MARUK

MARUK

¹ Mo’omu moo furimaf fajakaaf futooŋumi mati Yensa Apakenaau Áamakau, Añiilau ati Atijamit. ² Nan man aboñaau Yesaaya aciikumi di búkaay yoola, “Ínje oomu níboñeul aboñaom man ayab fáculi, aate bee kajoonen buruŋi. ³ Furimaf fati an facibuloulomi di baŋaanab: Jijoonen buruŋab bee mati Akiiyaau, jílus buruŋ bajoone tul bee mati oo.” ⁴ Yaaya Átiigulenaau nápurumulomi di baŋaanab, man ammi di káriiŋeniil furimaf fati Atijamit nammi koote kátiiwoor kukat bálamuk majakutiil ban di kútiiguli mambi Atijamit abonket majakutiil. ⁵ Bukan kajuupoe kápurumulomi di kapanak kati Yúdea búrom, di ésukey yáamakey yati Yerusalem di kujawumi bee káyenten Yaaya. Di kufelumi úyegetiil man kuregumi wan kukammi wajakut ban Yaaya nátiiguleniimi di falaf fati Yorudan. ⁶ Yaaya nakaanomi wañ wajoonenimi ñátum bufal bati eñonkomma. Napiinoorumi ñátum di kabaŋ, ban narieri fábangund di múkum. ⁷ Nalakomi káriiŋeniil furimaf fati Atijamit, di aaney, “Pambaj aatumi ebil, oo afaŋaam kánkum, ínje iŋotut bee éñup bee efel unewaw wati usamataool. ⁸ Nítiiguleneuutiigulen ñátum di mumel, bare pánatiigulenumuul ñátum di Búyegetab Bátienaab.” ⁹ Funak fákon Yensa nápurulomi Nasaret yati Galili, tíariiŋulomi falaf fati Yorudan, boo Yaaya átiigulenoomi. ¹⁰ Nan Yensa alakomi épuruley di mumelam, yaŋ najukumi bukinab bajakaab man búwambuli, no’onu Búyegetab Bátienaab bulon di oo nan kálaabaan. ¹¹ Furim di fúpurulomi bukinab bajakaab, “Au eenomi Añoolom ati búsusom, ban mooli muyeanye máamak.” ¹² Yaŋ too galab Búyegetab Bátienaab di bukammi Yensa ajaw bee di baŋaanab. ¹³ Nalakobomi wáriiŋe kunak bukan kugaba, noo Seetaanaay elakomi eyinkooley. Sínukuruŋas sákooleniaas sombomi poop, bare simaleeka sati Atijamit di sibilumi sicookoorool man áliŋ. ¹⁴ Di múlamukaam, nan kukulumi Yaaya dán bukanak kukuleimi kuban, Yensa najawulomi bee di kapanak kati Galili, man alakomi káriiŋenak furimaf fajakaaf. ¹⁵ Nammi, “Nanan nírindiiŋ, ban jáyiaj jati Atijamit jíriiŋuloriiŋ. Jítiiwoor jikat bálamuk majakutam mooluul ban di jifium di furimaf fajakaaf.” ¹⁶ Funak fákon nan Yensa alakomi ejaay di kafintak kati Falaf fati Galili, najukumi Simon di atiool Anduru man kulakoe jaleeb di falaf, mati koo kuleeba. ¹⁷ Yensa naaniimi, “Jiriibenom, muyuul nan man jisofemi siwolas panikaanuul kuwonkena bukan bee di ínje!” ¹⁸ Yaŋ too galab di kukatulomi kuŋabiil palab man kuriiboomi. ¹⁹ Yensa narulenumi ejaay fácul jayiinkun di kafintak najukumi kutiaay kugaba kuceen, Yankuba di atiool Yohan, kuñiilak kati Jebede. Kulakoeenlako di busaanaiil man kommi di kágolulak kati kuŋabiil. ²⁰ Yaŋ too galab Yensa nawonkiimi, di kukatulobomi ampaiil Jebede di busaanaab di kurokooriil man kuriiboomi. ²¹ Yensa di kuriibaool di kujawumi bee di ésukey yati Kapaanaum. Koo di ériiŋey piyout ceb funakaf fati kálebienak di fúriiŋumi, najawumi dóo di fukobaf man alakomi kaliikitenak bukanak. ²² Bukanak di wáaloiimi man aliikitenemi eeno, mati naliikiteniimi di furimool fabaje fujuum di kánkum nan arunga, ban aanout nan kuliikitenaak kati sílingaas. ²³ Yaŋ too galab di bájudomi fukobaf fooliil ániine an bagun busofe. ²⁴ Nacibulomi fatiya, “Yensa ati Nasaret, waa numaŋumi di wúli? Mante nujawulojaw bee kákajenoli room? Nimammanj ai eenomi au, Álirooraau Ákonau ati Atijamit.” ²⁵ Yensa namakubomi man ammi, “Tunten! Púr di oo!” ²⁶ Bágunab di bukaanoomi kalelebenak ban di bukaawumi máamak man búpurumi di oo. ²⁷ Bukanak búrom di wáaloiimi, di kutaatumi kaceeŋoor man kommi, “Kurimak uke kaanoe buu? Kaliikitenak kunkul kubajoe! Namakumi ñátum di kurimak kabajumiñaa fujuum di kánkum nan arunga, hani úgunaw uyiiŋeooyiiŋ.” ²⁸ Mukaanaam mati Yensa di mujammomi galab di kapanak búrom kati Galili. ²⁹ Yaŋ too galab Yensa di kuriibaool Yankuba di Yohan di kúpurumi di fukobaf ban di kunokenumi di eluupey yati Simon di Anduru. ³⁰ Simon alolool anaaraau man afintoe eniilool man ébolie. Yensa yaŋ di ériiŋuley ceb bukanak di kuregoomi mati moola. ³¹ Yensa nalofoomi, nan asofumi kañenool man áyitenulool alako, káboliak kati eniiley di kurooŋenumi sii ban nacookooriimi wampi kuri. ³² Di káliim kukila, bala’ab di eloey, bukanak di kújeetumulumi káju’utumi búrom di kan úgun wookumi bati Yensa. ³³ Bukanak búrom kati ésukey kujojulomi tákon di butumab bati kalimbisak. ³⁴ Yensa nasontenumi kajuupoe kabajumi úsumut wanaamutaw, ban nakosoorumi úgun wajuupoe. Bare mati kumammanj ai eenomi oo, nalatumi esen buruŋ man úgunaw usanken. ³⁵ Bújomaraay pím fati kajomooraf, Yensa náyilaalimi bala’a bala’ab búteboul, ban nápur bee tan tunoore sii, too nalawumi. ³⁶ Di múlamukaam, Simon di kuceenak katooñoomi di kúpurumi eñesooley. ³⁷ Nan kujukoomi di kommi, “Anoosani oomu bo eñesiey.” ³⁸ Bare nalaañeniimi, “Wulaal ootaale ejaw bee sísuk saasu. Ínje neete káriiŋen furimaf fati Atijamit poop, mati moo nijawulojaw beet.” ³⁹ Najawumi banoosani di Galili man alakomi káriiŋen furimaf fati Atijamit di kukobak kooliil ban nakosoor kan úgun wookumi. ⁴⁰ Di bajumi ániinaau an kafaañak kusofe abilumi ban nákuntaajenumi di fáculey yati Yensa, di elawool karamben nammi, “Umaŋujaat, panuŋoolen utilulom.” ⁴¹ Yensa nabajumi káboteni di oo, nañuurumi kañenool man agoroomi. Nammi, “Nimammaŋ, tilulo.” ⁴² Yaŋ too galab kafaañak di kukatenoomi, natilulimi akoy. ⁴³ Yensa natonkoomi ban naanoomi ápuruto galab. ⁴⁴ Nan aregumomi aban, “Janten takum ureg hani an ákon. Bare jaw taac ban núyiisen fúkoi bee di ásimenaau ati Atijamit man ámeeloi. Jéetum búsimen man ásimen nan man aboñaau Muusa aregumi man anoosani afium mati nutilulitiluli ukoy.” ⁴⁵ Bare nápurulomi awuuj ban natooŋumi eregey bukan kajuupoe mati wabajo’oomi búrom. Moo mukammi man Yensa aŋoolenut anoken bee di ésuk ñaa nápurubomi ajaw bee tan tunoore sii, bare bukanak kúpureuupur banoosani bee ejukooley.

¹ Kunak kupinaay fácul nan Yensa abookomi bee Kapaanaum, di kujammomi mati Yensa oomu dó síndo’ool. ² Bukan kajuupoe di kujojumi tákon di kalimbisak dán ammi di kumeeŋenukomi tep manteer kúreaati, mati bukanak kumemmeeŋ bee mo di téeŋey yati fúlamutaf. Nalakomi káriiŋeniilak furimaf fajakaaf. ³ Di bajumi kúniine kubakiir katebulomi ániine abakoe di silaak. ⁴ Mati jameeŋey yati bukanak, manoosani, kuŋoolenutumi kúriiŋetumool alof bati Yensa. Di kúlumi kasondak fatiyenaay yati dán ammi. Nan kukammi mo’omu, di kúyuunuloomi di silaakas san afintomi. ⁵ Nan Yensa ajukumi kafiumak kati kúniinaak katebulomi, nammi ániinaau abakoaau, “Añoolom, majakuti mubonketibonket.” ⁶ Bare di bajumi kuliikitena bukaaku kati sílingaas kalakoeene to di kuceeŋooro di úyegetiil man kommi, ⁷ “Tíj! Kama wau kaane ániinaau o’omu nasankenumiñaa mo’omu? Moo ñíiñii! Ai aŋoolene abonket majakutam mati anau leejaat Atijamit cebool?” ⁸ Yensa namanjumi wan kulakomi kawoonoorak, ñaa naceeŋiimi, “Wau kaane di jiwoonoor mo’omu? ⁹ Wei ufaŋe man uhiilie man ireg ániinaau abakoaau majakutool mubonketibonket mba man iregool ayito, aŋar silaakool man ajaw? ¹⁰ Pániyiisuul mambi jimanj mati Añiilau ati anau nababaj kánkum di dúniyaay man abonket majakutam mati bukanak.” Yensa nammi ániinaau abakoaau, ¹¹ “Ínje eeni, yito, teb silaaki man ujaw bóot!” ¹² Nayitomi ajuum sem, naŋar silaakool ban nápurumi bee bóot fáculiil búrom. Kamaatumi búromiil di wáaloiimi, ñaa di kusalumi Atijamit mati mákalaam moola, di aaney, “Húm! Jaat nujujuk waaf wafaŋe kúko’oli!” ¹³ Yensa nalaañumi inki bee di kafintak kati falaf fati Galili. Jameeŋ yati bukan di ejojubomi di oo, ñaa nalakomi kaliikiteniilak. ¹⁴ Nan oo arulenumi ejaay, natookumi alagaau Lewi añiilau ati Alif man alakoe di furokool. Yensa naanoomi, “Riibenom.” Lewi nayitomi ariiboomi. ¹⁵ Nan Yensa di kuriibaool kulakomi furiaf síndeey yati Lewi. Di kamaatubomi kulaga basaaf kajuupoe di kasofutimi di waaf. Bukan kajuupoe kuceen poop di kunaamoorutomi. ¹⁶ Bare nan kuliikitena bukaaku kati sílingaas kammi di fujuumaf fati Kufarisaak kujukumi mati Yensa nalakolako furiaf di kasofutimi di waaf di kulaga basaaf, di kuceeŋumi kuriibaool, “Wau kaane naam di furi dákon di kulaga basaaf di kasofutimi di waaf?”?” ¹⁷ Nan Yensa ajammomi, naaniimi, “Bukan kájumi kuceeŋut asontena, bare káju’utumi ceb. Ínje ijawulout bee ewonk kajoonaak bare kasofutimi di waaf man kútiiwoor kukat bálamuk majakutam.” ¹⁸ Kuriibaak kati Yaaya di kati Kufarisaak di kulakomi ekaaney balatab. Funak fákon bukan kuceen di kubilumi bee di Yensa di kuceeŋoomi, “Wau kaane kuriibaak kati Yaaya di kati Kufarisaak di kukammi balatab, bare kooli koo kúkaaneriitubo?” ¹⁹ Yensa nalaañenumi, “Mante ati fuyabaf kupaalool pankuŋoolen kukaan balatab nan ati fuyabaf oo too di bukoo? Nan ati fuyabaf ammi di bukoo, moo leeŋoolen kaan. ²⁰ Bare kunakak pánkuriiŋ, nampi ati fuyabaf aŋarimi di bukoo, ñaa pankukaan balatab kunak kukila. ²¹ An átuutuleriit jipeket di kaloa kunkul man acik alook kéele. Akammojaat, jipeketaj panjitutuulo di kéelaak ban kajisak pankufaŋ man kúkalaae. ²² An áwuleneriit wayiney yunkul di ubaŋ wafanlene. Akammojaat, wayiney pánepambenuwo, ulee di wayiney, ulee di ubaŋaw. Bare wayiney yunkul eete éwuleni di ubaŋ wunkul.” ²³ Di funakaf fati kálebienak Yensa di kuriibaool balakoe ewuujey di ulaakaw wati mulukiinam. Nan kulakomi ejaay buruŋiil kuriibaool, di kutaatumi ewuutumo. ²⁴ Bare Kufarisaak di kuceeŋoomi, “Jiker, wau kaane man koom di ekaaney wan sílingaas sífirenumi di funakaf fati kálebienak?” ²⁵ Yensa naaniimi, “Mante jitamburerut jiliiken wan áyiau Dauda akaaneenumi, nan akila amaŋeenumi wan aate furi? Oo di kuriiboorool man kucaarete, ²⁶ man anokenumi di éguutey yati Atijamit man ayabulomi kúmbuurak káñiiaak kanenimi bújonlenab bati Atijamit. Mo’omu mubajomi nan Abiasar alakomi ásimenaau áamakau ati Atijamit. Sílingaas soololaal sífirenfiren man an ariko leejaat kúsimenaak kati Atijamit cebiil, bare Dauda nariri aban nasen kuriibaool poop.” ²⁷ Yensa poop naaniimi, “Funakaf fati kálebienak fujuumenijuumen mati anau, bare kaanut anau ajuumenumi mati funakaf fati kálebienak. ²⁸ Moo Añiilau ati anau eenomi arungaau ati hani mukaanaam mati funakaf fati kálebienak.”

¹ Yensa nalaañumi anokenumi di fukobaf ban nátookudomi ániine an kañenool kucetumi. ² Di bajumi bukan kuceen di kulakomi káninguloor Yensa, manteer panasontenool di funakaf fati kálebienak, mambi kutaakenool. ³ Yensa nammi ániinaau, “Bil, juum titoorey yati bukanak.” ⁴ Ban najonleniimi ban naceeŋiimi, “Waa sílingaas soololaal sisene buruŋ man ukaanaal di funakaf fati kálebienak? Buruŋ bee ekaan waaf wajake mba wajakut, kapaken an mba kápakenaati an?” Bare di kulatumi kalaañenak. ⁵ Yensa di yémool máamak nan ajikerumi álireniil, bare di yookenoomi máamak poop mati úyegetiil usasay. Nammi ániinaau, “Lanten kañeni.” Nalantenukomi war, di kukoyumi inki nan noo. ⁶ Yaŋ too galab Kufarisaak di kúpurumi di fukobaf tikumaloorumi di kuriiba kuceen kati Herod, mampi kubujoomi eeno. ⁷ Yensa di kuriibaool di kúpurumi kujaw bee di kafintak kati falaf, jameeŋ yati bukan di eriibooroomi. Bukoo kúpurumulomi di kapanak kati Galili di Yúdea, ⁸ Yerusalem, Idumea, kátipaak kaaku kati falaf fati Yorudan, kapanak kaŋomenumi sísukas sati Turo di Sidon. Bukan kajuupoe ko’oku kajawulomi bee ejuk Yensa mati kujameenjam wan alakomi ekaaney. ⁹ Yensa naregumi kuriibaool man kúŋarulool jisaana takum jameeŋey elitenool. ¹⁰ Mati nasonteneensonten bukan kajuupoe, man bukaaku káju’utumi búrom di kulakoeenumi kafaroor bee egorool. ¹¹ Nanoosani kan úgunaw wookumi kujukumi Yensa, koo búromiil elo di bújonlenool man kucibulo, “Au eenomi Añiilau ati Atijamit.” ¹² Bare Yensa natonkiimi takum kureg hani an ákon ai eenomi oo. ¹³ Yensa naremboorumi di fúlankiin ban náwonkul kuriibaak kan amaŋumi bee di oo, ñaa di kubilumi. ¹⁴ Namukenutomi kooni uñeney di kugabaak kaate kalako di oo, ban naboñiimi man kúriiŋen furimaf fajakaaf, ¹⁵ ban naseniimi fujuum man kucesoor úgun. ¹⁶ Buke koo eenomi kúriiŋenaool uñeney di kugabaak kan amukenumi: Simon, an Yensa akammi karees kuceen Peter. ¹⁷ Yankuba di atiool Yohan koo Jebede kuñoolool, Yensa nakaaniimi karees kuceen Silikandi, moo felumi kañuumulemi galab. ¹⁸ Anduru, Filip, Batolome, Matiu, Tomas, Yankuba, añiilau ati Alif, Tade, Simon ati di Fujuumaf fati Kafaŋumi man kumaŋe moofiil. ¹⁹ Ban Yúdas Isikariot ápurumi di Yensa fáculey akaan man kusofool. ²⁰ Yensa di kuriibaool di kulaañumi bóot. Jameeŋ yáamak inki di ebilumi ejojubo inki, manteer Yensa di kuriibaool kuŋoolenut kubaj hani buruŋ bati furi. ²¹ Nan kukiloorool kujammomi, di kúpurulomi bee ébotulool bee síndeey, mati bukanak koone, “Nagonogono.” ²² Bare kuliikitena bukaaku kati sílingaas kápurumulomi Yerusalem koone, “Belusebul yookool, arungaau ati úgun. Yoo esenool kánkumak kati kacesoor úgunaw.” ²³ Yensa náwonkuliimi man aregiimi kúreg, “Buu paŋŋoolen man Seetaanaay ekosoorooro? ²⁴ Kaanjaat jáyi janoosani bukan kulatoorumi, jáyiaj jikila leejiŋoolen jijuum lit. ²⁵ Moo kaanjaat eluup yanoosani bukan kulatoorumi, eluupey ekila leteŋoolen ejuum lit. ²⁶ Kaanjaat Seetaanaay katiikenooro ban di pajulooro, jáyiaj jooliyo leejiŋoolen jijuum lit, bare panjiban. ²⁷ An letaŋoolen anoken eluupey yati an afaŋool kánkum afumuyo man ákuut wanoosani woola, leejaat natataat asofool akok. Moo malegen panaŋoolen ákuut di eluupey yoola. ²⁸ “Ínje eem di ereguul malegenam, ampi akammi majakut di wanoosani wan asankenumi ñíi, panabonketi. ²⁹ Bare ampi asankenumi ñíi mati Búyegetab Bátienaab, letabonketi jáng, bare oo nalolo mati majakut mákon mati bándoorey. ³⁰ Mati koo kooneenumi, “Bágun bookool.” ³¹ Yensa iñaayool di kutiool di kúriiŋumi, di kujummi téeŋey man kuboñumi man kúwonkulool. ³² Di bajumi jameeŋ yati bukan di elakomi eŋomen Yensa, di yoonoomi, “Iñaayi di kuti’i bukooku bo téeŋey, koone kumammaŋ ejuki.” ³³ Yensa nalaañenumi, “Ai eenomi iñaayom? Bukei eenomi kutiom?” ³⁴ Najikerumi áliren bukanak kálakodomi aban nammi, “Jijiker! Buke eenomi iñaayom di kutiom! ³⁵ Ampi akammi wan Atijamit amaŋumi oo atiom, áliinom, di poop iñaayom.”

¹ Yensa natooŋumi kaliikitenak inki di kapanak kati kafintak. Di bajumi jameeŋ yati bukan yaje’e etookool bo, yakammi man Yensa ájupomi di busaanaab man alako dó di falaf, ban jameeŋey di ejummi di kafintak. ² Nalakomi kaliikiteniilak waaf wajuupoe ñátum kúreg, ban di kaliikitenak koola naaniimi: ³ “Jíyenten! Bajeembaj awaña aceen ápurulomi bee eluk bálut. ⁴ Nan aleebubomi di kalaakak koola, baabu di bulomi di kapanak kati buruŋab, bánaakayitaab di buforubomi jaj. ⁵ Baabu di bulomi di fukooba ban mof mujuupout, di bucumulomi galab, mati mofam kásankiak koolimo kuyajut. ⁶ Bare nan bala’ab butebulomi buyahulomi fijijij, di buraayenumi, mati kufaarak kúsankiut. ⁷ Baabu di bulomi ban úlind ujuupoe, di buliilumi man ugooyenubomi, ñaa bálutab bulorenut. ⁸ Baabu di bulomi di mof matoope ban di buliilumi jak ban di bulagetumi. Di bubilumi bubaj élut yanoosani yalagetumi ebabaj sílut sawuuje kabanan di uñen, bukan kúfeegiir di poop ceme.” ⁹ Yensa nammi, “Oo abajumi uwos újamuma, najam!” ¹⁰ Di múlamukaam, nan Yensa alakomi cebool di kúriiŋenaak uñeney di kugabaak, kan kulaoorubomi di kuceeŋoomi wan kúregak kúbatulumi. ¹¹ Yensa naaniimi, “Muyuul Atijamit nakaanuukaan man jílaul malegenam mayofoaam mati jáyiaj joola. Bare bukaaku nisankeniisanken ñátum di kúreg, ¹² mambi kujiker ban leekujuk, kujam ban léekulaul, takum kulaañ man ibonketiil. ¹³ Yensa naceeŋiimi, “Mante jílaulut wan kúregak uke kúbatulumi? Kama buu panjikammi man jílaul kúregak uke búrom? ¹⁴ Awañaau alukumi bálutab boo eenomi furimaf fati Atijamit. ¹⁵ Bálutab balomi di kapanak kati buruŋab, boo eenomi nan kajamemi furimaf fati Atijamit ban Seetaanaay yaŋ too galab di ebil épurenufo di úyegetiil. ¹⁶ Bálutab balomi di fukooba, boo eenomi kajamemi furimaf fati Atijamit, di kuyabufo di kásuumaay. ¹⁷ Bare fúnokeneriit lói di úyegetiil, bare léekuyinen piyo. Nampi búyiik mba kásuutuken kubilumi mati kafiumak kati furimaf fati Atijamit, di kulaañ bálamuk galab. ¹⁸ Bálutab balomi ban úlindaw ujuupomi, boo eenomi kajamemi furimaf fati Atijamit, ¹⁹ bare síwoonooras, di fubajaf di kásuumaak kati eroŋey yooliil, di emaŋey yati ebajey waaf uceen, doo búrom di gooyenumi furimaf, moo kaane kúŋareriit waaf úyegetiil. ²⁰ Bare bálutab balomi di mofam matoopaam, boo eenomi kajamemi furimaf fati Atijamit, ban di kusofufo lit, ban di kuwolen wajakaaw di eroŋey yooliil búrom. Di bubilumi bubaj élut yanoosani yalagetumi ebabaj sílut sawuuje kabanan di uñen, bukan kúfeegiir di poop ceme.” ²¹ Yensa naceeŋiimi, “Mante an panaŋar éwuŋenuma aban naŋar katekel áfimenuyo, mba nakaanuyo di fátaam fati bacaac? Letaganduyo di fúganduma room? ²² Mati wanoosani wayofimi panurajeni téeŋey, ban wanoosani wáfimenimi pánwopuli di mawuŋam. ²³ Anoosani abajumi uwos újamuma, najam!” ²⁴ Naaniimi poop, “Jíkaanum wan jijammi. Káliikumaak kan jíliikumumi an, koo Atijamit pánaliikumumi muyuul ban Atijamit panabenenuul máamak wuuj wan jiliikumi. ²⁵ Mati ampi abajumi Atijamit panabenenool, bare ampi abajutumi hani jasiinkuney di wan aakumi, Atijamit pánabotuuwo di kañenool.” ²⁶ Yensa nammi poop, “Jáyiaj jati Atijamit kankaan nan awaña aleebumi eboña di kalaakak koola, ²⁷ ban námoorimoori fukaraay ban náyitoul nan bala’ab burabumi. Bare man eboñaay yoom di ecumbuley ban di ebaak, mo’omu kaaneookaan síwoonoor. ²⁸ Yentaamey fúkouyo ekammi eliilenemi mulukiinam. Di mútiyaaram kacumbak etojey épureuumi mbi kiti epooñen. ²⁹ Nampi mulukiinam maalumi ceb, awañaau naŋarumi éjituma man ajit, mati eyimey érindiiŋ.” ³⁰ Yensa naaniimi, “Waa panuliikooraami di jáyiaj jati Atijamit? Kúreg kei panusenaami mati jo? ³¹ Joonojoono nan jikool jati jíbaaraj jimasitad jalukimi di kafatak koola. Joo jifaŋ man jitiitie bakoolab búrom di dúniyaay, ³² nampi jibilumi jiliil jikaan jíbaar jafaŋe múbaar maamu. Ban di jileebumi waanaw woolijo, mansi basuwaab bulon dó, ban di búwuul dó mati bee ebaj bíinaat.” ³³ Yensa náriiŋenumi furimaf fati Atijamit bukanak, di eregiil ñátum di kúregak kajuupoe kaanoe nan uke, naregiimi bee nan kuŋoolenumi kúlaul. ³⁴ Asankenderut di bukoo báyiisenutiil waaf ñátum di kúreg, bare nampi oo di kuriibaool kulakomi sicebiil, nábatuliil wanoosani. ³⁵ Nan bala’ab bujinlenumi, Yensa nammi kuriibaool, “Jítipaal bee di kapan kaaku kati falaf.” ³⁶ Di kukatulomi jameeŋey bálamuk, kuriibaool man kújupomi nan Yensa aameenumi dóo di busaanaab. Di bajumi usaana uceen wansi kujawoor di oo síñakon. ³⁷ Bare fárus fáamak di lonkos yáamak di siyitoulomi di falaf, mansi enag busaanaab manteer súm bumaŋ eyoom. ³⁸ Yensa nalakomi kámoori di fúkund di fulamaf fati busaanaab. Kuriibaool di kúyiloomi man kommi, “Aliikitenaau, mante butumi bulee bo mati wulaal bukooke bee ecet?” ³⁹ Nan Yensa áyilomi, namakumi fárusaf ban nammi lonkosey di falaf, “Jiyin! Jiyin tem!” Fárusaf di fuyinumi, di bajumi tunoor sii. ⁴⁰ Yensa nammi kuriibaool, “Wau kaane man jíkoli? Kama kafiumak kooluul kookei?” ⁴¹ Di wáaloiimi ban di kúkolimi máamak, di kuregoorumi, “Kama umu an aanoe buu, handeneen fárusaf di lonkosey di falaf di siyiiŋool?”

¹ Yensa di kuriibaool di kútipumi bee kapan kaaku kati falaf, kammi di mofam mati Gerasen. ² Nan Yensa awaloulomi di busaanaab ceb, di kúkamboorubomi di ániine an bágun booke aam di épuruley di fufokaf, ³ boo nalakoemi di fufokaf. An áŋooleneriit asofool aŋooben, hani di ñiwuj. ⁴ Mati ñajuupoe úkamunool di uñenool uŋoobeneeneiŋooben ñátum ñiwuj, bare ninsi náraawul ño ban namiinuño di úkamunool. Di poop akila an áŋooleneriit bee ejontool. ⁵ Fuk di balay búrom ninsi nalakomi kayuunoor di kufokak di kuremboorak boo nalako ninsi nakaaw, ban nábukenooro di bakooba. ⁶ Nan aŋandenulomi Yensa lói, nateyulomi kúkamboor ban nákuntaajenumi fáculool man amiiceelaetool. ⁷ Ban nacibulomi man ammi, “Yensa, Añiilau ati Atijamit Afaŋumi Katebo, waa butumi boom di ínje? Nilawilaw di bújolenab bati Atijamit, takum úsuutukenom!” ⁸ Mati Yensa aaneenumi, “Au, bágun! Púr di ániinaau!” ⁹ Ñaa Yensa naceeŋoomi, “Kareesi buu?” Ániinaau nalaañenoomi, “Wajuupoe, mati wúli nujuupojuupo.” ¹⁰ Nalawumi Yensa máamak takum acesooruwo úpur di mofam mukila. ¹¹ Di bajumi kamat kati sikumba salakomi kafoop di kapanak kati furembooraf, ¹² ban úgunaw búrom di ulawoomi, “Sénoli buruŋ man ujaw unoken di sikumba usa.” ¹³ Nasenuwomi buruŋ man úpur. Úgunaw di úpurumi di ániinaau, ban di unokenumi bee di sikumbaas, ban kamatak kati sikumbaas káriiŋe síwili sigaba búrom di kuteyumi bee di kayuuyak di kuwuuj kulo di falaf, ban kuyoom dó yem. ¹⁴ Kumataak kati sikumbaas di kuteyumi kujaw bee di ésukey yáamakey di sísukas sati fatiya man kuregumi bukanak mati wabajomi. Bukanak di kúpurulomi kujaw bee ejukey wabajoeenumi. ¹⁵ Kati sísukas di kúfatouumi bee tan Yensa ammi, di kutookulomi ániinaau an úgunaw Wajuupoe usofeenoomi. Oo balakoe bo bakaanoerab wañaw ban búyegetool man bujuume cek inki, di kúkolimi máamak. ¹⁶ Kajukeenumi wabajoeenumi di an úgunaw wookumi di sikumbaas di kuregumi bukanak mati mo’omu. ¹⁷ Ban di kutooŋumi elawey Yensa ápur di mofam mooliil. ¹⁸ Nan Yensa alaañulomi ájupo di busaanaab, ániinaau an úgunaw usofeenumi nalawoomi manteer mbi akatool man kuriiboor. ¹⁹ Bare Yensa nalatumi ban naanoomi, “Laañ bóot bee di bukani, tiuregiil wanoosani wan Akiiyaau akammi di au, di poop buu náyiisumi kabonketak koola di au.” ²⁰ Ániinaau nápurubomi ajaw bee di Dekapolis sati kapanak kukila ban natooŋumi karegeniil wan Yensa akaaneenoomi búrom. Kajamoomi búrom di wáaloiimi máamak. ²¹ Nan Yensa átipumi alaañ di busaanaab inki bee kapanak kaaku kati falaf fati Galili, boo di kásikak jameeŋ yati bukan di ejojubomi bee mati oo. ²² Yairus, oo arunga aceen ati fukobaf fati bo, náriiŋulumi di kásikak ban nan ajukumi Yensa, nalomi kúfima fáculool, ²³ man alawoomi máamak, di aaney, “Jijaŋaom jooju bee ecet. Bil man uremben uñeni di jo, mambi jibaj éju di eroŋ.” ²⁴ Yensa di kujawoorumi di oo. Jameeŋ yati bukan di eriibenoomi di ebaj yafaŋe man eriibenool. ²⁵ Di bajumi aseek aceen di jameeŋey abajumi kásumut kati kañooak kátingoeriitumi, kásumutak kukila kooku di oo wáriiŋe simit uñen di sigaba, ²⁶ ban nárudeenumi sígodaas soola búrom di kasontenoorak, bare moo manoosani éju’utey yoola ékoyumut jáng bare dihi éfannum. ²⁷ Najameenjam wan bukanak kusankeneenumi mati Yensa, nanokenumi di jameeŋey yati bukanak man ájawumumi di bálamukab bati Yensa man agorumi balisab bati kaloaool káamakak. ²⁸ Mati naregooromi, “Igorujaat hani balisab bati kaloaool káamakak, panikoy jaj.” ²⁹ Yaŋ too galab kañooak koola di kutingomi ban namanjooromi di eniiley yoola mati nakokoy di kásumutak koola. ³⁰ Yensa namanjumi di fúko’ool mati kánkumak kúpupur di oo. Nátiiwoorumi galab bee di bukanak man aceeŋumi, “Ai agoreñaa kaloaom?” ³¹ Kuriibaool di koonoomi, “Au nujujuk man jameeŋey yati bukanak yoom di kaŋomeni di kamingeni eeno, bare noone, ‘Ai agoraam?’” ³² Bare Yensa najikerumi álireniil bee ejuk ai agoreenoomi. ³³ Aseekau namanjumi mati oo nararaj, nabilumi ákoli di kaleleben di móro, ban oo di fúko’ool nalomi kúfima di fáculey yati Yensa, man aregoomi malegenam manoosani. ³⁴ Yensa naanoomi, “Añoolom, kafiumak kooli kukaane man ukoy. Jaw di kásuumaay. Kásumutak kooli léekulaañurerul bee di au.” ³⁵ Nan Yensa alakomi eregooley mo’omu, kuboña kuceen kubile kápurumulomi di síndeey yati arungaau ati fukobaf di kúboñak man kommi, “Añooli nacecet. Wau kaane di joom kagaalen Aliikitenaau man áriiŋ bo?” ³⁶ Bare Yensa namoosumi wan kommi ban nammi arungaau ati fukobaf, “Takum jíkoli, jíyinen ceb.” ³⁷ Yensa náfirenumi bukanak takum kuriiboorool leejaat Peter, kutiaak kugabaak Yohan di Yankuba. ³⁸ Nan kúriiŋulomi di eluupey yati arungaau ati fukobaf, Yensa natookubomi busuuŋut bati bukanak kalakotomi búrom, kuceen di kulakomi kagamoor, kuceen di kulakomi búlok báamak. ³⁹ Nan anokenumi síndeneey yati kalimbisak nammi bukanak, “Wau kaane di joom di busuuŋut di kagamoor? Añiilau acetut bare oo kámoori naam di ko.” ⁴⁰ Di kúluuoomi, ñaa nacesooriimi kúpur búrom bee téeŋey, ban nawonkumi añiilau ampaool di iñaayool di kuriibaool kúfeegiir kalakomi di oo man kunokenumi dán jiñiilaj jommi. ⁴¹ Yensa násofulool di kañenak aban, naanoomi, “Talita, koum,” yoo eenomi, “Jaŋa, neeni, yito.” ⁴² Yaŋ too galab jijaŋaaj jiyitomi ban jijummi man jitaatumi ejaay (nababaj simit uñen di sigaba), nan mo’omu mubajomi di wáaloiimi máamak. ⁴³ Yensa natonkiimi máamak mati takum kumanjen an, ban naaniimi kusen jijaŋaaj waaf ari.

¹ Yensa nápurubomi, oo di kuriibaool di kulaañumi bee di ésukool ban akurimi. ² Di funakaf fati kálebienak nataatumi kaliikitenak dóo di fukobaf, kajuupoe di kujantenumi kaliikitenak koola di wáaloiimi. Di kuceeŋumi, “Boobei nabajulo wahaw uwu búrom? Malinlo maano buu naake? Bei nabaje kánkum bee ekaan wajamurerutimi uwe! ³ Kama lee oo afaaŋenaau, añiilau ati Mariyaama ban nakaan kutiaak kati Yankuba, Yose, Yúda di Simon, ban kúliinool poop lee bukooku man kucinoore di wulaal? Di kulatool jáng. ⁴ Yensa naaniimi, “Aboña ati Atijamit nálebieneilebien banoosani, manteer rino di ésukool, bukanool di fiilool.” ⁵ No’onu Yensa aŋoolenut áyiisiil wajamurerutimi máamak leejaat bukan káju’utumi kupinaay ceb di ésuk ekila kan arembenumi uñenool man kukoy. ⁶ Yensa wáalowaalo máamak mati kubajut káyinen di oo. Ban najawumi sísukas salofoorumi man alakomi kaliikitenak bukanak. ⁷ Nawonkulomi kúriiŋenaool kooni uñeney di kugabaak bee eboñiil kugaba-kugaba man kufasoor, ban naseniimi buruŋ bati kacesoor úgunaw. ⁸ Nájaatikeniimi takum kujaw waaf di wóro, takum an aaken mbúur, di ejonkonkoroŋ, ban takum an aaken sígodi di jimaka jíkaanuma sígodi, leejaat egol éjaatooruma. ⁹ Naregiimi man kukaano usamati bare takum an aaken hani kaloa kuceen. ¹⁰ Ban naaniimi, “Di eluupey yati an jiwalenimi, jilako eluupey ekila bee nampi jípurumi di ésukey. ¹¹ Nampi jíriiŋumi ésukey eceen bare kácindomi di kulat kawalenuul ban di kulat káyentenuul, nampi jilakomi épurey ésukey ekila, jifank kaporak kakotumi di úkamunuul, di káyiiseniil mati utumuul ulee bo di éjimey yooliil.” ¹² Di kúpurulomi man koom di káriiŋenak furimaf fati Atijamit di eregey bukanak koote kátiiwoor kukat bálamuk majakutam. ¹³ Di kucesoorumi úgun wajuupoe ban di kunaanen túlu káju’utumi kajuupoe ban di kusonteniimi. ¹⁴ Áyiau Herod di ejamey wan kulakomi kasankenak, mati kareesool kujamojamo bee di bukanak ban di kuyiisoor banoosani. Bukan kuceen koonsoon, “Yaaya Átiigulenaau Atijamit áyitenulool di kacetumi. Moo kaane, nababaj wánkum uwe woowu di burok di oo.” ¹⁵ Bukaaku koonsoon, “Oo Eliya.” ban bukaaku koonsoon, “Oo aboña, ákon di kuboñaak kati noo.” ¹⁶ Nan Herod ajammomi mati Yensa nammi, “Yaaya, an ínje isenumi buruŋ man kumiin fúkaaf foola, ayitoulo di kacetumi.” ¹⁷ Mati Herod naboñeemboñ kutiika kuceen man kusof Yaaya, kukokenoomi ban di kukuloomi dán bukanak kukuleimi. Herod nakankaan mo’omu mati Herodias, oo nayabeenooyab, handeneen oo aseekau ati atiool Filip. ¹⁸ Yaaya Átiigulenaau ninsi naregeenumi Herod, “Mo’omu ñíiñii mati sílingaas soololaal siregut man au úbotul aseekau ati ati’i uyab.” ¹⁹ Herodias nabajumi búlat bee di Yaaya man amaŋumi ebujool, bare aŋoolenut akammo. ²⁰ Mati Herod nákolikoli Yaaya, namammanj mati Yaaya ániine ajoone ban náliroor, napooyipooy jak. Nan Herod ajammi wan asankenumi, búyegetool di bújiisoorumi, bare ninsi áyentenool di kásuumaak. ²¹ Bareñaa di múlamukaam, aseekau Herodias nabajumi buruŋ. No’onu funakaf fati karuukenak kati ebajiey yati Herod, nawonkulomi kupaalool kurokoorool di kurungaool kutiikaak káamakak di poop kúfacula kubaja kati Galili. ²² No’onu añiilau anaaraau ati Herodias ajawulomi aboom, násuumenumi Herod di kujaaburuŋak koola. Áiyau Herod nammi ajaŋaau, “Lawom mati wampi umaŋumi paniseniwo.” ²³ Nababaat bee di oo nammi, “Wampi ulawammi, paniseniwo, hani bútingumab bati jáyiaj júmboom.” ²⁴ Ban nápurulobomi, naceeŋumi iñaayool, “Kama wei panilawool man asenom?” Iñaayool nalaañenoomi, “Fúkaaf fati Yaaya Átiigulenaau.” ²⁵ Nawookoorumi alaañ bati Herod, nalawoomi man aanoomi, “Ínje nimammaŋ man usenom taate too laj fúkaaf fati Yaaya Átiigulenaau di kapalaat.” ²⁶ Herod súumutool máamak. Bare aŋoolenut áfiren mati kabaatak kan akammi di bújonlenab bati kujaaburuŋak kalakomi furiaf di oo búrom. ²⁷ Yaŋ too galab áyiau naboñumi furimool apooya manti áŋarulool fúkaaf fati Yaaya. Atiikaau apooyaau najawumi bee dán bukanak kukuleimi man kumiinulofomi. ²⁸ Atiikaau apooyaau nájeetumulofomi di kapalaat, ban nasenufomi ajaŋaau, tíariiŋenufomi iñaayool. ²⁹ Nan Yaaya kuriibaool kujammi wabajomi, di kubilumi kuŋarumi biiŋab boola tikufok. ³⁰ Kúriiŋenaak di kulaañulomi bee di Yensa, man kuregoomi wanoosani wan kukaaneenumi di wan kuliikiteneenumi bukanak. ³¹ Yensa naaniimi, “Jipumaal úloiaal jayiinkun jameeŋey bee tan tunoore man úyokuloaal jayiinkun.” Mati bukan kajuupoe kommi di ebiley di kujaw manteer Yensa di kúriiŋenaool kubajut hani nanan nati furi.” ³² Di kújupomi man kujaw di busaanaab bee ban tunoore mambi kuŋoolen kulako bo cebiil. ³³ Bare bukan kajuupoe di kujukiimi di ejaay, di kumanjumi bukoo. Ñaa di kuteyumi kujawubomi di úkamun kápurumul di sísukas búrom, di kupiiten Yensa di kuriibaool. ³⁴ Nan Yensa awaloulomi di busaanaab najukumi jameeŋ yáamak yati bukanak, nabajumi káboteni káamak bee di bukoo, mati kukankaan nan sisaha sabajut amata. Nataatumi kaliikeniilak upan wajuupoe wati Atijamit. ³⁵ Nan bala’ab bulakomi kátinkaak, kúriiŋenaool di kubilumi bee di oo man kommi, “Baabe tunootunoor sii, ban bala’ab boobu di ejon. ³⁶ Katen bukanak man kuŋoolen kujaw bee di sísukas salofumi baabe di urambaaw bee enoom wampi kuri.” ³⁷ Bare Yensa nalaañeniimi, “Muyuul di kúkouul jiseniil wampi kuri.” Di kulaañenoomi, “Mante numammaŋ wúli panujaw man unoom mbúur butum sígodi sidenaari siceme sigaba man useniil kuri?” ³⁸ Naaniimi, “Kúmbuur kooni butum buu jibaje? Jijaw jijuk.” Nan kumanjumi butum buu kubaje, di kulaañenoomi, “Kooni futok di siwol sigaba.” ³⁹ Yensa nájaatikeniimi búromiil man kulako tentaam ban étuureey yommi kukaan kujoj. ⁴⁰ Di kukammi kujoj man kulako tanootani, bukaaku wáriiŋe bukan kugaba di uñen, bukaaku ceme. ⁴¹ Yensa naŋarumi kúmbuurak kooni futokey di siwolas sigabaas, man ajikerumi fatiya, nasalumi bee mati muriaam. Natingukomi aban, nasenukomi kúriiŋenaool, man kucaabukomi bukanak, ban nacaabiimi siwolas sigabaas poop manteer anoosani amaatumi nabaj. ⁴² Bukanak búrom di kurimi biyok kupooñ tep. ⁴³ Kúriiŋenaak di kumukenumi burinenab manteer kumeeŋenumi utekelaw wooni uñen di ugaba. ⁴⁴ Karimi kúmbuurak kukila kooni futokey koo eenomi kúniinaak kawuuje síwili futok. ⁴⁵ Nan mo’omu múpurutomi ceb, Yensa naregumi kúriiŋenaool kújupo di busaanaab man kútip kapan kaaku bee Beteseda man kuyabool fácul. Man oo afasiken jameeŋey yati bukanak kujaw. ⁴⁶ Nan kukatoorumi di bukoo, najawumi aremboorumi di fúlankiinaf man alawumi. ⁴⁷ Nan ríiŋumi káliimaraay, Yensa nalakobomi cebool. Kúriiŋenaool di kurinoulomi dóo di busaanaab di titoorey yati falaf fati Galili. ⁴⁸ Naŋandenumi mati kuriibaool di bugaal báamak di kulakomi jaweenaj, mati fárusaf fáamakaf foofu di kapenteniil baabaaba di falaf. Di nanan náriiŋe sirig sífeegiir di futok di yákon di waradabaw, Yensa nalakomi ejaay di mumelam. Nasofeenumi bee ewuujiil. ⁴⁹ Bare nan kujukoomi ejaay di mumelam, di kusofoomi mati oo ápurapur, di kucibuloorumi. ⁵⁰ Mati koo búromiil kujukoojuk, di kúkolimi máamak. Bare Yensa nasankeniimi galab man ammi, “Jibeben suutuul, ínje, takum jíkoli.” ⁵¹ Nájupomi di busaanaab di bukoo, ban fárusaf di fuyinumi tem. Di wáaloiimi máamak. ⁵² Mati kuŋoolenut kúlaul wan kákuumenak kati bukanak ñátum di kúmbuurak, mati úyegetiil usasay. ⁵³ Nan kútipumi kapan kaaku, di kúriiŋulomi mofam mati Gennesaret, di kukok busaanaab di kásikak. ⁵⁴ Nan kuwaloulomi di busaanaab, bukanak kantomi bajuumer di kúlauloomi galab. ⁵⁵ Di kuteyumi bee di siluupas san kucinoorumi búrom kapanak kanoosani kan kujameoomi, di kutooŋumi kájeetumulak káju’utumi di silaakas sooliil. ⁵⁶ Baabaaba naje’e, di sísuk sayiinkun, di sáamak, mba di sísuk sati fatiya ninsi kufinten káju’utumi di kunoomenak, bukoo di kulawumi mati Yensa man abonket akat man káju’utumi kugor hani balisab bati kaloaool káamakak, man anoosani aŋoolenumi agoruko nakoy jaj.

¹ Funak fákon Kufarisa bukaaku di kuliikitena kupinaay kati sílingaas kápurumulomi di ésukey yáamakey yati Yerusalem di kubilumi kujoj tákon di Yensa. ² Di kujukumi mati kuriibaak bukaaku kati Yensa kuriri ñátum di uñeniil man usikoe, moo eenomi bañaakuleneenut nan man buruŋab booliil buceeŋumi. ³ (Mati Kufarisaak di Kúyahuudak búrom, kúrieriit bañaakulenut nan man buruŋab booliil kuceeŋumi, moo eenomi esofey mukaanaam mati kufannaaniŋiil. ⁴ Nan kúpurulomi di funoomenaf kúrieriit waaf wan kunommi, leejaat utilulitilul. Kubabaj poop mukaanaay majuupoe man kukaanemi, maanomi nan katilulak kati síraanuma, sileera di sibool san kujoonenumi ñátum mulap máyeme.) ⁵ Kufarisaak di kuliikitenaak kati sílingaas di kuceeŋumi Yensa, “Wau kaane kuriibai kúriibeneriit kájaatikenak kati mukaanaam mati kufannaaniŋolaal, bare ninsi kuri ñátum di káñaakulenaataak? ⁶ Yensa nalaañeniimi, “Muyuul mamisam! Kama aboñaau Yesaaya nakooŋeenkooŋ nan áriiŋeneenumi mati muyuul, nan man ciikimi, ‘Bukanak buke kúlebienanlebien ñátum di utumiil ceb, bare úyegetiil ulee di ínje. ⁷ Kamiiceelaetomak kooliil koo kubajut fúkaw, mati koo kuliikiteneliikiten bukanak sílingaas sati bukanak kaan nan súmboom.’ ⁸ Muyuul jiñoosumi esofey sílingaas sati Atijamit san aceeŋolaami, ban di jisof líŋ kaliikitenak kati mukaanaam mati bukanak.” ⁹ Yensa naaniimi, “Muyuul jikankaan jak di ebaj buruŋ balinloe bati eñoosey wan Atijamit ájaatikenumi man jisofumi mukaanaam mati kufannaaniŋuul ceb! ¹⁰ Sílingaas sati Muusa soone, ‘Lébien ampai di iñaayi,’ ban, ‘Anoosani álebienutujaat ampaool mba iñaayool, oo aate ebuji pak.’ ¹¹ Bare di jiliikitenemi bukanak mati an abajujaat waaf wampi árambenumumi ampaool mba iñaayool, di joonool areg, ‘Wo’owu woo Koruban’ (moo eenomi, wasenimi bee di Atijamit) ¹² Kukammojaat usenutiil buruŋ bee karamben ampaiil di iñaayiil. ¹³ Ñátum di mo’ome jiheelenumi furimaf fati Atijamit man jiliikiten mukaanaam mati kufannaaniŋuul bee di úwoloorumuul woote ekaan. Di bajumi waaf uceen wajuupoe wan jikaanemi wanokoorumi nan mo’omu. ¹⁴ Yensa nawonkulomi bukanak inki man kubil tákon ban naaniimi, “Muyuul búrom, jíyentenom man jílaul. ¹⁵ Lee waaf wanokenemi di butumab bati anau woo usikeneoomi, bare wápureuumi di butumab bati anau woo usikeneoomi.” ¹⁶ Kaanjaat anoosani abajumi uwos újamuma, najam! ¹⁷ Nan Yensa akatumi jameeŋey bálamuk, man anokenumi di kalimbisak, kuriibaool di kúlofuloomi man kuceeŋoomi wan kúregak kufelumi. ¹⁸ Naaniimi, “Mante muyuul poop jílaulut? Mante jimanjut mati wanoosani wan an akaanemi di butumool, uŋoolenut usikenool. ¹⁹ Mati woo letunoken di búyegetool bare di farool, ban nalanjowo?” (Naregumomi mati muriaam búrom muŋoolene muri’i.) ²⁰ Ban nabenentomi, “Wápureuumi di anau woo usikeneoomi. ²¹ Mati di síndeneey yati anau, búyegetab bati anau, ure púreuumi síwoonoor sájakaatie, kaseeketak di kániine’etak, jákuut, ebujey, di basang aseek mba di ániine ati an, ²² emaŋ wan ukilutumi, bújakaati, kabunt, kayenet, kaleetoor, kasuulen, máyuo di mágotet. ²³ Májakaataam umu búrom múpurumulopurum di búyegetab bati anau, moo musikenoomi.” ²⁴ Yensa nápurutomi najaw bee di mofam mati Turo. Boo nalakomi di eluup eceen namaŋeenumi kayofo, takum bukanak kumanj mati oomu bo, bare aŋoolenut ayofo. ²⁵ Bare yaŋ di bajumi aseek an jijaŋaool bágun busofe, najammi karankool ban nabil bee di oo man alomi kúfima. ²⁶ Nalawoomi manteer Yensa nacesoor bágunab di jijaŋaool. Aseekau umu oo Ágirik, awolimi di kapanak kati Fonekia di mofam mati Siria. ²⁷ Yensa naanoomi, “Kob man kuñiilak kutooŋ kuri kupooñ, mati senut man an aŋar muri mati kuñiilak, asenumo múkurukam man muri.” ²⁸ Bare nalaañenoomi, “Éey, arungaau, bare hani múkurukam murieri tan oomaañaa di furiaf, burinenab bati kuñiilak.” ²⁹ Yensa naanoomi, “Mati balaañenerab booli, mbi ujaw. Bágunab bukatenkaten añooli.” ³⁰ Nan áriiŋumi síndeey nátookudomi añoolool man afintoe di bacaacab ayin tem, di kumanjumi mati bágunab búpupur di oo. ³¹ Yensa nápurumi kapanak kati Turo ban najawumi bee kapanak kati Sidon bee falaf fati Galili, ban nájawumumi di kapanak kalofumi Dekapolis. ³² Boo di kújeetumulo ániine ájameriitumi ban ásankeneriit, di kulawoomi man agorool. ³³ Yensa nápurenoomi di jameeŋey bee kapan kuceen koo sicebiil. Nárudumi musinkool di uwosaw wati ániinaau. Ñaa nalacenumi musinkool, nagorumi fúredimpaf fati ániinaau. ³⁴ Najikerumi fatiya, nafoolen, naanoomi, “Efafata!” yoo eenomi, “Wámbul uwosaw.” ³⁵ Yaŋ too galab uwosaw wati ániinaau di úwambulimi ban fúredimpool di fukatenumi natooŋ kasankenak luul. ³⁶ Yensa natonkiimi mati takum kureg hani an ákon. Bare nafaŋumi man aaniil takum kureg an, koo di kufaŋumi man kubaje fuuñ fati emaŋ man kureg mukaanaool. ³⁷ Kajammomi di wáaloiimi wuuj kúkoiil di kommi, “Wanoosani wan akammi ujajak máamak. Nakammi hani kájameriitumi di kujam kásankeneriitumi di kusanken!”

¹ Funak fákon jameeŋ yiceen yáamak yati bukan inki ejojeenumi tákon. Nan bukanak kubajutumi wampi kuri, Yensa náwonkuumi kuriibaool man aaniimi, ² “Nibabaj káboteni káamak bee di jameeŋey. Buke kulakolako di wulaal wáriiŋe kunak kúfeegiir bálamuk, babajut waaf wan koote eri. ³ Eeniijaat kulaañ bóot bákuumenutiil, pankulo kutujo di buruŋab. Mati kuceen kújawumulojawum ban lóie.” ⁴ Kuriibaool di kuceeŋoomi, “Buu pan an aŋoolen ákuumen bukanak buke baabe di baŋaanab?” ⁵ Yensa naceeŋiimi, “Kúmbuur kooni buu jibaje?” Di kulaañenoomi, “Kooni futok di kugaba.” ⁶ Nájaatikenumi jameeŋey elako tentaam. Naŋarumi kúmbuurak kooni futokey di kugabaak, nasalumi aban natingukomi ban nasenumi kuriibaak man kucaabumi bukanak. Di kukaan mo’omu di jameeŋey yati bukanak nan man Yensa aregiimi. ⁷ Di bajumi muwol mupinaay, Yensa nasalumi mati mo. Nájaatikenumi kuriibaool kucaabiil mo. ⁸ Di kurimi manteer anoosani apooñ mab. Warinomi kuriibaool di kumukenumi, manteer kumeeŋenumi, utekel wooni futok di ugaba. ⁹ Di bajumi kúniinaak káriiŋe síwilaas sibakiiras kamaatubomi. Yensa nakammi man bukanak kulaañ bee sísindoiil, ¹⁰ Oo di kuriibaool kújupomi di busaanaab galab man kútipumi bee kapanak kati Dalumanuta. ¹¹ Kufarisa kuceen kujawulojaw bati Yensa man kutaatumi kañoosoorak di oo. Di kuliikumi eyinkooley di áyiisiil fúmanjum, man kufium mati kánkumool di Atijamit kújawumulo. ¹² Yensa nayiifumi fáap di búyegetool nammi, “Wau kaane bukanak kati jaat bee eñes man íyiis bukoo fúmanjum? Ínje eem di ereguul malegenam, fúmanjumaf fukila létiyiis bukanak kati jaat.” ¹³ Nápurumi di bukoo, nájupomi inki di busaanaab, ban nátipumi bee kapanak kaaku kati falaf. ¹⁴ Bare kuriibaak kati Yensa kújimeenjim kájeetumul mbúur, rino fúmbuur fákon ceb di bukoo dóo di busaanaab. ¹⁵ Yensa nagameniimi nammi, “Jijiker, jíkaanum múliitenumaam mati Kufarisaak di mati kati Herod.” ¹⁶ Di kulakomi kamaloor wan aregumi di kommi, “Ubajutaal mbúur.” ¹⁷ Bamanjerab waa eenomi síwoonooriil, ñaa Yensa naceeŋiimi, “Wau kaane di jimaloorumi mati jibajut mbúur? Mante hani bee iñeme jíjukeriit mba jílauleriit room? Mante úyegetuul usasay? ¹⁸ Jooken kúcil leejijuk, ban jooken uwos leejijam? Leejiwoolo wan ikammi? ¹⁹ Nan itingumi kúmbuurak kooni futokey man íkuumenumi bukanak kawuuje síwili futok, utekel wati burinenab wooni buu jimukene jimeeŋen nan jirimi jiban?” Di koonoomi, “Wooni uñen di ugaba.” ²⁰ “Kama nan itingumi kúmbuurak kooni futokey di kugabaak man íkuumenumi kawuuje bukan síwilaas sibakiiras, utekel wati burinenab wooni buu jimukene jimeeŋen nan jirimi jiban?” Di koonoomi, “Wooni futokey di ugabaaw.” ²¹ Naceeŋiimi, “Mante bee jaat jílauloorut room?” ²² Nan Yensa di kuriibaool kúriiŋumi Beteseda, bukan kuceen kájeetumulo ániine ájukeriitumi bee di oo, ban di kulawoomi manteer nabaj kabonket man agor ániinaau. ²³ Yensa násofulomi kañenak kati ániinaau ájukeriitumi, man aruuoomi kúpur di ésukey. Nalacenumi kúcilool aban, narembenumi uñenool di ko ban naceeŋoomi, “Mante nujujuk waaf room?” ²⁴ Ániinaau najikerumi áliren ban nammi, “Nijujuk bukan, bare bukoo kammi di ejaay koonokoono nan úbaar.” ²⁵ Yensa inki nalaañumi aremben uñenool di kúcilool. Ániinaau umu najikerumi taw, kúcilool di kukoy jaj, ñaa naŋooleŋŋoolen ajuk tíen wanoosani. ²⁶ Yensa naanoomi alaañ bóot, man aanool, “Takum ulaañ bee di ésukey.” ²⁷ Yensa oo di kuriibaool di kujawumi bee sísukas salofoorumi di Kasaaria Filipo. Nan koomeenumi di ejaay di buruŋab, Yensa naceeŋiimi, “Kama, ai bukanak kurege oo ínje?” ²⁸ Di kulaañenoomi, “Yaaya Átiigulenaau. Bukaaku koone, au aboñaau Eliya. Bukaaku poop koone, au ákon di kuboñaak kati naaniŋ.” ²⁹ Ban naceeŋiimi, “Bare muyuul, ai jisofumi oo ínje?” Peter nalaañenoomi, “Au eenomi Apakenaau Áamakau.” ³⁰ Bare napankiimi mati takum kureg hani an ákon mati oo. ³¹ Yensa nataatumi kaliikitenak kati kuriibaool mati Añiilau ati anau naate egaal di waaf wajuupoe wákoolenie, ban naate ebaj búlat, kunifaanak, kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit di kuliikitenaak kati sílingaas. Bukanak pambikubujool, bare di funakaf fúfeegintenaf Atijamit pánayitenulool di kacetumi inki. ³² Yensa naregumomi tíen bee di kuriibaool, bare Peter nawonkool kupano ban namakoomi. ³³ Najonlenumi ban najiker kuriibaool, napankumi Peter man ammi, “Tóro di ínje, au Seetaani! Mati au ulaañut bati Atijamit, bare nulanlaañ bati bukanak.” ³⁴ Nawonkulomi jameeŋey di kuriibaool man aaniimi, “Ampi amaŋumi bee kariiben ínje, naate ekat bálamuk kawoonoorak koola di kamaŋak koola, ban natebooro ébaarey yati búpinab ban nariibenom. ³⁵ Ampi amaŋumi kapaken eroŋey yoola, oo letabajuyo. Bare ampi amaŋutumi kapaken eroŋey yoola mati oo ariibaom, panabajuyo. ³⁶ Mati kásuum kei anau aate ebaj, kaanjaat nababaj dúniyaay búrom ban nábajaati yuutey yoola? ³⁷ Waa anau panaŋoolen atitum di yuutool fúkouyo? ³⁸ Ampi apuñomi ínje di kurimom titoorey yati buke kalatumi Atijamit di kájakaatimi! Oo poop Añiilau ati anau panapuño’ool, nampi álaañuumi di mawuŋam mati Ampaool di simaleekaas sálirooraas.”

¹ Yensa naaniimi, “Ínje eem di ereguul malegenam, kuceen di muyuul kammi bajuume taate leekucet bajukut jáyiaj jati Atijamit jábileuumi di kánkumak koolijo.” ² Nan bajumi wáriiŋe kunak futok di fákon, Yensa naŋarumi Peter, di Yankuba, di Yohan man kujawoorumi bee di fúlankiin fateboe man kulako sicebiil, man kommi di kajikeroolak, Yensa funkool di fulaañoorumi, ³ wañool di ukammi uñiliñil ufiit pal, bajut hani an di dúniyaay ampi apos ufiit nan wo. ⁴ Muusa di Eliya di kúrajuliimi man kulakomi kasankenak di Yensa. ⁵ Ban Peter nammi Yensa, “Aliikitenaau, mo’omu múrindiiŋ síwoonoor máamak mati jajak man wúli ommi taate di au! Kob man ujuumen múguut múfeegiir, jákon bee di au, jákon bee di aboñaau Muusa, di jákon bee di aboñaau Eliya.” ⁶ Koo kúfeegiirak di kúkolimi máamak manteer amanjut waa naate ereg. ⁷ Furola di fúyiniil ban furimaf di fúpurulomi dóo di furolaaf di fommi, “Ume eenomi Añoolom ati búsusom, jijamool!” ⁸ Yaŋ too galab di kujikerumi kúliren bare kujukut an, leejaat Yensa di bukoo. ⁹ Nan kommi di káwaloulak ceb di fúlankiinaf, Yensa napankiimi takum kureg hani an ákon wan kujukeenumi, bee nampi Añiilau ati anau ayitoulomi di kacetumi. ¹⁰ Di kusofooromi wan Yensa ajuumenumi, bare koo sicebiil kutaatumi kamaloorak mati wan kayitouloak di kacetumi ufelumi. ¹¹ Di kuceeŋoomi, “Wau kaane kuliikitenaak kati sílingaas koonesoon Eliya aate etooŋ abil bala’a Apakenaau Áamakau?” ¹² Nalaañeniimi, “Aboñaau Eliya malegen aate etooŋ abil man ajoonenlanken wanoosani. Buu ciikimi eeno di furimaf fati Atijamit mati Añiilau ati anau aate egaal di waaf wákoolenie ban koone oo lee waaf? ¹³ Bare ínje eem di ereguul, mati aboñaau Eliya najawulojaw aban, bukanak di kukaanoomi wayeiimi nan man ciikimi mati oo.” ¹⁴ Nan kúriiŋenaak karinomi kuceen kunaamoorumi di kuriibaak bukaaku, di kujukumi jameeŋ yáamak yalofiil. Ban kuliikitena kati sílingaas bukaaku bukooku man koom di kañakoor di bukoo. ¹⁵ Yaŋ too galab jameeŋey búrom nan ejukumi Yensa di sáloiimi máamak, di kuteyumi bee di oo man kusaafoomi jak. ¹⁶ Yensa naceeŋiimi, “Kama waa joom di kajaloor?” ¹⁷ Di bajumi ákon di jameeŋey alaañenoomi nammi, “Aliikitenaau, bonket wey níjeetumulojeetum añoolom bee di au, mati bágun bookool ban ásankeneriit.” ¹⁸ Nanoosani bágunab ube bookool, bubeteoobet tentaam, ban kagufak insi kúpurul di butumool, úñiiŋaw ninsi utooñoor ban eniiley di esay. Nilawumi kuriibai manteer di kucesoorubo, bare kuŋoolenut kukammo. ¹⁹ Yensa naaniimi, “Wáay muyuul kakaanutumi kufiumaay! Bee nei neete kapiyo di muyuul? Bee nei neete ebaj kamuuten di muyuul? Jéetumulool bee taate.” ²⁰ Di kújeetumul añoolool bee di oo. Bare nan bágunab bujukumi Yensa, yaŋ di bukaan añiilau aboboken, ban nalomi tentaam mansi nabakoor, kagufak insi kúpurul di butumool. ²¹ Yensa naceeŋumi ampaool, “Kama biñoo nei mo’omu moom di oo?” Nalaañenoomi, “Biñoo di mañiilenaam moola. ²² Ninsi bumammaŋ ebetool di sambun di mumel bee ebujool. Baj káboteni di wúli, uŋoolenjaat mbi úrambenoli.” ²³ Yensa naanoomi, “Wau joone, ‘Uŋoolenjaat’? Ampi áyinenumi naŋooleŋŋoolen akaan wanoosani.” ²⁴ Yaŋ too galab añiilau ampaool nacibulomi man aanoomi, “Níyinenyinen. Urambenom manteer nibaj káyinen káriiŋe!” ²⁵ Nan Yensa ajukumi mati jameeŋ yooyu di kábenenoul, namakumi bágunab, man aanubomi, “Au bágunab bakaanemi an ájameriit di poop ásankeneriit, ínje eem di eregi, púr di oo ban takum úlaañurerul bee di oo.” ²⁶ Bágunab di bukaawumi ban di bubetoomi tím di búpurumi di oo. Añiilau nasayumi jund nan biiŋ, moo mukammi, bukan kajuupoe di kommi, “Há! Naceceture.” ²⁷ Bare Yensa nasofulomi kañenak kati ápuraau ayitenulomi man ajuum sem. ²⁸ Nan Yensa anokeneenumi eluupey, kuriibaool di kuceeŋoomi koo sicebiil, “Wau kaane wúli uŋoolenut ucesoor bágunab ubu?” ²⁹ Yensa nalaañeniimi, “Bágunab baanomi nan ube an letaŋoolen acesoorubo manteer alawujaat.” ³⁰ Yensa di kuriibaool di kúpurumi di kapan kukila, man kúlamumumi kapanak kati Galili. Yensa amaŋut man an amanj boobei oo ammi, ³¹ mati man alakomi kaliikiten kuriibaool naaniimi, “Añiilau ati anau bukan koote épur di oo. Panabuji, ban kunak kúfeegiir fácul pánayitoul di kacetumi.” ³² Bare kúlaulut wan Yensa alakomi eregey, di kúkolimi eceeŋooley wan felumi. ³³ Yensa di kuriibaool di kúriiŋumi ésukey yati Kapaanaum. Nan kulakomi di eluupey, naceeŋiimi man ammi, “Waa jilakoeene kamaloor di buruŋab nan ulakoaami ebiley?” ³⁴ Bare di kutunoorumi sii, mati kulakoeenlako kamaloor di buruŋab mati ai afaŋe kákalaa. ³⁵ Nalakomi ban nawonkulomi kúriiŋenaak uñeney di kugabaak. Naaniimi, “Ampi amaŋumi elo fácul, oo aate elaañ bálamuk ban nakaan amiiceel ati anoosani.” ³⁶ Ñaa naŋarumi añiil, ban najuumenool fáculiil aban, nagaabool man aaniimi, ³⁷ “Ampi awalenumi añiilau ume ñátum di kareesom ínje nawalene, ban ampi awalenammi, lee ínje nawalene bare áboñulammi nawalene.” ³⁸ Yohan nammi Yensa, “Aliikitenaau, wúli nujujuk ániine alakoeene kacesoor úgun ñátum di kareesi, bare wúli núfirenoofiren man akaan, mati oo di wulaal uletaal buruŋ bákon.” ³⁹ Bare Yensa nammi, “Takum jífirenool. Mati ampi akammi wajamurerutimi wákon ñátum di kareesom oo yaŋ letaŋoolen asanken wájakaatie mati ínje. ⁴⁰ Mati ampi alatutumi wulaal, oo oomu di wulaal. ⁴¹ Ínje eem di ereguul malegenam mati ampi abajulomi mumel asenuul man jiraan mati muyuul kuriibaom, an akila malegen létabajaati búgalenab boola. ⁴² “Ampi akammi man ákon di káyinenumi di ínje nan kuñiilak man akaan majakut, kóyume man aleebi di falaf bakoker fukooba fúnegenuma di ekondoorool. ⁴³ Kañeni kukaanijaat man ukaan majakut, miinko pat ban nubeten. Kóyume man unoken di eroŋey yati bándoorey bámongoe, eniili yooken uñenaw Ugabaaw ban nubeteni di sambunas síceteriitumi. ⁴⁴ Ban balolab báceteriitumi buriemi siniiliil ban sambunas síceteriitumi. ⁴⁵ Di poop, kákamuni kukaanijaat man ukaan majakut, miinko pat ban nubeten. Kóyume man unoken bámongoe di eroŋey yati bándoorey di bukinab bajakaab, eniili yooken úkamunaw ugabaaw ban nubeteni di sambunas sáceteriitumi. ⁴⁶ Ban balolab báceteriitumi buriemi siniiliil ban sambunas síceteriitumi. ⁴⁷ Kaanjaat jícili jikaani man ukaan majakut, lóokul jo ban nubeten. Kóyume man unoken di jícil jákon di eroŋey yati bándoorey di bukinab bajakaab, eniil yooken kúcilak kugabaak ban nubeteni di sambunas sáceteriitumi, ⁴⁸ ban balolab báceteriitumi buriemi siniiliil ban sambunas síceteriitumi. ⁴⁹ Mati sambun pansikaan anoosani atiluli nan man musisam mukaanemi búsimen butiluli. ⁵⁰ Musis waaf wabaje fúkaw, bare kafirak koolimo kúpurujaat, buu pammuŋoolen mukaan man mufir inki? Jibaj futitooruul bapaalaab bajummi nan musisam ban di jibaj kásuumaay bee di anoosani.”

¹ Yensa nápurutomi ajaw bee di kapanak kati Yúdea, tíatipumi kapan kaaku kati falaf fati Yorudan. Ban jameeŋey elaañ ejojumi di ebilumi bee di oo, nalakomi kaliikiten bukoo inki nan man apiimi eeno. ² Kufarisa bukaaku di kubilumi man kumaŋ eyinkool man kuwok di malinlo. Di kuceeŋoomi, “Régoli, mante sílingaas soololaal sisensen ániine man akaten aseekool room?” ³ Yensa nalaañeniimi, “Waa sílingaas sati aboñaau Muusa siregumi mati mo?” ⁴ Di kulaañenoomi, “Muusa nasensen buruŋ man ániine aciik letara yati kakatenak, man akaten aseekool.” ⁵ Bare Yensa nalaañeniimi, “Muusa naciciik élingaay uye bee di muyuul mati úyegetuul usasay. ⁶ Bare biñoo di fúcitumaf fati butuukab, ‘Atijamit natutuuk anau, ániine di anaare.’ ⁷ ‘Mati mo’omu ániine aate épur di ampaool di iñaayool man abil kunampoor di aseekool. ⁸ Koo kugabaak koote ebil kukaan ákon. Ñaa koo lee kugabaak, bare ákonau. ⁹ Moo kaane kan Atijamit anampenumi tákon takum an apuun bee kápajuliil.” ¹⁰ Di múlamukaam, Yensa di kuriibaool di kulaañumi bee síndeey, di kuceeŋoomi mati wan asankenumi. ¹¹ Naaniimi, “Ániine ampi akatenumi aseekool man ayab aceen, oo áraadia mati nátataas wan élingaay yati búyabaab éfirenumi. ¹² Kaanjaat aseek ampi akatenumi ataool man ayabo di ániine aceen, oo áraadia mati nátataas wan élingaay yati búyabaab éfirenumi.” ¹³ Funak fákon bukan kuceen di kújeetumulomi kuñooliil bati Yensa mambi agoriil, bare kuriibaool di kupankiimi. ¹⁴ Bare nan Yensa ajukumomi, di bólioomi wút man aaniimi, “Jikat kuñiilak man kubil bee di ínje, takum jífireniil. Mati bukanak kajummi nan kuñiilak buke koo kati di jáyiaj jati Atijamit. ¹⁵ Ínje eem di ereguul malegenam, ampi asofutumi jáyiaj jati Atijamit nan añiil, oo létanokenderudo.” ¹⁶ Ban nasofulomi kuñiilak aban narembenumi kañenool di ákon-akon man alawiimi Atijamit man aseniil kawulak. ¹⁷ Nan Yensa alakomi ejaay kajaaburuŋ, di bajumi ániine ateyulo, ákuntaajen fáculool man aceeŋoomi, “Aliikitenaau ajakaau, waa neete ekaan manteer nibaj eroŋey yati bándoorey?” ¹⁸ Yensa naceeŋoomi, “Wau kaane nuwonkom ajakaau? An alee bo ajake, leejaat Atijamit cebool. ¹⁹ Au numammanj sílingaas sati Atijamit, soone: ‘Takum ubuj an, Takum usang aseek mba ániine ati an, Takum úkuut, Takum ulepoor, Takum uguuñ, Lébien ampai di iñaayi.’” ²⁰ Ániinaau naanoomi, “Aliikitenaau, biñoo noo di mañiilenaam, níkaanunkaanum ekaaney sílingaas use búrom.” ²¹ Yensa najikeroomi taw aban nabajumi kamaŋ di búyegetool ban naanoomi, “Babaj wákon wan ukate bálamuk. Jaw unoomen wan ukilumi búrom, man ucaab sígodi sikila kabajutumi, moo panubaj fubaj dóo di bukinab bajakaab. Bil, riibenom.” ²² Nan ániinaau ajammomi di yóoneniool, najawumi di kabotenoor mati oo abaja áamak. ²³ Yensa najikerumi álirenumi kuriibaool ban naaniimi, “Moo táañie bee di bukanak kabajumi man kunoken di jáyiaj jati Atijamit!” ²⁴ Kuriibaool di wáaloiimi wan asankenumi. Bare Yensa inki naaniimi, “Kúpaalumom, moo táañie bee di bukanak kabajumi kanokenak di jáyiaj jati Atijamit! ²⁵ Kanokenak kati eñonkomma di jíluaj jati écikuma kufanfaŋ man kuhiilie kanokenak kati abaja di jáyiaj jati Atijamit.” ²⁶ Di wáaloiimi wuuj kúkoiil, ban di koonoomi, “Kama ñaa ai aŋoolene apak?” ²⁷ Yensa najikeriimi caw man aaniimi, “Wan anau aŋoolenutumi akaan di funoonaf foola, woo Atijamit naŋooleŋŋoolen akaan.” ²⁸ Peter naanoomi, “Jikeruma, wúli nukatulokat wóololi búrom man uriibeni.” ²⁹ Yensa nammi, “Ínje eem di ereguul malegenam, mati ampi akatulomi kalimbisool, mba kútumbeool, mba kúliinool, mba kutiool, mba iñaayool, mba ampaool, mba kuñoolool, mba ulaakool mati oo ariibaom di furimaf fajakaaf. ³⁰ Di kéelak uke, oo panayab wawuuje ulimbis ceme, di kutiaay ceme, di kúlinaay ceme, di siñaayaay ceme, di kuñiil ceme, di ulaak ceme di poop kásuutuken kawuuje ceme. Kéelak kábileuumi panabaj eroŋey yati bándoorey. ³¹ Bare bukan kajuupoe kalomiñaa fácul pankulako bálamuk, ban kuceen kálamukomiñaa pankulo fácul.” ³² Yensa di kuriibaool kulakolako ejaay di buruŋab, man kuremboorumi bee mo Yerusalem. No’onu Yensa alomi fáculey yati kuriibaool. Bukoo di wáaloiimi, káriibeuloomi di kúkolimi. Nawonkumi kúriiŋenaak uñeney di kugabaak man aregiimi inki mukaanaam maatumi bee ebajooley. ³³ Yensa naaniimi, “Wulaal bukooku di karemboor bee Yerusalem. Añiilau ati anau panaseni di kañenak kati kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit di kuliikitenaak kati sílingaas. Pankuregool oo aate ebuji ban kusenool Kakaanutumi Kúyahuudak mambi kubujool, ³⁴ pánkunarulool, pankulacenool, pankutekool, ban pankubujool, bare di funakaf fúfeegintenaf pánayitoul di kacetumi inki.” ³⁵ Yankuba di Yohan, kuñiilak kúniinaak kati Jebede, di kúpurulomi fáculey yati Yensa man koonoomi, “Aliikitenaau, wúli numammaŋ úkaanoli wanoosani nuceeŋi.” ³⁶ Yensa naceeŋiimi, “Waa jimaŋe man ikaanuul?” ³⁷ Di koonoomi, “Sénoli buruŋ man au di wúli ulakoaal dákon di mákalaam mooli man ákon alako di báridi, aamu di bamayi nampi ulakomi di ejunkutey yati jáyiaj jooli.” ³⁸ Bare Yensa nalaañeniimi, “Muyuul jílaulut wan jommi di elawey. Mante muyuul panjiŋoolen jiraan di éraanumaay uye yati búyiikab nan man ínje eete éraanumumi di yo mba jítiiguli nan man ínje eete kátiiguli?” ³⁹ Di kommi, “Panuŋoolen ukammo.” Yensa nammi, “Éraanumaay yati mátaañiaam yampi ínje eetumi eraaney yoo jootumi eraaney, kátiigulak kan ínje eetumi kátiigulak, koo jootumi kátiiguli, ⁴⁰ bare ínje ibajut bakooŋ bati kamuken ampi alako di báridom mba di bamayom. Atijamit najonjoojonjoor aban kan kootumi kalako.” ⁴¹ Nan kúriiŋenaak uñeney kujammi mati mo, di bóli’iimi wút bee di Yankuba di Yohan. ⁴² Yensa náwonkuliimi búromiil tákon, man aaniimi, “Muyuul jimammanj mati kuceen di kamanjutumi Atijamit kawonkooroemi kúyi man kurungumi bukaniil, ban di kúyiisen kánkumiil bee di bukoo. ⁴³ Bare di muyuul lee mo’omu eetumi bee ekaaney. Ampi amaŋumi ekaaney an áamak oo aate ekaan aroka ati bukaaku, ⁴⁴ ban ampi amaŋumi ekaaney áfacula, oo aate ekaan amiiceel ati bukaaku búrom. ⁴⁵ Mati Añiilau ati anau poop ajawulout man bukan kumiiceelaetool. Bare najawulojaw man amiiceelaet bukan, ban nasen eroŋey yoola man acet bee kapaken bukanak búrom kati dúniyaay.” ⁴⁶ Yensa di kuriibaool di kúriiŋumi di ésukey yati Yeriko. Di múlamukaam, nan kulakomi épuruley di ésukey, jameeŋ yati bukan di elako kariibeniil. Di bajumi ániine alawa sadaa ápuume, añiilau ati Timeu an koonemi Baatimeu, oo balakoe alof di kápibenaak kati buruŋab. ⁴⁷ Nan ajammi mati Yensa ati Nasaret aam bo, natooŋumi kacibulo, “Yensa! Añiilau ati Dauda, baj káboteni di ínje!” ⁴⁸ Bukan kajuupoe di kupankoomi man atunten. Bare oo nafaŋumi man acibuloeñaa, “Añiilau ati Dauda, baj káboteni di ínje!” ⁴⁹ Yensa najummi júd man ammi, “Jíwonkulomool.” Di kuwonkulomi ániinaau ápuumaau man koonoomi, “Beben yuuti. Yito, oo oomu di ewonki.” ⁵⁰ Ápuumaau umu naleebumi kaloaool káamakak ban nabaal fatiya aban nabilumi bee di Yensa. ⁵¹ Yensa naanoomi, “Waa numaŋe man ikaani?” Ániinaau ápuumaau nalaañenoomi, “Aliikitenaau, nimammaŋ man ijuk.” ⁵² Yensa naanoomi, “Jaw buruŋi. Kafiumak kooli kupakenipaken.” Yaŋ too galab naŋoolenumi ajuk fiit! Ñaa nariibenumi Yensa di buruŋ bukila.

¹ Yensa di kuriibaool kúriiŋumi sísukas sati Betufage di Betani di Furembooraf fati Uwoliiw. Nan kulakomi kalofenak Yerusalem, Yensa naboñumi kugaba di kuriibaool man kulo fácul. ² Naaniimi, “Jijaw bee di ésukey yan jijonkooraañaa, bare nampi jilakomi kanokenak kati di ésukey, panjijuk jiroha jakoki jan an aremboorurerut. Jífeluujo man jíjeetumul bee taate. ³ An aceeŋujaat man aanuul, ‘Kama wau kaane di joom di efelujo?’ joonool, ‘Akiiyaau amaŋujo ban pánalaañenul jo galab bee taate.’” ⁴ Kuriibaak kugabaak di kujawumi, tikutookumi jirohaaj jakoki di téeŋey di fúlamutaf fati kalimbis kuceen di buruŋab, kaboñimi di kulako éfeluujo. ⁵ Kuceen kajuumutomi di kuceeŋiimi, “Waa kaane di joom efel jirohaaj?” ⁶ Di kulaañeniimi wan Yensa aregeenumi, di kukatiibomi man kujaw. ⁷ Di kújeetumuumi jirohaaj bee bati Yensa ban di kuleefumi uloaiil wáamakaw di bálamukab boolijo kuban, naremboorumi alako di wo. ⁸ Bukan kajuupoe di kufetumi uloaiil di buruŋab, bukaaku insi kúmiinul balita di kagoos man kufet di buruŋab. ⁹ Bukanak káfaculomi di kálamukomi di kutooŋumi kacibuloak, “Kasalak kooku di Atijamit! Kásuumaayak kati Atijamit kooku di ampi ajawulomi, oo eenomi Áyiau ajawulomi di kareesak kati Akiiyaau! ¹⁰ Kásuumaayak kooku di jáyiaj jábileuumi, jáyiaj jábileuumi jati áyiau Dauda afannaaniŋolaal! Kasalak kooku di Atijamit ammi di bukinab bajakaab!” ¹¹ Yensa náriiŋumi Yerusalem ban najawumi bee di fukobaf fáamakaf. Najaatoorumi man ajuk wanoosani, bare mati bala’ab súm bujonjon. Ñaa nápurumulomi ajaw bee ésukey yati Betani di kúriiŋenaak kooni uñeney di kugabaak. ¹² Furabooraf di bújomaraay, nan kúpurumulomi Betani, Yensa man acaarete. ¹³ Naŋandenumi búpunduun babaje etoj, najawumi bee to man ámeelo manteer panaŋoolen abaj muria. Bare mati ewoley yoolibo ériiŋut, atookut dó hani waaf, leejaat etojey cebuyo. ¹⁴ Yensa nammi búpunduun, “Hani an letarirer búwolumi inki.” Kuriibaool di kujammomi. ¹⁵ Nan kulaañumi kúriiŋ Yerusalem, Yensa najawumi bee di fukobaf fáamakaf ban natooŋumi kácesoorul kalakomi kanoomenak di enoomey dó. Insi nafarumi bibibil sitaabulas sati kúruŋulaak kati sígodaas di sijunkutas sati kanoomenemi úlaabaan, ¹⁶ ban náfiren yém hani an man ájeetumul múnoomenaam bee dó. ¹⁷ Yensa nalakomi kaliikiteniilak man aaniimi, “Furimaf fati Atijamit foone, ‘Eluupom panekaani fulaw bee mati bukanak búrom.’ Bare muyuul jikankaan yo fulako fati kúkuu.” ¹⁸ Kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit di kuliikitenaak kati sílingaas nan kujammomi di kulakomi eñesey buruŋ bampi kubujool. Kúkoliookoli mati jameeŋey búrom di wáaloiimi máamak baliikitenerab boola. ¹⁹ Di káliim kukila, Yensa di kuriibaool di kúpurumi di ésukey yáamakey yati Yerusalem. ²⁰ Furabooraf di bújomaraay, nan koomeenumi di ejaay, di kujukumi búpunduun man bulalabene busay jororor. ²¹ Peter nawoolomi wabajoeenumi naanoomi, “Aliikitenaau, jikeruma! Búpunduunab ban au unummi fuken bulalabenlalaben wababab.” ²² Yensa nalaañenumi kuriibaool, “Joote ebaj kafium di Atijamit. ²³ Ínje eem di ereguul malegenam, ampi aregumi fúlankiinaf ufe, ‘Kábulo’ooro jaw úlo’ooro falaf,’ ban nábajaati úyeget ugaba, bare náyinen mati wan aregumi, panukaani bee di oo. ²⁴ Moo kammi ínje eem di ereguul malegenam, wampi jilawumi di kúlawak, jíyinen mati jiyayab wo jiban, pankaan wooluul. ²⁵ Bare nampi jiyitomi jijuum man jilaw, joote kabonket bukaaku kalomi di muyuul, mambi Atijamit Ampauul ammi di bukinab bajakaab abonket majakutuul.” ²⁶ “Bare jibonketutujaat, Atijamit Ampauul ammi di bukinab bajakaab poop letabonket majakutuul.” ²⁷ Yensa di kuriibaool di kujawulomi bee Yerusalem inki. Nan Yensa aameenumi kajaatoorak di fukobaf fáamakaf, no’onu kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit, kuliikitenaak kati sílingaas di Kúyahuudak kunifaanak kuceenak di kubilumi bee di oo. ²⁸ Di kuceeŋoomi, “Régoli di fujuum fei noom di ekaan uru? Ai asenifo bee ekammo?” ²⁹ Yensa nalaañeniimi, “Ínje paniceeŋuul kúceeŋ kákon pat. Jilaañenom, kammojaat panilaañuul di fujuum fei nikaane uru mo’omu. ³⁰ Man Yaaya átiigulenemi bukanak, ai asenoomi fujuum fukila, mante Atijamit mba bukan? Jilaañenom!” ³¹ Di kulakomi kamaloor sicebiil, “Oonaajaat Atijamit asenoomi fo, panaceeŋolaal wau kaane úyinenutool. ³² Bare mante wúli oote eregey bukan kusenoomi fo?” Kúkolikoli bukanak mati koo kufiunfium Yaaya oo malegen aboña ati Atijamit. ³³ Mati mo’omu di kulaañenumi Yensa, “Wúli umanjut.” Yensa nalaañeniimi, “Iyoo! Kama ínje letireguul di fujuum fei nikaane uru búrom.”

¹ Yensa natooŋumi kasankeniilak ñátum di kúregak: “Bajeembaj ániine aceen asuwene ureseŋ di kafatool, ban nájongenuko aban, nawokumi fuñaafenaf fati kureseŋ, nawokenumi jiremb jípooyuma dó. Nabilenuko di uñen wati kuwaña kuceen, aban oo najawumi kajaaburuŋ di mof muceen. ² Nan muriaam maalumi naboñumi amiiceel ákon bee di kuwañaak kabilenikomi man kusenool bucaabool bati muriaam di kafatak. ³ Bare kuwañaak kukila di kúloummi amiiceelool man kutekoomi, ban di kucesooroomi alaañ uñen útiikaar. ⁴ Akilumi kafatak nalaañumi aboñ amiiceel aceen, di kúbukenoomi di fúkaaf kuban di kujeloomi máamak. ⁵ Naboñumi amiiceel aceen inki, oo di kubujoomi. Moo mákonam, nakammi bee di bukan kajuupoe, bukaaku di kutekiimi, bukaaku di kubujiimi. ⁶ Akilumi kafatak an ákon ceb arinoe, oo eenomi añoolool ániine ati bususool. Di múlamukaam, naboñoomi man ammi, ‘Tikere, pánkulebien añoolom.’ ⁷ Bare kuwañaak kabilenikomi di kulako kamaloor, ‘Ume oo aatumi bee ekiley bulaañab. Jibil, ubujaalool dak, mambi wan ampaool akilumi mbi ukaan woololaal.’ ⁸ Di kúbiipooroomi kusof kuban di kubujoomi ban di kúfuulumi biiŋool kúpuren taac téeŋey yati di kafatak kati kureseŋ. ⁹ Akilumi kafatak waa naate ekaan? Panabil man abujiil búrom, ban nasen kafatak bee di bukan kuceen. ¹⁰ Mante jitamburerut jiliiken mo’omu di furimaf ufe fati Atijamit: ‘Fukoobaaf fo’ofu fan kuteepaak kulateenumi foo fulaañumi fulako di égooleney yasofumi líŋ kukukak kati eluupey’. ¹¹ Mo’omu moo búkaanumab bati Akiiyaau, meeŋolaameeŋ di kúcilolaal.’” ¹² Kurungaak kati Kúyahuudak kumaŋeemmaŋ esofool to, bare kúkolikoli jameeŋey, mati kúlauleenlaul mati Yensa bukoo nalobe. Di kukatoobomi man kujaw. ¹³ Di kuboñumi Kufarisa kuceen di kuriiba kuceen kati Herod man kutaaken di furim fati eceeŋool di kuwok di malinlo. ¹⁴ Di kubilumi man koonoomi, “Aliikitenaau, wúli numammanj mati au nusankenesanken malegenam, ban au újawumeriit di kawoonoorak kati an. Mati újikereriit fujuumaf fati an, bare malegen au uliikitenemi buruŋab bati Atijamit. Régoli, mante sílingaas sisenolaasen buruŋ bati esen basaafab jáyiaj jati Áyiau Áamakau ati Róoma mba sisenut? ¹⁵ Oote ecaamiil, mba ootut ecaamiil?” Yensa namanjumi mamisam mooliil, naaniimi, “Wau kaane di jimaŋ bee eyinkom? Jíjeetumulom égodi edenaari man ijuk.” ¹⁶ Di kuŋarulomi yákon. Yensa naaniimi, “Ai buulool di karees kei koom to?” Di koonoomi, “Kati Áyiau Áamakau.” ¹⁷ Yensa naaniimi, “Moo kama joote kalaañen bee di Áyiau Áamakau wan Áyiau Áamakau akilumi, bare poop joote kalaañen bee di Atijamit wan Atijamit akilumi.” Di wáaloiimi mati oo. ¹⁸ Kusadusiak kupinaay di kubilumi bati Yensa, di kommi bajut káyitoulak di kacetumi. Di kuceeŋumi kúceeŋak uke: ¹⁹ “Aliikitenaau, aboñaau Muusa aciike élingaay uye bee di wulaal, mati ániine abaje atiaay, acetujaat akatubo aseekool bare abajut añiil, atiool aate kálaañenul aseekau man koote ebaj kuñiil bee di ájimmi. ²⁰ Bajeembaj kutiaay kooni futok di kugaba. Átiyaarau nayabumi aseekau, nan acetumi babajut añiil. ²¹ Agabuntenaau poop nayabumi aseekau akila, ban nacetumi babajut añiil, moo mákonam mubajomi áfeegintenau, ²² ban futokey di kugabaak, moo kulaañenoomi, ban di kucetumi búromiil babajut añiil. Di múlamukaam, aseekau poop nabilumi acet. ²³ Régoli, nampi Atijamit áyitenoulomi bukanak di ecetey, aseekau ai aatumi ekaaney ataool? Mati kooni futokey di kugabaak poopiil kuyabeenooyab.” ²⁴ Yensa naaniimi, “Lee mo’omu mukammi muyuul jilolo mati jílaulut furimaf fati Atijamit, di poop kánkumak kati Atijamit? ²⁵ Mati nampi Atijamit ayitenulomi bukanak di kacetumi, leekuyaboor. Pankoono nan simaleeka di bukinab bajakaab. ²⁶ Mati káyitoulak kati kacetumi, mante jitamburerut jiliiken di síbukaas sati Muusa tan aciikumi mati jijofaaj, buu Atijamit aaneenoomi, ‘Ínje eenomi Atijamit an Iburehima, di Siyaaka, di Yankuba kumiiceelaetumi’? ²⁷ Atijamit lee ati kacetumi, bare ati karoŋumi ceb. Muyuul jilolo máamak.” ²⁸ Ákon di kuliikitenaak kati sílingaas najuum to, ban najammi kañoosoorak. Najukumi mati Yensa nalaañeniilaañen jak, naceeŋoomi, “Élingaay yei di sílingaas efaŋumi man ebaje fúkaw?” ²⁹ Yensa nalaañeniimi, “Élingaay yátiyaaraay yafaŋumi man ebaje fúkaw yoo eenomi, ‘Jijantenom, bukanak kati Isirael: Akiiyaau Atijamit oololaal oo eenomi Akiiyaau ákonau ceb. ³⁰ Noote emaŋ Atijamit Akiiyaau ooli di ésigiri búrom, di yuuti búrom, di búyegeti búrom, di kánkumi búrom.’ ³¹ Élingaay egabunteney yafaŋumi man ebaj fúkaw yoo eenomi, ‘Noote emaŋ alaoori nan man umaŋumi fúkoi eeno.’ Élinga yiceen elee bo yafaŋe man ebaje fúkaw wuuj use sigabaas.” ³² Aliikitenaau ati sílingaas nalaañenumi, “Aliikitenaau, nukonkooŋ. Malegen nurege mati Atijamit Ákon ceb abajoe, banjaat Atijamit aceen abajout leejaat oo. ³³ Ban poop noote emaŋool ñátum di ésigiri, di búyegeti, di kánkumi, di poop noote emaŋ alaoori nan man umaŋumi fúkoi eeno, mo’omu búrom mufaŋe ebaj fúkaw di eseney kawul kareemenimi di búsimen bee di Atijamit.” ³⁴ Yensa najukumi balaañenerab boola di malinlaam moola, naanoomi, “Au úloiut di jáyiaj jati Atijamit.” Nan mo’omu múpurutomi hani an apuunut bee eceeŋool kúceeŋ. ³⁵ Di múlamukaam, nan Yensa alakomi kaliikitenak bukanak dóo di fukobaf fáamakaf, naceeŋumi, “Buu kuliikitenaak kati sílingaas pankuŋoolen kureg mati Apakenaau Áamakau eenomi lee búbajum bíine bati Dauda ceb? ³⁶ Dauda di fúko’ool, narereg nan man Búyegetab Bátienaab bújaatikenool ban namanjenumi, ‘Atijamit Akiiyaolaal narereg Akiiyaom, Lako di báridom, bee nampi ikammi kulatoori kukaan fútobojumaaf fati úkamuni.’ ³⁷ Dauda di fúko’ool nawonkeoowonk Akiiyaool. Kama ñaa buu naŋoolene akaan búbajumool bíine eeno?” Jameeŋey di súumuyomi káyentenoorak. ³⁸ Di kaliikiteniilak koola nammi, “Jíkaanum kuliikitenaak kati sílingaas. Mati koo kumaŋemaŋ kakaano uloa wáamak man kujaatoor, ban kumaŋemaŋ man anoosani álebieniil man asaafiil jak di uñen ugaba di weelumaw. ³⁹ Di poop, kumaŋemaŋ mansi kulako tan faŋumi man lébieni di kukobak mba wáaning, ⁴⁰ bare kuguuñeguuñ waaf wati kuseek kati kújima, ban kulawelaw baak Atijamit man kukaanalenoor nan bukan kajoone! Pánkuyabul kúnagak kafaŋumi man kúkalaae.” ⁴¹ Yensa nalakomi ajonkoor jiceesaj jati kawulak, ban nakooñaam man jameeŋey yati bukanak yoom di eseney kawulak kooliil. Kubaja kajuupoe kúkankando kawul kajuupoe. ⁴² Di bajumi aseek aceen ati ájima abajutumi nabilumi ákatendo sígodi sileputa sigaba ceb. ⁴³ Nawonkulomi kuriibaool man aaniimi, “Ínje eem di ereguul malegenam, aseekau ati ájimaau o’omu abajutumi wan ákatendomi ufaŋe wati bukaaku búrom. ⁴⁴ Mati bukaaku búrom kúkankando kapan di wajuupoaaw wan kubajumi búrom, bare oo di kábajaataak koola nákankando wan abajumi búrom bee mati eroŋey yoola.”

¹ Nan Yensa alakomi épurey di fukobaf fáamakaf, ákon di kuriibaool naanoomi, “Aliikitenaau jiker, kukoobaak uke kujooŋoojooŋoor di ulimbis poop moo!” ² Yensa nalaañenoomi, “Nujujuk ulimbisaw uwu wáamakaw búrom? Uru ran jijukeñaa, kunak pánkuriiŋ nan rootut karino to manteer hani ekooba leterembeni di epaaluyo.” ³ Di múlamukaam, Yensa alakomi di Furembooraf fati Uwoliiw fajonkoorumi fukobaf fáamakaf. Noo Peter, Yankuba, Yohan di Anduru di kutookoomi man kuceeŋoomi sicebiil, ⁴ “Régoli, kama ñaa nei uru búrom eete kabajo? Fúmanjumaf fei noote ejuk nampi funakaf fan uru dootumi kabajoak fúriiŋumi?” ⁵ Yensa natooŋumi kasankenumi man aaniimi, “Jíkaanum, takum jimaŋ man an abuntuul. ⁶ Mati kajuupoe pánkujawumul di kareesom di aaney, bukoo eenomi Apakenaau Áamakau, ban pankubunt kajuupoe. ⁷ Nampi jijammi mati kutiik di mati kákuumoorak kati kutiik, takum jíkoli. Mati waafaw uwe búrom woote emond ubajo, bare ebaney yati dúniyaay ériiŋoorut. ⁸ Mof pammutiiken mupaalumo mof, jáyi panjitiiken jipaalujo jáyi. Pambaj káliliŋenoor kati yentaam káamak banoosani, di poop pambaj bacaar báamak. Bare mukaanaam umu búrom mukankaan nan jariey yatooŋemi bala’a aseek aroŋ añiil. ⁹ “Jíkaanum! Bukan bukaaku pankusofuul kusen bee di kugamenaak kati fugamenaf fáamakaf, ban poop pankutekuul di kukobak. Pankuruu’uul fácul kunifaan di kúyi kati mofam mati muyuul kuriibaom, mambi jiregiil malegenam mati ínje. ¹⁰ Bare bala’a fúbanumaf fati dúniyaay, furimaf fajakaaf foote káriiŋeni di bukanak kati dúniyaay búrom. ¹¹ Bare nampi kúsofuumi man kújeetumuul bee kagamenuul di kukobak, takum jikaanooro síwoonooruul mampi jootumi kalaañen eeno. Jireg wan Atijamit asankenumi di úyegetuul nanan nikila, mati lee muyuul jisankene bare Búyegetab Bátienaab. ¹² Atia panasof atia aceen man asen kubujool, ban ampa panasof añoolool aceen man asen kubujool, ban kuñiil kuceen pankuñoos kuwolaiil man kusen kubujiil. ¹³ Bukanak búrom pankulatuul mati muyuul kuriibaom. Bare ampi amuutenumi manteer bee ebaney yati eroŋey yoola Atijamit panapakenool. ¹⁴ “Bare nampi jijukumi waafaw wájiteniaaw man ujuumeni tanat tan wootutumi ejuum (jikat man kuliina mbi kúlaul), kammi di kapanak kati Yúdea koote etey bee di kúlankiinak. ¹⁵ Ban anoosani ammi téeŋey yati kalimbisak, aatut kanoken bee di kalimbisool man ajojenoor wambaraw woola. ¹⁶ Moo mákonam, anoosani ammi di kalaakool, aatut élaañul man aŋar kaloaool káamakak. ¹⁷ Di kunak kukila, búyiikab bulako di kuseek kaakumi úrookaaw di kuseek kammi di karaafenak! ¹⁸ Jilaw man mátaañiaam umu takum mubajo nanan nan ñonkañ ñíkalaaemi. ¹⁹ Mati kunak kukila búyiik báamak baatumi kabajoak butamburerut bubajo baanomi nan mo’omu kabiñoo no’ona di fúcitumaf fati dúniyaay bee mo iñeme, ban bootut kabajorer jáng. ²⁰ Leejaat Akiiyaau átemien kunakak kati búyiikab, hani an letaŋoolen aroŋ. Bare mati bukanak kamukenimi koola nátemientemien kunak kukila. ²¹ An areguujaat, ‘Jijikeruma! Apakenaau Áamakau oome!’ mba ‘Jijikeruma ooma!’ takum jíyinenool. ²² Kupakena Káamak kubunta di kuboña kubunta, pankubil man kúyiisuul kúmanjum di wajamurerutimi man kubuntuul. Kuŋoolenjaat pankubunt hani kan Atijamit amukenumi aban. ²³ Bare jíkaanum! Ínje nireguureg mo’omu búrom bala’a mukaanaam ume mubajo. ²⁴ “Bare di kunak kukila, nampi búyiik bukila báamak buwuujumi, bala’ab pámburimen túk, jileeŋaj leejiwuŋen, ²⁵ di poop bootab pánsibuloul di kátula, ban wánkumaw wammi di fatiya pánuliliŋeni. ²⁶ Bukanak pankujuk Añiilau ati anau náwaloul di kurola di kánkum káamak di mawuŋ máamak mati Atijamit di móro. ²⁷ Ban pánaboñul simaleekaool bee di ufeefaw ubakiiraw wati dúniyaay man sijojen bukanak kan Atijamit amukenumi kápurumul fúcitumaf fati dúniyaay bee fúbanumaf fati yo búrom. ²⁸ “Jíliikenum búpunduun: nampi bulakomi ereebey ceb, muyuul di jimanj mati súm fujamaf fulofulolof. ²⁹ Moo nampi jijukumi uru búrom wan isankenuumiñaa, di jimanj mati Añiilau ati anau nalofulolof ñaj. ³⁰ Ínje eem di ereguul malegenam, bukan kati jaat leekucet kubao mukaanaam umu búrom babajout. ³¹ Dúniyaay di bukinab bajakaab pánsijim, bare furimaf fúmboom léefujimurer bee bándoorey. ³² “Bare let hani an amanj funak fukila mba nanan nikila, let hani simaleekaas sammi di bukinab bajakaab, mba Añiilau ati Atijamit. Ampaom Atijamit cebool amanje. ³³ Jíkaanum mati muyuul jimanjut noonei noote kabajo. ³⁴ Moo mukankaan nan ániine aam di ejaay kajaaburuŋ. Nakatumi kumiiceelool man kucookoor síndo’ool. Nájaatikenumi anoosani wampi akaan ban amiiceel apooya ati fúlamutaf man ákaanum jak. ³⁵ Moo kaane jíkaanum mati muyuul jimanjut nei ati eluupey aate élaañul, ŋooleŋŋoolen kaan di káliimaraay, mba di titoorey yati fukaraay, mba di waradabaw, mba bújomaraay. ³⁶ Ati eluupey alaañulojaat amanjenutuul, takum átookuluul bámoorie. ³⁷ Wan ínje eem di ereguuley, woo ínje eem di ereg anoosani. Jíkaanum.”

¹ No’onu kunak kugaba bala’a kutooŋ karuukenak kati káaningak kati Mbúur Yabajutumi Múliitenuma, kan koonemi poop káaningak kati Ewuujey yati Njalayiri. Kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit di kuliikitenaak kati sílingaas kulakoeenlako eñes buruŋ mampi kubuutoor man kusof Yensa man kubujool. ² Man kommi, “Takum ukaanaal mo di nanan nati káaningak uke, kaanutumojaat pankuyiten káguuloor.” ³ No’ona Yensa di ésukey yati Betani man alakoe di síndeey yati Simon an kafaañak kusofeenumi. Nan alakomi furiaf dó, aseek najawulomi di jiraafa jati naad jabajumi mumelam maputemi súum máamak, jan jajoonenimi ñátum di bakooba, butumab boolijo buriri máamak. Aseekau nafatujomi ákambul ban náyuenumomi di fúkaaf fati Yensa. ⁴ Bare di bajumi kuceen karegoorumi yém man kommi, “Wau kaane naam di kakajen mumelam maputemi súum mo’omu? ⁵ Mati mumelam ume maputemi súum pammuŋooleneen munoomeneeni wawuuje sidenaari sooni siceme sífeegiir, ban siseneeni kabajutumi.” Ban di kupuñenoomi. ⁶ Bare Yensa nalaañeniimi, “Jikatool bo. Wau kaane di joom di kagaalenool? Nakaanankaan waaf wajake. ⁷ Mati panjibaj kabajutumi nanoosani, ban jimaŋujaat panjiŋoolen jirambeniil nanoosani. Bare leejibajom baabe nanoosani. ⁸ Nakankaan wan aŋoolenumi búrom ban nanaanennaanen eniilom ñátum di mo bee kajonjoor bala’a efokomey ériiŋ. ⁹ Ínje eem di ereguul malegenam, banoosani bampi furimaf fajakaaf fúriiŋenimi di dúniyaay búrom, mukaanaam mati aseekau umu pammuregeni bukanak di kawoolen moola.” ¹⁰ Yúdas Isikariot, ákon di kúriiŋenaak uñeney di kugabaak kati Yensa, najawumi bee di kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit man ápurumi akaan man kusof Yensa. ¹¹ Nan kujammomi di súumiimi máamak, di kúligoomi mati ecaamool sígodi. Yúdas nataatumi eñes buruŋ bee épur di oo akaan man kusofool. ¹² Di funakaf fútiyaaraf fati karuukenak kati káaningak kati Mbúur Yabajutumi Múliitenuma, ban kúraamulumi jisahaaj jati búsimenab bati Ewuujey yati Njalayiri, noo kuriibaak kati Yensa man koonoomi, “Boobei numaŋumi man ujaw ucookoori furiaf fati káaningak kati Ewuujey yati Njalayiri?” ¹³ Yensa aboñumi kugaba di kuriibaool man aaniimi, “Jinoken di ésukey yáamakey, pánjikamboor di ániine arookoe kárumba kati mumel. Jiriibenool ¹⁴ bee di eluupey yampi anokenumi, man joon ati eluupey, ‘Aliikitenaau naceeŋumi, kalimbisak kan oo di kuriibaool kootumi furiaf fati karuukenak kati káaningak kati Ewuujey yati Njalayiri kookei?’ ¹⁵ Pánayiisuul fatiyena kalimbis kawuŋe kacookoori kuban wan umaŋaami bee ekaaney búrom, dóo panjicookoorumi furiaf bee mati wulaal.” ¹⁶ Di kujawumi bee ésukey yáamakey yati Yerusalem, di kutookumi waafaw búrom nan man Yensa aregiimi eeno. Di kucookoorubomi káaningak. ¹⁷ Nan bala’ab bujinlenumi Yensa náriiŋulomi di kúriiŋenaool uñeney di kugabaak. ¹⁸ Nan kulakomi furiaf, Yensa naaniimi, “Ínje eem di ereguul malegenam, ákon di muyuul pánapur di ínje, oo oome nuriaale tákon di fulakaaf ufe.” ¹⁹ Bukoo di súumaati’iimi, ñaa di kutaatumi eceeŋooley ákon-akon man kuceeŋoomi, “Mante ínje room?” ²⁰ Naaniimi, “Ákon di muyuul uñeney di kugabaak kammiñaa, an ommi di érud mbúur síñakon di ebooley. ²¹ Mati Añiilau ati anau aate ecet nan man ciikimi mati oo no’ona. Bare búyiikab bulako di an akila aatumi épurey di Añiilau ati anau. Pánkoyumeen an akila awoleenutijaat.” ²² Nan kulakomi furiaf, Yensa naŋarumi fúmbuur, nasalumi aban namiinufomi ban naseniimi nammi, “Jiyab jiri, ure eniilom.” ²³ Naŋarumi éraanuma, ban nasalumi aban naseniimi kuraanuyo. ²⁴ Ban naaniimi, “Ure fúsimom, fáyuimi bee mati bukan kajuupoe, ban ñátum di fo Atijamit akammi kasofoorak. ²⁵ Ínje eem di ereguul malegenam, letilaañ iraander wayin bee nampi iraan wayiney yunkuley inki di jáyiaj jati Atijamit.” ²⁶ Di kúcimmi kácim kati esaley yati Atijamit ban di kúpurulomi kujaw bee di Furembooraf fati Uwoliiw. ²⁷ Yensa naaniimi, “Muyuul búrom panjilaañ bálamuk. Mati ciikiciik, ‘Panibuj amataau, ban kayooŋak kati sisahaas pankuyiisoori nañ.’ ²⁸ Bare nampi Atijamit áyitenulammi bee di eroŋey, panirunguul fácul bee Galili.” ²⁹ Peter naanoomi, “Handeneen bukoo búrom pankulaañ bálamuk, ínje let.” ³⁰ Yensa nalaañenoomi, “Ínje eem di eregi malegenam ume, fukaf fo’ofe fati jaat, bala’a kéenak kulit ñagaba, panuñoosom ñáfeegiir man oon umanjutom.” ³¹ Bare Peter nalatumi yém, man aanoomi, “Handeneen au di ínje kacetoor, letiñoosi!” Kúriiŋenaool karinomi oo mákonam kuregoomi eeno. ³² Yensa di kuriibaool di kujawoorumi bee tanat tati Gesemani. Yensa nammi kuriibaool, “Jilako taate bee nampi ibanumi kúlawak.” ³³ Yensa naŋarumi Peter, Yankuba di Yohan man kujawumi. Tootooto di kaanoomi yiriyir ban di gaalenool búyeget máamak. ³⁴ Naaniimi, “Yuutom egagaal máamak, jaheemeen panicet. Jilako taate, man jíkaanum.” ³⁵ Nan abajumi apum lói jayiinkun nalomi kúfima man alawumi mo’ome, kaanjaat paŋŋoolen, nanan nikila takum kaan di oo. ³⁶ Ban nammi, “Ampaom, Ampaom! Au uŋoolene ukaan wanoosani, ure’eten éraanumaay uye yati búyiikab di ínje. Bare takum wan imaŋumi mbi ukaan, bare wan umaŋumi mbi ukaan.” ³⁷ Nalaañulomi natookumi kuriibaool di kámooraak túc, nammi Peter, “Simon, mante au númoorimoori? Mante uŋoolenut úkaanum wáriiŋe hani erig yákon? ³⁸ Jíkaanum man jilaw Atijamit, takum Seetaanaay eŋoolen eyinkuul. Malegen búyegetab bubebeb, bare eniiley élaamolaamo.” ³⁹ Yensa nalaañumi ápur ban najaw kúlawak, nan kati di mútiyaaram. ⁴⁰ Nalaañulomi inki tiatookiimi di kámooraak, mati kámooraak kúlaameniilaamen máamak. Kumanjut wan koote kalaañenool. ⁴¹ Nan abookoulomi káfeegintenak, naaniimi, “Mante muyuul bee jaat kámooraak di káyokulak joom di ko? Jiyitoñaa reooreoor! Nanan nírindiiŋ mati Añiilau ati anau koote épur di oo man kusof kusenool bee di kañenak kati kukaana majakut. ⁴² Jiyito, man uja’aal. Jijikeruma, ániinaau aatumi bee épurey di ínje akaan man kusofom oome taate di wulaal, kúriiŋuloriiŋ.” ⁴³ No’onu nan Yensa alakomi kasankenak, Yúdas, an umanje ákon di kúriiŋenaool, náriiŋulomi bee to di jameeŋ yaakenulo muliba mabaake di simooŋ. Bukoo kúsimenaak kunifaanak, kuliikitenaak kati sílingaas, di Kúyahuudak kunifaanak kuceen kuboñumi man kusof Yensa. ⁴⁴ Iñeme Yúdas naregeeniireg mati fúmanjum, di aaney, “Ampi icuufoomi di jimanj oo. Jisofool jisen kupooya man kújeetumool.” ⁴⁵ Nan kúriiŋulomi, Yúdas najoonumi taac bee di Yensa nammi, “Aliikitenaau!” Ban Yúdas nacuufoomi. ⁴⁶ Kúniinaak bukaaku di kúbiipoorumi kusof Yensa. ⁴⁷ Bare ákon di kajuumutomi lof, náfoonulumi jilibaaj jabaakaaj joola aban nacanumi kawosak kati amiiceelau ati ásimenaau áamakau ati Atijamit. ⁴⁸ Yensa naceeŋiimi, “Mante ínje álaputa di muyuul, an jibile di muliba mabaake di simooŋ bee esofomey? ⁴⁹ Balayoobalay ínje nilakoelako kaliikitenak muyuul dóo di fukobaf fáamakaf, ban jisofutom. Bare jikat man wan furimaf fati Atijamit furegumi úliroor.” ⁵⁰ Kuriibaak kati Yensa búrom kukatoomi bálamuk di kuteyumi kúpur man kupak. ⁵¹ Di bajumi ápura ániine aceen ariibene Yensa bálamukool, nagaayoorumi kaful ceb. Bukanak di kusofoomi, ⁵² bare nápurumi atey tíikaarool, nakatubomi kafulak koola bálamuk. ⁵³ Di kújeetumi Yensa bee di eluupey yati ásimenaau áamakau ati Atijamit, dán kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit, Kúyahuudak kunifaanak kuceen di kuliikitenaak kati sílingaas kujojumi. ⁵⁴ Peter nalakomi ébuuyul nariib bálamuk lói bo, tiajawumi anokenumi bee mo titoorey yati fankaf fati síndeey yati ásimenaau áamakau ati Atijamit. Dóo nalakomi di kupooyaak man koom di fánumaf kálumbaak. ⁵⁵ Kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit di kati fugamenaf fáamakaf búrom kulakolako karaagal eñes kalepoor di oo man kubaj buruŋ mampi kubujumi Yensa, bare kubajutuko. ⁵⁶ Mati bukan kajuupoe kulepoolepoor mati Yensa, bare kurimiil kujawut dákon. ⁵⁷ Di múlamukaam, bukaaku kayitoe kujuum man kureg kalepoor bee mati Yensa, koo di aaney, ⁵⁸ “Wúli nujanjam naane, ‘Panikajen fukobaf fáñiiaaf ufe fati Akiiyaau fan uñenaw wati bukanak uteepumi, ban di kunak kúfeegiir, paniteepulanken fuceen fan bukan kuteeput.’” ⁵⁹ Bare handeneen mo, kurimiil kujawut dákon. ⁶⁰ Ásimenaau áamakau ati Atijamit nayitomi ajuum look titoorey yati koo búrom, man aceeŋumi Yensa, “Mante ubajut kalaañen room? Wo’owu woo kúniinaak buku kommi di kataakeni?” ⁶¹ Yensa natuntenumi sii aregut hani furim. Ásimenaau áamakau ati Atijamit nalaañ aceeŋool, “Mante au eenomi Apakenaau Áamakau, Añiilau ati Atijamit ati Kásuumaayak?” ⁶² Yensa nammi, “Ínje oo, ban panjijuk Añiilau ati anau balakoe di báridab bati Atijamit ati Kánkum, ammi di káwaloul di kurolaak kati di fatiya.” ⁶³ Ásimenaau áamakau ati Atijamit nacacumi uloaool wáamakaw man ammi, “Wau kaane man uñesaal kúyiisena kuceen? ⁶⁴ Muyuul búrom jijanjam mati man asankenumi ñíi. Waa jiwoonoorumiñaa kama?” Koo búrom di kommi oo aate ebuji. ⁶⁵ Bukaaku di kutooŋumi kalacenool, ban kúmiipoomi di kútuk man kutek, di koonoomi, “Au aboñaau! Régoli ai ateki?” Kupooyaak di kujontenoomi. ⁶⁶ Nan Peter ammi titoorey yati fankaf, noo bajumi amiiceel ajaŋa ati ásimenaau áamakau ati Atijamit ánokenuloromi. ⁶⁷ Oo najukumi Peter di fúko’ool kálumbaak, najikeroomi caw aban nammi, “Au poop oomueen di Yensa ati Nasaret.” ⁶⁸ Bare Peter nañoosumi yém, di aaney, “Ínje imanjut wan usankeneñaa di wo.” Nápurulomi fut bee di fúlamutaf fúnokenumaaf. ⁶⁹ Amiiceelau ajaŋaau naŋandenumi Peter nammi kammi bajuumer to, “Ániinaau ume an ákon di bukoo.” ⁷⁰ Bare nañoosoorumi inki. Nan bajumi piyo jayiinkun, kájuumum to kuceen di kommi inki Peter, “Tíentien lec au an ákon di bukoo, mati au ati Galili.” ⁷¹ Peter di fúko’ool nabaatumi ñíi nammi, “Ínje imanjut ániinaau umu an jisankenemi moola.” ⁷² Yaŋ too galab kéenak di kugabuntenumi kulit. No’onu Peter nawoolomi wan Yensa aaneenoomi, “Bala’a kéenak kulit ñagaba panuñoosom ñáfeegiir man oon umanjutom.” Naweelomi búruudenab.

¹ Fati kajom bújomaraay pím, kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit, Kúyahuud kunifaan kuceen, kuliikitenaak kati sílingaas di kugamenaak kati fugamenaf fáamakaf búrom, di kujojumi man kumaloor man kootumi ejaw di mukaanaam umu eeno. Di kukokenumi Yensa, ban di kuruuoomi kusen di kañenak kati Pilat. ² Pilat naceeŋumi Yensa, “Mante au eenomi áyiau ati Kúyahuudak?” Yensa nalaañenoomi, “Au urege mo.” ³ Noo kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit kutaakenoomi di mukaanaay majuupoe. ⁴ Pilat nalaañumi aceeŋool, “Mante ubajut wan oote kalaañen? Jiker kataakenak kajuupoaak kan kurembenimi.” ⁵ Bare Yensa aregut hani furim, ñaa Pilat di múwaalo’oomi. ⁶ Káaning kanoosani kati Ewuujey yati Njalayiri kúriiŋumi, anifaanau Ároomanau nakatenekaten an ákon di dán bukanak kukuleimi an jameeŋey emaŋumi. ⁷ No’onu dán bukanak kukuleimi, babaj ániine an koonemi Baraba. Oo di kúlaputa kuceen kusofisof mati kukaaneenumi jabuj bukan kuceen di káguuloorak. ⁸ Nan jameeŋey ejawulomi ejojumi déeri Pilat nan man epiimi di elawoomi. ⁹ Nalaañeniimi, “Mante jimammaŋ man íkatenuluul Áyiau ati Kúyahuudak?” ¹⁰ Pilat namammanj mati kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit kusofeensof Yensa tikuseneenool mati kaleetooriil. ¹¹ Bare kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit kommi di káliŋen jameeŋey man elaw Pilat man akaten Baraba bare lee Yensa. ¹² Pilat nalaañumi asankeniil man aaniimi, “Kama waa jimaŋumi man ikaan di ániinaau an joonemi Áyiau ati Kúyahuudak?” ¹³ Di kucibulomi inki, “Faaŋenool!” ¹⁴ Bare Pilat naceeŋiimi, “Wau? Kama búlaput bei nakaane?” Bare di kufaŋumi man kucibuloe, “Faaŋenool!” ¹⁵ Pilat, namaŋumi ekaan jameeŋey éyilo, nákatenuliimi Baraba. Nakatumi furim man kutiikaak kupooyaak kuŋar Yensa kutek máamak aban naseniil man kufaaŋenool di ébaarey yati búpinab. ¹⁶ Kupooyaak kuceenak di kújeetumoomi dóo di bati anifaanau Ároomanau (tan koonemi puretori). Ban kuwonkumi kupaaliil kutiika karinomi búrom. ¹⁷ Di kukaano’oomi kaloa káamak kakaayene éyem nan kati áyi, ban di kunapumi úlind kaan nan bompoŋ bati áyi man kuloopenumi di fúkaaf foola. ¹⁸ Di kutaatumi esaafooley di kálebienalenoor man koone “Atijamit akati di karulen ebaj fuyiif fabaake! Áyiau ati Kúyahuudak!” ¹⁹ Di kutekoomi di fúkaaf foola ñátum egoley, kulacenool, di kúkuntaajenool di kakaanalenoor nan kúlebienoolebien. ²⁰ Nan kúnarulumi kuban, di kúbulul kaloaak káamakak kakaayene éyem di kulaañ kukaano’oomi kaloaool. Di kújeetumoomi téeŋ kafaaŋenoolak di ébaarey yati búpinab. ²¹ Boo di buruŋab nan kulakomi kájeetumoolak, di kúkamboorumi di Simon ati Kurene, ampaau ati Alesandar di Ruf man ápurumulomi di karambaak. Kutiikaak kupooyaak di kusofoomi ban di kumingenoomi man kúrookenool ébaarey yati búpinab yan Yensa árookeenumi. ²² Di kújeetumulomi Yensa bee tan koonemi Golugota, (yan eenomi ‘Tanat tati Kakonkaam’). ²³ Di kugaasoorumi wayin di bubeeben bati sumurun man kusenool araan, bare nalatumi eraanuyo. ²⁴ Di kufaaŋenoomi di ébaarey yati búpinab, ban di kucaaboorumi wañool ñátum di baluk anoosani namanj kapan kei panabaj. ²⁵ Nan kufaaŋenumi Yensa kankaan sirig futok di sibakiir di bújomaraay. ²⁶ Kuciciik to mo’ome waa kammi man kubujool, “Áyiau ati Kúyahuudak.” ²⁷ Di kufaaŋenumi kúlaputa kugaba di oo tákon, ákon báridool aamu bamayool. ²⁸ Furimaf fati Atijamit fúlirooliroor fammi, “Kupinoopin di kúlaputaak.” ²⁹ Kuwuuja bukaaku insi kúŋuk, mansi kúnarulool man kommi, “Ahaa! Au ooneenumi bee efum fukobaf fáñiiaaf fati Akiiyaau wúp, ban nuteepulankenufo di kunak kúfeegiir! ³⁰ Pakenooro, ban núwaloul di ébaarey yati búpinab!” ³¹ Moo mákonam kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit di kuliikitenaak kati sílingaas di kulako kánarulool man koonoorumi, “Napakempaken bukaaku, bare aŋoolenut apakenooro! ³² Lee oo Apakenaau Áamakau, Áyiau ati Isirael! Áwaloul iñeme di ébaarey yati búpinab mambi ujuk man úyinen di oo.” No’onu kafaaŋenoorimi tín tákon di oo koo poop insi kujelool. ³³ No’onu kankaan kajuum balaraay, ñaa di rímmi túk fímenumi mof mukila búrom manteer bee mo sirig sooni sífeegiir. ³⁴ Nan ríiŋumi sirig sífeegiir tutularaay Yensa nacibulomi, “Élo-i, Élo-i, Lema Sabak-taani?” yoo eenomi, “Atijamit úmboom, Atijamit úmboom, Atijamit úmboom, wau kaane nubetenom?” ³⁵ Bukaaku kammi bajuumer to di kujammomi man kommi, “Jíyenten, oo oomu bo nawonke Eliya.” ³⁶ Ákon di bukoo nateyulomi aŋar jibur aboojenumi di binegar aban, nakaanujomi di funuk, ban nasenumi Yensa man acuut aban di aaney, “Jikob, man ujukaal manteer aboñaau Eliya panabil áwalenulool di ébaarey yati búpinab.” ³⁷ Yensa nacibulomi inki aban, nañak lár. ³⁸ No’onu, kafulak káamakak káyinimi fatiyaay di síndeneey yati fukobaf fáñiiaaf di kujisomi fac titoorey, kápurum fatiya bee tentaam. ³⁹ Arungaau ati kutiikaak Kúroomanak nan ajonkoorumi najukumi mati nañañak lár, nammi, “Malegenam, ániinaau ume nakankaan Añiilau ati Atijamit!” ⁴⁰ Kuseek kuceen kajuumulo lói, man koom di kajikerool, di buku Mariyaama ati Magadalen, Mariyaama Yankuba ayiinkunau di Yose iñaayiil di poop Salome. ⁴¹ Buku kuriibenooriiben nan alakoeenumi di kapanak kati Galili, ban kurambenooramben wan amaŋumi. Kuseek bukaaku kajuupoe poop kariiboorulomi di oo bee mo Yerusalem. ⁴² Funak fo’ofu fati kajonjoorak, foo eenomi bala’a funakaf fati kálebienak futooŋumi. Nan ríiŋumi káliim, ⁴³ ániine ati Arimate, an koonemi Esufa an kúlebienool oo ákon di fugamenaf fáamakaf. Nalakoeenlako poop ekob mambi ajuk nei jáyiaj jati Atijamit joote ériiŋul. Nabajumi búyeget babebe man ajawumi bati Pilat man alawoomi mambi asenool biiŋab bati Yensa. ⁴⁴ Pilat aŋoolenut áyinen mati Yensa nalelet, ñaa nawonkulomi arungaau ati kutiikaak Kúroomanak ban naceeŋoomi manteer Yensa nalelet aban. ⁴⁵ Arungaau ati kutiikaak Kúroomanak naregoomi tíen mati Yensa nalelet aban, Pilat nasenumi Esufa buruŋ man ajaw aŋarubo. ⁴⁶ Esufa nanommi jíboocin, ban nakammi man kuwalenumi biiŋab bati Yensa man aguububomi di jíboociney, ban nájeetumubomi áfintendomi di fuyaak facemeenimi di fúlankiinaf. Ban ñaa nabakenumi fukooba fáamak alook di fúnokenumaaf fati fuyaakaf ban najawumi bóot. ⁴⁷ Mariyaama ati Magadalen di Mariyaama Yose iñaayool kujujuk ban Yensa afokimi.

¹ Furabooraf di káliimaraay, nan funakaf fati kálebienak fubanumi, Mariyaama ati Magadalen, Mariyaama Yankuba iñaayool di Salome di kujawumi kunoomulo muraafa mati mumelam maputemi súum mambi kujaw kunaanen biiŋab bati Yensa. ² Di funakaf futooŋandaf fati funoomaf bújomaraay pím, nan bala’ab butebulomi buban di kujawumi bee di fuyaakaf. ³ Man koonoorumi, “Ai panabakenolaal fukoobaaf fan kulookumi fúnoonumaf fati fuyaakaf?” ⁴ Bare nan kúriiŋulobomi, di kujukumi mati fukoobaaf, foo fúkalaakalaa, fubakeneenibaken bee di kapan kaaku. ⁵ Koo di kanokenak di fuyaakaf ceb, di kútookudomi ápura ániine alakoe di kapanak kúridak man akaanoe wañ wátiene púl, di wáaloiimi. ⁶ Bare ániinaau naaniimi, “Takum wáalouul. Muyuul joom di eñesey Yensa ati Nasaret, an kufaaŋeneenumi di ébaarey yati búpinab. Oo alee déere! Atijamit náyitenulooyiten di kacetumi! Jijikeruma dán biiŋab boola bufokimi. ⁷ Bare ñaa jijaw tijireg Peter di kuriibaool karinomi mati Yensa panalouul fácul bee Galili. Boo pantijitookool, nan man aregeenuumi eeno bala’a acetumi!” ⁸ Kuseekak kuteyulomi di fuyaakaf, bawonloe manteer ninsi kuleleben máamak. Bukoo kuŋoolenut kusanken di an, mati kúkolikoli máamak. ⁹ Di funakaf futooŋandaf fati funoomaf di bújomaraay pím Yensa nan áyitoulomi di kacetumi, natooŋumi árajul Mariyaama ati Magadalen, di oo Yensa acesooreenumi úgun wooni futok di ugaba. ¹⁰ Nápurulomi bee eregey kariibooreenumi di oo, di kulokumi manteer kulikij. ¹¹ Bare nan kujammi mati oomu bo man aroŋe mati oo najukeenoojuk, kúyinenut mo. ¹² Di múlamukaam, Yensa narajulomi funoon fuceen di kuriibaool kugaba, nan kulakomi ejaay bee sísukas sati fatiyaay. ¹³ Nan kulaañumi tikuregumi kuriibaool karinomi, bare kúyinenutiil. ¹⁴ Di múlamukaam, nalaañumi árajul kúriiŋenaak uñeney di ákonau, koo di kúkoiil nan kulakomi furiaf tákon. Namandooriimi mati káyinenaataak kooliil di esayey yati úyegetiil bee káyinen wan kajukeenoomi nan ayitouloeenumi di kacetumi. ¹⁵ Naaniimi, “Jijaw dúniyaay búrom jíriiŋen furimaf fajakaaf bee di bukanak búrom. ¹⁶ Anoosani áyinenumi furimaf fajakaaf ban di jítiigulenool Atijamit panapakenool. Bare anoosani alatumi man áyinen furimaf fajakaaf, Atijamit letapakenool. ¹⁷ Káyinenumi ínje pánkuyiis kúmanjum uke: pankucesoor úgun di kareesak kati Yensa, ban pankusanken di usanken wunkul. ¹⁸ Hani pankusof siyela, di kuraan busiken manoosani, waaf letubajiil. Pankuremben uñeniil di káju’utumi, pankukoy.” ¹⁹ Nan Akiiyaau Yensa asankenumi mo’omu di kuriibaool aban, nájeetumimi bee di bukinab bajakaab tialako báridab bati Atijamit. ²⁰ Kuriibaool di kujawumi banoosani kúriiŋen furimaf fajakaaf, Akiiyaau narambeniimi noonoono mati káriiŋenak kooliil kukankaan malegen, kápurumul di wajamurerutimi wan kukaanemi. Amen.