel ko njowanmaami juuɗe. ⁷Ngam Joomiraawo hokkaayi’en ngikku kulol, ammaa o hokkii’en ngikku yidde e bawɗe e suruki ko’e meeɗen.

⁸Ngam maajum taa’ semtu hokkuki yimɓe habaru Joomiraawo meeɗen, taa’ boo semtam min maɓɓaaɗo ngam tokkuki Yeesu. Ammaa en njardu torra hokkuki habaru Yeesu nder bawɗe Allah. ⁹Kanko hisni’en, noddi’en ngam ngarten yimɓe maako kuwen kuugal maako. O waɗu non naa’ ngam goɗɗum boɗɗum ɗum ngaɗɗen, ammaa non o yiɗiri fii ɗum waɗoroo e yidde nde o holli’en nder Yeesu Almasiihu ko duuniyaaru tagee. ¹⁰Jooni boo o wanginanii’en yidde nden barka Kisnoowo meeɗen Yeesu Almasiihu, gartirɗo sembe mayde meere. Kanko holli’en laawol ngol tokketen kisen keɓen yonki ki re’ataa barka Habaru Belɗum.

¹¹Ngam hokkuki Habaru Belɗum ɗu’um, Allah wartiriyam ga’ajinoowo e lilaaɗo e ekkitinoowo.1.11: 1Tim 2.7.¹²Kanjum waɗi e mi yara bone ɗu’um niini, ammaa fuu e non mi semtaayi ngam e mi andi mo kooliimi. Mi tabbitinii o waaway reenuki ko o hokkiyam yaaki Nyalnde Jaango. ¹³Ko ekkitinmaami ɗum goonga. Jogaɗum boɗɗum, tokkuɗum e yidde nde keɓɗen nder hoolaaki Yeesu Almasiihu. ¹⁴Joga habaru goonga boɗɗum ɗum Ruuhu Allah gonɗum nder meeɗen hokkumaa.

¹⁵A andi koo moye gonɗo nder leyɗe Aasiya wanyiiyam, nder maɓɓe haa e Fayjelus e Hamoojenis. ¹⁶Joomiraawo yurminana wuro Onesiforus ngam nde ɗuɗɗum e mo sembiɗinayam, o semtaayiyam nde ɗum maɓɓiyam nder suudu cural. ¹⁷Ko o yottii gariiri Rooma, o ɗaɓɓitiiyam naa’ seɗɗa naaki o heɓtiyam. ¹⁸Joomiraawo meeɗen yurminanamo Nyalnde Jaango. A andi boɗɗum no o walliriyam nder gariiri Aafisa.

Soojiijo Yeesu Almasiihu Boɗɗo

¹An, ɓiɗɗo am Timooti, sembuɗu nder barka gonɗum nder sumpootirki e Yeesu Almasiihu. ²Ko nanɗaa mi ekkitinii yeeso ceydu’en ɗuɗɓe, ekkitinɗum yimɓe ɓe goonga, baawayɓe ekkitinaɗum woɓɓe.

³Munyu nder torra ka njareten bo soojiijo Yeesu Almasiihu boɗɗo. ⁴Walaa soojiijo nattinayɗo hoore muuɗum nder wongal kuugal feere, ngam ko o yiɗi woni o welnana mawɗo maako ɓernde. ⁵Walaa keɓoowo dokkal nder fijo to o tokkaayi dooka fijo ngon. ⁶Demoowo fijo walaa, kanko haani arta heɓuki ko remaa. ⁷Nyumu dow ko mbiimi, ngam Joomiraawo hokkete faamu nder koo ɗume.

⁸Siftor Yeesu Almasiihu. O ummake daga mayde, o warii daga lenyol Dawda, non no nga’ajinirmi. ⁹Kanjum waɗi torrotoomi jooni e mi haɓɓiraa ɓoggi njamndi bo gujjo calorɗo, ammaa Wolde Allah haɓɓaaki. ¹⁰Ngam maajum mi munyii nder koo ɗume ngam yimɓe ɓe Allah suɓi, ngam kamɓe maa ɓe keɓa kisndam to Yeesu Almasiihu, hawti e mangu tabbitayɗum. ¹¹Haala ka’a ɗum goonga:

“To en maydii e Yeesu,

en njooɗodoto e maako.

¹²To en munyii,

en laamodoto e maako.

To en nganyiimo,

kanko maa o wanyay’en.2.12: Maat 10.33; Luk 12.9.

¹³To en ngaɗantaa Yeesu ko haani,

kanko o waɗay ka waɗuki ko haani,

ngam o waawataa wanyuki hoore maako.”

Kuwoowo Mo Allah Jaɓi

¹⁴Waɗu ka siftorankiɓe fuu fii ɗu’um, wagginɓe yeeso Allah ɓe ngoɗɗitoo yeddootirki dow boliiɗe, ngam walaa ko ɗum nafi, sey ni ɗum wonna nanooɓe. ¹⁵Waɗu ko mbaawataa waɗuki ngam ngartiraa hoore maaɗa ko jaɓetee to Allah, kuwoowo mo nanataa cemtuɗum, ekkitinoowo wolde goonga no nde wontindiri. ¹⁶Woɗɗita haala meereha ka walaa kulol Allah, ngam ka waɗay yimɓe ɓeyda woɗɗitaaki Allah. ¹⁷Haala maɓɓe sankitoto no putte nyaamirta ɓandu. Nder maɓɓe e woodi Himeeniyus e Filetus, ¹⁸aluɓe tokkuki goonga e mbi’a ummaaki mayɓe yaadake ƴaɓɓake. E ɓe majjina woɓɓe kooliiɓe Yeesu. ¹⁹Fuu e non, ko Allah tiggi e ɗum darii boɗɗum. Dow maajum ɗum windi wiiki, “Joomiraawo meeɗen e andi ɓe muuɗum,” nden, “Koo moye bi’oowo e tokka Joomiraawo meeɗen doole o ala waɗuki ko wooɗaa.”2.19: Lim 16.5.

²⁰Nder wuro mango naa’ tummuɗe ɗe ɗum waɗiri jiinaari e ajurfaari tan ngoni nder, ammaa e woodi tummuɗe gaɗiraaɗe leɗɗe e loope kadin. Goɗɗe e kuutiree ngam humto, nden goɗɗe ngam koo ndeye. ²¹Non maa to neɗɗo alii waɗuki ko wooɗaa, o wartay kuutirteeɗo ngam fii boɗɗum. Jeyɗomo suɓaymo wartiramo neɗɗo mo o huutirta, ciryiiɗo ngam huwa koo iri ngale kuugal bongal. ²²Doggu suuno ngo wooɗaa ngo sukaaku, waɗu ko mbaawataa waɗuki tokkaa aadilaaku, e hoolaaki Yeesu, e yidde, e jonde jam, hawti e yimɓe tokkooɓe Joomiraawo e ɓernde lamnde. ²³Taa’ nattin hoore maaɗa nder geddi meereeji ɗi ngalaa hoore, ngam a andi e ɗi ngadda hawre. ²⁴Doole to’ kuwanoowo Joomiraawo meeɗen warta giɗɗo hawre, ammaa o warta gaɗanoowo yimɓe ko wooɗi, bawɗo ekkitinki, gooduɗo munyal. ²⁵O warta pamtinoowo geddooɓe ekkitinol maako nder hakkiilo. Ɗum gaɗotooɗum Allah waɗa ɓe tuuba, ɓe paama goonga, ²⁶ɓe coptoo tarkowol Ceyɗan nangungolɓe wartiriɓe gaɗooɓe ko o yiɗi.

Balɗe Re’uki Duuniyaaru

¹Ammaa faamu ɗu’um, to re’uki duuniyaaru ɓadake, ɗum waɗay carel caɗungel. ²Yimɓe ngartay giɗuɓe ko’e maɓɓe, gooduɓe yidde ceede, mantooɓe ko’e maɓɓe, mawninooɓe hoore, giɗuɓe huɗuki, ɓe mawnintaa danyooɓe maɓɓe, ɓe ngettataa, ɓe ngartay ɓe cenaaki. ³Ɓe ngartay ɓe ngalaa yidde, ɓe njaafataako, metooɓe haalaaji kalluɗi dow woɓɓe, ɓe curataa ko’e maɓɓe, gooduɓe halleende, ganyooɓe ko wooɗi. ⁴Ɓe ngartay nyaamooɓe amaana, ɓe ngalaa hakkiilo, ngi’ooɓe ko’e maɓɓe ɓe ɓurii koo moye, ɓurɓe yiɗuki nanki belɗum dow yiɗuki Allah. ⁵Ɓe kollay bo ɓe tokkuɓe Allah, ammaa ɓe nganya bawɗe maako. Woɗɗita iri yimɓe ɓen ɗon. ⁶Ngam nder maɓɓe e woodi nattooɓe gure e majjina rewɓe ɓe ngalaa faamu, ɓe hakke nyo’’i, ɓe suuno feere‑feere laamii. ⁷Ɓen ɗon rewɓe koo ndeye e ɓe ekkitoo, ammaa ɓe mbaawataa heɓtuki goonga. ⁸Non no Jenis e Jambiras nganyiri ko Muusa wi’i, non yimɓe ɓen nganyirta goonga. Nyumo maɓɓe ngo kallungo, hoolaare maɓɓe wartii lallunde.3.8: Wur 7.11.⁹Ammaa ɓe ngoɗɗintaa nder majjinki yimɓe, ngam koo moye anditay ciya hakkiilo maɓɓe non no ɗum anditiri Jenis e Jambiras.

Wagginol Bulus Cakitiingol

¹⁰Ammaa an, Timooti, a andi ekkitinol am, e ngikku am, e ko ngiɗumi waɗuki nder jonde am, e no kooloriimi Yeesu, e munyal am, e yidde am, e munyal am nder torra, ¹¹e bone ɗum um hokkiyam, e torraaji ɗi njarmi, e ko heɓiyam e Antaakiya e Ikooniya e Listira. Ammaa fuu e non, Joomiraawo hisniiyam nder torraaji ɗin fuu.3.11: KL 13.14‑52; KL 14.1‑7; KL 14.8‑20.¹²Goonga koo moye giɗɗo waɗa jonde iri nde Allah yiɗi nder tokkuki Yeesu Almasiihu, o yaray bone. ¹³Yimɓe kalluɓe e munaafuki’en ɓe ɓeyday halleende maɓɓe ɓe ngaɗay ka majjinki yimɓe, kamɓe maa woɓɓe e majjinaɓe. ¹⁴Ammaa an waɗu ka waɗuki fii boɗɗum ɗum ekkitiɗaa ɗum tabbitinɗaa goonga maajum, ngam a andi yimɓe ekkitinɓema. ¹⁵A andi daga a sukayel pamarel anduɗaa defte ceniiɗe, baawayɗe kollumaa laawol kisndam barka hoolaaki Yeesu Almasiihu. ¹⁶Fuu aayaaje gonɗe nder Deftere Ceniinde ɗum foofaango Allah. Ɗum huutirayɗe ngam ekkitinki, e wagginki, e holluki yimɓe goonga to ɓe mboofii, e ekkitinki ko Allah yiɗi. ¹⁷Ɗe mballay kuwanoowo Allah warta kuwoowo boɗɗo ciryiiɗo ngam huwuki koo iri ngale kuugal bongal.

¹E mi wagginmaa yeeso Allah e Yeesu Almasiihu gaɗanoowo ɓe yonki e mayɓe kiita. Ngam so’’oyaaki maako duuniyaaru e laamu maako, e mi wi’umaa, ²wa’ajin Wolde Allah, waɗu ka wa’ajinkinde e carel ngel ngiɗɗaa e carel ngel a yiɗaa. To yimɓe ngaɗii ko wooɗaa, wi’uɓeka, wagginɓe, sembiɗinɓe, waadu munyal e maɓɓe, ngaɗaa ka ekkitinkiɓe. ³Ngam carel e wara ngel yimɓe nganyata ekkitinol goonga, ɓe tokka ko welnantaɓe ɓerɗe, ɓe tokka moodiɓɓe bi’ooɓeɓe ko ɓe ngiɗi nanki. ⁴Yimɓe nganyay nanki ekkitinol goonga, ɓe kettindanoo habaruuji fewre. ⁵Ammaa an, suru hoore maaɗa koo ndeye, munyu nder torra ka njarataa, huwu kuugal wa’ajinki, waɗu fuu kuugal ngal Allah hokkumaa boɗɗum.

⁶Yonki am e kuugal am waroyii re’uki. Carel waɗii ngel alaymi duuniyaaru ndu’u. ⁷Mi waɗii ko mbaawaymi waɗuki nder kuugal ngal Yeesu hokkiyam, mi yottiniingal, mi alaayi hoolaakimo. ⁸Jooni giifol e ton heɗiiyam, ngol ɗum hokkata gaɗuɓe jonde bonde, ngol Joomiraawo gaɗoowo kiita goonga hokkatayam Nyalnde Jaango. Naa’ min tan, ammaa fuu giɗɓe yiiki gartol maako.

Boliiɗe Cakitiiɗe

⁹Waɗu ko mbaawataa waɗuki ngaraa to am nder yawɗaare. ¹⁰Dimas sendirii e am ngam yidde fii duuniyaaru ndu’u, o dillii Tasaloonika. Kirijen boo dillii Galaatiya, Tiitus kadimaa dillii Dalmaatiya.4.10: Kol 4.14; Filim 24; 2Kor 8.23; Gal 2.3; Tiit 1.4.¹¹Luka tan wondi e am ɗo’o. Ɗaɓɓutu Markus ngardaa e maako, ngam o waaway wallukiyam nder kuugal am.4.11: Kol 4.14; Filim 24; KL 12.12,25; 13.13; 15.37‑39; Kol 4.10; Filim 24.¹²Mi lilii Tiikikus to gariiri Aafisa.4.12: KL 20.4; Aaf 6.21,22; Kol 4.7,8.¹³Taa waray, ngardanaayam e cuddaari am ndi ndesunoomi to wuro Kaabus to gariiri Tooruwas, ɗonmaa e defte am; ko ɓuri maa, gaɗiraaɗe lare.4.13: KL 20.6.

¹⁴Alijanda ba’illo4.14: Waato bayillo. ajurfaari hallaniiyam naa’ seɗɗa. Joomiraawo waatanaymo ko o waɗi.4.14: 1Tim 1.20; Jab 62.12; Room 2.6.¹⁵An maa faamanmo boɗɗum, ngam o wanyii ekkitinol meeɗen naa’ seɗɗa. ¹⁶Nyalnde arandeere nde ndariimi yeeso kiita e Rooma ngam mi wurtina hoore am, walaa balluɗoyam. Koo moye sendirii e am. E mi waɗa do’aare to’ Allah nangaɓe dow ko ɓe ngaɗi. ¹⁷Ammaa Joomiraawo walliiyam sembiɗiniiyam ngam mi wa’ajina fuu wolde maako ngam yimɓe naa’ Yahuudanko’en fuu nana. O hisniiyam daga mayde no ɗum hisnirta neɗɗo daga honduko sembindu. ¹⁸Joomiraawo wurtinayyam daga koo iri ɗume fii kalluɗum, o hisnayyam ngam o nattinayam wuro maako ton dow. Mangu tabbita to maako haa abadaa abadin. Aamin.

Kownol Cakitiingol

¹⁹Kownanaayam Biriskila e Akiila e iyaalu Onesiforus.4.19: KL 18.2; 2Tim 1.16,17.²⁰Erastus darake e gariiri Korinti. Turoofimus boo, mi aliimo e gariiri Militus o yamɗaa.4.20: KL 19.22; Room 16.23; KL 20.4; 21.29.²¹Waɗu ko mbaawataa waɗuki ngaraa ɗo’o ko ndungu wara.

Yubulus, e Fuden, e Laynus, e Kalawdiya, e fuu tokkuɓe Yeesu gonɓe ɗo’o e ɓe kownumaa.

²²Joomiraawo barkiɗinmaa Timooti, barkiɗina fuu ɓe ngonduɗaa.