2 Biiturus

Ɗerewol

Biiturus

Ɗiɗaɓol

Habaru dow ɗerewol ngo’ol

Biiturus lilaaɗo Yeesu windi ɗerewol ngo’ol hakkunde duuɓi 65‑68 A.D., waato duuɓi 65‑68 gaɗa danyngol Yeesu. O windungol ngam o ekkita tokkuɓe Yeesu no ɓe andirta moodiɓɓe fewooɓe, e no ɓe andirta kalluɓe nattuɓe nder maɓɓe. Nden o sembiɗinii tokkuɓe Yeesu dow hoolaare maɓɓe, e no haani ɓe njooɗoroo.

Ko Woni Nder:

Kownol Biiturus (1.1‑2)

Ekkitinki waɗuki ngikku boɗɗum (1.3‑21)

Moodiɓɓe fewre (2.1‑22)

Alkawal wartoyki Yeesu (3.1‑18)

¹Min, Siiman Biiturus, windi ɗerewol ngo’ol. Mi maccuɗo Yeesu Almasiihu lilaaɗo maako.

E mi windana keɓuɓe hoolaare bonde bo nde amin laawol aadilaaku Allah meeɗen Kisnoowo meeɗen Yeesu Almasiihu:

²Allah ɓeyda barkiɗinki’on hokka’on jam laawol andukimo, kanko e Yeesu Joomiraawo meeɗen.

Jonde Tokkuɓe Yeesu

³Allah nder bawɗe muuɗum hokkii’en fuu ko haani ngam waɗuki jonde kulol maako. O hokkii’enɗum ngam en andi Yeesu Almasiihu nodduɗo’en barka teddungal maako e ngikku maako boɗɗum. ⁴Barka fuu fii ɗu’um Allah waɗanii’en alkawal mangal bongal, ngam keɓen ngikku iri ɗum maako, nden keɓen ndaɗen halleende gonde nder duuniyaaru nde suuno kallungo waddata. ⁵Ngam non, ngaɗee ko mbaawoton waɗuki ɓeydanon hoolaare mooɗon ngikku boɗɗum, ɓeydanon ngikku ɗum andal. ⁶Nden ɓeydanee andal mooɗon suruki hoore, ɓeydanon suruki hoore mooɗon munyal, ɓeydanon munyal mooɗon kulol Allah. ⁷Kadimaa ɓeydanee kulol Allah yidde tokkuɓe Yeesu, nden ɓeydanon yidde nden yidde koo moye. ⁸To on ngoodi iri ɗu’um ngikku naa’ seɗɗa, ɗum haɗay’on ngarton ɓe ɓerɗe baatuɗe tampuɓe nder anduki Yeesu Almasiihu Joomiraawo meeɗen. ⁹Ngam fuu dulluɗo iri ngikku ɗum ɗon wartii bumɗo o yi’ataa goɗɗum daga to woɗɗi, nden o yejjitii o lootaama daga hakke maako ɗum ndenno.

¹⁰Ngam non, bandiraaɓe, ngaɗee ko mbaawoton waɗuki tabbitinon noddol e cuɓol ngol Allah waɗani’on. To on ngaɗii non, on njanataa. ¹¹Non ɗum jaɓɓortoo’on jaɓɓaaki boɗki nder laamu tabitayɗum ɗum Joomiraawo meeɗen Kisnoowo meeɗen Yeesu Almasiihu.

¹²Ngam non, mi waɗay ka siftoranki’on fuu fii ɗu’um, koo nde on njaadake on andiiɗum, on cembiɗii nder goonga ka njaɓuɗon. ¹³E yiiki am e haani, to ni e mi woodi yonki, mi waɗa ka siftoranki’onɗum. ¹⁴Ngam e mi andi balɗe am nder duuniyaaru ɓadake nde’a, non no Yeesu Almasiihu Joomiraawo meeɗen holliyam. ¹⁵Mi waɗay ko mbaawaymi waɗuki mi yi’a on njogake fii ɗu’um nder ɓerɗe mooɗon koo ngele carel gaɗa mi alii duuniyaaru ndu’u.

Giiɓe Mangu Almasiihu

¹⁶Ngam carel ko min kokki’on habaru bawɗe Yeesu Almasiihu Joomiraawo meeɗen e garol maako, naa’ habaruuji ɗi ɗum siryii e ƴoyre min tokki. Ammaa min ngi’ii mangu maako e gite amin. ¹⁷Ngam carel ngel Allah Nyaako Mo Dow hokkimo mangu e teddungal, hononde ƴiwoyii ton dow daga to Allah on Joomu Mangu nde wi’i, “O’o woni Ɓiɗɗo am mo ngiɗumi. E mi nana belɗum maako naa’ seɗɗa.” ¹⁸Min nanii hononde nden daga dow, carel ngel min ngondi e maako dow hocceere ceniinde.1.17,18: Maat 17.1‑5; Mar 9.2‑7; Luk 9.28‑35.

¹⁹Fuu fii ɗu’um waɗii en ɓeydii tabbitinki ko annabo’en mbi’i ɗum goonga. On ngaɗay boɗɗum to on ngaɗii hakkiilo dow annabaaku ɗum. Ngam annabaaku ɗum e ɗum nandi e fitilaaru yeynotoondu nder nyiwre haa weeta, jayngol hoodere subaka1.19: Bannye Yeesu Almasiihu e noddiree Hoodere Subaka. yeynoo nder ɓerɗe mooɗon. ²⁰Ammaa arande e haani paamon wiiki, walaa annabaaku gonɗum nder Deftere Ceniinde ɗum um waawata wurtinki ma’ana maajum e faamu neɗɗo. ²¹Ngam walaa annabaaku meeɗuɗum warki daga nyumol neɗɗo. Ammaa Ruuhu Allah holliɓe ɓe mbi’a ko Allah wi’iɓe.

Moodiɓɓe Fewre

¹Ammaa ndenno annabo’en fewre nattii nder yimɓe Joomiraawo. Non moodiɓɓe fewre nattirta nder mooɗon. Ɓe ngadday wongol ekkitinol nder mooɗon e suuɗe pooɗanayngol’on halkere, haa maa ɓe mbi’a ɓe andaa Joomiraawo rimɗinɗoɓe. Non ɓe pooɗiranta ko’e maɓɓe halkere jawnde. ²Yimɓe ɗuɗɓe tokkay ngikku maɓɓe kalluɗum. Ngam ko ɓe ngaɗata ɗum metay haalaaji kalluɗi dow laawol goonga. ³Kamɓe ceede ɓe ngiɗi. Ngam non ɓe majjinay’on e metemeteeji fewre ngam ɓeydaari ko’e maɓɓe. Ammaa daga ndenno ɗum siryake taƴankiɓe kiita, halkere maɓɓe e ɗon heɗiiɓe.

⁴Koo malaa’ika’en, Allah alaayiɓe nde ɓe ngaɗi hakke, ammaa o waɗiɓe nder wuro hiite nder gayɗe lugguɗe gooduɗe nyiwre ɓaleere ngam ɗum suraɓe naa Nyalnde Kiita. ⁵Nden e jaamanu Nuhu, Allah alaayi yimɓe ɓe kulataamo, ammaa o halkiriɓe ndiyam tufaana. Nuhu gaɗoowo wa’aju aadilaaku tan o hisni hawti e woɓɓe njoweeɗiɗo.2.5: Fuɗ 6.1—7.24.⁶Allah boo taƴanii gariije Sodom e Gomoora kiita halkuki. O halkiriiɗe hiite, o wartirii non misaalu ko o waɗanta yimɓe ɓe kulataamo.2.6: Fuɗ 19.24.⁷O hisnii Luutu aadiliijo gannuɗo e kuuɗe kalluɗe ɗe yimɓe kalluɓe ngaɗata.2.7: Fuɗ 19.1‑16.⁸Luutu o aadiliijo, e mo jooɗii nder maɓɓe. Koo ndeye e mo wanni ngam e mo yi’a kuuɗe kalluɗe ɗe ɓe ngaɗata. ⁹Fuu fii ɗu’um hollii’en Joomiraawo e andi no hisnirta kulooɓemo daga torraaji, e no o waɗata ka torrirki kalluɓe haa o hiitooɓe Nyalnde Jaango. ¹⁰Tokkuɓe suuno ɓalli maɓɓe nganyuɓe laamu, kamɓe o ɓurata taƴanki kiita kalluka.

Ɓen ɗon moodiɓɓe fewre ɓe cemtataa koo seɗɗa, ɓe mawninooɓe ko’e maɓɓe. Ɓe kulataa metuki haalaaji kalluɗi dow gooduɓe teddungal gonɓe dow. ¹¹Ammaa malaa’ika’en, koo nde ɓe ɓurii ɓe’e moodiɓɓe fewre bawɗe e laamu, ɓe ngullirtaa ɓe’e gooduɓe teddungal haalaaji kalluɗi yeeso Joomiraawo. ¹²Ammaa moodiɓɓe fewre ɓe’e e ɓe meta haalaaji kalluɗi dow koo ɗume ɗum ɓe paamaayi. E ɓe ngoodi ngikku bo marle ladde dimaaɗe ngam nangee mbaree. Ɓe tokkooɓe ko suuno ɓalli maɓɓe ngiɗi. Ɗum halkayɓe no ɗum halkirta marle ladde. ¹³Ɗum waatanayɓe e torra ngam ɓe torrii woɓɓe. Ko welnantaɓe ɓernde woni ɓe ngaɗa koo ɗume ko ɓalli maɓɓe ngiɗi caka nyalawma. Koo ngele carel ngel ɓe nyamdata nyamndu e mooɗon e ɓe ngaɗa ko ɓe ngiɗi waɗuki, e ɓe cemtina’on. ¹⁴Koo ndeye ɗaɓɓutuki rewɓe woni nyumo maɓɓe. Ɓe comataa waɗuki hakke. E ɓe majjina ɓe cembiɗaa nder tokkuki Yeesu. Ɓe ekkitini ɓerɗe maɓɓe yidde ceede. Allah boo laaniiɓe. ¹⁵Ɓe alii laawol goonga, ɓe majjii, ɓe tokkii laawol Bala’amu, ɓiɗɗo Beeyor, giɗɗo waɗuki ko wooɗaa ngam heɓuki ceede. ¹⁶Ammaa ɗum haɓaniimo dow ko wooɗaa ɗum o waɗata. Mbabba maako metaniimo e hononde iri nde neɗɗo, nga haɗimo waɗuki haaŋoore.2.15,16: Lim 22.4‑35.

¹⁷Ɓen ɗon yimɓe e ɓe nandi e canɗi jooruɗi, e ɓe nandi e duule ɗe hendu hocci. Allah siryanakeɓe to ɓe njooɗotoo nder nyiwre kallunde, ¹⁸ngam e ɓe mawnina ko’e maɓɓe e metemeteeji meereeji. E ɓe kuutira suuno ɓalli ngam ɓe pooɗoya hakkiilo yimɓe soɓtiiɓe ko neeɓaayi daga nder yimɓe jooɗiiɓe nder hakke. ¹⁹E ɓe ngaɗanaɓe alkawal rimɗineeki, ammaa kamɓe e ko’e maɓɓe ɓe maccuɓe hakke, ngam neɗɗo o maccuɗo koo ɗume keɓuɗum jaalorgal dow maako. ²⁰To yimɓe kisii daga kuuɗe kalluɗe ɗe duuniyaaru ngam ɓe andii Yeesu Almasiihu Joomiraawo meeɗen e Kisnoowo meeɗen, nden daga gaɗa ɓe co’’ii ɓe natti iri kuuɗe kalluɗe ɗen ɗon, haa ɗe njarii ko’e maɓɓe, re’irde jonde maɓɓe ɓuray fuɗɗoode maɓɓe halluki. ²¹Ngam ɗum ɓuraniiɓe daa ɓe meeɗaayi anduki laawol aadilaaku e dow gaɗa ɓe andiingol nden ɓe co’’ii gaɗa, ɓe ali tokkuki dooka ɗum ɗon ceniiɗum ɗum um hokkiɓe. ²²Ko ɓe ngaɗi ɗum yaadii e haala biika, “Kutiiru tuutii so’’ake tahi turre muuɗum,” nden e haala biika, “Aladeeru ndu ɗum looti so’’ake nder loope nefniiɗe.”2.22: Wag 26.11.

Alkawal Wartoyki Yeesu

¹Onon ɓe ngiɗumi, ngo’ol woni ɗerewol am ɗiɗaɓol ngol mbindanmi’on. Nder ɗereeji am ɗi fuu ɗiɗi mi siftoranii’on ko anduɗon ngam nyumooji mooɗon ngarta laɓɗi. ²E mi yiɗi ciftoron e ko annabo’en Allah mbi’unoo ndenno, e ko Joomiraawo meeɗen Kisnoowo meeɗen wi’i ɗum waɗa daga konduɗe lilaaɓe maako ɓe o liloyi to mooɗon. ³Arande doole andon ɗu’um, nder balɗe re’uki duuniyaaru woɓɓe yimɓe ngaray njukkita’on, tokkooɓe suuno maɓɓe kallungo.3.3: Yahu 18.⁴E ɓe mbi’a, “Naa’ Yeesu waɗanii’on alkawal wiiki o wartay? Too, to o woni? Ngam daga carel ngel maama’en meeɗen maayi, koo ɗume e yaha no wontindiri daga fuɗɗoode duuniyaaru.” ⁵Wi’ooɓe non e meere ɓe nganyi faamuki wiiki ndenno Allah tagirii dow e wolde muuɗum. O wurtini leydi daga ndiyam, o filniriindi ndiyam.3.5: Fuɗ 1.6‑9.⁶E ndiyam ɗam o maɓɓiri duuniyaaru ndenno, o halkindu.3.6: Fuɗ 7.11.⁷Ammaa Wolde maako jogii dow e ley ɗum ngi’eten jooni ngam ɗum halkiree hiite. E mo jogiiɗum haa yaaki nyalnde nde o waɗanta ɓe kulataamo kiita o halkaɓe.

⁸Ammaa onon higooɓe am ɓe ngiɗumi, to’ on ngejjutu fii go’o, kanjum woni nyalnde go’o to Joomiraawo bo duuɓi 1,000 woni, nden duuɓi 1,000 bo nyalnde go’o woni.3.8: Jab 90.4.⁹Woɓɓe e mbi’a Joomiraawo neeɓay ko hebbina alkawal muuɗum. Naa’ ɗum non, ammaa munyal o waadata e mooɗon, ngam o yiɗaa koo moye halka, sey ni koo moye ala waɗuki hakke, tuuba.

¹⁰Ammaa nyalnde Joomiraawo waray bo gujjo. E carel ngel dow majjitay e hoolo cembingo. Nden fuu ko woni nder maajum halkiray e hiite. Duuniyaaru e ko woni nder mayru ɗum majjitay.3.10: Maat 24.43; Luk 12.39; 1Tas 5.2; WY 16.15.¹¹Nde koo ɗume halkiray niini, iri ɓeye yimɓe haani ngarton? E haani ngaɗon jonde ceniinde e jonde kulol Allah, ¹²on keɗoo warki nyalnde Allah. Ngaɗee ko mbaawoton waɗuki ngaɗon nyalnde nden wara jawɗum. Nder nyalnde nden ɗum halkiray dow e hiite, koo ɗume ko horii ɗum halkiray hiite. ¹³Ammaa enen en keɗii alkawal Allah, waato dow kesum e leydi keyri to aadilaaku jooɗii.3.13: Ica 65.17; 66.22; WY 21.1.

¹⁴Ngam non, onon ɓe ngiɗumi, nde on keɗii nden ɗon nyalnde, ngaɗee ko mbaawoton waɗuki njooɗooɗon jonde lamnde e aadilaaku yeeso Allah e ɓernde waltiinde. ¹⁵To’ on ngejjutu, Joomiraawo e munya ngam e mo yiɗi yimɓe kisa. Non maa higo meeɗen Bulus mo ngiɗɗen windani’on nder faamu ɗum Allah hokkimo. ¹⁶Koo ndeye e mo meta dow maajum nder ɗereeji maako. Nder ɗereeji ɗin e woodi fii caɗɗum faamuki. Woɓɓe ɓe ngalaa faamu, ɓe ɓerɗe ɗe ndaraaki to go’o e ngaylita ma’ana maajum non no ɓe ngaylitirta goɗɗe aayaaje nder Deftere Ceniinde. Waɗuki non e fooɗanaɓe halkere.

¹⁷Ngam non, onon ɓe ngiɗumi, nde on andi fii ɗu’um, paamanee yimɓe kalluɓe, to’ ekkitinol fewre maɓɓe hocca hakkiilo mooɗon njanon daga dow wigeere cembinde to ndariiɗon. ¹⁸Ammaa ɓeydee yidde e yurmeende e anduki Joomiraawo meeɗen Kisnoowo meeɗen Yeesu Almasiihu. Teddungal tabbita to maako jooni e haa abadaa! Aamin.