LUUK

LUUK

¹ Anifaanau áamakau Teofil, nusaafisaaf máamak. Bukan kajuupoe kuliliik eciik wan kuŋoolenumi búrom mati wan Atijamit akammi titoorolaal. ² Bukanak kukila koo kuciikumi wan ujammi kápurumul kakammi kúyiisena mati uru biñoo di fúcitumaf ban kúriiŋena kati furimaf fati Atijamit. ³ Ínje niwoonoorumi poop, anifaanau áamakau, mati níningulooninguloor mukaanaam umu biñoo di fúcitumaf. Moo kaane, cenceeŋ man iciikuto furimaf ufe di kapan kuceen bee di au nan man mukaanaam mujawoorumi eeno. ⁴ Ínje nikankaan mo’omu mambi umanj malegenam tíen mati wanoosani wan ujammi. ⁵ Noo di kunakak kati Herod alakoeenumi áyiau ati Yúdea, bajeembaj ásimena aceen ati Atijamit, an koonemi Jakaria, oo ati di kayooŋak kati kúsimenaak kati Atijamit kati fiilaf fati afannaaniŋiil, Abia. Aseekool kareesool Elisabet, oo ati úwoloorumaw wati Aaruna, ásimenaau áamakau ati Atijamit ati noo, nápurulo. ⁶ Koo búrom bukan kajoone di bújonlenab bati Atijamit, ban di kulako kákaanum kájaatikenak di sílingaas sati Akiiyaau búrom. ⁷ Bare kubajut añiil, mati Elisabet amanjut fufaan, ban oo di Jakaria búrom kufanlenfanlen kuban. ⁸ Funak fákon Jakaria alakomi di bújonlenab bati Atijamit, di ekaan burokool bati ásimena ati Atijamit di mati funoomaf fati kayooŋak kati fiilaf foola fúriiŋe. ⁹ Wariiboorumi di mukaanaam mati kúsimenaak kati Atijamit kati noo, kumukenoomuken ñátum di baluk, ban di kukaanool man ajaw anoken di fukobaf fáñiiaaf fati Akiiyaau, man akooren búsiifet bati bubaliin dó. ¹⁰ Nan alakomi kakooren búsiifetab bati bubaliinab, jameeŋ yati kukoba bukaaku búrom di elakomi téeŋey man elawumi. ¹¹ Di bajumi maleeka yati Akiiyaau yarajulomi nan Jakaria ajummi di kapanak kúridak kati di jirembaj, tan búsiifetab bati bubaliinab bukooreneimi. ¹² Nan Jakaria ajukuyomi, nawonlomi ban nákoli. ¹³ Bare maleekaay di yoonoomi, “Jakaria, takum úkoli! Mati Atijamit nayayab kúlawak kooli, di poop aseeki Elisabet pánabajuli añiil ániine, an oote ekaan kareesool Yaaya. ¹⁴ Panubaj kásuumaak káamak manteer pak, ban bukanak pánsuumiil máamak mati ewoliey yoola, ¹⁵ mati panakaan an áamak di bújonlenab bati Akiiyaau. Oo aatut eraan bunuk bajoobe di baale, hani bunkaay poop ban Búyegetab Bátienaab pambookool, hani biñoo oo di faraf fati iñaayool mbi kiti awoli. ¹⁶ pánalaañenul bukan kajuupoe kati Isirael bee di buruŋab bati Akiiyaau Atijamit ooliil. ¹⁷ Panayab fácul Akiiyaau ñátum di kánkumak kákonak di Búyegetab Bátienaab bákonab ban aboñaau Eliya abajumi. Pánalaañenul sísigiras sati kumpaak bee di kuñiilak kooliil man kujamoor inki, di poop pánalaañenul kañoosemi Atijamit, akaaniil nan man kajoonaak kuwoonooremi eeno. Di mo’omu poop panajonjoor bukan kaate bee kamiiceelaet Akiiyaau.” ¹⁸ Jakaria nammi maleekaay, “Buu neetumi ekaaney man imanj mo’omu malegen? Mati ínje di aseekom búrom nufanlenfanlen.” ¹⁹ Maleekaay di yoonoomi, “Ínje Jibiriin, ajuumemi di bújonlenab bati Atijamit bee kamiiceelaetool. Náboñulamboñ man isankeni di poop níriiŋeni furimaf fajakaaf ufe. ²⁰ Panukaan búnuŋa bee nampi funakaf fati kurimom fúlirumi, mati au úyinenut kurimom. Ban funakaf fúriiŋujaat kurimom súm pankukaan malegen.” ²¹ No’ona bukanak di kulakomi ekobey Jakaria man ápur bee téeŋey, di kawoonoor káamak wau kaane napiyo mo’omu di fukobaf fáñiiaaf fati Atijamit. ²² Nan ápurulomi, aŋoolenut asanken di bukoo, ban di kumanjumi mati najukeenjuk waaf nan sáaut dóo di fukobaf fáñiiaaf fati Atijamit. Nataatumi káyiisenumiil ñátum uñenool di fúkaaf foola, ban narulenumi di kásankenaataak. ²³ Nan funoomaf foola fati burokab fubanumi dóo di fukobaf fáamakaf, nalaañumi bóot. ²⁴ Nan mo’omu múpurutomi, aseekool Elisabet nabilumi aŋar búrooko, wáriiŋe kuleeŋ futok nayofomi, ban nalako kawoonoor di síndeey yoola, man aanooromi, ²⁵ “Akiiyaau akaane mo’omu búrom bee di ínje. Di kunakak uke náyiisenanyiisen kabonketak koola, manteer bukanak takum kupuñenom.” ²⁶ Nan Elisabet abajumi búrooko bati kuleeŋ futok di fákon, Atijamit naboñulomi maleekaay Jibiriin bee Nasaret yati Galili. ²⁷ Ebabaj kurim bee di ámajiraau, an koonemi Mariyaama, amanjutumi ániine, an kujuumenoom mambi ayabo an koonemi Esufa, oo ati di úwoloorumaw wati áyiau Dauda. ²⁸ Maleekaay Jibiriin di erajulomi Mariyaama man yoonoomi, “Isaafi, súumi au an Atijamit álebienumi máamak, Akiiyaau oomu di au!” ²⁹ Bare Mariyaama di gaalenoomi máamak mati kurimak kan maleekaay éjeetumulomi. Di kaanoomi kawoonoor mati waa kasaafak uke kurege. ³⁰ Maleekaay di yoonoomi, “Mariyaama, takum úkoli, mati au eenomi an Atijamit álebienumi máamak. ³¹ Yénten man iregi tíen! Panooken búrooko ban panuroŋ añiil ániine, an oote ekaan kareesool Yensa. ³² Panakaan an áamak ban Atijamit panakaan kareesool Añiilau ati Atijamit Afaŋumi Katebo. Akiiyaau Atijamit panakaanool áyi, nan man akaaneenumi afannaaniŋool áyiau Dauda, ³³ ban panarung úwoloorumaw wati Yankuba bee bándoorey, di poop jáyiaj joola leejiban!” ³⁴ Mariyaama naceeŋumi maleekaay, “Jé! Mo’omu buu paŋŋoolen kaan di ínje, bamanjut ániine?” ³⁵ Maleekaay di elaañenoomi man yoonoomi, “Búyegetab Bátienaab pambulako di au, ban kánkumak kati Akiiyaau Afaŋumi Katebo pánkuyini nan bíinaat di au. Mati mo’omu, añiilau álirooraau aatumi ewoliey pankuwonkool, Añiilau ati Atijamit. ³⁶ Asupaapi Elisabet, oo poop oomu di búrooko bati añiil ániine, hani moo bafanlenerab. Oo ansi kooneenumi amanjut fufaan, bare iñeme oomu di búrooko bati kuleeŋ futok di fákon! ³⁷ Mati bajut wan Atijamit ayetut akaan.” ³⁸ Mariyaama nammi, “Ínje amiiceelau ati Akiiyaau, mbi kaan di ínje, nan man furimi furegumi eeno.” Maleekaay di ekatumi bálamuk. ³⁹ Nan piyoutumi mo’omu, Mariyaama najawumi di buliim kajaaburuŋ bee di ésuk yati Yúdea ban meeŋumi kuremboor. ⁴⁰ Nan áriiŋubomi nanokenumi di eluupey yati Jakaria, man asaafumi Elisabet. ⁴¹ Nan Elisabet ajammi kasaafak kati Mariyaama, añiilau ammi di farool nagoroorumi. Elisabet nameeŋenimi di Búyegetab Bátienaab ⁴² man acibulomi, “Hé! Mariyaama, Atijamit nasenisen kásuumaayak koola wuuj kuseekak búrom! Ban kásuumaayak kukila kooku di añiilau an ootumi ebajey! ⁴³ Kama buu nire’e ibaj karuuken kaanoe mo’omu, man iñaayaau ati Akiiyaom abil ejukom? ⁴⁴ Ínje yaŋ di ejamey kasaafi ceb, añiilau ammi di farom nagoroorumi di kásuumaay káamak. ⁴⁵ Jakijak mati áyinenumi wan Akiiyaau aregimi panukaan malegen!” ⁴⁶ Mariyaama nalaañenoomi, “Hé! Akiiyaau, yuutom élebienilebien mati mákalaam mooli, ⁴⁷ ban búyegetom boobu di kamaayoor di Atijamit Apakenaom, ⁴⁸ mati di búyegetool ájimoorutom, ájimoorutom amiiceelaool awalenooromi. Káŋarum iñeme úwoloorum bee di úwoloorum pankoonom jakijak, ⁴⁹ mati oo Atijamit ati Kánkum, nakankaan waaf wáamak bee di ínje, ban malegen kareesool Álirooraau Ákonau. ⁵⁰ Náyiiseneyiisen kabonketak koola bee di kálebienoomi káŋarum úwoloorum bee di úwoloorum. ⁵¹ Nakankaan mukaanaay mabaje kánkum káamak ñátum uñenool, man afasikenumi ká’aamakalenooremi. ⁵² Nawalenumi kúyi kati kánkum di sijunkutiil sati jáyiaj jooliil, bare kawalenomi natebeniimi bee fatiya. ⁵³ Kabajutumi naseniil waaf wajake, bare kabajumi nacesooriil man kujaw uñen útiikaar. ⁵⁴ Narambenramben wulaal, bukanak kati Isirael koo kurokaool, ájimoorut di káyiisen kabonketak koola, ⁵⁵ nan man áligeenumi mo’omu di afannaaniŋolaal, Iburehima di úwoloorumaw woola búrom bee bándoorey.” ⁵⁶ Mariyaama nalakomi bati Elisabet wáriiŋe kuleeŋ kúfeegiir mbi kiti alaañ bóot. ⁵⁷ Nan funakaf fati Elisabet eroŋey yoola fúriiŋumi, naroŋumi jiñiil jíniine. ⁵⁸ Kulaoorool di kukiloorool di kujammi mati Akiiyaau náyiiseneenooyiisen kabonket káamak, di kulakomi kamaayoorak di oo. ⁵⁹ Nan funakaf futokey di fúfeegintenaf fúriiŋumi di kubilumi bee etampool, noo kumaŋeemmaŋ bee ekaanool kareesak kati ampaool Jakaria. ⁶⁰ Bare iñaayool nammi, “A’a, lee mo! Kareesool pankuwonkool Yaaya!” ⁶¹ Di koonoomi, “Bare bajut an di kukiloori abaje karees kaanoe mo!” ⁶² Di kukammi káyiisen ampaool di eceeŋ, man kumanj kareesak kan amaŋumi ekaan añoolool. ⁶³ Jakaria nammi kusenool tampi aciikukomi, ñaa naciikumi, “Kareesool Yaaya.” Ban koo búrom di wáaloiimi máamak. ⁶⁴ Yaŋ too galab Atijamit nakaanoomi man aŋoolen asanken inki, nataatumi kasankenak, di esaley Atijamit. ⁶⁵ Kulaoorool búrom saalas sooliil di sijisumi wáj. Bukanak kammi di kapanak kati Yúdea mofam mameeŋumi kuremboor di kulakomi kasankenak mati mukaanaam ume búrom. ⁶⁶ Anoosani ajammi mo’omu di wáalo’oomi di kuceeŋooromi, “Kama añiilau ume, buu naate kaano?” Mati kañenak kati kánkumak kati Akiiyaau, kulakoeenlako di oo. ⁶⁷ Jakaria, añiilau ampaool, di Búyegetab Bátienaab bookoomi, ñaa náriiŋenumi kamanjenak kati furimaf, di aaney, ⁶⁸ “Kasalak kooku di Akiiyaau Atijamit ati Isirael, mati najawulojaw bee kapakenolaal, wulaal kakammi bukanool. ⁶⁹ Oo naboñulolaaboñ Apakena áamak ati kánkum, kápurumul di fiilaf fati arokaool Dauda, ⁷⁰ nan man áligeenolaami kápurumul di kuboñaool kálirooraak kati noo, ⁷¹ mati panapakenolaal di kulatoorolaal ban poop di kánkumak kati kalatolaami búrom. ⁷² Nammi pánayiisen kabonketak koola, di poop létajimurer kasofoorool kálirooraak. ⁷³ Nababaat bee di afannaaniŋolaal Iburehima ⁷⁴ mati panapakenolaal di uñenaw wati kulatoorolaal, mambi uŋoolenaal umiiceelaetool bákoliut, ⁷⁵ manteer mbi úlirooraal ban nujoonaal kamiiceelaetool di bújonlenab boola di kunakak kati eroŋey yoololaal búrom. ⁷⁶ Au, añoolom, pankuwonki aboña ati Atijamit Afaŋumi Katebo, mati au panuyab fácul Akiiyaau bee kajoonen buruŋool. ⁷⁷ Panureg bukanool mati Atijamit pánapakenumiil di kabonketak kati majakutiil. ⁷⁸ Mati Atijamit oololaal nababaj kabonket káamak ban násunsuum, panakaan an man árajulolaal nan mawuŋ, mawuŋ maanomi nan bala’ab búyitoeuumi wulaal di fatiya ⁷⁹ bee esen mawuŋam kammi di érim di poop kammi di buruŋab bati ecetey, bee erungolaal kútaagulak koololaal di buruŋ bati kásuumaayak.” ⁸⁰ Añiilau Yaaya nabaakumi, nabilumi akaan ápura áliŋe di búyeget balegen. Nan anifaanomi nacinumi di baŋaanab bee nampi funakaf fan Atijamit áyiisenoomi bee di bukanak kati Isirael.

¹ Di kunak kukila Áyiau Áamakau Augosut ati mofam mati Róoma nasen buruŋab bati epin bukanak kati mofam mukila búrom. ² Nan epiney yátiyaaraay yati bukanak ekaanimi, Kurenis oo alakomi anifaanau ati mofam mati Siria. ³ Anoosani najajaw bee di ésukey yati kufannaaniŋool bee mati epiney yati bukanak. ⁴ Esufa poop nápurumulomi Nasaret yati Galili, ajaw bee Betelehem yati Yúdea. Ésukey yáamakey ekila boo áyiau Dauda awolimi. Esufa najawumi bee bo mati oo di fiilaf fati áyiau Dauda nápurumulomi. ⁵ Najawubomi man kuciik ureesaw wati oo di Mariyaama, an kujuumenool aatumi bee kayabo di Esufa, oo noo di búrooko. ⁶ Nan kulakobomi, funakaf foola di fúriiŋumi. ⁷ Naroŋumi jiñiil jíniine jítiyaaraj, naguubenoomi di kuleef aban, nafintenoomi di búruug, mati kubajut fumoor di eluupey yati dán kujaaburuŋ kuwannooremi. ⁸ Funak fukila bajeembaj kumata bukaaku kalakoe di kapanak kukila di fukaraay, man kóomi di fújinaamaf fati ésukey fumat sisahaiil. ⁹ Yaŋ too galab maleeka yati Akiiyaau di érajuliimi, ban mawuŋam mati Akiiyaau di muwuŋeniimi muŋoobeniimi. Di kúkolimi máamak, ¹⁰ bare maleekaay di yooniimi, “Takum jíkoli! Ínje níŋaruluuŋar furim fajake fabile bee ekaan man bukanak búrom kumaayoorumi. ¹¹ Mati funakaf fati jaat, Apakenaau Áamakau, nawoliwol bee di muyuul di ésukey yati Dauda. Oo Apakenaau Áamakau. Oo eenomi Akiiyaau! ¹² Mo’ome moo jootumi émanjumey: panjitook jiñiil jaguubeni di kuleef ban di jifinteni di búruug.” ¹³ Yaŋ too galab jameeŋ yati simaleeka, di erajulomi kápurumul bukinab bajakaab sinampoor di yaayu, man soom di esal Atijamit di sireg, ¹⁴ “Kasalak kooku di Atijamit ati fatiya, di tentaam kásuumaayak koola kooku di bukanak, di kan Atijamit mooliil muyeoomi!” ¹⁵ Nan simaleekaas sirajulomi di bukoo silaañ bee di bukinab bajakaab, kumataak di kulakomi karegoor, “Jija’aal bee di ésukey yati Betelehem man jijukaal waafaw wáwaaniaaw uwe wabajomi, wan Akiiyaau amanjenolaami.” ¹⁶ Ñaa di kuwookoorumi eñesooley di móro, di kutookumi Mariyaama di Esufa, di jiñiilaj jan kufintenumi di búruugab. ¹⁷ Nan kumataak kujukoomi, di kuregenumi furimaf di wan maleekaay eregiimi mati jiñiilaj uje. ¹⁸ Kajammi wan kumataak kuregiimi mo’omu di wáaloiimi. ¹⁹ Bare Mariyaama nayofumi uru búrom di búyegetool, man aam di kawoonoor ró. ²⁰ Kumataak di kulaañumi, di kulakomi di esaley mákalaam mati Atijamit. Di kusalool mati wan kujukumi di wan kujammi búrom nan man maleekaay eregeeniimi eeno. ²¹ Nan bajumi funakaf futokey di fúfeegintenaf man kutampool fúriiŋumi, di kutampumi jiñiilaj, no’onu kuwonkujo Yensa, kareesak kan maleekaay esenumi bala’a iñaayool aŋar búrookaab. ²² Funakaf fati katilulak di fúriiŋumi ekaaney Mariyaama man átien nan man sílingaas sati Muusa siceeŋumi, Esufa di Mariyaama di kújeetummi jiñiilaj bee Yerusalem man kúyiisenoomi di bújonlenab bati Akiiyaau. ²³ (nan man ciikimi eeno di sílingaas sati Akiiyaau, “Jiñiil jíniine jítiyaar joote eseni Akiiyaau man jimiiceelaetool.”) ²⁴ Di kújeetumulomi poop wan kootumi esen ásimenaau ati Atijamit bee ekaan kásimenak nan man sílingaas sati Akiiyaau siceeŋumi, “Joote esen ubundunda ugaba mba múlaabaan mugaba.” ²⁵ No’ona bajeembaj ániine an koonemi Simeon acinumi Yerusalem. Ániinaau akila an ajoone, ban akoba áamak, nalakomi káyenten di ekob piyo Atijamit nan aatumi bee kapakenak kati Isirael. Búyegetab Bátienaab di buwaloulomi bee di oo. ²⁶ Atijamit náyiisenooyiisen ñátum di Búyegetab Bátienaab mati letacet oo bajukut Apakenaau Áamakau. ²⁷ Balay bukila, Búyegetab Bátienaab di bújeetumoomi bee di fukobaf fáamakaf. Nan kuwolaak kújeetumulomi añoolool bee ekaan wan mukaanaam mati sílingaas sati Atijamit muceeŋumi, ²⁸ Simeon di kúkamboorubomi. Nayabumi añiilau man apeboomi di uñenool ban nasal Atijamit, di aaney, ²⁹ “Akiiyaau, ínje amiiceelau ooli, nuŋoolene ukatenom man icet di kásuumaay, nan man furimi fúligammi ubajobajo. ³⁰ Mati di kúcilom malegen nijujuk aatumi kapaken kati Isirael, ³¹ an ujuumenumi man bukanak búrom kujukool. ³² Oo eenomi mawuŋ, mawuŋam maate eraj wan Atijamit amaŋumi bee di Kakaanutumi Kúyahuudak búrom, di poop oo eenomi kasalak, kasalak bee di kati Isirael, wúli bukanak kooli.” ³³ Kuwolaak koola di wáaloiimi wan Simeon alakomi eregey moola. ³⁴ Simeon nalawumi Atijamit man aseniil kásuumaayak koola aban, nammi iñaayool Mariyaama, “Yénten, añiilau o’omu Atijamit amukenumi man akaan eloey di kayitoak kati bukan kajuupoe kati Isirael. Oo panakaan fúmanjum kápurumul di Atijamit mati fo bukan kajuupoe kutacoor moola. ³⁵ (ban man au, aseekau di fúkoi, jariey panekajen búyegeti nan an kuyahe jiliba di búsusool.) Bare síwoonoor sayofomi di úyeget wati bukan kajuupoe pansiraj.” ³⁶ Bajeembaj aboña anaare ati Atijamit an kareesool Anna. Oo añiilau ati Fanuel, ati di fiilaf fati Aser nápurumulo ban nafanlenfanlen. Di fajaŋaetool nayaboeenyabo man kulako di ataool wáriiŋe simit futok di sigaba. ³⁷ Nan mo’omu múpurutomi, nabilumi akaan aseek ati ájima bee nan abaje simit bukan kubakiir di sibakiir. Ápureriit fukobaf fáamakaf, bare narulenumi man amiiceelaetumi Atijamit, fuk di balay balatab di elawey. ³⁸ Anna náriiŋulotomi no’onu ban nalakomi esaley Atijamit mati añiilau umu. Nasankenumi bee mati oo bukanak búrom kalakomi ekobey an Atijamit aatumi kapakenak Yerusalem. ³⁹ Nan Esufa di Mariyaama kukammi mukaanaam umu búrom kuban nan man sílingaas sati Akiiyaau siceeŋumi, di kulaañumi bee di ésukiil yáamakey Nasaret yati Galili. ⁴⁰ Boo añiilau abaakumi ban nabilumi áliŋ di móro, nameeŋenimi di malinlo, mati kawulak kati Atijamit kooku di oo. ⁴¹ Emitooemit kuwolaak kati Yensa kujaweenejaw bee Yerusalem bee emaat karuukenak kati káaningak kati Ewuujey yati Njalayiri. ⁴² Nan Yensa abajumi simit uñen di sigaba, di kujawoor kumaat káaningak kukila nan man mukaanaam mati Kúyahuudak muregumi. ⁴³ Nan kunakak kati káaningak kubanumi, di kulakomi elaañey bóot bee Nasaret, bare ápuraau Yensa naremi bálamuk bo Yerusalem. Kuwolaool kumanjutumo, ⁴⁴ mati di kusofumi manteer oo oomu bo nábileul di bukan bukaaku, man kulakomi ejaay bala’ab búrom. Nan kúkaanumumi, di kutooŋumi eñesooley di kukilooriil, di poop kupaaliil di kuñesoomi. ⁴⁵ Nan kujukutoomi, di kulaañumi bee Yerusalem bee eñesooley. ⁴⁶ Nan bajumi kunak kúfeegiir di kutookoomi di fukobaf fáamakaf, man alakoe titoorey yati kuliikitenaak kati sílingaas sati Atijamit, man aam di káyentenak di bukoo ban naceeŋiil kúceeŋ. ⁴⁷ Kajamoomi búrom di wáaloiimi mati malinlaam di bálaulerab di balaañenerab boola. ⁴⁸ Nan kuwolaool kujukoomi, di wáaloiimi máamak, iñaayool naanoomi, “Há! Añoolom, wau kaane núkaanoli mo’omu? Baa ooli di ínje, wúli núkolikoli máamak man ulakoeñaa eñesiey.” ⁴⁹ Naceeŋiimi, “Wau kaane di jilako eñesom? Mante jimanjut ínje eete kalako di eluupey yati Ampaom?” ⁵⁰ Bare kúlaulut wan alakomi eregiiley. ⁵¹ Yensa nabookomi di kuwolaool bee Nasaret, nakobumi bukoo. Iñaayool nakatumi waafaw uwe búrom di búyegetool. ⁵² Yensa nabaakumi di malinlo di móro, ban mukaanaool músunsuum Atijamit di bukanak kamanjoomi búrom.

¹ No’ona nan Tiberi Áyiau Áamakau, alakoeenumi Áyiau Áamakau ati mofam mati Róoma, abajumi emitey yakammi simitas bútinkeney di jáyiaj joola, noo Pontius Pilat Anifaanau ati Yúdea. Herod. akammi arungaau ati Galili, atiool Herod Filip oo akammi arungaau ati kapanak kati Itura di Tarakonit. Lisaniu poop akammi arungaau ati kapanak kati Abilen. ² Annas di Kayafas koo kulakomi kúsimenaak káamakak kati Atijamit di fukobaf fáamakaf. No’onu Atijamit asankenumi di Yaaya oo noo man alakoe di baŋaanab. ³ Yaaya najawumi mofam búrom malofoorumi di falaf fati Yorudan, man aam di káriiŋeniil furimaf fati Atijamit, “Jítiiwoor jikat bálamuk majakutuul jikaan man kútiigulenuul moo Atijamit panabonketuul.” ⁴ Nan man ciikimi di búkaay yati aboñaau Yesaaya: “Furimaf fati an facibuloulomi di baŋaanab: ‘Jijoonen buruŋab bee mati Akiiyaau, Jílus buruŋ bajoone tul bee mati oo! ⁵ Kálum kanoosani pankufokeni, fúlankiin fanoofani di furemboor fanoofani panfufati fútemi, uruŋaw waŋondoorumi panujooneni, uruŋaw wafosumi pánulusi kuur. ⁶ Ban anoosani aroŋumi panajuk man Atijamit aatumi kapakenoolak!’” ⁷ Jameeŋey yajawulomi man étiiguli bare naaniimi, “Muyuul ulun! Ai agamenuul man jipak, kañuumulak kati Atijamit kaatumi ebiley? ⁸ Jikaan nan úbaaraw wawolemi jak, jikaan mukaana maate káyiisen mati jítiiwootiiwoor jikat bálamuk majakutam. Takum jisofooro mati man jikammi muyuul úwoloorumaw wati Iburehima, panjipak. Ínje eem di ereguul tíen mati Atijamit naŋooleŋŋoolen áruŋul hani kukoobaak uke man akaanko úwoloorumaw wati Iburehima! ⁹ Bee mo iñeme fúniiraf foofu di Atijamit bee epit kumuumak kati úbaaraw. Moo kaane, búbaar banoosani báwoleriitumi muria majake, pambubeti buleebi di sambunas.” ¹⁰ No’onu jameeŋey yati bukanak di eceeŋumi, “Kama waa wúli oote ekaan?” ¹¹ Yaaya nalaañeniimi, “Oo abajumi uloa ugaba, wul kaaku abajutumi. Moo mákonam, oo abajumi muria poop wul mo abajutumi.” ¹² Kulaga basaaf poop kabilumi bee ekaan man kútiiguleniil di kommi, “Aliikitenaau, wúli waa noote ekaan?” ¹³ Nalaañeniimi, “Takum jilag sígodi wuuj wan Kúroomanak kureguumi.” ¹⁴ Ñaa kutiika poop di kuceeŋoomi, “Man wúli, waa noote ekaan?” Yaaya nalaañeniimi, “Takum jibot sígodi sati an di kánkum mba di balaaf. Jire di bacaamab booluul.” ¹⁵ Bukanak di kulakomi ñátum kágolum, ban di kuwoonoor di úyegetiil, manteer Yaaya oo eenomi Apakenaau Áamakau. ¹⁶ Yaaya nalaañeniimi búrom, “Nítiiguleneuutiigulen ñátum mumel, bare aatumi ebiley oo afaŋaam kánkum, ínje iŋotut bee efel unewaw wati usamataool. Oo pánatiigulenumuul Búyegetab Bátienaab di sambun. ¹⁷ Káyonkulumaak koola koo naakenumi, bee kápajulak éfuley di muriam. Abanjaat pananen muriam di bulampanool, bare éfuley yoo panareemen di sambunas sáceteriitumi.” ¹⁸ Ñaa di uruŋ wajuupoe, Yaaya nalakomi káriiŋen bukanak furimaf fajakaaf. ¹⁹ Yaaya amakeenumi arungaau Herod mati naboteembot ayab Herodias, oo aseekau ati atiool, ban poop mati bújakaataab búrom ban akaaneenumi. ²⁰ Herod nalaañ abenenumi wafaŋumi man újakaatie búrom, moo eenomi nakammi Yaaya akuli dán bukanak kukuleimi. ²¹ Funak fákon nan bukan kajuupoe kútiigulimi ban Yensa oo di fúko’ool poop átiigulimi. Nan alakomi elawey, bukinab bajakaab di búwambuli. ²² Búyegetab Bátienaab di buwaloulomi bee di oo nan fumuum fati élaabaan, ban furim di fuwaloulomi di bukinab bajakaab man foone, “Au Añoolom ati búsusom, ban mooli músuumansuum máamak.” ²³ Nan Yensa ataatumi burokab bati Atijamit, nabajumi wáriiŋe simit kabanan di uñen. Yensa (namanjomanjo) añiilau ati Esufa, Esufa añiilau ati Heli. ²⁴ Heli añiilau ati Matat, Matat añiilau ati Lewi. Lewi añiilau ati Meleki, Meleki añiilau ati Yanne. Yanne añiilau ati Esufa, ²⁵ Esufa añiilau ati Matati, Matati añiilau ati Amos, Amos añiilau ati Nahum, Nahum añiilau ati Eseli, Eseli añiilau ati Naage, ²⁶ Naage añiilau ati Maat, Maat añiilau ati Matati, Matati añiilau ati Semein, Semein añiilau ati Yosek, Yosek añiilau ati Yoda. ²⁷ Yoda añiilau ati Yoanan, Yoanan añiilau ati Resa, Resa añiilau ati Jerubabel, Jerubabel añiilau ati Salatiel, Salatiel añiilau ati Neri, ²⁸ Neri añiilau ati Meleki, Meleki añiilau ati Adi, Adi añiilau ati Kosam, Kosam añiilau ati Elamadam, Elamadam añiilau ati Er, ²⁹ Er añiilau ati Yahosua, Yahosua añiilau ati Elieser, Elieser añiilau ati Yorim, Yorim añiilau ati Mataat, Mataat añiilau ati Lewi, ³⁰ Lewi añiilau ati Simeon, Simeon añiilau ati Yúda, Yúda añiilau ati Esufa, Esufa añiilau ati Yonam, Yonam añiilau ati Eliakim, ³¹ Eliakim añiilau ati Melea, Melea añiilau ati Menna, Menna añiilau ati Matata, Matata añiilau ati Naatan, Naatan añiilau ati Dauda, ³² Dauda añiilau ati Yese, Yese añiilau ati Yobed, Yobed añiilau ati Boas, Boas añiilau ati Salimon, Salimon añiilau ati Naason, ³³ Naason añiilau ati Amminadab, Amminadab añiilau ati Adumin, Adumin añiilau ati Aruni, Aruni añiilau ati Hesurom, Hesurom añiilau ati Pere, Pere añiilau ati Yúda, ³⁴ Yúda añiilau ati Yankuba, Yankuba añiilau ati Siyaaka, Siyaaka añiilau ati Iburehima, Iburehima añiilau ati Tera, Tera añiilau ati Nakor, ³⁵ Nakor añiilau ati Seruk, Seruk añiilau ati Ragau, Ragau añiilau ati Pelek, Pelek añiilau ati Eber, Eber añiilau ati Sala, ³⁶ Sala añiilau ati Kainam, Kainam añiilau ati Arefasad, Arefasad añiilau ati Sem, Sem añiilau ati Nuha, Nuha añiilau ati Lemek, ³⁷ Lemek añiilau ati Matusala, Matusala añiilau ati Enok, Enok añiilau ati Yeret, Yeret añiilau ati Malele’el, Malele’el añiilau ati Kainam, Kainam añiilau ati Enos, ³⁸ Enos añiilau ati Set, Set añiilau ati Adama, Adama añiilau ati Atijamit.

¹ Nan Yensa alaañulomi kápurumul di falaf fati Yorudan, nameeŋumi di Búyegetab Bátienaab bati Atijamit. Búyegetab Bátienaab di bújeetumoomi bee di baŋaanab mambi buyuunenool. ² Boo nalakomi wáriiŋe kunak bukan kugaba, noo Seetaanaay elakomi eyinkooley. Di kunakak kukila búrom barirerut waaf, di múlamukaam, bacaarab di bubilumi busofool. ³ Seetaanaay di yoonoomi, “Kaanjaat au Añiilau ati Atijamit, jáatiken ekooba uye man elaañ muria.” ⁴ Bare Yensa nalaañenuyomi, “Ciikiciik, ‘Lee muria ceb anau aate éroŋum.’” ⁵ Seetaanaay di éjeetumoomi bee tan teboe man éyiisoomi sísuk siceen sati mofam búrom nanan nátemie. ⁶ Di yoonoomi, “Paniseni sísukas use búrom man urunguso di fujuum ban nukil majakam mooliso búrom, mati Atijamit asenammi woo búrom, ban paniŋoolen isenuwo anoosani an imaŋumi. ⁷ Úkuntaajenjaat fáculom man umiiceelaetom, uru búrom panukil ro.” ⁸ Yensa nalaañenuyomi, “Ciikiciik, ‘Panoote kákuntaajen man umiiceelaet Akiiyaau Atijamit ooli, ban numiiceelaetool, oo cebool.’” ⁹ Seetaanaay di éjeetumoomi bee Yerusalem, man erembenoomi di donkaasey yati kasondak kati fukobaf fáamakaf, di yoonoomi, “Kaanjaat au Añiilau ati Atijamit, baal bee tentaam! ¹⁰ Mati ciikiciik, ‘Atijamit panareg simaleekaool man sipooyi jak,’ ¹¹ ban foone, ‘Di uñenaw wooliso pansipebi, takum kákamuni kunag túc di ekooba.’” ¹² Yensa nalaañenuyomi, “Ciikiciik, ‘Ootut eyink Akiiyaau Atijamit ooli.’” ¹³ Nan Seetaanaay ebanumi eyinkey Yensa, di ekatoomi ñaake man épurumi ejawumi bee niceen inki. ¹⁴ Yensa nalaañumi bee kapanak kati Galili. Kánkumak kati Búyegetab Bátienaab kooku di oo. Mukaanaool di muyiisoorumi di mofam maŋoobenumi búrom. ¹⁵ Nalakomi kaliikitenak di kukobak kooliil, ñaa anoosani ajammi nálebienoomi. ¹⁶ Yensa nalaañumi bee Nasaret, ban akurimi. Di funakaf fati kálebienak, najawumi bee di fukobaf nan man apiimi nayitomi ajuum man aliik furimaf fati Atijamit. ¹⁷ Di kusenoomi búkaay yan aboñaau Yesaaya aciikumi. Nábooñuluyomi tan kuciikumi tíen furimaf fati Atijamit man foone, ¹⁸ “Búyegetab Bátienaab bati Akiiyaau boobu di ínje, mati namukenammuken man íriiŋen furimaf fajakaaf kalekumi. Náboñulamboñ bee karegen mati epakey kasofimi, di poop mati ewuley yati ejukey kájukeriitumi, bee kapaken kan búyiikab bommi di kañenak kati kulatooriil, ¹⁹ bee karegen mati emitey yan Akiiyaau abilumi bee kapakenak bukanool érindiiŋ.” ²⁰ Nabooñ búkaay, ban nalaañenumi asen arambenaau ati fukobaf aban, nalakomi. Bukanak búrom kammi di fukobaf di kujikeroomi yém. ²¹ Nataatumi eregiiley, “Funakaf fati jaat, furimaf fo’ofu fan jijamuñaa fúlilir, nan man jijammi eeno.” ²² Koo búrom kamaatumi di kúlebienool, mati di furimaf falegenaf fan alakomi kasankenak di fukaan wáaloiil. Di kulakomi eregey man kommi, “Jé! Kama room ume let añiilau ati Esufa?” ²³ Yensa naaniimi, “Nisofe malegen panjiregom kúregak uke, ‘Asontenaau, sontenooro.’ Muyuul panjoonom man ikaanuul baabe di ésukey yúmboom nan man jijamulomi wan ikaaneenumi di ésukey yati Kapaanaum.’” ²⁴ Ban nammi, “Ínje eem di ereguul malegen, bájeriit aboña ati Atijamit ampi bukanak kati ésukey yoola kusofe jak. ²⁵ Bajeembaj kuseek kajuupoe kati kújima di mofam búrom mati Isirael di kunakak kati aboñaau Eliya nan bajumi burank wáriiŋe simit sífeegiir di bútingum, no’onu bacaar báamak buloulomi di bukanak búrom. ²⁶ Atijamit aboñut Eliya bee di hani ákon di bukoo, bare naboñooboñ bee di aseek ati ájima ajaaburuŋ ati Jerefet di mofam mati Sidon. ²⁷ Di kunakak kati aboñaau Elisa bajeembaj kati kafaañak kajuupoe di mofam mati Isirael, ban hani ákon di bukoo atiluluti, leejaat Naaman ati mofam mati Siria.” ²⁸ Bukanak búrom kammi di fukobaf nan kujammi mo’omu di bóli’iimi wút. ²⁹ Di kuyitomi man kufarenoomi ápur di ésukey yáamakey ekila, ban di kújeetumoomi bee mo di kayuuyak kati furembooraf fan ésukey yooliil eteepimi. Di kusofumi mambi kúfarulool kúbetulool tentaam. ³⁰ Bare naweejulomi di jameeŋey ajaw buruŋool. ³¹ Yensa najawumi bee Kapaanaum yati Galili. Di funakaf fati kálebienak, nalakomi kaliikitenak di fukobaf. ³² Bukanak di wáaloiimi man aliikitenemi eeno, mati furimool fubabaj fujuum nan arunga. ³³ Di fukobaf babaj dó, ániine an úgun wookoomi nacibulomi máamak bee di Yensa nammi, ³⁴ “Wáay! Yensa ati Nasaret, waa numaŋumi di wúli? Mante nujawulojaw bee kákajenoli room? Nimammanj au ai! Au eenomi Álirooraau Ákonau ati Atijamit!” ³⁵ Yensa namakumi bágunab, di aaney, “Tunten! Púr di oo!” Bágunab di bubetumi ániinaau titooriil, ban di búpurumi bujaw bábukenutool. ³⁶ Bukanak búrom di wáaloiimi di kuregoorumi, “Kama ñaa, kurimak uke kaano buu? Mati oo amakumi úgunaw di kurimak kabajumiñaa fujuum di kánkum nan arunga, man ujam ban di ukatenool!” ³⁷ Moola di mujammomi di upanaw uŋomenumi Kapaanaum. ³⁸ Yensa nápurumi di fukobaf ban najawumi agooŋumi di eluupey yati Simon. No’onu Simon alolool anaaraau man afintoe, eniilool man ébolie, ñaa di kulawumi Yensa man asontenool. ³⁹ Najummi di kapanak kati bacaacab náñup bee di oo, ban namakumi káboliak kati eniiley di kurooŋomi sii. Aseekau nayitomi galab man acookooriimi. ⁴⁰ Nan bala’ab bulakomi ejoney, bukanak kabajumi kusonta kati úsumut wanaamut di kújeetumuliimi bee di Yensa. Narembenumi uñenool di anoosani di bukoo, ban nakoyeniil. ⁴¹ Benento, úgun poop di úpurumi di bukan kajuupoe, di ekaawey di yóro, “Au eenomi Añiilau ati Atijamit!” Yensa namakumi úgunaw ban náfirenuwo man usanken mati umammanj oo eenomi Apakenaau Áamakau. ⁴² Fati kajomooraf, di bújomaraay pím, Yensa najawumi ápur ésukey yati Kapaanaum, man ajawumi alako cebool tan tunoore sii. Jameeŋey yati bukanak di elakomi eñesooley, ñaa nan kujukoomi di kutaatumi esofool takum ajaw. ⁴³ Bare nalaañeniimi, “Ínje eete káriiŋen furimaf fajakaaf mati jáyiaj jati Atijamit di sísuk saasu poop, mati moo Atijamit áboñulammi beet.” ⁴⁴ Narulenumi káriiŋenufo di kukobak di mofam mati Yúdea búrom.

¹ Funak fákon nan Yensa Ajummi di kafintak kati falaf fati Gennesaret, jameeŋey yati bukan kajuupoe di elakomi kafaroor bee ejamey Yensa mati furimaf fati Atijamit. ² Yensa najukumi usaana ugaba di kásikak, wan kuleebaak man kuwaloe man kulakomi efank kuŋabak kooliil. ³ Nájupomi di busaana bákon di wo, ban Simon akilumi, man aanoomi afarubo jayiinkun bee di mumelam. Nálakoromi man aliikiten bukanak kápurumul dó. ⁴ Nan abanumi káriiŋenak kati furimaf fati Atijamit, nammi Simon, “Pumen busaanaab ban sánkimi, au di kurokoori ban di jileeb kuŋabak kooluul man jisof siwolas.” ⁵ Simon nalaañenoomi, “Há! Arungaau, wúli nunanaab di fukaf búrom bare usofut hani waaf! Bare uregujaat mo’omu, panuleeb kuŋabak.” ⁶ Nan kuleebumi kuŋabak, di kusofumi siwolas simeeŋenuko tep kúlebi tús manteer kumaŋ katuutulo. ⁷ Di kúbirulomi kurokooriil kammi di busaanaab baabu di eñes karamben, ban koo di kubilumi kurambeniil. Di kúriiŋulotomi di kumeeŋenumi usaanaaw ugabaaw di siwolas, manteer umaŋ eyoom. ⁸ Nan Simon Peter ajukumi wabajomi, nákuntaajenumi di bújonlenab bati Yensa, di aaney, “Wáay, Akiiyaau! Bonket ukatom, mati ínje akaana majakut.” ⁹ Mati oo di kurokoorool búrom di wáaloiimi mati kajuupoak kati siwolas san kusofumi. ¹⁰ Simon kurokoorool Yankuba di Yohan, Jebede kuñoolool, koo poop di wáaloiimi. Yensa nammi Simon, “Takum úkoli! Kápurum iñeme panukaan awonkena bukan bee di ínje!” ¹¹ Nan kúpurenumi usaanaiil bee di kásikak ceb, di kukatumi bálamuk wanoosani wooliil man kuriiboomi. ¹² Nan Yensa alakomi di ésuk yáamak yiceen, ániine an kafaañak kusofe líip nabilumi. Nan ániinaau ajukumi Yensa nalomi kúfima nalawoomi man ammi, “Akiiyaau, umaŋujaat, panuŋoolen utilulom!” ¹³ Yensa nalantenumi kañenool man agoroomi, di aaney, “Nimammaŋ, tilulo.” Yaŋ too galab kafaañak di kukatenumi ániinaau. ¹⁴ Yensa natonkoomi takum areg hani an ákon, bare “jaw ban núyiisen fúkoi bee di ásimenaau ati Atijamit man ámeeloi. Jéetum búsimen man ásimen nan man aboñaau Muusa aregumi man anoosani afium mati nutilulitiluli ukoy.” ¹⁵ Bare kareesak kati Yensa di kufaŋ man kujamoe banoobani, jameeŋey yati bukanak di ebilumi bee ejamooley di kubaj kasonten. ¹⁶ Bare niceen najawejaw alako cebool di baŋaanab man alaw. ¹⁷ Funak fákon nan Yensa alakomi kaliikiten, Kufarisa kuceen di kuliikitenaak kati sílingaas balakoe to kápurulomi di sísuk sati Galili, di sati Yúdea, di ésukey yáamakey yati Yerusalem. Kánkumak kati Akiiyaau kulakolako di Yensa man asonten káju’utumi. ¹⁸ Kúniine kuceen katebulo ániine abakoe di silaak. Di kulakomi eñes bee kánokenumulool man kunenool di bújonlenab bati Yensa, ¹⁹ bare kuyetut kubaj buruŋ bampi kúnokenumulool bee di Yensa mati bukanak kumemmeeŋ, di kuremboorumi kasondak, di kúlukomi ban di kúyuunuloomi di silaakas san abakoaau afintomi bee titoorey yati bukanak di bújonlenab bati Yensa. ²⁰ Nan Yensa ajukumi kafiumak kooliil kúkalaakalaa nammi, “Añoolom, majakuti mubonketibonket.” ²¹ Kuliikitenaak kati sílingaas di Kufarisaak di kulakomi kawoonoor, man koone, “Tíj, kama ume ai asankeneñaa ñíi? Ai aŋoolene abonket majakutam, leejaat Atijamit cebool?” ²² Yensa amanjumi wan kulakomi kawoonoor, ñaa naceeŋiimi, “Wau kaane di jilako kawoonoor kaanoe mo’omu? ²³ Wei ufaŋe man uhiilie man ireg ániinaau abakoaau majakutool mubonketibonket mba man iregool ayito man ajaw? ²⁴ Bare nimammaŋ mambi jimanj mati Añiilau ati anau nababaj kánkum di dúniyaay man abonket majakutam mati bukanak.” Yensa najawumi bee di ániinaau abakomi nammi, “Ínje eeni, yito teb silaaki man ujaw bóot!” ²⁵ Yaŋ too galab nayitomi di fáculiil, natebumi silaakool tan afintoeenumi, ban najawumi bóot, di esaley máamak mati mákalaam mati Atijamit di móro. ²⁶ Koo búrom di wáaloiimi máamak. Di kubajumi kákoli, di kusalumi Atijamit, di aaney, “Há! Jaat nujukaajuk wajamurerutimi wafaŋe kúko’olaal!” ²⁷ Nan mo’omu múpurutomi, Yensa nápurulomi ákamb alaga basaaf, an koonemi Lewi, tan arokemi. Yensa naanoomi, “Riibenom.” ²⁸ Ñaa Lewi nakatumi bálamuk wanoosani woola, man ariiboomi. ²⁹ Lewi nakammi káaniŋ káamak di síndo’ool bee mati Yensa. Di bukanak kamaatubomi, babaj kulaga basaaf kajuupoe máamak di poop bukanak kuceenak. ³⁰ Kufarisaak di kuliikitenaak kooliil kati sílingaas di kulakomi kákuuluj bee di kuriibaool, man kommi, “Wau kaane di jiri dákon di kulaga basaaf di kasofutimi di waaf?” ³¹ Yensa nalaañeniimi, “Bukan kájumi kuceeŋut asontena, bare káju’utumi ceb. ³² Ínje ijawulout bee ewonk bukanak kajoonaak, bare kasofutimi di waaf, man kútiiwoor kukat bálamuk majakutam.” ³³ Kufarisaak di kuliikitenaak kooliil kati sílingaas di kommi Yensa, “Kuriibaak kati Yaaya Átiigulenaau kukaanekaan balatab di kulaw, kati Kufarisaak koo poop moo, bare kuriibai eri di kuraan nanoosani bakaanut balatab.” ³⁴ Yensa naceeŋiimi, “Mante panjiŋoolen jikaan man ati fuyabaf kupaalool kukaan balatab, oo too di bukoo? ³⁵ Kunakak pánkuriiŋ nampi ati fuyabaf aŋarimi di bukoo, ñaa kunakak kukila pankukaan balatab.” ³⁶ Yensa poop naregiimi kúregak uke: “An átuutuleriit jipeket di kaloa kunkul man acik alook kéele. Akammojaat, panatuutul kaloaak kunkulak, ban jipeketaj jati kaloaak kunkulak di kéelaak lee siriiboor. ³⁷ Moo mákonam, an áwuleneriit wayin yunkul di ubaŋ wafanlene. Akammojaat, wayiney yunkuley pánepambenuwo, ulee di wayiney, ulee di ubaŋaw. ³⁸ Wayin yunkul eete éwuleni di ubaŋ wunkul. ³⁹ An ámaŋeriit wayin yunkul baraanerab wayin yafanlene aban. Mati naanesaan, ‘Wayin yafanlene ejajak.’”

¹ Di funak fákon fati kálebienak, nan Yensa di kuriibaool kulakomi ewuujey ulaakaw wati mulukiinam, kuriibaool kuwuwuut ban di kulokos di uñeniil man kutokoñ mo. ² Bare Kufarisaak kuceen di kuceeŋiimi di kommi, “Wau kaane man joom di ekaan wan sílingaas sífirenumi di funakaf fati kálebienak?” ³ Yensa nalaañenumi man aceeŋiimi, “Mante jitamburerut jiliiken wan áyiau Dauda akaaneenumi nan oo di kuriiboorool kucaaretumi? ⁴ Nanokenumi di éguutey yati Atijamit man ayabulomi kúmbuurak káñiiaak kanenimi bújonlenab bati Atijamit, man ariko aban nasen kuriibaool poop. Sílingaolaal sífirenfiren man an ariko leejaat kúsimenaak kati Atijamit cebiil.” ⁵ Yensa naaniimi, “Añiilau ati anau oo eenomi arungaau ati mukaanaam mati funakaf fati kálebienak.” ⁶ Di funak faafu fati kálebienak, Yensa najawumi bee di fukobaf man alakomi kaliikiten. Di bajumi ániine an kañenool kúridak kuceteenumi ammi dó. ⁷ Kuliikitenaak kati sílingaas sati Atijamit di Kufarisa kuceen di kulakomi káninguloor Yensa, manteer panasonten di funakaf fati kálebienak, mambi kutaaken Yensa di ekaan majakut. ⁸ Bare Yensa namanjumi wan kusofumi di úyegetiil, nammi ániinaau an kañenool kucetumi, “Bil, juum taate.” Ániinaau nayitomi ajuum to. ⁹ Yensa naaniimi, “Paniceeŋuul, waa sílingaas soololaal sisene man ukaanaal di funakaf fati kálebienak? Buruŋ bati ekaan wajake mba wajakut, kapaken an mba kápakenaati an?” ¹⁰ Najikeriimi álireniil koo búrom, naanoomi, “Lanten kañeni.” Nalantenukomi war, ban kañenool di kukoy. ¹¹ Mati mo’omu, di kuñuumulumi ban kutaatumi kasankenoorak wampi kukammi Yensa. ¹² Funak fákon Yensa nápurulomi aremboor fúlankiinaf bee elawey, nakaanubomi fukaf búrom elawey yati Atijamit. ¹³ Nan bala’ab burabumi náwonkuumi kuriibaool búrom tákon, man amukenumi kooni uñeney di kugabaak di bukoo bee di oo, kan awonkumi kúriiŋenaak. ¹⁴ Simon, an Yensa akammi kareesak kuceenak Peter, Anduru Simon atiool, Yankuba di Yohan, Filip di Batolome, ¹⁵ Matiu, Tomas, Yankuba añiilau ati Alif di Simon ati di fujuumaf fati Kafaŋumi man kumaŋe moofiil. ¹⁶ Yúdas añiilau ati Yankuba, Yúdas Isikariot aatumi épurey di Yensa. ¹⁷ Nan Yensa, oo di kúriiŋenaool kuwaloulomi di fúlankiinaf, ban najummi tan pánloe di kuriibaool kajuupoe. Jameeŋey yati bukanak elakolako to yápurulo di mofam búrom mati Yúdea. Di bajumi bukaaku kápurumulo di ésukey yáamakey yati Yerusalem, di poop sísukas sati Turo di Sidon sapanomi falaf fáamakaf. ¹⁸ Bukanak uke kajawulomi bee káyenten furimool di poop kasontenoor úsumutiil. Ban kan úgunaw usofumi koo nasonteniisonten. ¹⁹ Jameeŋey yati bukanak búrom di elako eñes bee egorool, mati kánkum kati kasonten kúpurumulopurum di oo ban di kusonteniimi poopiil. ²⁰ Yensa natebenumi fúkaaf lóog man ajikerumi kuriibaool ban naaniimi, “Muyuul kabajutumi jakuujak, mati muyuul kati di jáyiaj jati Atijamit. ²¹ “Muyuul kacaaretumi iñeme jakuujak, mati panjiri jipooñ. “Muyuul kammi di búlokab iñeme jakuujak, mati pánjiluu. ²² “Muyuul jakuujak nampi bukanak kumaŋutuumi, di kulatuumi, di kujeluumi, ban di kukajen ureesuul mati muyuul kuriibaak kati Añiilau ati anau. ²³ Nampi mo’omu mubajuumi, jibaal di jimaayoor di kunak kukila, mati bacaamuul báamakab boobu bo bukinab bajakaab. Moo mákonam, kufannaaniŋuul kukaaneenumi bee di kuboñaak kati Atijamit. ²⁴ “Bare muyuul kabajumi búyiikab bulako di muyuul, mati jibabaj jiban eñabey yati úsusuul. ²⁵ “Muyuul kapooñumi iñeme búyiikab bulako di muyuul, mati panjicaaret. “Muyuul kammi di éluuey di kásuumaay iñeme búyiikab bulako di muyuul, mati panjilok di mátaañie! ²⁶ “Muyuul bukan kajuupoe kommi di esaluuley búyiikab bulako di muyuul, mati kufannaaniŋiil moo poop kukaaneenumi bee di kuboñaak kubuntaak.” ²⁷ “Ínje eem di ereguul ure kajamemi: Jimaŋ kulatooruul, jikaan wajake bee di kalatuumi. ²⁸ Jilaw Atijamit man asen kásuumaayak bee di kanumuumi, ban di jilawool bee mati kásuutukenuumi. ²⁹ An atancijaat karaab, senool kaaku poop man atanci, an aŋarujaat kaloai káamakak takum ulat man aŋar kaloai kayiinkunak. ³⁰ Alawimi waafi uwulool. Takum uceeŋ bukanak man kulaañeni wan kuŋarumi di au. ³¹ Jikaan bukanak wan jimaŋumi man kukaanuul. ³² “Jimaŋujaat kamaŋumi muyuul ceb, buu panjiŋoolen jibaj kasal? Mati hani kukaana majakut kukaanekaan mo! ³³ Jikaanjaat wajake bee di kakammi wajake bee di muyuul, buu panjiŋoolen jibaj kasal? Mati hani kukaana majakut kukaanekaan mo! ³⁴ Jimaagenjaat kupaaluul kan jígolummi pankucaamuul fáculey, buu panjiŋoolen jibaj kasal? Mati hani kukaana majakut, kumaagenemaagen bee di kakaanemi majakutam, mambi kulaañeniil wan kusenumi. ³⁵ Bare jimaŋ kulatooruul, ban di jikaaniil jak, jimaagen ban takum jiwoonoor pankulaañenuul waaf. Moo panjibaj bacaamab booluul báamakab, ban panjikaan kuñiilak kati Atijamit Afaŋumi Katebo. Mati oo najajak bee di kásaleriitoomi di kájakaatimi. ³⁶ Joote ekaan kubonketa nan man Ampauul akammi abonketa. ³⁷ “Takum jigamen bukaaku, Atijamit poop letagamenuul. Takum jijuk eloey yati bukaaku, Atijamit poop letajuk elouul. Jibonket bukaaku, Atijamit poop panabonketuul. ³⁸ Jiwul bukaaku, Atijamit poop panawuluul. Malegen, panjiyab wuuj bukaaku kan jiwulumi, manteer réaati di uñenuul yúo. Mati káliikumaak kan jíliikumumi bukaaku, koo Atijamit pánaliikumumi muyuul.” ³⁹ Yensa naregiimi poop kúregak uke: “Mante kúpuuma kugaba pankuŋoolen kuruuoor? Kammojaat, koo poopiil pankulo di busun jálaŋ, lee mo? ⁴⁰ Aliina áfaŋeriit kákalaa aliikitenaool, bare aliina anoosani nampi abanumi kaliikenak koola, panaano nan aliikitenaool. ⁴¹ “Wau kaane nujuk jinukaj jammi di jícilaj jati an, bare ujukut fúbaaraf fammi di jícili? ⁴² Mba buu panuŋoolen urege apaali ariiba, ‘Atiom, bonket kob man ípuren jinukaj jammi di jícili,’ nan uŋoolenutumi ujuk fúbaaraf fammi di jícili? Au mamisam! Utaat úpuren fúbaaraf fammi di jícili, banjaat panuŋoolen ujuk tíen man úpuren jinukaj jammi di jícilool. ⁴³ “Búbaar bajake búwoleriit búwolum bajakut, ban búbaar bajakut búwoleriit búwolum bajake. ⁴⁴ Búbaar banoobani búmanjumeimanjum ñátum di búwolum boolibo. Kútujeriit búwolum bati búpunduun di úlind, mba kútujeriit búwolum bati kúul di utanja. ⁴⁵ Anau alegenau oo ápureneuumi wajake di búyegetool, ban anau alegenoutau oo ápureneuumi wajakut di boola. Mati butumab wápureuumi di búyegetab, woo busankenemi. ⁴⁶ Yensa naaniimi, “Wau kaane di jiwonkom ‘Arungaau, Arungaau,’ ban letukaan wan ireguumi? ⁴⁷ Ampi abilumi bee di ínje najam kurimom ban nakaanuko pániyiisuul man aanomi. ⁴⁸ Nakankaan nan ániine aam di kateep eluup, awokumi sánki, man ajoonen fúlakenumaaf di fukooba. Nampi mumel máamak muteyulomi bee di eluupey ekila, leemuŋoolen mugorenuyo mati élinliŋ. ⁴⁹ Bare ampi ajammi kurimom ban ákaaneriituko, nakankaan nan ániine ateepumi eluup, ban awokut fúlakenumaaf sánki. Nan mumel máamak muteyulomi bee di eluupey ekila, yaŋ too galab eluupey ekila panelo wám!”

¹ Nan Yensa abanumi káriiŋenak kurimool búrom bukanak, nalaañumi bee Kapaanaum. ² Arunga ati kutiika Kúrooman nabajumi amiiceel, an moola músuumoomi máamak o’omu náju’utumi manteer amaŋ ecet. ³ Nan ajammi mati Yensa, naboñumi Kúyahuud kunifaan kuceen, man kulawool abil asonten amiiceelool. ⁴ Di kúriiŋubomi kulawumi tíen Yensa, di aaney, “Oo áriiŋe ebaj karambenak kiiya. ⁵ Mati namammaŋ búkanoli, ban oo di fúko’ool akammi man fukobaf fáamakaf fóololi futeepi.” ⁶ Yensa di bukoo di kujawumi. Nan alofenumi eluupey, arungaau ati kutiikaak Kúroomanak, naboñumi kupaalool kuceen, man koonool, “Arungaau, takum ugaalen fúkoi, mati ínje íriiŋut man iwaleni síndo’om. ⁷ Moo kaane ínje di fúko’om isofoorout an áriiŋe man íjo’ol bee di bújonleni. Bare uboñ furimi ceb arokaom panakoy. ⁸ Mati ínje di fúko’om oomu di kañenak kati furungaf fati kunifaanom, ban kutiika kuceen kooku di kañenom, eenjaat ákon, ‘Jaw,’ najaw, mba eenjaat aamu, ‘Bil,’ nabil. Ban poop, eenjaat amiiceelom, ‘Kaan uwe,’ nakaan.” ⁹ Nan Yensa ajammi mo’omu di wáalo’oomi, ñaa najonlenumi di jameeŋey yariiboomi man ammi, “Ínje eem di ereguul, ínje ijukurerut hani an di mofam mati Isirael an kafium kákalaae mo’omu!” ¹⁰ Nan káboñulimi kulaañumi bee di eluupey yoola, di kutookumi amiiceelau man akoye jaj. ¹¹ Nan púrutomi mo’omu ceb, Yensa najawumi bee di ésukey yan koonemi Nain. Kuriibaool di jameeŋey yati bukanak yammi di kariibooroolak. ¹² Nan kulofenumi fúlamutaf fati ésukey, bukanak man kutebe biiŋ bati ániine acete bee ejaw kafok. Acetumi oo aseek ati ájima oo cebool nabajumi. Jameeŋey yati bukanak yariiboorumi di aseekau épurumulopurum ésukey yáamakey. ¹³ Nan Akiiyaau Yensa ajukoomi, di bóteniool man aanoomi, “Takum ulok.” ¹⁴ Najawumi agor elaakey yati biiŋab, ñaa kújeetumaak kati biiŋab di kujummi. Yensa nammi, “Ápuraau, neeni, yito!” ¹⁵ Ápuraau acetumi nayitomi nataatumi kasankenak! Yensa nalaañenoomi bee di iñaayool. ¹⁶ Kamaatumi búrom di kúkoli. Di kulakomi esaley Atijamit máamak, di kommi, “Aboña áamak nápurulopur di wulaal!” Di poop kommi, “Atijamit najawulojaw bee kapaken bukanool.” ¹⁷ Mukaanaam ume mati Yensa di muyiisoorumi di mofam búrom mati Yúdea manteer mútip élingaay. ¹⁸ Kuriibaak kati Yaaya di kuregumi Yaaya bee mati wan Yensa ammi di ekaaney búrom. Yaaya náwonkuumi kugaba di kuriibaool, ¹⁹ ban naboñiimi bee di Akiiyaau Yensa man kuceeŋool, “Mante au an wúli umanjumi aatumi bee ebiley, mba mante ujegoor aceen?” ²⁰ Nan kúriiŋumi tan Yensa ammi, man koonoomi, “Yaaya Átiigulenaau áboñuloli man uceeŋi, ‘Mante au an wúli umanjumi aatumi bee ebiley, mba mante ujegoor aceen?’” ²¹ No’onu, Yensa nalakomi kasontenak bukan kajuupoe káju’utumi mba kabajumi jariey mba napakenumi kan úgun usofumi. Nakammi kápuumumi man kuŋoolen kujuk. ²² Nalaañenumi kuriibaak kati Yohan, “Jilaañ jireg Yaaya, wan jijukumi di wan jijammi. Kápuumumi di kujuk inki, kabakomi di kuyito kujaw, kan kafaañak kusofenumi di kutiluli, kájameriitumi di kujam, kacetumi di kuyito inki, ban furimaf fajakaaf fúriiŋeniriiŋen bee di kabajutumi. ²³ Ampi alatutumi kafiumomak, namanj jakoojak.” ²⁴ Nan kúriiŋenaak kati Yaaya kulaañumi, Yensa nasankenumi bee di jameeŋey mati Yaaya, “Waa kaane di jijaw bee di baŋaanab bee ejuk? Mante jijajaw bee ejuk mujit músaanuma man járusey enage? ²⁵ Waa jije’e bee ejukubo? Mante jijajaw bee ejuk an akaroorumi wañ wajake? Bukanak kakarooremi mo’omu koo kucinemi di eluupey yati kúyi! ²⁶ Ñaa waa jije’e bee ejuk bo? Mante aboña? Éey, ínje eem di ereguul, an ujukumi ufaŋe katebo aboña ati Atijamit. ²⁷ Mati Yaaya, ciikiciik mati oo, ‘Jíyenten, ínje oomu níboñeul aboñaom man ayab fáculi, an aate bee kajoonen buruŋi.’ ²⁸ Ínje eem di ereguul, bajut afaŋe kákalaa Yaaya di bukanak karoŋeenumi búrom di dúniyaay. Ban súm afaŋumi man asofutimi di waaf di jáyiaj jati Atijamit, oo afaŋe kákalaa Yaaya!” ²⁹ (Bukanak búrom, bukoo di hani kulagaak basaafab kajoonutak, nan kulakomi ejamey kurimak kati Yensa, kúlaulaul mati buruŋab bati Atijamit bukankaan malegen, mati bukoo Yaaya nátiiguleneeniitiigulen. ³⁰ Bare Kufarisaak di kumanjaak káamakak kati sílingaas di kulatumi wan Atijamit amaŋumi bee di kúkoiil, di kulateenumi man Yaaya átiiguleniil.) ³¹ Yensa naceeŋumi, “Di waa paniliikoorumi bukanak kati iñeme, ban buu koonoe? ³² Kukankaan nan kuñiil kammi di kaminnoor di kunoomenak, di kuwonkoor di kupaaliil man kooniil, ‘Wúli nuleleew, ban jiboomut, nuyabumi kasiilena, ban jíruurenut.’ ³³ Mati Yaaya Átiigulenaau najawulojaw nakaanekaan balatab ban áraaneriit muraanaay malaañoore, muyuul joone, ‘Bágun bookool.’ ³⁴ Añiilau ati anau najawulojaw, narieri, naraaneraan, di joone, ‘Ániinaau akila áfeketa, ákalia, di poop apaala ati kulaga basaaf di kasofutimi di waaf!’ ³⁵ Bare malinlaam mati Atijamit múyiiseneiyiisen kankaan malegen kápurumi di mukaanaam mati káyinenumomi.” ³⁶ Ákon di Kufarisaak nabemmi Yensa, najawumi bee síndo’ool, man kulako furiaf. ³⁷ Bajeembaj aseek aceen di ésuk ekila, an kareesool kukañoe di kúniine. Nan ajammi mati Yensa oomu bo furiaf di síndeey yati Afarisaau, nájeetumulomi jiraafa jati mumelam maputemi súum. ³⁸ Najummi di bálamukab bati úkamunool, man aam di búruuden, mukulool di musot di úkamunool, ban nayuuyuwomi ñátum walool. Nacuufuwomi náyuenumi mumelam maputemi súum di wo. ³⁹ Nan Afarisaau abemeenoomi ajukumi mo’omu, naanooromi, “Kaanjaat ániinaau ume aboña ati Atijamit, panamanjeen aseekau o’omu ai ban an aano buu agoreooñaa. Panamanjeen mati oo akaana majakut!” ⁴⁰ Yensa nalaañenoomi, “Simon, ínje nibabaj wan imaŋe bee eregi.” Simon nalaañenoomi, “Aliikitenaau, sanken.” ⁴¹ Yensa naanoomi, “Kúniine kugaba kamaage bágodi bati amaagena aceen. Ákon namaagumi sígodi sidenaari sooni siceme futok, aamu sooni bukan kugaba di uñen. ⁴² Bare kuŋoolenut kucaamool, nabonketiimi koo búrom. Ñaa iñeme ai di bukoo panafaŋ man amaŋool?” ⁴³ Simon nalaañenoomi, “Nisosof an ati kanewak káamakak panafaŋ man amaŋool.” Yensa naanoomi, “Nukonkooŋ.” ⁴⁴ Ñaa najonlenumi di aseekau aban nammi Simon, “Mante nujujuk aseekau ume? Ninokenumi eluupey yooli, uwulutom mumel man ipos úkamunom. Bare oo nasontenumi úkamunom usuulo ñátum mukulool ban nayuuyuwomi ñátum walool. ⁴⁵ Au ucuufutom man usaafooraal jak, bare biñoo nan ijawulomi akatut ecuufey úkamunom. ⁴⁶ Uwulutom túlu man inaanen fúko’om, bare oo nanaanenumi úkamunom ñátum di mumelam maputemi súum. ⁴⁷ Ínje eem di eregi, kamaŋak káamakak kan áyiisenumi kúyiyiis mati nabonketibonket majakutool majuupoaam. Bare ampi abonketimi mukaanaool majuupout, kamaŋak kan aatumi káyiisenak kujuupout.” ⁴⁸ Yensa nammi aseekau, “Majakuti mubonketibonket.” ⁴⁹ Bukaaku kalakomi furiaf di oo di kutooŋumi karegoor, “Ume ai abonketeñaa hani majakut?” ⁵⁰ Yensa nammi aseekau, “Kafiumak kooli kupakenipaken. Jaw di kásuumaay.”

¹ Nan púrutomi jayiinkun Yensa najawumi di sísuk sáamak di sayiinkun, man áriiŋen furimaf fajakaaf mati jáyiaj jati Atijamit. Kúriiŋenaak koola uñeney di kugabaak kalakomi di oo. ² Kuseek kuceen kan Yensa apakenumi di úgun di poop nasontenumi úsumut. Di kuseekak kukila Mariyaama, an kuwonkemi Magadalen, úgun wooni futok di ugaba ucesoorimi di oo, ³ Yoanna, aseekau ati Kouja, arokaau ati Herod, di Susanna, di kuseek kajuupoe bukaaku kaŋarumi fubajaf fooliil man kuramben Yensa di kuriibaool. ⁴ Nan jameeŋey yápurulomi di ésukooesuk ejojutomi tákon, Yensa naregumi kúregak uke: ⁵ “Bajeembaj awaña aceen ápurulo bee eluk bálut, nan aleebubomi di kalaakak koola, baabu di bulomi di kapanak kati buruŋab, ban kuwuujaak di kutobojubomi, bánaakayitaab di buforubomi. ⁶ Baabu di bulomi di fukoobaaf. Nan bucumbulomi di buraayenumi mati mofam muyajut mumelam. ⁷ Baabu di bulomi di úlind wajuupoe, di uliilumi man ugooyenubomi. ⁸ Baabu di bulomi di mof matoope ban di buliilumi, élut yanoosani yalagetumi ebabaj sílut sawuuje ceme.” Nan Yensa abanumi kasankenak, nammi, “Oo abajumi uwos újamuma, najam!” ⁹ Nan kuriibaool kuceeŋoomi wan kúregak uke kufelumi. ¹⁰ Nalaañenumi, “Muyuul Atijamit nakaanuukaan man jílaul malegenam mayofoaam mati jáyiaj joola. Bare bukaaku nisankeniisanken ñátum di kúreg, mambi kujiker ban leekujuk, kujam ban léekulaul.” ¹¹ “Kúregak uke kufelumi mo’omu, bálutab boo eenomi furimaf fati Atijamit. ¹² Bálutab balomi di kapanak kati buruŋab boo eenomi kajamemi furimaf fati Atijamit. Seetaanaay di ebil épurenufo di úyegetiil, manteer takum kúyinen man kupak. ¹³ Bálutab balomi di fukoobaaf, boo eenomi kajamemi furimaf fati Atijamit, di kuyabufo di kásuumaay galab. Bare fúnokeneriit lói di úyegetiil, ban léekuyinen piyo, mati Seetaanaay eyinkiijaat di kulaañ bálamuk. ¹⁴ Bálutab balomi ban úlindaw ujuupomi boo eenomi kajamemi furimaf fati Atijamit, bare síwoonooras di fubajaf, di kásuumaak kati eroŋey yati dúniyaay, doo búrom di gooyeniimi ñaa kúwoleneriit waaf di eroŋey yooliil. ¹⁵ Bare bálutab balomi di mofam matoopaam boo eenomi kajamemi furimaf fati Atijamit, ban di kusofufo jak di úyeget wajoone di walegenoe, ban di kuwolen jak di eroŋey yooliil kápurumul di kamuutenak. ¹⁶ “An letayaben éwuŋenuma ban naŋar katekel áfimenuyo, mba nakaanuyo di fátaam fati bacaac. Bare panaganduyo di fúganduma man kampi kanokenulomi di kujuk. ¹⁷ Mati wanoosani wayofimi búrom panurajeni téeŋey, ban wanoosani wabuusoorimi panumanjeni ban di uneni di mawuŋam. ¹⁸ Jíkaanum man jíyentenooremi eeno. Mati ampi abajumi Atijamit panabenenool. Ampi abajutumi, hani jasiinkuney di wan asofumi woo naake, Atijamit pánabotuuwo di kañenool.” ¹⁹ Yensa iñaayool di kutiool di kubilumi bee di oo, bare kuyetut kulofool tan ammi mati jameeŋey yati bukanak. ²⁰ Di baj aregumi Yensa, “Iñaayi di kuti’i bukooku bo téeŋey, koone kumammaŋ bee ejuki.” ²¹ Bare nalaañenumi, “Kan iwonkemi iñaayom di kutiom, koo eenomi kajamemi furimaf fati Atijamit, ban di kukaan wan furegumi.” ²² Funak fákon Yensa di kuriibaool di kújupomi dóo di busaana ban naaniimi, “Jítipaal bee kapan kaaku kati falaf.” Di kujawumi. ²³ Nan kulakomi étipey námoorimi. Fárus fáamak di lonkos yáamak di siyitoulomi di falaf, busaanaab di butaatumi emeeŋey mumel, man bumaŋ eyoom. ²⁴ Kuriibaool di kujawumi kúyiloomi, di aaney, “Arungaau, Arungaau! Wulaal kooku bo ecet di falaf!” Yensa nayitomi amakumi fárusaf di lonkosey di siyinumi tem. ²⁵ Yensa naceeŋiimi, “Kafiumak kooluul kookei?” Di wáaloiimi, ban di kúkolimi, di kuregoorumi, “Kama ume ai, namakumi hani fárusaf di lonkosey, man sijamool!” ²⁶ Yensa di kuriibaool, di kúriiŋumi mofam mati Gerasen kan sijonlenoorumi di kapanak kati falaf fati Galili. ²⁷ Nan Yensa alakomi káwaloulak di busaanaab, di kúkamboor di ániine ápurulo di ésukey yáamakey, an úgun wookumi. Ániinaau napiyopiyo ákaanoeriit wañ, ban álakoeriit síndo, bare di fufokaf. ²⁸ Nan ajukumi Yensa, nalomi di bújonlenab boola aban nasankenumi fatiya, “Yensa, Añiilau ati Atijamit Afaŋumi Katebo, waa butumi boom di ínje? Nilawilaw, takum úsuutukenom.” ²⁹ Napankeenumi bágunab man búpur di oo. (Mati ñameeŋe busofeeneoosof, kupooyeoopooy ban di kuŋoobeneoomi kuban ñátum ñiwuj, bare natarenuñomi búrom ban úgunaw ukammi man atey bee di baŋaanab. ³⁰ Yensa naceeŋoomi, “Kareesi buu?” Nalaañenoomi, “Wajuupoe.” Mati úgun wajuupoe ucine di oo. ³¹ Úgunaw di ulawoomi, takum amandooruwo man ujaw bee di busunab básankimi babajutumi tan búkabe. ³² Di bajumi kamat kati sikumba salakomi kafoop di kapanak kati furembooraf. Úgunaw di ulawumi Yensa buruŋ, man unoken di sikumbaas use. Nawuluwomi buruŋ man unoken di sikumbaas. ³³ Úgunaw úpurumi di ániinaau bee kanoken di kamatak kati sikumbaas búrom di kuteyumi bee di kayuuyak di kuwuuj kulo di falaf, kuyoom dó yem. ³⁴ Nan kumataak kujukumi wabajomi, di kuteyumi kúpur, di kuregumomi banoobani di ésukey yáamakey di sísukas salofoorumi di bukoo. ³⁵ Bukanak di kúpurulomi kujaw bee ejukey wabajoeenumi, di kúriiŋulomi tan Yensa ammi, di kutookulomi ániinaau an úgunaw usofeenumi, man alakoe di bújonlenab boola. Nakaanokaano wañ ban búyegetool man bujuume cek, di kúkolimi máamak. ³⁶ Ñaa kamaateenumi di kureg bukanak man Yensa asontenumi an úgunaw wookeenumi. ³⁷ Bukanak kalakomi di mofam mati Gerasen búrom di kuregumi Yensa akatiil man ajaw. Mati koo kúkolikoli máamak ban saalas sooliil sijijis. Ñaa Yensa nájupomi busaanaab bee elaañ. ³⁸ Ániinaau an Yensa asontenumi di úgunaw nalawoomi manteer nakatool man kuriiboor. Bare nammi, ³⁹ “Laañ bóot man urege bukanak wan Atijamit akammi bee di au.” Ániinaau nalaañumi bóot man areg kati ésukey búrom wan Yensa akammi bee di oo. ⁴⁰ Nan Yensa alaañulomi di kapan kaaku kati falaf, jameeŋey yati bukanak di ewalenoomi jak mati oo kulakoeenumi ekobey. ⁴¹ Ániinaau an koonemi Yairus náriiŋulobomi, oo arunga ati fukobaf fati bo, nalomi tentaam kúfima di úkamunaw wati Yensa man alawoomi man ajaw bee di síndo’ool, ⁴² mati jijaŋaaj joola jákonaj jooju bo ecet járiiŋe simit uñen di sigaba. Nan Yensa ajawumi, bukanak di kuŋomenoomi kapanookapan man kommi kafaroor. ⁴³ Di bajumi aseek aceen di bukoo abaje kásumut kati kañooak kátingoeriitumi, kásumutak kukila kooku di oo wáriiŋe simit uñen di sigaba ban bajut ampi aŋoolen asontenool. ⁴⁴ Nájawumul bálamukool man áloful Yensa ban nagorumi balisab bati kaloaool káamakak. Kañooak koola kátingoeriitumi di kutingomi yaŋ too galab. ⁴⁵ Yensa nammi, “Ai agoraam?” Nan bukanak búrom kuñoosoorumi, Peter nammi, “Arungaau, jameeŋey yati bukanak yooyu man eŋoobeni di kamingeni!” ⁴⁶ Bare Yensa nammi, “An aceen agoraññaa. Mati nijujuk kánkumak kúpupur di ínje.” ⁴⁷ Nan aseekau ajukumi mati nararaj, nákolimi di kaleleben di kóro, nalomi kúfima di bújonlenab bati Yensa. Too di fáculey yati bukanak búrom naregumi wau kaane nagoreenool, di poop man akoyeneenoomi yaŋ eeno. ⁴⁸ Yensa naanoomi, “Áliinom, kafiumak kooli kupakenipaken. Jaw di kásuumaay.” ⁴⁹ Nan Yensa alakomi eregey mo’omu, ániine aceen nápurulomi di eluupey yati Yairus, arungaau ati fukobaf, man ammi, “Añooli nacecet. Ceeŋut man ugaalen Aliikitenaau man áriiŋ bo.” ⁵⁰ Bare Yensa najammi mo’omu wan aboñaau aregumi, nammi Yairus, “Takum úkoli, yínen ceb, añooli panakoy.” ⁵¹ Nan áriiŋulomi di eluupey, náfiren hani an man anoken di oo leejaat Peter, Yohan di Yankuba, di añiilau ampaool di iñaayool ceb. ⁵² Bukanak búrom di kulakomi kagamoor di búlok bati múkojiin mati añiilau acetumi. Bare Yensa nammi, “Takum jíruuden. Mati oo acetut, oo kámoori naam di ko!” ⁵³ Bare di kúnarulool mati kumammanj fiit añiilau nacecet. ⁵⁴ Ñaa Yensa násofulool kañenak nacibulomi, nammi “Añoolom, yito!” ⁵⁵ Yuutool di elaañulomi, nayitomi galab! Yensa naregumi kusenool waaf man ari. ⁵⁶ Kuwolaool di wáaloiimi, bare Yensa napankiimi takum kureg hani an ákon wabajomi.

¹ Funak fákon Yensa nawonkumi kúriiŋenaak kooni uñeney di kugabaak tákon ban naseniimi kánkum di buruŋ bati kacesoor úgun búrom di kasonten úsumut. ² Naboñiiboñ bee káriiŋen mati jáyiaj jati Atijamit di kasonten káju’utumi. ³ Naaniimi, “Nampi jilakomi ejaay kajaaburuŋ, takum an aaken egol éjaatooruma, mba ejonkonkoroŋ, mba mbúur, mba sígodi, hani kaloa kuceen. ⁴ Eluupey yampi jiwalenimi, jilako di eluupey ekila ceb bee nampi jípurumi di ésukey. ⁵ Ésukey yampi kácindomi kulate man kuwalenuul, nampi jípurumi di ésukey ekila jifank kaporak kakotumi di úkamunuul. Moo káyiiseniil mati jibetembeten yo ban utumuul ulee bo di éjimey yooliil.” ⁶ Kúriiŋenaak kati Yensa di kujawumi sísukas, man koom di káriiŋenak furimaf fajakaaf di kasontenak káju’utumi banoosani. ⁷ Nan Herod ajammi, wan Yensa ammi di ekaaney, búyegetool di bújiisoorumi máamak, mati koonsoon Yaaya Átiigulenaau Atijamit áyitenulool di kacetumi. ⁸ Bukaaku koonsoon Eliya árajulolaal. Ban bukaaku koonsoon ákon di kuboñaak kati naaniŋ Atijamit áyitenulool di kacetumi. ⁹ Bare Herod nammi, “Ínje eene kumiin fúkaaf fati Yaaya. Bare ume ai, an emmiñaa di ejamey mati mukaanaam ume?” Ban nañesumi buruŋ bee ejukool. ¹⁰ Nan kúriiŋenaak kulaañulomi di sísukas ban kuregumi Yensa wan kukaaneenumi. Naŋariimi man kubuuloorumi bee di ésukey yati Beteseda. ¹¹ Bare jameeŋey yati bukanak di ejammomi, di eriibenoomi. Nawaleniimi aban naregiimi mati jáyiaj jati Atijamit, ban nasontenumi kan ceeŋumi man asonten. ¹² Nan bala’ab bulakomi kátinkaak, kúriiŋenaak uñeney di kugabaak di kubilumi di kommi, “Katen bukanak man kulaañ bee di sísukas salofumi mati baabe karamba, mambi kubaj furi di fumoor. Mati wulaal bukooke ban tunoore sii.” ¹³ Bare Yensa nalaañeniimi, “Muyuul di kúkouul jiseniil wampi kuri.” Di kulaañenoomi, “Wúli kúmbuur futok di siwol sigaba ceb nubaje. Mante létumaŋ man ujaw únoomul muria bee jameeŋey uye búrom?” ¹⁴ Babaj kúniine kúrindiiŋ síwili futok kalakobomi. Yensa nammi kúriiŋenaool, “Jikaaniil kujoj man kulako tanootani wáriiŋe bukan kugaba di uñen.” ¹⁵ Nan kúriiŋenaak kukammi mo’omu man bukanak búrom kulakomi. ¹⁶ Yensa naŋarumi kúmbuurak kooni futokey di siwolas sigabaas najiker fatiya, nasalumi ban natingukomi aban, nasenumi muriaam kúriiŋenaool, man kucaabumomi. ¹⁷ Bukanak búrom di kurimi biyok kupooñ tep. Di kumukenumi burinenab, manteer kumeeŋenumi utekel wooni uñen di ugaba. ¹⁸ Funak fákon nan Yensa alakomi cebool, man aam di elawey, nabilumi bee di kuriibaool, man aaniimi, “Ai bukanak kurege oo ínje?” ¹⁹ Di kulaañenoomi, “Bukaaku di kommi au Yaaya Átiigulenaau, bukaaku di kommi au aboñaau Eliya, bukaaku poop di kommi au ákon di kuboñaak kati naaniŋ Atijamit ayitenulo di kacetumi.” ²⁰ Naceeŋiimi, “Bare muyuul ai jisofumi oo ínje?” Peter nalaañenoomi, “Au Apakenaau Áamakau.” ²¹ Yensa napankiimi takum kureg hani an ákon jáng. ²² Yensa nammi kúriiŋenaool, “Añiilau ati anau aate egaal di waaf wajuupoe, ban oo aate ebaj búlat di Kúyahuudak kunifaanak di kúsimena kunifaan kati Atijamit, di kuliikitenaak kati sílingaas. Bukanak pankubujool, bare di funakaf fúfeegintenaf Atijamit pánayitenulool di kacetumi.” ²³ Ñaa Yensa nammi bukanak búrom, “Ampi amaŋumi bee kariibenom naate ekat bálamuk kawoonoorak moola, ban natebooro ébaarey yati búpinab funakoofunak ban nariibenom. ²⁴ Ampi amaŋumi kapaken eroŋey yoola, oo letabajuyo. Bare ampi amaŋutumi kapaken eroŋey yoola mati oo ariibaom, panabajuyo. ²⁵ Kásuum kei anau aate ebaj abajujaat dúniyaay búrom bare nábajaati yuutool? ²⁶ Ampi apuñomi ínje di kurimom, Añiilau ati anau panapuño’ool nampi álaañuumi di mawuŋam moola, di mati Ampaool, di mati simaleekaas sálirooraas sati Atijamit. ²⁷ Ban ínje eem di ereguul malegenam, muyuul kuceen kammi bajuume taate, kaatut bee ecet bala’a kujuk jáyiaj jati Atijamit.” ²⁸ Nan bajumi wáriiŋe kunak futok di kúfeegiir fácul Yensa naŋarumi Peter, Yankuba di Yohan tikuremboor fúlankiinaf bee elaw. ²⁹ Nan alakomi elawey, buulool di bulaañoorumi, ban wañool di uñiliñil ufiit pal. ³⁰ Yaŋ too galab kúniine kugaba, Muusa di Eliya, di kulakomi kasankenak di oo. ³¹ Boo kurajumi di mawuŋam mati bukinab bajakaab ban di kusanken di Yensa mati elaañey yoola, yan oo aate káliroor di ésukey yáamakey yati Yerusalem. ³² Peter di kuriibaak kugaba bukaaku di oo man kúmoorie kúlimen. Bare di kúyilomi galab di kujukumi mawuŋam mati Yensa. Bukoo poop kujujuk kúniine kugaba kan kujuume di oo. ³³ Nan Muusa di Eliya kulakomi kakatoorak, Peter nasankenumi Yensa, “Arungaau, jajak man wúli ommi taate! Ujuumenaal múguut múfeegiir, jákon bee di au, jákon bee di aboñaau Muusa, di jákon bee di aboñaau Eliya.” Peter álaulut waa naam di kasankenak. ³⁴ Bare nan alakomi kasankenak mo’omu, furola di fúwaloul fúyiniil man bíinaatab boolifo buguubeniil. Kuriibaak di kujukumi mo’omu di kúkolimi. ³⁵ Furim fápurumulomi dóo di furolaaf, di fommi, “Ume eenomi Añoolom, an íboñuluumi, jijamool!” ³⁶ Nan furimaf fusankenumi fuban, kúriiŋenaak di kutookumi Yensa cebool. Ban kúriiŋenaool kúfeegiirak kuregut hani an ákon, wan kujukumi bee nan mo’omu muwuujumi. ³⁷ Di furabooraf, nan kuwaloulomi di fúlankiinaf, jameeŋey di kúkamboorumi di Yensa. ³⁸ No’onu di bajumi ániine kápurumul di jameeŋey nacibulomi, “Aliikitenaau! Nilawilaw, jiker añoolom mati oo cebool nibaje! ³⁹ Bágun busofeoosof bubetool ban di bukaanool man akaaw. Buloŋenool mansi kagufak kúpurul di butumool. Búkateneriitool hani jayiinkun manteer bukaanoojaat álaamo máamak! ⁴⁰ Nilalaw kuriibai, mambi kucesoor bágunab ube di oo, bare kuyetut kukammo.” ⁴¹ Yensa nalaañenumi, “Wáay muyuul sibaŋoot, kakaanutumi kufiumaay! Bee nei neete kapiyo ban di kamuuten di muyuul? Jéetumulom añooli bee taate iñeme.” ⁴² Yaŋ añiilau di élofuley, bágunab di bufaroomi bubetool ban di buloŋenool. Bare Yensa namakumi bágunab man bukaten añiilau, añiilau nakokoy ban nalaañenoomi ampaool. ⁴³ Kalakotomi búrom di wáaloiimi mati mákalaam mati Atijamit. Bare nan kulakomi búrom di wáaloiimi mati wanoosani wan Yensa alakomi ekaaney, nammi kuriibaool, ⁴⁴ “Jíyentenom ban di jiwoolo wan eetumi bee ereguuley. Añiilau ati anau aate esofi aseni kabajumi kánkumak.” ⁴⁵ Bare kumanjut wan aregumi di wan furimaf fúbatulumi. Mati woo uyofoi’iiyofo, takum kúlaul wo. Bare kúkolikoli eceeŋooley mati mo’omu. ⁴⁶ Kañoosoor di kuyitomi di bukoo bee emanj ai di bukoo afaŋe man akaane an áamak. ⁴⁷ Bare nan Yensa amanjumi kawoonoorak kooliil, násoful añiil alofen di oo. ⁴⁸ Naaniimi, “Ampi awalenumi añiilau ume ñátum di kareesom oo ínje nawalene, ampi awalenumi ínje, oo áboñulammi poop nawalene. Mati afaŋumi man asofutimi di waaf di muyuul, oo afaŋumi man akaane an áamak.” ⁴⁹ Yaaya nalaañenumi, “Arungaau, wúli nujujuk anau acesoorumi úgun ñátum di kareesi, núfirenoofiren, mati oo di wulaal uletaal buruŋ bákon.” ⁵⁰ Bare Yensa nammi, “Takum jífirenool. Mati ampi alatutumi muyuul oo oomu di muyuul.” ⁵¹ Nan kunakak kati eŋariey yoola bee bukinab bajakaab kulofumi, Yensa najuumenumi búyegetool tíen bee ejaay Yerusalem. ⁵² Naboñumi kuriiba kuceen kulo fácul, kajawumi kunoken di ésuk eceen yati Samaria man kujonjoor mati ériiŋuley yoola. ⁵³ Bare kati ésukey di kulatumi kawalenool, mati koo kumammanj tíen oo ejaw bee Yerusalem. ⁵⁴ Nan kúriiŋenaool Yankuba di Yohan kujukumomi, di kommi Yensa, “Arungaau, mante létuwalenul sambun di bukinab bajakaab man sireemen buke?” ⁵⁵ Bare Yensa nátiiwoorumi man ajonlen di bukoo, man amakiimi. ⁵⁶ Ñaa di kurulenumi ejaay bee di ésuk eceen. ⁵⁷ Nan Yensa di kuriibaool kulakomi ejaay di buruŋ, ániine aamu nammi Yensa, “Ínje paniriibeni banoosani nuje’e.” ⁵⁸ Bare Yensa nalaañenumi, “Hani usiitil ubabaj usun dampi ucin, basuwa bubabaj wúul dampi bucin. Bare Añiilau ati anau abajut tan aate káyokulo.” ⁵⁹ Nammi an aceen, “Riibenom.” An akila namammaŋ bare nammi, “Arungaau, mutooŋand kob man ilaañ bóot bee kafokak kati ampaom.” ⁶⁰ Bare Yensa naanoomi, “Kat man kacetumi kufok kooliil kacetumi, bare bee mati au, ujaw man úriiŋen mati jáyiaj jati Atijamit.” ⁶¹ Aamu poop nammi, “Éey, Arungaau, ínje paniriibeni, bare mutooŋand kob man ijaw bóot ukatoor di kati fiilom.” ⁶² Bare Yensa naanoomi, “Ampi asofumi kajandaak kati síbaas bee mati ewañ ban najegoor bálamukool, oo letaŋoolen arok di jáyiaj jati Atijamit.”

¹ Nan mo’omu púrutomi Akiiyaau Yensa ñaa namukenumi kuriibaool kuceen kooni bukan kúfeegiir di uñen, man aboñiimi kulo fáculool kugaba-kugaba, bee di ésukooesuk búrom, yan Yensa asofumi bee ejaay beet. ² Yensa naregiimi, “Ejaley busereŋab ékalaakalaa, bare kujalaak kuyajut. Moo kaane jilaw Atijamit akilumi ejaley mambi abenenuul kujala bee di kalaakool. ³ Jijaw di buruŋuul iñeme, ban jiwoolo mati ínje eboñuul nan musaha maate kalako ban játunt yati símunduŋo soom. ⁴ Takum jíjeetum jimaka jíkaanuma sígodi, mba ejonkonkoroŋ, mba usamati. Takum jijuum bee kasaafoor piyo di an di buruŋab. ⁵ Nampi jilakomi kanoken eluup yanoosani, jimond jooniil, ‘Kásuumaay pankucin di eluupey uye!’ ⁶ Kaanjaat ácindomi an ati kásuumaay, kásuumaayak kooluul pankulako di oo. Akaanutumojaat, kásuumaayak ko’oku pankulaañ bee di muyuul. ⁷ Nampi awalenuumi di eluupey yoola, jílakoro tákon man jiri, di jiraan wanoosani kuwuluumi, mati arokaau aate eyab bacaamool. Takum jikat eluupey ekila dán kuwalenuumi man jijaw eluup bee di eluup. ⁸ Nampi jinokenumi di ésuk man kuwalenuul ró, jiri wampi kuwuluumi, ⁹ ban di jisonten kásumutumi di ésukey ekila, di jiregiil, ‘Jáyiaj jati Atijamit jilofulolof bee di muyuul.’ ¹⁰ Bare nampi jinokenumi di ésuk man kulat kawalenuulak ró, jípur bee di uruŋaw wooliil man joone, ¹¹ ‘Hani kaporak ko’oku kati ésukuul kakotumi di úkamunoli, panufankuko ulaañenuul. Jimanj mati jáyiaj jati Atijamit súm jilofulolof.’ ¹² Ínje eem di ereguul di funakaf fati kagamenak Atijamit pánayiisen kabonket káamak bee kati Sodom faŋ kati ésuk ekila yalatuumi. ¹³ “Búyiikab bulako di muyuul, kati Korasin! Búyiikab bulako di muyuul poop, kati Beteseda! Mati kaaneenjaat wajamurerutimi wáyiisenimi di sísukas sooluul woo úyiiseneenimi di Turo di Sidon, bukanak kooliil pankukaanoeen kurookal ban di kunannoor kábump man kúyiisen mati kútiiwootiiwoor kukat bálamuk majakutam! ¹⁴ Di funakaf fati kagamenak Atijamit pánayiisen kabonket káamak bee di kati Turo di kati Sidon wuuj kati sísukuul. ¹⁵ Muyuul, kati Kapaanaum, mante Atijamit panatebenuul bee di bukinab bajakaab? Panawalenuul bee di Esuney. ¹⁶ Nammi kuriibaool, “Ampi ajamuumi ínje najame, ban ampi alatuumi ínje nalate. Ampi alatammi áboñulammi nalate.” ¹⁷ Nan kuriibaool bukan kúfeegiirak di uñeney di kugabaak kulaañulomi di kamaayoor man kommi, “Arungaau, hani úgunaw úyiiŋoliyiiŋ nan umakuwomi di kareesi!” ¹⁸ Naaniimi, “Nijujuk Seetaanaay man eloulomi di bukinab bajakaab nan kaliboorak kati emitey kuwaakenumi eeno! ¹⁹ Nisenuusen fujuum, man jiŋoolen jitoboj siyela di silankuur di poop man jiŋoolen kánkumak búrom kati Seetaanaay. Waaf létubukenuul. ²⁰ Bare takum jimaayoor mati úgunaw wayiiŋuumi ceb. Jifaŋ man jimaayoore mati Atijamit naciciik ureesuul di búkaay yati bukinab bajakaab.” ²¹ No’onu Yensa nameeŋumi di Búyegetab Bátienaab nalakomi di kamaayoor ban nammi, “Ampaau, au arungumi dúniyaay di bukinab bajakaab nisalisal mati wan uyofumi kalinlomi di kamanjumi ban woo numanjenumi kamanjutumi. Éey, Ampaau, mo’omu muyeimi man ukammo.” ²² “Ampaom nasenansen emanjey búrom. Hani an amanje ai eenomi Añiilau rino Ampaau, mba ai eenomi Ampaau rino Añiilau, di kan Añiilau amaŋumi man kumanj Ampaool.” ²³ Yensa nátiiwoorumi ajonlen di kuriibaool sicebiil man aaniimi, “Muyuul jakuujak kajukumi wan jijukeñaa! ²⁴ Ínje eem di ereguul mati kuboña kati Atijamit di kúyi kajuupoe kati noo kumaŋeemmaŋ ejuk wan jijukeñaa, bare kujukutuwo. Ban poop kumaŋeemmaŋ ejam wan jijameñaa bare kujamutuwo.” ²⁵ Funak fákon amanja áamak ati sílingaas nayitomi ajuum di fukobaf bee eyink Yensa ñátum di eceeŋool kúceeŋak uke, “Aliikitenaau, waa neete ekaan man ibaj eroŋey yati bándoorey?” ²⁶ Yensa nalaañenoomi, “Waa uciikimi di sílingaas soololaal? Buu nuliikenusomi?” ²⁷ Ániinaau nalaañenoomi, “‘Noote emaŋ Atijamit Akiiyaau ooli di ésigiri búrom, di yuuti búrom, di kánkumi búrom, di búyegeti búrom’, ban ‘Noote emaŋ alaoori nan man umaŋumi fúkoi eeno.’” ²⁸ Yensa naanoomi, “Nukonkooŋ, kaan mo’omu, ban panubaj eroŋey yati bándoorey.” ²⁹ Bare aliikitenaau ati sílingaas namaŋumi bee éyiis mati nakonkooŋ, ñaa di eceeŋ Yensa, “Ai eenomi alaoorom?” ³⁰ Yensa nalaañenumi di karegak uke, “Ániine alakomi ejaay kápurumul Yerusalem bee Yeriko. Di bajumi kúlaputa kuceen kúloumool, kubotumi wan aakumi ban di kúbulul kaloaak koola ban di kutekoomi manteer atundo, di kukatootomi. ³¹ No’onu ásimena ati Atijamit alakoeene ebil di buruŋ bukila. Nan ajukumi ániinaau ume naceromi bee di kapanak kaaku aban nawuujumi. ³² Moo mákonam ániine Alewi aceen poop nalakomi kájawum to najukoomi, napanomi man awuuj. ³³ Bare ániine Asamaria aceen nalakomi kajaaburuŋ kájawum to nátookulool to, ban nan ajukoomi, náboteniool. ³⁴ Ániinaau akila najawumi bee di oo, nabooñenumi musontaam moola ban nakoken mo, náyuenumi túlu di wayin di mo. Ñaa narembenoomi di erohaool man ájeetumoomi bee di eluup yati dán kujaaburuŋ kuwannooremi, ban nacookooroomi. ³⁵ Furabooraf, nasenumi ati eluupey sígodi sidenaari sigaba, nammi, ‘Cookoorool, eenojaat sígodaas leesiyaj, panicaami nampi ilaañulomi.’ ³⁶ Ai di kúniinaak kúfeegiirak buke jisofumi alaoorau alegenau bee di ániinaau an kúlaputaak kúloummi?” ³⁷ Nalaañenoomi, “Abajumi kabonket bee di oo.” Yensa naanoomi, “Jaw man ukaan moo mákonam.” ³⁸ Nan Yensa di kuriibaool kulakomi ejaay buruŋiil, di kunokenumi di ésuk. Di ésukey ekila aseek an koonemi Maruta awalenoomi di síndo’ool. ³⁹ Maruta nababaj atiool kareesool Mariyaama. Mariyaama alakomi lof di úkamunaw wati Akiiyaau Yensa ban náyenten wan alakomi di kaliikitenak. ⁴⁰ Bare Maruta búyegetool di bugaalumi mati burokab buwuwuuj fúko’ool. Nabilumi bee di Yensa man ammi, “Arungaau, mante eniili ejisut man atiom alako taate man ínje eem di burok cebom? Regool arambenom!” ⁴¹ Bare Akiiyaau nalaañenoomi, “Maruta, Maruta, au búyegeti bujunjuum di bugaal mati waaf wajuupoe, ⁴² bare wákon ceb ubaje fúkaw. Mariyaama oo namukemmuken waaf wafaŋumi man ubaje fúkaw, woo an aatut ebotureruwo di oo.”

¹ Funak fákon Yensa nalakolako elawey tan ticeen. Nan abanumi kúlawak, ariibaool aceen naanoomi, “Arungaau, líikitenoli man ootumi elaw, nan man Yaaya Átiigulenaau aliikitenumi kuriibaool.” ² Yensa naaniimi, “Nampi jilakomi elawey, jiregumaa: “Ámpaoli Atijamit, mbi kareesi kúlebieni. Mbi kunakak kati jáyiaj jooli kúriiŋul. ³ Wúnoli wampi uri funakoofunak. ⁴ Bonket majakutam móololi, mati wúli di kúko’oli ubonketemi kalomi di wúli. Ban rúngoli takum Seetaanaay eŋoolen éyinkoli.” ⁵ Yensa naaniimi, “Ai di muyuul abajumi apaala man ajaw bee di oo titoorey yati fukaf ban naanool, ‘Apaalom, umaagenom kúmbuur kúfeegiir. ⁶ Mati apaalom aceen najawulojaw kajaaburuŋ bee di ínje, bare ibajut wampi isenool ari.’ ⁷ Apaali panalaañeni dóo di kalimbisool, ‘Takum ugaalenom. Kábabumaak súm bakule, ban ínje di kuñoolom nufintofinto. Letiŋoolen iyito man iseni waaf.’ ⁸ Ínje eem di ereguul handeneen letayito man asenool waaf mati oo apaalool barebare, bare pánayitoul man asenool wan aceeŋumi mati narulenrulen elawey bagaalut. ⁹ Ínje eem di ereguul, jilaw, panjibaj. Jiñes, panjijuk. Jikongen, kábabumaak pánkuwambulouul. ¹⁰ Mati ampi alawumi, panayab. Ampi añesumi, panajuk. Ban kábabumaak pánawambuli bee di ampi akongenukomi. ¹¹ Ai di muyuul kumpaak, añoolool alawoojaat ewol, panasenool eyela? ¹² Mba alawoojaat feh, panasenool elankuur? Malegen, leejikaan mo! ¹³ Muyuul kájakaatimi, jimammanj panusen wajake bee di kuñooluul. Ampauul Atijamit ammi di bukinab bajakaab panafaŋ man amanje man asen Búyegetab Bátienaab boola bee di kalawoomi!” ¹⁴ Funak fákon Yensa nalakomi kacesoor bágun di ániine aceen ati búnuŋa. Nan bágunab búpurumi di oo, ániinaau naŋoolenumi asanken inki. Jameeŋey yati bukanak di wáaloyomi, ¹⁵ bare kuceen di bukoo di kommi, “Arungaau ati úgunaw, Belusebul esenool kánkumak kati kacesoor úgunaw.” ¹⁶ Bukaaku di kuliikumi eyinkooley man áyiisiil fúmanjum man kufium mati kánkumool di Atijamit kújawumulo. ¹⁷ Bare Yensa namanjumi kawoonoorak kooliil, naaniimi, “Di jáyi janoosani, bukan kulatoorumi joo panjifumo wúp. Eluup yanoosani bukan kulatoorumi yoo panefumo wúp. ¹⁸ Kaanjaat Seetaanaay épajulooropajulooro, kama buu jáyiaj jooliyo panjijuum? Mati joone ínje Belusebul esenaam kánkumak kati kacesoor úgun. ¹⁹ Eenojaat ínje Belusebul esenaam kánkumak kati kacesoor úgunaw, kama ai asenumi kuriibauul kánkumak kati kacesooruwo? Wan kuriibauul kommi di ekaaney pankureguul mati jikooŋut. ²⁰ Bare eenojaat ínje Atijamit asenaam kánkumak kati kacesooruwo, moo múyiiseneyiisen mati jáyiaj jati Atijamit jíriiŋuloriiŋ jiban di muyuul. ²¹ Nan ániine abajumi kánkum ban nabaj mútiikuma malegen apooyumi jak eluupool, waafaw wándomi woola letubotureri. ²² Bare an aceen afaŋumi ati eluupey uye kánkum atiikenoomi man aŋoolenool, ban naŋar mútiikumaam moola man ágolumumi man ábotul wanoosani woola di eluupool, man acaabuwo kuriibaool. ²³ Ampi aleemi di ínje oo alatoorom, ampi arambenutammi man ijojen bukanak tákon oo ayiisikena.” ²⁴ “Nan bágun búpuremi di an, di buyuunoor bee di baŋaan, eñesey tampi bugoogo. Bare nan buraŋenutumi tampi bulako, di buregumi, ‘Ínje panilaañ bóot ban ípurumulomi.’ ²⁵ Ñaa di bulaañ tibutook to man cookoori jak. ²⁶ Bágunab di bujaw buñes úgun wooni futok di ugaba uceen wafaŋumi man újakaatie fúkoubo, woo búrom man úriiboorul ulaañ unoken di anau búrom man ucin dó. Di múlamukaam, kásumutak kati an akila kootumi efaŋ man kumingene mútiyaaram.” ²⁷ Nan alakomi kasankenak mo’omu, aseek aceen acibulomi di jameeŋey, “Aseekau afaretimi aban naraafenimi, jakoojak.” ²⁸ Bare Yensa nalaañenumi, “Kan faŋumi man jakiil kajamemi furimaf fati Atijamit, ban di kukaan fo!” ²⁹ Nan jameeŋey ejojutomi di Yensa, naaniil, “Muyuul bukanak kati jaat jíjakaatijakaati. Joone íyiisuul fúmanjum man jifiumom, bare létiyiisuul manteer rino fúmanjumaf fati aboñaau Yunusa. ³⁰ Nan man Yunusa abilumi akaan fúmanjum fati Atijamit bee di bukanak kati Niniwet. Añiilau ati anau poop moo aatumi ekaan fúmanjum fati Atijamit bee di bukanak kati jaat. ³¹ Áyiau anaaraau ati mofam mammi di kañenak kúridak, pánayitoul di funakaf fati kagamenak ajuum fácul bukanak kati jaat man ataakeniil ban náfireniil mati kulolo. Mati nápurumulopurum di mof máloie bee ejamey yati malinlaam mati áyiau Suleimaan. Ban súm an aceen afaŋe Suleimaan oome! ³² Bukanak kati Niniwet pánkuyitoul di funakaf fati kagamenak kujuum fácul bukanak kati jaat man kúfireniil mati kulolo. Mati bukanak kati bo kútiiwootiiwoor kukat bálamuk majakutam, nan kujammi káriiŋenak kati Yunusa. Ban súm an aceen afaŋumi kákalaa Yunusa oome! ³³ “An letayaben éwuŋenuma aban nayofuyo mba náfimenuyo ñátum kateep. Bare panaganduyo di fúgandumaaf man ewuŋen, kampi kanokenulomi kalimbisak, pankujuk mawuŋam mukila. ³⁴ Kúcili kankaan nan éwuŋenumaay yati eniiley. Kúcili kújujaat eniili búrom panewuŋ. Bare kúcili kúju’utujaat eniili búrom pánerimen. ³⁵ Moo kaane, úkaanum takum mawuŋam mammi di au mukaan érim. ³⁶ Kama kaanjaat eniili búrom ewuŋenwuŋen, bajut kapan kalakoe di érimey. Moo eniili búrom panebaj mawuŋam, nan man éwuŋenuma ewuŋeneimi fijijij.” ³⁷ Nan Yensa ammi di kasankenak, Afarisa aceen nabemoomi síndo’ool. Yensa nanokenumi alakomi tan kootumi furiaf. ³⁸ Afarisaau di wáalo’oomi nan ákaanumumi mati Yensa añaakulenut nan man buruŋab booliil kuceeŋumi bala’a atooŋ bee furi. ³⁹ Ñaa Akiiyaau Yensa naanoomi, “Iñeme muyuul Kufarisaak jiposepos di jitilul téeŋey yati káraanumaak di ebiiney ériumaay, bare dóo di úyegetuul laenlaen tir di bújakaati. ⁴⁰ Muyuul kañuloutuñaa! Mante lee Atijamit ajoonenumi siniiluul, ajoonene úyegetuul poop? ⁴¹ Bare jiwul wan jookumi kabajutumi, moo Atijamit panatilul wanoosani bee mati muyuul. ⁴² “Bare búyiikab bulako di muyuul Kufarisaak! Mati jípurenepuren jakaay yati nana, yati peganon, di yati etojey yanoosani yan jitujumi, bare muyuul jooju di emoos majoonam di kamaŋak kati Atijamit. Uwu búrom, woo jooteenumi ekaan bamoosut warinomi poop. ⁴³ Búyiikab bulako di muyuul Kufarisaak! Mati jimaŋemaŋ jilako di kulakaak kafaŋumi man kujake di jiraj di kukobak kati Atijamit, ban jimaŋemaŋ man bukanak kusaafuul di uñen ugaba di weelumaw! ⁴⁴ Búyiikab bulako di muyuul! Mati jikankaan nan kuyaak kayofoe, kan bukanak kurembooremi bamanjut.” ⁴⁵ Ákon di kumanjaak káamakak kati sílingaas nalaañenoomi, “Aliikitenaau, au nújelolijel poop di wan usankenumiñaa mo’omu!” ⁴⁶ Yensa nammi, “Búyiikab bulako di muyuul, kumanjaak káamakak kati sílingaas poop! Mati muyuul jirookenerooken búrooko bálebie di bukan, bare muyuul di kúkouul jímaŋeriit karambeniil hani jayiinkun man kuteb búrookaab bukila. ⁴⁷ Búyiikab bulako di muyuul! Mati muyuul jiteepeteep kuyaakak kati kuboñaak kan kufannaaniŋuul kubujumi. ⁴⁸ Mo’omu moo jíyiisenumi mati wan kufannaaniŋuul kukammi no’ona úsuumuusuum, mati kububuj kuboñaak kati Atijamit ban muyuul di jiteepumiñaa kuyaakak kooliil! ⁴⁹ Mati mo’omu, Atijamit amanjumi waafaw búrom nammi, ‘Paniboñiil kuboña di kúriiŋena, ban pankubuj bukaaku di kúsuutuken bukaaku.’ ⁵⁰ Moo kaane muyuul, kati iñeme pankucaam mati ebujey yati kuboñaak búrom yan kukammi káŋarum no’ona di butuukab bati dúniyaay, ⁵¹ kabiñoo ebujey yati aboñaau Abel bee di ebujey yati aboñaau Jakaria, abujimi too di titoorey yati fúsimenaf di fukobaf fáñiiaaf fati Atijamit. Éey, ínje eem di ereguul! Bukanak kati iñeme pankucaam mati ebujey uyu búrom yan kufannaaniŋiil kukammi! ⁵² Búyiikab bulako di muyuul kumanjaak káamakak kati sílingaas! Mati muyuul jiŋaŋŋar ékulumaay yanokenemi di butumab bati fumanjaf. Muyuul di kúkouul jinokenut dó, ban di jífirenumi kammi di kanokenak dó!” ⁵³ Nan Yensa ápurulobomi, Kufarisaak di kuliikitenaak kati sílingaas di kufaŋ man kulitenool ban di kulukusool man areg wan kuceeŋoomi di kúceeŋ kajuupoe, ⁵⁴ mambi areg wampi wakammi man kúlaafumool.

¹ Nan jameeŋey yati bukanak ejojumi juup manteer ihi kulako katobojoor, Yensa nataatumi kajonlen di kuriibaool, man aaniimi, “Jíkaanum múliitenumaam mati Kufarisaak, wan isankumiñaa mamisam mooliil. ² Wanoosani wayofimi panurajeni funak fákon mba wasankenimi di kutunt di érimey panujami funak fákon. ³ Moo kaane wanoosani jiregumi di érimey, panujami di bala’ab. Ban wanoosani jibuusenumi an dóo di bulampan panujami fatiya man jameeŋ yati bukan búrom emanj. ⁴ “Kúpaalumom! Ínje eem di ereguul, takum jíkoli kabujemi eniiley ban kukammojaat kuban leekulaañ kukaan waaf wawuujutomi. ⁵ Bare ínje egamuul an jootumi kákoli: jíkoli abujumi aban, nababaj kánkum kati eŋar suut sati bukan ban naleebuso di sambunas sáceteriitumi. Éey, ínje eem di ereguul, oo jootumi kákoli! ⁶ Lee kunoomenenoomen mutitiir mooni futok sígodi siasaari sigaba? Ban súm Atijamit ájimurerut hani jákon di mo. ⁷ Hani waluul wo’owu Atijamit napimpin wo búrom. Takum jíkoli, muyuul jifaŋe man jibaje fúkaw mutitiir juup! ⁸ “Ínje eem di ereguul, anoosani aregumi di bújonlenab bati bukanak mati ínje ikilool, Añiilau ati anau panaregumo poop di bújonlenab bati simaleekaas sati Atijamit. ⁹ Bare ampi alatumi di bújonlenab bati bukanak mati ínje ikilool, oo poop panalati di bújonlenab bati simaleekaas sati Atijamit. ¹⁰ Ampi asankenumi furim fati elat mati Añiilau ati anau panabonketi, bare ampi asankenumi furim fati elat mati Búyegetab Bátienaab, letabonketi jáng. ¹¹ Nampi kuruu’uumi fácul kukobak di kurungaak bee kagamenuulak, takum jikaanooro síwoonooruul buu mba wan kurimak kan jootumi kalaañeniil man jipak mba kan jootumi eregiiley, ¹² mati no’onu Búyegetab Bátienaab pambuliikitenuul wan joote ereg.” ¹³ Ákon di jameeŋey naanoomi, “Aliikitenaau, bonket ureg átumbeom man ucaaboor bulaañab ban ámpaoli ákatolimi.” ¹⁴ Yensa nalaañenumi, “Ániinaau, ai ajuumenaam bee eting bagam mba ereguul man jootumi kacaaboor wan jibajumi?” ¹⁵ Ñaa nammi, “Jíkaanum, emaŋey yati fubajaf fan ukilutumi. Eroŋey yati anau elee di kapan kaaku kati fubajool handeneen nababaj juup.” ¹⁶ Yensa naaniimi di kúregak uke, di aaney, “Abaja aceen nabajumi kalaak kaseneoomi mulukiinam majakaam. ¹⁷ Nawoonooromi, ‘Waa neete ekaan, mati ibajut tampi ikaan muriam múmboom?’ ¹⁸ Naanooromi, ‘Panikaan maa: panifum ulampanom, man iteep wafaŋe wo. Paninen dó muriam múmboom búrom man ibajumi. ¹⁹ Paneenooro, Há ínje! Nibabaj juup wan iyofumi bee mati simit sajuupoe sábileuumi. Ñaa eri súum, eraan ŋooŋ ban fúraari juup!’ ²⁰ Bare Atijamit naanoomi, ‘Au añuloutuñaa! Di fukaf fati jaat yuuti paneŋari. Kammojaat, ai panaŋar wan unenumi bee di au?’ ²¹ Mo’omu mootumi kabajoak bee di an ayofumi fubajaf bee di fúko’ool, bare di fáculey yati Atijamit, an akila abajut waaf.” ²² Yensa nammi kuriibaool, “Moo kaane ínje eem di ereguul, takum jikaanooro síwoonooruul mati eroŋey yooluul wampi joote eri, mba wampi jikaano. ²³ Mati eroŋey efaŋe muria, ban eniil efaŋe wañ. ²⁴ Jijikeraal siganaaras síwañeriit: soo sílukeriit di poop síjaleriit, síbajeriit kunen mba ulampan. Bare Atijamit ákuumenesomi! Muyuul jíkoyume so! ²⁵ Ai di muyuul panaŋoolen abenen funak fákon di eroŋool ñátum di man akaanooroemi síwoonoorool? ²⁶ Jiŋoolenut to hani waaf wayiinkun, wau kaane di joom di eŋar waafaw uwu wati eroŋey jikaan síwoonooruul? ²⁷ Jijiker úrumpenaw wati mafosam ban man uliileñaa eeno. Úrokeriit ban úliireriit wañ. Bare ínje eem di ereguul, hani áyiau Suleimaan di fubajool dó majakam mati wañool múriiŋut mati hani bákon di úrumpenaw ukila. ²⁸ Atijamit akarenumi mafosam maliileñaa di karamba jaat wañ wajake bare kajom pammureemeni. Kammojaat, mante Atijamit letakarenuul wañ wuuj moo? Muyuul kan kafiumak kutiitiñaa! ²⁹ Takum jiñes wan joote eri di eraan, takum jigaalen úyegetuul. ³⁰ Mati kamanjutumi Atijamit ceb kuñesooroemi bayoolout ro’oru. Bare muyuul, Atijamit ampauul namammanj mati jicenceeŋ wo man jibaj. ³¹ Bare jiñes mati jáyiaj jati Atijamit. Jikammojaat, Atijamit panasenuul uru jibenento. ³² “Takum jíkoli, muyuul hani man jicotoñaa, mati Atijamit ampauul súumoosuum esenuuley jáyiaj joola. ³³ Jinoomen wan jibajumi man jiwul sígodaas kabajutumi. Jijoonen di kúkouul mumaka múkaanuma sígodi maatuturer kakaño ban di jiyof fubajuul di bukinab bajakaab dóo létujimurerufo. Mati kúkuu leekuŋoolen kutookufo ban bulol leebukajenufo. ³⁴ Mati tan fubajuul fommi, boo úyegetuul ulakoemi poop. ³⁵ “Jikok ukampaaw lit ban jiyaben síwuŋenumauul, ³⁶ ban jikaan joono nan kumiiceel kammi di ekobey arungaiil di élaañulool bóotumul bati fuyabaf ban aje’eene, manteer nampi alaañulomi man akongen mbi kúwambulool fúlamutaf galab. ³⁷ Kumiiceelak kukila jakiijak kan arungaiil átookuliimi bámooriut nampi alaañulomi! Ínje eem di ereguul malegenam, panakok bakampaool ban panalakeniil, man agabiil sinaaŋas man kuri! ³⁸ Alaañulojaat di titoorey yati fukaf, mba waradabaw, ban nátookuliimi man kujonjoore mo’omuñaa, kukila jakiijak. ³⁹ Bare di jimanj mo’omu, mati ati eluupey amanjeenujaat nei ákuuau aateene ériiŋul letakateen eluupool man afum. ⁴⁰ Muyuul poop joote kajonjoor nanoosani, mati Añiilau ati anau oomu bo élaañul nan jiwoonoorut mati ebiley yoola.” ⁴¹ Peter naceeŋumi, “Arungaau, mante kúregak uke bee di wúli céboli mba bee di anoosani?” ⁴² Akiiyaau Yensa nalaañenumi, “Kama ai eenomi acookooraau amiiceelau afiumaay ban nalinlo? Lee oo an arungaool panakat búrookaab di eluupool di poop man asen furiaf kumiiceel bukaaku nan ceeŋumi? ⁴³ Nampi arungaau alaañulomi, nátookulool to nakaan burokool, amiiceelau akila jakoojak. ⁴⁴ Ínje eem di ereguul malegenam, arungaau panakaan amiiceelau akila man acookoor fubajaf foola búrom. ⁴⁵ Bare kaanjaat amiiceelau naanooromi, ‘Arungaom létalaañaaliul iñeme,’ ban nataatumi kásuutuken kurokaak kúniinaak di kunaaraak ñátum etekiil ban nalako furi di eraan nákali. ⁴⁶ Arungaau pánalaañul funak fan amiiceelau akila asofutumi mati élaañuley yoola. No’onu arungaool panatekool jákaati ban nanaamoorool di káyinenutumi Atijamit. ⁴⁷ Amiiceelau akila aate ebaj kúnag káamak mati namammanj wan arungaool amaŋumi man akaan, bare nalatumi kajojenoorak mba ekaaney yati wo nan man amaŋumi eeno. ⁴⁸ Bare amiiceelau amanjutumi wan arungaool amaŋumi man akaan, akajenjaat panabaj kúnag kahiilie. An asenimi wafaŋe man ujuupoe aate eceeŋi wafaŋe man ujuupoe.” ⁴⁹ “Ínje nijawulojaw bee kayaben sambun di mofam mati dúniyaay, ban nimammaŋ máamak man súm siyabeneeni! ⁵⁰ Babaj kátiigulak kan ínje eete kátiiguli, ínje nigagaal máamak bee nampi wan íjawumulomi ukaanomi uban! ⁵¹ Mante muyuul jisosof mati ínje nijawulojaw bee kájeetumul kásuumaay bee di dúniyaay? A’a, ínje eem di ereguul, nijawulojaw bee kápajul bukanak! ⁵² Káŋarum iñeme kiilak kooni futok pánkupajuloori kúfeegiir kulaañ di kapan kaaku, kugaba di kulatom kulaañ di kapan kaaku, mba kugaba kulaañ di kapan kaaku, kúfeegiir di kulatom kulaañ di kapan kaaku, ⁵³ pánkupajuloori, añiil ániine di ampaool, añiil anaare di iñaayool, ásampul anaare di alolaool anaare.” ⁵⁴ Yensa najonlenumi di jameeŋey nammi, “Nampi jijukemi fúmigen di fúyitoumul ban bala’ab bújonumemi, yaŋ too galab joonesoon, ‘Panelub’, di kammo. ⁵⁵ Nampi jijukemi járusey énagumul ban bala’ab búrabumemi, joonesoon, ‘Pámboli máamak’, di kammo. ⁵⁶ Muyuul mamisam! Jílaulelaul wati bukinab bajakaab di wati dúniyaay. Bare wau kaane jimanjut wan Atijamit ammi di ekaaney jaat bee di muyuul? ⁵⁷ “Wau kaane muyuul di kúkouul jibajut kawoonoor kati emanjey mampi ukammi man jak? ⁵⁸ Ulakojaat ejaay di aloboori bee di bagam, uraagal man jijamoor muyuul, manteer takum aruui bati agamenaau. Leejaat mo’omu panaseni apooya man akuli, dán bukanak kukuleimi. ⁵⁹ Ínje eregi, létupururerul bee nampi ucaamumi jaj wan agamenaau acaamenimi.”

¹ No’onu di bajumi bukaaku kajawulomi man kusankenumi di Yensa mati Pontius Pilat naseneensen buruŋ man kubuj kuceen kati Galili nan kulakomi kásimen bee di Atijamit. ² Yensa nalaañeniimi, “Mante jisosof kati Galili buku kufanfaŋ man kukaane májakaatie wuuj karinobomi, mati kubabaj búyiikab ubu? ³ A’a, moo leti, ínje eem di ereguul mati yo. Bare jítiiwoorutujaat jikat bálamuk majakutam búromuul poop panjicet. ⁴ Kama ñaa mante jisosof mati bukanak kooni bútinkeney di kúfeegiirak nan futeepaf fati Siloam fúloummi fubuj kufanfaŋ man kukaane májakaatie wuuj karinomi búrom kammi Yerusalem? ⁵ A’a, moo leti! Ínje eem di ereguul, bare jítiiwoorutujaat jikat bálamuk majakutam, muyuul búromuul poop panjicet.” ⁶ Yensa naregumi kúregak uke: “Ániine aceen nalukumi búpunduun di kafatool. Balay bákon nabil ámeelo man ajuk manteer buwowol natookumi buwolut. ⁷ Nabilumi ammi apooyaau ati kafatak, ‘Jiker, simit sífeegiir so’osu ínje nijawulojaw ímeelo búbaarab ube ban nitookumi buwolut. Betubo! Wau kaane búbaarab ubu boote eŋar buñulenab ñaañaaña bati mofam?’ ⁸ Apooyaau ati kafatak nalaañenoomi, ‘Arungaau, ukatubo to benen finkiin. Paniwok iŋoobenubo iban níkando buñulen. ⁹ Buwolujaat bulay, moo jajak. Bare leejaat moo, pambubeti.’” ¹⁰ Di funak fati kálebienak nan Yensa alakomi kaliikitenak dóo di fukobaf. ¹¹ Ban najukumi aseek ammi dó an bágun busofe bálamukool búrongen wáriiŋe simit bútinken di sífeegiir, áyeteriit ayito ajuum sem. ¹² Nan Yensa ajukoomi, náwonkuloomi, man aanoomi, “Iñaayom, au nupapak di kásumutak kooli!” ¹³ Narembenumi uñenaw di oo, ban naŋoolenumi ayito galab ajuum sem, nalakomi esaley Atijamit. ¹⁴ Bare arungaau ati fukobaf di rioomi matatat man Yensa asontenumi aseekau di funakaf fati kálebienak. Nammi bukanak, “Babaj kunak kooni futok di fákon kan bukanak kootumi burok. Jibil kunakak kukila mbi jibaj kasontenoorak, bare let funakaf fati kálebienak!” ¹⁵ Akiiyaau Yensa nalaañenoomi, “Muyuul mamisam! Let an di muyuul nafelefel fúmuunaool, mba erohaool man ájeetumuyo bee karaanenuyo hani funakaf fati kálebienak? ¹⁶ Mante eetut kapaken aseekau umu, oo ati fiilaf fati Iburehima an Seetaanaay esofumi mo’omu wáriiŋe simit bútinken di sífeegiir hani di funakaf fati kálebienak?” ¹⁷ Nan Yensa aregumi mo’omu, kulatoorool búrom di kupuñomi. Bukanak búrom di kulakomi kamaayoor mati wajamurerutimi wan akammi. ¹⁸ Yensa naceeŋumi, “Jáyiaj jati Atijamit buu joonoe? Di waa neete karekelenujo? ¹⁹ Joonojoono nan jikool jati jíbaar jimasitad jalukimi di kafatool. Di jiliil jibil jikaan jíbaar basuwaab di bulon dó ban di búwuul dó.” ²⁰ “Di waa neete karekelen jáyiaj jati Atijamit? ²¹ Joonojoono nan múliitenuma. Aseek aceen aŋare áciigoorumi di wáriiŋe síkilo kabanan di futok sati epor bee ebol mbúur, bee nampi fúmeelaf fuliitenumi búrom.” ²² Yensa di ejaay bee Yerusalem, nájawunjawum di sísuk sáamak di sayiinkun mansi aliikiten di móro. ²³ An aceen naceeŋoomi, “Arungaau, mante bukan kupinaay ceb koote epak?” Yensa nalaañeniimi, ²⁴ “Jiraagal man jínokenum fúlamutaf fagogaaf. Ínje eem di ereguul mati bukan kajuupoe pankuraagal kanoken dó bare leekuŋoolen kunoken. ²⁵ Nampi anifaanau ati eluupey ayitoulomi akul fúlamutaf, muyuul panjijuum téeŋey man jikongen di joonool, ‘Anifaanau, bonket úwambuloli!’ Bare panalaañenuul, ‘Ínje imanjut bei jíjawumulo.’ ²⁶ Muyuul panjoon, ‘Wulaal nuriaari nuraanaaraan tín tákon, ban núliikitenliikiten di ulolaw wati sísukoli.’ ²⁷ Bare panalaañen, ‘Ínje eem di ereguul, ínje imanjut bei jíjawumulo. Jítoro di ínje, muyuul kájakaatiñaa!’ ²⁸ To’otu too jootumi káciiŋit di katooñoor, nampi jijukumi Iburehima, di Siyaaka, di Yankuba, di kuboñaak búrom kammi di jáyiaj jati Atijamit, bare muyuul di kúkouul di kubetenuumi téeŋey! ²⁹ Bukan pánkujawumul kapanookapan di mofam búrom, man kuri káaningak dóo di jáyiaj jati Atijamit. ³⁰ Jíyenten, kuceen kálamukoñaa pankulo fácul, ban kuceen káfaculuñaa pankulaañ bálamuk.” ³¹ No’onu Kufarisa kuceen kubilumi, di kommi Yensa, “Púr taate, mati Herod namammaŋ bee ebuji.” ³² Yensa nalaañeniimi, “Jijaw jireg kasiitilak kukila, ínje neene, ‘Jíyenten, jaat di kajom ínje kacesoor úgun ban nisonten bukan, ban di funakaf fúfeegintenaf panifabel burokab búmboom. ³³ Jaat, di kajom, di funakaf fariibentomi neete ewuuj di buruŋab búmboom. Mati leeŋoolen kaan man aboña ati Atijamit acet di ésuk eceen leejaat Yerusalem.’ ³⁴ Wáay ínje! Yerusalem, Yerusalem, yabujemi kuboñaak ban yaleebemi sikooba kan Atijamit áboñeulimi! Ñoomasoon nimaŋeemmaŋ kajojen bukanuul tákon di ínje nan man eyilool éfimenemi muciiwuyo eeno, bare jimaŋut man ikammo! ³⁵ Iñeme jijiker, eluupuul elako tíikaar. Ban ínje eem di ereguul, leejilaañ jijukom bee nampi jommi, ‘Kásuumaayak kati Atijamit Akiiyaau kooku di ampi ajawulomi di kareesak kati Akiiyaau!’”

¹ Funak fákon fati kálebienak arunga aceen ati Kufarisaak nabemumi Yensa di síndeey yoola. Bukanak di kulakomi kakooñaamoolak. ² Di bájudomi ániine an kásumut kati bulaaw kusofe man alakoe too di fáculool. ³ Yensa naceeŋumi kumanjaak káamakak kati sílingaas di Kufarisaak, “Mante sílingaas soololaal sisenolaasen buruŋab bati kasonten di funakaf fati kálebienak, mba sisenutumo?” ⁴ Bare di kulatumi kalaañenak. Yensa nasofulomi ániinaau áju’utau man asontenoomi aban, nakatoomi man ajaw. ⁵ Yensa najonleniimi man aceeŋiimi, “Kaanjaat añooluul mba fúmuunauul fuloe di ekoloŋ, ai di muyuul létapurenuufo galab di funakaf fati kálebienak?” ⁶ Kuŋoolenut kulaañenool to furim. ⁷ Nan Yensa ajukumi mati kábemulimi búrom kooku kamuken kulakaak kafaŋumi man kúlebieni. Naseniimi kúregak uke man agameniil, ⁸ “Nampi an abemimi bee di fuyab, takum ujaw man ulako fácul di fulako fafaŋumi man fúlebien. Aceen afaŋi man álebie au an kubeme. ⁹ Abemuumi panabil man aani, ‘Maag ume fulakaaf ufe.’ Kammojaat au panupuño man ujaw ulako bálamuk. ¹⁰ Bare nampi ubemimi, ujaw ulako bálamuk. Ukammojaat abemimi pánajo’ol man aani, ‘É! Apaalom, jó’ol ulako fácul babaj fulako fákoyume!’ Moo panubaj kasal di fácul kabemimi búrom. ¹¹ Mati anoosani atebenooromi Atijamit panawalenool, anoosani awalenooromi Atijamit panatebenool.” ¹² Yensa poop nammi ániinaau abemoomi, “Nampi ootumi ebemey bukan síndoi, takum ubem kupaali mba kuti’i mba kucinoori mba kulaoori kabajumi fubaj ceb. Ukammojaat, koo poop pankubemi kucaami. ¹³ Bare nampi ujonjoorumi káaning, nubem kabajutumi, kámongomi, kabakomi di poop kápuumumi. ¹⁴ Moo jakijak, mati leekuŋoolen kubemi man kucaami, Atijamit panacaami nampi ayitenulomi kajoonaak di kacetumi.” ¹⁵ An aceen di kalakotomi furiaf tákon di ejamey mo’omu, nammi Yensa, “Ampi arimi dóo di káaningak kati jáyiaj jati Atijamit, jakoojak!” ¹⁶ Yensa nalaañenoomi di kúregak uke: “Bajeembaj ániine aceen acookoorumi furiaf fati kásuumenoorak di síndo’ool ban nabemumi bukan kajuupoe. ¹⁷ Nanan nati kásuumenoorak níriiŋumi, naboñumi amiiceelaool man ajaw areg bukanak kabemeenimi kubil mati wanoosani ujonjoorijonjoor. ¹⁸ Bare bukoo búrom di kutaatumi eregey, wakammi leekuŋoolen kubil. Átiyaarau naanoomi, ‘Ninonnoom kalaak, ínje eete ejaw íjukuko. Nilawilaw, oonool abonketom.’ ¹⁹ Aceen nammi, ‘Ninonnoom kúmuuna kuwaña kooni uñen, ban ínje oomu di ejaay iliikitenko burokab, nilawilaw oonool abonketom.’ ²⁰ Aceen naanumi poop, ‘Iñemeeñeme niyabe aseek, moo kaane letiŋoolen íjo’ol.’ ²¹ Amiiceelau nalaañumi aregumo arungaool. Arungaool nan ajammi mo’omu di rioomi nammi, ‘Wookoor galab bee di ulolaw di uruŋaw di ésukey ban núwonkul kabajutumi, kabakomi, kápuumumi di kámongomi.’ ²² Amiiceelau nammi, ‘Arungaau, níwonkuliiwonk búrom nan man uregammi, bare fulakaaf fumeeŋoorut.’ ²³ Arungaau nammi amiiceelau, ‘Jaw bee di uruŋaw wawuŋaaw di wagogaaw wammi di bálamuk ésukey, man jimingen bukanak man kunoken, mambi kumeeŋen fulakaaf. ²⁴ Mati ínje eem di ereguul, hani ákon di bukanak kukila kabemeenimi letajakender furiaf fati kásuumenoorak kúmboom.’” ²⁵ No’ona jameeŋey yati bukanak di elakomi kajawoor di Yensa. Nátiiwoorumi man ajonlenoorumi di bukoo man aaniimi, ²⁶ “Ampi ajawulomi bee di ínje ban búyegetool boom di kuwolaool, aseekool, kuñoolool, kutiool di kúliinool, hani di eroŋool fúkouyo, oo letaŋoolen akaan ariibaom. ²⁷ Ampi atebutumi ébaarey yoola yati búpinab man ariibenom, oo letaŋoolen akaan ariibaom. ²⁸ Mati ai di muyuul, amaŋumi eteep futeep di kafatak koola, letamond alako man awoonoor jak, butum buu naate érud to man ajuk manteer sígodaas san aakenumi pansiŋoolen siban burokab? ²⁹ Leejaat mo, nateteep are di fúlakenuma cebufo, aŋoolenut afabel fo, ban bukanak búrom kajukumi mo’omu pánkuluuool! ³⁰ Man koone, ‘Anau ume ataatumiñaa kateepak, ban aŋoolenut afabel!’ ³¹ Mba áyi ai, pánayaautumi bee katiiken áyi aceen, oo bamondut alako man kumaloor jak manteer kutiikaool kooni síwilaas uñen pankuŋoolen kutiik di áyi aceen ábileuumi di síwilaas kabananey? ³² Áyiau asofujaat letaŋooleniil, pánaboñaali bukan man kufok sambunas titooriil, bukoo báloiyoorerab. ³³ Moo kaane, hani ákon di muyuul oo bakatut bálamuk wan abajumi letaŋoolen akaan ariibaom. ³⁴ “Musis waaf wabaje fúkaw. Bare kafirak koolimo kúpurujaat, buu moote efir inki? ³⁵ Musisam mo’omu mubajut fúkaw bee di yentaam mba bee ekaan buñulen, moo ñaa kabeten ceb! Oo abajumi uwos újamuma najam!”

¹ Funak fákon kulagaak kati basaafab di kasofutimi di waaf kuceen búrom di kulako éloful bee káyenten kaliikitenak kati Yensa. ² Kufarisaak kuceenak di kuliikitenaak kati sílingaas kúkuumoorumi, di aaney, “Ániinaau ume nawalenewalen kasofutimi di waaf mansi kuri tákon di bukoo!” ³ Yensa naŋarumi kúregak uke man aregiimi: ⁴ “Kaanjaat aceen di muyuul abaje sisaha sooni ceme, ban nájimmi yákon di so, mante letakatubo saasu ban sommi di kafenak man ariiben añes yákoney yájimimi bee nampi ajukuloyomi? ⁵ Nampi araŋenuloyomi, panamaayoor máamak man átebul yo ápin di ubandool di kamaayoor di kóro. ⁶ Nampi ájeetumuluyomi bee síndeey, pánawonkul kupaalool di kulaoorool tákon man aaniil, ‘Jimaayooraal poopolaal, mati esahaom yájimeenumi eraŋeniraŋen.’ ⁷ Moo mákonam, ínje eem di ereguul, kamaayoorak pankufaŋe man kúkalaae di bukinab bajakaab mati akaana majakut ákon átiiwoorumi akat bálamuk majakutam wuuj kooni bukan kubakiir di bútinken di kubakiir kasofumi koo ceeŋut kútiiwoor kukat bálamuk majakutam mooliil. ⁸ Yensa naŋarumi kúregak kuceen man areg bukanak: “Mba kaanjaat aseek aceen abajumi sígodi sidurakuma sooni uñen man yákon éjim, mante létayabenaati éwuŋenuma, ban létawuuenaati kalimbisak tanootani, man añesuyo jak manteer bee nampi araŋenuyomi? ⁹ Nampi araŋenuyomi, panawonk kupaalool di kulaoorool tákon, man aane, ‘Umaayooraal poopolaal, mati niraŋenraŋen égodaay edurakumaay yájimeenumi.’ ¹⁰ Moo mákonam, ínje eem di ereguul simaleekaas sati Atijamit pansimaayoor mati akaana majakut ákon átiiwoorumi akat bálamuk majakutam.” ¹¹ Yensa naŋarumi inki kúregak kuceen man aregiimi: “Bajeembaj ániine aceen abajumi kuñiil kúniine kugaba. ¹² Ayiinkunau nammi ampaiil, ‘Ampaom, senom bucaabom di fubaji.’ Ampaiil nabaajumi fubajool kuñoolool. ¹³ Kunak kupinaay fácul, ayiinkunau naŋarumi bucaabool aban najawumi bee di mof muceen máloie. Dóo di mofam mukila nakajenumi sígodaas soola búrom ñátum di eroŋ yajakut. ¹⁴ Nan arisomi búrom aban, bacaar báamak di buloulomi di mofam mukila, ban nataatumi kábajaati waaf. ¹⁵ Oo di fúko’ool najawumi añes burok di ániine aceen ati ró di mofam. Ániinaau umu naŋaroomi burok di kalaakool bati kacookoorak kati sikumbaas. ¹⁶ Bacaarab di burioomi yok amaŋeen muriaam man sikumbaas siriemi, bare an áwuleriitool wampi ari. ¹⁷ Bare nan búyegetool buwoolomi man aanooro, ‘Hani kurokaak kati ampaom búrom kurieri manteer kurinen, ñaa ínje oomu di ecet di bacaar! ¹⁸ Ínje panilaañ bee di ampaom, man eenool, “Ampaom, ínje nilolo di Atijamit ban nilo di au poop. ¹⁹ Moo kaane, iñeme ínje iyajut bee ekaan añooli, ñaa usofom man ikaan ákon di kurokai.“‘ ²⁰ Nayitomi alaañumi bóot bee di ampaool. Bare hani man kúloiyooreenumi, ampaool náŋandenuloomi di bóteniool máamak, nateyumi agaaboomi bíp ban nacuufoomi. ²¹ Añoolool naanoomi, ‘Ampaom, ínje nilolo di Atijamit ban nilo di au. Ínje iyajut man uwonkom añooli.’ ²² Bare ampaool nammi kumiiceelaool, ‘Jiwaaken! Jíŋarul kaloaak kafaŋumi man kujake di kalimbisak man jikaanool. Jíŋarul jísupa bee mati jisinkool di usamati man akaano. ²³ Jísoful jímuunaaj jaruukaaj jibuj, man ukaanaal kásuumenoor! ²⁴ Mati o’omu añiilau úmboom naceteencet ban iñeme náyitouloyito bee di eroŋey. Noo nájimeenjim, bare iñeme naraŋeniraŋen!’ Kásuumenoorak di kutooŋumi. ²⁵ “No’onu añiilau aamu anifaanau man alakoe burokab karambaak. Nan alaañulomi alof síndeey, najammi úcim di jíboomaj dóo síndeey. ²⁶ Náwonkul ákon di kurokaak ban naceeŋool wabajomi. ²⁷ Oo naanoomi, ‘Ati’i nalaañulolaañ! Ampai nabubuj jímuunaaj jaruukaaj, mati nalaañulolaañ ban nájuju.’ ²⁸ Bare añiilau anifaanau di rioomi matatat manteer alat kanokenak di eluupey. Ampaool nápurumi téeŋey man alawoomi, ²⁹ bare nalaañenumi ampaool, ‘Yénten, simitas use sajuupoe ínje oomu narokei máamak nan amiiceel ban ínje ilaturerut ekaan wan uregammi. Bare usenderutom hani jibatak, mambi úsuumenoor di kupaalom! ³⁰ Bare nan o’omu añiilau ooli alaañulomi, arimi fubajaf fooli di kuseek kayenetemi aban, nuregumi man kubuj jímuunaaj jaruukaaj!’ ³¹ Ampaool nalaañenoomi, ‘Añoolom, au di ínje bukooke déere nanoosani, ban wanoosani wan ikilumi wooli. ³² Bare jaat wulaal ootaale karuuken ban numaayooraal. Mati ati’i o’omu naceteencet ban iñeme náyitouloyito bee di eroŋey. Nájimeenjim ban naraŋeniraŋen.’”

¹ Yensa naregumi kúregak uke bee di kuriibaool, “Bajeembaj abaja aceen abajumi acookoora ati fubajool. Bukanak di kuregumi abajaau mati ániinaau o’omu nalakoe kakajen fubajool. ² Arungaool naboñumi kúwonkulool man aanoomi, ‘Wo’owu waa wan ijammiñaa mati au? Yíisom tan uciikumiñaa bágodaab bápurumi di banokenumi, mati au letulaañ ulako acookooraau ati fubajom.’ ³ Acookooraau nawoonooromi, ‘Waa neete ekaan mati arungaom bee kacesoorom? Ínje ibajut kánkum kayaje bee ekaan burok yentaamey, ban panipuño elaw sadaa. ⁴ Iyoo! Nimammanj waa neete ekaan, mambi ibaj bukan kampi kacookoorammi sísindoiil nampi arungaau acesoorammi taate.’ ⁵ Náwonkul ákon-akon kan arungaool amaageneenumi, naceeŋumi átiyaarau, ‘Au, butum buu jookenoore di arungaau?’ ⁶ Ániinaau nalaañenoomi, ‘Kutumba kati túlu kooni ceme.’ Acookooraau naanoomi, ‘Iyoo! Ŋárul kayitak kati kanewak, lako galab man uciikuto kutumba bukan kugaba di uñen.’ ⁷ Naceeŋumi aceen, ‘Butum buu jookenoore?’ Nalaañoomi, ‘Síruuŋ sooni siceme futok sati busereŋ.’ Acookooraau naanoomi, ‘Ŋárul kayitak kati kanewak, ciikuto síruuŋ sooni siceme sibakiir.’ ⁸ Arungaool náhaarulumi acookooraool ajoonutau mati malinlaam man akammi. Malegen bukanak kati dúniyaay uye kufanfaŋ man kulinloe ñátum di fuñesaf waaf wati dúniyaay wuuj bukanak kammi di mawuŋam. ⁹ Ínje eem di ereguul, jikaan bapaalaay bee di kúkouul di fubaj fasikomi. Moo ñaa, nampi fukañomi, mambi jiwaleni di bukinab bati bándoorey. ¹⁰ “Áriiŋumi kafium di waaf wayiinkun nárindiiŋ poop kafium di waaf wáamak. Ajoonutumi di waaf wayiinkun ajoonut poop di waaf wáamak. ¹¹ Jíriiŋujaat kafium bee kacookoor fubajaf fasikomi, ai aate kafium man abilenuul fubajaf falegenaf? ¹² Ban jíriiŋutujaat kafium di fubajaf fati an aceen fan asenuumi, ai aate kafium man asenuul fubajuul di kúkouul? ¹³ An letaŋoolen amiiceelaet kurunga kugaba. Mati panalat aamu man amaŋ aamu, mba pánalebien aamu man aheelen aamu. Leejiŋoolen jimiiceelaet Atijamit di fubaj síñakon.” ¹⁴ Kufarisaak, kásuumenumi sígodi’iil, di kulakomi káyenten wan Yensa aliikitenumomi di kúhaaruloomi. ¹⁵ Ñaa Yensa naaniimi, “Muyuul kasankenemi nan bukan kajoone fácul bukanak, bare Atijamit namammanj wammi di úyegetuul. Wan kati dúniyaay kúlebienumi máamak, woo kankaan waaf wajitenie di Atijamit. ¹⁶ “Wan sílingaas sati Muusa di síbukaas sati kuboñaak siregumi ubajeembaj fujuum bee nan Yaaya áriiŋulomi. Bare biñoo nan áriiŋulomi, furimaf fajakaaf mati jáyiaj jati Atijamit fúriiŋeniriiŋen, ban anoosani oomu bo karaagal bee kanoken dó. ¹⁷ Kabaoak kati dúniyaay di bukinab bajakaab koo kufaŋe man kuhiilie éjimey yati jiciika jafaŋumi man jitiitie di sílingaas. ¹⁸ “Ániine ampi akatenumi aseekool man ayab aceen oo áraadia mati nátataas wan élingaay yati búyabaab éfirenumi. Moo mákonam, ániine ampi ayabumi aseek abanumi búyabaab oo áraadia mati nátataas wan élingaay yati búyabaab éfirenumi.” ¹⁹ Yensa nammi, “Bajeembaj abaja aceen ansi akaroorumi wañ wakaayene éyem wúk di wañ walegen ban funakoofunak nalakomi di ekaan kásuumenoor man kuri, kuraan, di kúraari. ²⁰ Too di fúlamutool kújeetumeuujeetum di kufinten to ániine an koonemi Lasaro abajutumi ban nasontaet. ²¹ Lasaro namaŋeemmaŋ man kusenool ari burinenab bati abajaau. Ban hani siyenas fúkouso ninsi sibil man simeesen musontaool. ²² Di múlamukaam, alawaau nacetumi, simaleekaas di siŋarumi yuutool bee bukinab bajakaab tan Iburehima ammi. Abajaau poop nacetumi di kufokoomi, ²³ ban yuutool di éjeetumimi ban koonemi Esuney. Too, nalakomi bugaal báamak natebenulo fúkaaf lóog, naŋandenumi Iburehima lói man Lasaro alakoe alofool. ²⁴ Abajaau nawonkumi, ‘Ampaom Iburehima, bóteniom! Bóñul Lasaro bee baabe man akaan jisinkool di mumelam ban naboojen fúredimpom fujinlen ceb, mati ínje oomu di bugaal báamak déere di sambunas use.’ ²⁵ Bare Iburehima naanoomi, ‘Añoolom, woolo mati nan ulakoeenumi eroŋi di dúniyaay nubajeembaj eroŋey yásuumaay, ban Lasaro abajeenut mo. Bareñaa iñeme oo oome baabe man búyegetool bubebeni, man au oomu di búyiikab bati jari yáamak. ²⁶ Benento, babaj kájil kawuŋe kásankie máamak kan titoorolaal. Moo kaane, kammi baabe di wúli hani di kumaŋ bee étip bee bo’obu, leekuŋoolen kútip bee baabu di muyuul, kammi baabu di muyuul leekuŋoolen kútipul bee baabe di wúli.’ ²⁷ Abajaau nammi, ‘Ampaom Iburehima, ínje elawi man uboñool bee di eluupey yati ampaom. ²⁸ Mati nibabaj dó kutiom kooni futok, mambi ajaw áregaali’iil, takum bukoo poop kubil bee déere nampi kucetumi dán bugaalab bommi.’ ²⁹ Bare Iburehima nammi, ‘Kubabaj síbukaas sati Muusa di sati kuboñaak kati Atijamit. Jikaten kuti’i man kúyentenuso.’” ³⁰ Abajaau nalaañenoomi, ‘A’a, ampaom Iburehima. Bare an aceen ápurulojaat di kacetumi man aregiil, pánkutiiwoor kukat bálamuk majakutam mooliil.’ ³¹ Iburehima naanoomi, ‘Kujamutujaat baregerab bati Muusa di kuboñaak, hani aceen ayitoulo di kacetumi, letaŋoolen akaaniil man kúyinen.’”

¹ Funak fákon Yensa nammi kuriibaool, “Kayinkoor léekubajaati kaate ekaan bukan man kukaan majakut, bare búyiikab pambulako di an akila áŋareuukomi! ² Ampi akammi man ákon di káyinenumi di ínje nan kuñiilak man akaan majakut, kóyume man aleebi di falaf bakoker fukooba fúnegenuma di ekondoorool. ³ Jíkaanum! Apaali ariiba aceen alojaat di au, numanjenool. Átiiwoorujaat akat bálamuk mukaanaam mukila, nubonketool. ⁴ Di funakaf fákonaf, alaañujaat alo di au ñooni futok di ñagaba, di aani, ‘Nijujuk mati nilolo di au,’ au oote kabonketool.” ⁵ Kúriiŋenaak di kommi Akiiyaau Yensa, “Káanoli man ufaŋ man ufiume!” ⁶ Akiiyaau nammi, “Jibajujaat kafium kare’e nan jikool jati jíbaar jimasitad, panjiŋoolen jireg hani busaanaab ube, ‘Rúpo’ooro, man ujaw uliilo’ooro di falaf,’ ban pambuyiiŋuul. ⁷ “Ai di muyuul abajumi amiiceel ammi di ewañ mba fumat sisaha. Nampi alaañulomi bee síndeey di karambaak, mante panaregool, ‘Wáakenul ulako man uriaal’? ⁸ Hani an! Lee panaanool, ‘Cookoor káliimenom di poop nukok bakampai man ucookoorom, manteer bee nan irie, niraan mbi kiti uri ban nuraan’? ⁹ Mante arungaau panasal amiiceelaool, mati nakankaan wan aregoomi? ¹⁰ Moo mákonam, nan muyuul jikaanemi wan ireguumi di joon maa, ‘Wúli kumiiceel kayajut esal, wakammi burok bóololi ceb woo nurokuñaa.’” ¹¹ Nan Yensa alakomi ejaay bee Yerusalem, nájawumumi di élingaay yati kapanak kati Samaria di Galili. ¹² Nan anokenumi di ésuk eceen yati bo, di kúkamboorumi kati kafaañ kooni uñen di kajuumulomi lói, ¹³ di kucibulomi, “Yensa, Arungaau, baj káboteni di wúli.” ¹⁴ Nan Yensa ajukiimi naaniimi, “Jijaw man jíyiisen kúkouul kúsimenaak kati Atijamit.” Nan alakomi ejaay di kutilulimi kukoy. ¹⁵ Ákon di bukoo, nan ajukumi mati nakokoy, nalaañulomi bee di Yensa, nacibulomi man asal mákalaam mati Atijamit. ¹⁶ Nalomi kúfima lof di úkamunaw wati Yensa, man alako di esalooley di wan akaanoomi. Ániinaau o’omu Asamaria. ¹⁷ Yensa naceeŋumi, “Lee bukoo uñeney búromiil kutilulitilul? Bukaaku futokey di kubakiirak bukookei? ¹⁸ Bajut ákon di bukoo abile bee esal mákalaam mati Atijamit kaanutujaat ajaaburuŋau ume?” ¹⁹ Yensa naanoomi, “Yito man ujaw buruŋi. Kafiumak kooli kupakenipaken.” ²⁰ Funak fákon Kufarisaak di kuceeŋumi Yensa nei jáyiaj jati Atijamit joote ériiŋul. Yensa nalaañeniimi, “Jáyiaj jati Atijamit jilee bo ériiŋuley ñátum kúmanjum man jijuk mbi jimanj. ²¹ An let aane, ‘Jijiker jooje!’ mba ‘Jijiker jooja uba!’ Mati jáyiaj jati Atijamit jooju di muyuul.” ²² Nalaañumi asanken di kuriibaool man aaniil, “Kunakak pánkuriiŋ, panjimaŋ bee ejuk funak fákon fati kunakak Añiilau ati anau áyiisenooro inki, ban leejijukufo. ²³ Nampi bukanak koonuumi, ‘Jijiker ooma! mba jijiker oome!’ Takum jijaw man jiriibeniil. ²⁴ Mati nan man emitey elibooremi kapan bee di kapan di fatiya, moo Añiilau ati anau aatumi élaañuley di funakaf foola. ²⁵ Bare naate emond agaal máamak ban bukanak kati jaat koote elatool. ²⁶ Nan man nokooreenumi di kunakak kati Nuha, moo panokoorumi di kunakak kati Añiilau ati anau. ²⁷ Bukanak kulakolako furi, di baraan, di kayaboor bee nan Nuha anokenumi di busaanaab báamakab. Mumelam máamakam di mubilumi muyoomenumi warinobomi búrom. ²⁸ Moo mákonam eetumi kanokoorak nan di kunakak kati Luut, bukanak kulakolako furi, di kulako baraan, di kulako funoom, di kulako kanoomen, di kulako ewañ, di kulako kateep, ²⁹ bee mo di funakaf fan Luut ápurumi di ésukey yati Sodom. Bálankiin bájeeke sambun di godoroŋ di fatiya nan emitey yoom di kalub, ban di reemeniimi búrom. ³⁰ Wo’owu woo wootumi ekaaney bee di funakaf fampi Añiilau ati anau aatumi élaañuley man bukanak kumanjool. ³¹ Di funakaf fukila, anoosani ammi téeŋey yati kalimbisool, takum anoken dó bee kajojenoor wambarool. Moo mákonam, anoosani ammi di kalaakool takum álaañul bee síndeey bee eŋaruwo. ³² Jiwoolo wabajumi Luut aseekool! ³³ Ampi añesumi kapaken eroŋey yoola oo pánajimuyo, bare ampi ájimmi eroŋey yoola oo panabajuyo. ³⁴ Ínje eem di ereguul, di fuk fukila bukan kugaba pankufinto di bacaac bákon. Ákon panaŋari man aamu akati to. ³⁵ Kuseek kugaba pankulako etamp tákon. Ákon panaŋari man aamu akati to.” ³⁶ Kúniine kugaba pankulako di kalakaak, ákon panaŋari man aamu akati to. ³⁷ Kuriibaool di kuceeŋool, “Arungaau, kama boobei?” Yensa nalaañeniimi, “Nan man sígutum síraakemi eeno, moo múyiisenyiisen mati biiŋ boom bo.”

¹ Funak fákon Yensa naregumi kuriibaool kúreg kákon kati káyiiseniil mati koote elaw nanoosani ban takum kulaañ bálamuk. ² Nammi, “Bajeembaj agamena aceen alakoe di ésuk eceen an ákoliut hani Atijamit ban poop akobut an. ³ Di bajumi aseek ati ájima di ésukey ekila ansi áje’eul bee di oo nanoosani, man aane, ‘Kooŋenom di atiikoorom.’ ⁴ Agamenaau namoosoomi piyo, bare di múlamukaam naanooromi, ‘Hani íkoliut Atijamit di poop ikobut an, ⁵ bare mati aseekau o’omu ati ájima oomu bo kagaalenom, ínje neete ekooŋenool. Kaanutumojaat, panarulen abil man akaanom igono.’” ⁶ Akiiyaau Yensa nammi, “Jíyenten wan agamenaau ajoonutumi aregumi. ⁷ Lee Atijamit akooŋen kan amukenumi koola, káruurenoomi fukaf di bala’ab? Letawaaken eyiiŋiil galab? ⁸ Ínje eem di ereguul, panakooŋeniil galab! Hani moo, Añiilau ati anau nampi alaañulomi, mante pánatookul tentaam kafiummi?” ⁹ Yensa naregumi poop kúregak uke bee kafiumooromi kúkoiil mati koo kujonjoon ban di kuheelenumi bukaaku: ¹⁰ “Kúniine kugaba di kuremboorumi kujawumi bee di fukobaf fáamakaf bee elaw. Ákon Afarisa aamu alaga basaaf. ¹¹ Afarisaau najuum man alakomi elawey di búyegetool, ‘Atijamit, ínje oomu di esali mati inaamut di bukan bukaaku: kákuutemi, kajoonutumi, kasangemi aseek mba ániine ati an. Ínje oomu di esali mati inaamut hani di alagaau ati basaafab ume! ¹² Di funoom fanoofani nikaanekaan balatab ñooni ñagaba, nípurenepuren jakaay di fubajom fanoosani.’ ¹³ Bare alagaau basaafab najummi lói di Afarisaau ban oo akaañenut hani bee kaluen bukinab bajakaab. Bare nanagumi búsusool túc di kátaañi, man aane, ‘Wáay! Atijamit, baj kabonket di ínje ati majakutam!’” ¹⁴ Yensa nammi, “Ínje eem di ereguul, alagaau ati basaafab o’omu Atijamit asenumi súm kabonket nan alaañumi bóot, bare lee Afarisaau. Mati anoosani atebenooromi Atijamit panawalenool, bare anoosani awalenooromi Atijamit panatebenool.” ¹⁵ Funak fákon bukan kuceen di kújeetumul hani muñooliil bati Yensa mambi agoriil, bare kuriibaool nan kujukumi mo’omu di kumakiimi. ¹⁶ Bare Yensa nawonkulomi kuñiilak bee di oo, man aane, “Jikatiil man kubil bee di ínje, ban takum jífireniil mo. Mati bukanak kajummi nan kuñiilak buke koo kati di jáyiaj jati Atijamit. ¹⁷ Ínje eem di ereguul malegenam, mati ampi asofutumi jáyiaj jati Atijamit nan añiil, oo letanokender dó.” ¹⁸ Arunga aceen naceeŋumi Yensa nammi “Aliikitenaau ajakaau, waa neete ekaan mambi ibaj eroŋey yati bándoorey?” ¹⁹ Yensa naanoomi, “Wau kaane nuwonkom ajakaau? An alee bo ajake leejaat Atijamit cebool. ²⁰ Bare au numammanj sílingaas use: ‘Takum usang aseek mba ániine ati an, Takum ubuj an, Takum úkuut, Takum ulepoor, Lébien ampai di iñaayi.’” ²¹ Ániinaau nalaañenoomi, “Níkaanunkaanum sílingaas so’osu búrom biñoo noo di mañiilenaam.” ²² Nan Yensa ajamumomi naanoomi, “Babaj wákon wan ukate bálamuk. Noomen wan ukilumi búrom ban nucaab kabajutumi, ban nubil uriibenom. Moo panubaj fubaj dóo di bukinab bajakaab.” ²³ Bare nan ajammi mo’omu, nabotenooromi mati oo abaja áamak. ²⁴ Yensa najikeroomi nammi, “Moo táañie bee di bukanak kabajumi kanoken di jáyiaj jati Atijamit! ²⁵ Kanokenak kati eñonkomma di jíluaj jati écikuma kufanfaŋ man kuhiilie kanokenak kati abaja di jáyiaj jati Atijamit.” ²⁶ Kajammomi di kommi, “Kama ñaa ai aŋoolene apak?” ²⁷ Yensa nalaañeniimi, “Wan anau aŋoolenutumi akaan di funoonool, woo Atijamit naŋooleŋŋoolen akaan.” ²⁸ Peter nammi, “Jiker, wúli nukatulokat sísindo’oli ban nuriibeni.” ²⁹ Yensa naaniimi, “Malegen, ínje eem di ereguul, ampi akatumi bálamuk kalimbisool, mba aseekool, mba kútumbeool, mba kutiool, mba kuwolaool, mba kuñoolool, mati jáyiaj jati Atijamit. ³⁰ Di kéelak uke, panafaŋ man abaje wan akatubomi. Di poop kéelak kábileuumi, panabaj eroŋey yati bándoorey.” ³¹ Yensa naŋarumi kúriiŋenaool uñeney di kugabaak naaniimi, “Jíyenten! Wulaal bee ejaw bee Yerusalem boo wan kuboñaak kati noo kuciikumi búrom mati Añiilau ati anau pánuliroor. ³² Pankusofool kusen Kakaanutumi Kúyahuudak, pánkunarulool, pankujelool ban di kulacenool di káyiisen mati kulatoolat. ³³ Pankutekool ban di kubujool, bare di funakaf fúfeegintenaf pánayitoumul di kacetumi.” ³⁴ Bare kúlaulut hani waaf di wan Yensa aregumi. Wan alakomi káyiiseniilak uyofoi’iiyofo, ban kúlaulut di wan amaŋumi eregiiley. ³⁵ Nan Yensa alofenulomi ésukey yati Yeriko, di bajumi ániine ápuume alakoe di kápibenaak kati buruŋab elaw sadaa. ³⁶ Ániinaau ajammi karigoor kati jameeŋ yammi di ewuujey, naceeŋumi kuwuujaak wabajomi. ³⁷ Di koonoomi, “Yensa ati Nasaret aam di ewuuj.” ³⁸ Nacibulomi man aane, “Yensa, Añiilau ati Dauda, baj káboteni di ínje!” ³⁹ Kammi fáculey di kutooŋumi epankooley man koone atunten, bare oo nafaŋumi man acibuloe man aane, “Añiilau ati Dauda, baj káboteni di ínje!” ⁴⁰ Yensa najummi júd, ban namandooriimi man kújeetumulool. Nan ániinaau álofuloomi, Yensa naceeŋoomi, ⁴¹ “Waa numaŋe man ikaani?” Naanoomi, “Arungaau, nimammaŋ man ijuk.” ⁴² Yensa naanoomi, “Jiker panujuk! Kafiumak kooli kupakenipaken.” ⁴³ Yaŋ too galab naŋoolenumi ajuk fiit, ban nalakomi kariiben Yensa, di esaley di móro mati mákalaam mati Atijamit. Nan bukanak búrom kujukumi mo’omu, di kusalumi Atijamit.

¹ Yensa nálamumumi di ésukey yati Yeriko. ² Di bajumi ániine an koonemi Jakeo. Oo arunga ati kulaga basaaf, ban nakankaan abaja. ³ Nalakomi eñes bee ejuk ai eenomi Yensa, bare man átemimi ban aŋoolenut ajukool mati jameeŋey yati bukanak. ⁴ Nateyumi ayab fácul man aremboorumi di búbaar mambi aŋoolen ajuk Yensa, mati oo aatumi kájawumak buruŋ bukila. ⁵ Nan Yensa áriiŋulotomi, naluen man aanoomi, “Jakeo, wáloul galab! Mati eete kawannoor déeri au jaat.” ⁶ Jakeo nawaloulomi yaŋ too galab man awalen Yensa jak di kámaayoorakuro. ⁷ Bukanak búrom kajukumi mo’omu di kulakomi kákuumoor man koone, “Oo bee kawannoor di eluupey yati ati majakut.” ⁸ Jakeo najuum ban nammi Akiiyaau Yensa, “Arungaau, úyentenom, panicaab fubajom kapan kákon bee di kabajutumi. Kaanjaat nigunguuñ aceen man iyab sígodiool, panilaañenool so ñooni ñabakiir.” ⁹ Yensa nalaañenoomi, “Di funakaf fati jaat Atijamit napakempaken bukanak kati eluupey uye, mati ániinaau ume poop añiil ati fiilaf fati Iburehima. ¹⁰ Mati Añiilau ati anau najawulojaw bee eñes ban napaken kájimmi.” ¹¹ Nan bukanak kulakomi di káyentenoorak di wan Yensa aregumi, narulenumi kúregak uke. Mati nalofeenlof Yerusalem, di kusofumi mati jáyiaj jati Atijamit joote kajuumeni iñeme. ¹² Yensa nammi, “Bajeembaj ániine aceen abaji di fiil fati kúyi alakomi ejaay bee di mofam máloie manti kuloopenool bompoŋab bati jáyiaj, abanjaat nalaañ bóot. ¹³ Bala’a ajaw, nawonkumi kumiiceelool kooni uñeney, man aseniimi anoosani égodi emina, man aaniimi, ‘Jiŋaruso man jirokenuso bee nampi ilaañulomi.’ ¹⁴ Bare bukanak kati mofam moola kalatoomi ban kuboñumi kuceen bálamukool mambi kúriiŋujaat tikureg Áyiau Áamakau, di aaney, ‘Wúli umaŋut ániinaau ume man alako áyiau óololi.’ ¹⁵ Nan kukaanoomi áyi, nalaañulomi bóot. Yaŋ oo di ériiŋuley ceb, naboñ kúwonkulool kumiiceelak buke, kan asenumi sígodaas, mambi amanj waa eenomi anooani búrembenab boola. ¹⁶ Amiiceelau átiyaarau nájeetumulosomi nammi, ‘Arungaau, eminaay yákoney yooli ewolenwolen siminaas uñen.’ ¹⁷ Áyiau naanoomi, ‘Nukankaan jak máamak, au amiiceel afiumaay! Mati úriiŋumi kafium di waaf wayiinkun, ñaa au oote erung sísuk sáamak sooni uñen.’ ¹⁸ Amiiceelau agabuntenau nabilumi nammi, ‘Arungaau, eminaay yákoney yooli ewolenwolen siminaas futok.’ ¹⁹ Áyiau naanoomi, ‘Au oote erung sísuk sáamak sooni futok.’ ²⁰ Bare amiiceel aamu nabilumi nammi, ‘Arungaau, eminaay yooli yooye, yan ínje iyofumi jak di jiful. ²¹ Níkoli’ikoli mati au an átaañie. Au nukankaan nan an aŋaremi wan ajeenutumi, ban naŋareŋar muri man alukutumi.’ ²² Áyiau naanoomi, ‘Au amiiceel ájakaatiaau, pánigamenumumi kurimak kooli fúkouko. Au numammanj mati ínje an átaañie, ínje nikankaan nan an aŋaremi wan ajeenutumi, ban naŋareŋar muri man alukutumi. ²³ Wau kaane umaagenut eminaay yúmboom kamaagemi man kurok? Kaaneemmojaat, nan ilaañulomi eeteenumi ebajuyo di búrembenab booliyo.’ ²⁴ Nammi kajuumutomi, ‘Jíbotul eminaay di oo, ban jisenuyo abajumi siminaas uñen.’ ²⁵ (Bare di koonoomi, ‘Arungaau, nababaj uñen aban!’) ²⁶ Áyiau nalaañenumi, ‘Ínje eem di ereguul mati ampi abajumi, Atijamit panabenenool wuuj. Bare ampi abajutumi, Atijamit pánabotul hani wayiinkun wan abajumi. ²⁷ Bare kulatoorom buke, kamaŋutammi man irungiil, jíŋaruliil taate man jibujiil fáculom.’” ²⁸ Nan Yensa abanumi kasankenak uke, nalo fácul man kujaw kajaaburuŋ bee Yerusalem. ²⁹ Nan ajawumi alofenumi sísukas sati Betufage di Betani di Furembooraf fati Uwoliiw, naboñumi kugaba di kuriibaool tikulo fácul. ³⁰ Naaniimi, “Jijaw bee di ésukey yan jijonkooraañaa. Nampi jilakomi kanokenak di yo, panjitook jiroha jakoki, jan an aremboorerut. Jífeluujo man jíjeetumul bee taate. ³¹ An aceeŋuujaat man aanuul, ‘wau kaane di joom di efelujo?’ Joote eregool, ‘Akiiyaau amaŋujo.’” ³² Ñaa kan aboñumi di Kujawumi kutookujomi nan man aregiimi eeno. ³³ Nan kulakomi efeley yati jo, kakilujomi di kuceeŋiimi, “Wau kaane di joom di efel jirohaaj uje?” ³⁴ Di kulaañeniimi, “Akiiyaau amaŋujo.” ³⁵ Di kújeetumuujomi bee bati Yensa ban di kuleefumi uloaiil di bálamukab boolijo kuban man kupebenoomi aremboor. ³⁶ Nan aremboorujomi man alako ejaay di jo, bukanak di kufetumi uloaiil di buruŋab. ³⁷ Nan alakomi káwaloulak di Furembooraf fati Uwoliiw bee kalofenak Yerusalem, too tan buruŋab búwaaloorumi, jameeŋey yati kuriibaak búrom di etaatutomi kámaayoorakuro di esaley Atijamit máamak mati wajamurerutimi wan kujukumi kuban, ³⁸ di kommi, “Kásuumaayak kati Atijamit kooku di ampi ajawulomi, oo eenomi Áyiau, ampi ajawulomi di kareesak kati Akiiyaau! Kásuumaayak kooku di bukinab bajakaab ban kálebienak bee di Atijamit ammi fatiya!” ³⁹ Bare Kufarisa kuceen kammi di jameeŋey di koonoomi, “Aliikitenaau, mak kuriibai.” ⁴⁰ Nalaañeniimi, “Ínje eem di ereguul, buke kutuntenjaat, kukoobaak ko’oku pankucibulo.” ⁴¹ Yensa najawumi alofumi ésukey yáamakey najukuyomi náruuren mati yo, ⁴² di aaney, “Umanjeenjaat hani di funakaf fati jaat waŋoolenumi useni kásuumaayak! Bare iñeme uyofoiyofo, uŋoolenut ujukuwo. ⁴³ Kunak pánkuriiŋ kulatoori pánkujawul kuteep futeep faŋoobeni fík man kulooki bee nampi úŋoolenaati úpur man kúloummi kapanookapan. ⁴⁴ Kulatoori pankukajen jákaati, au di bukani búrom. Leekurineni to hani kukooba kugaba leekurembenoor, mati umanjut noonei nan Atijamit aatumi bee ebiley bee kapakeniak.” ⁴⁵ Yensa nanokenumi di fukobaf fáamakaf ban natooŋumi kacesoor kunoomenaak. ⁴⁶ Naaniimi, “Ciikiciik, ‘Eluupom panekaani fulaw.’ Bare muyuul jikankaan yo fulako fati kúkuu.” ⁴⁷ Nan púrutomi mo’omu, nalakomi kaliikitenak funakoofunak di fukobaf fáamakaf. Kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit, di kuliikitenaak kati sílingaas, di Kúyahuudak kunifaanak kuceenak di kulakomi eñes buruŋ bampi kubujoomi. ⁴⁸ Bare kumanjut man koote ekaan, mati bukanak búrom kusosof furim fanoofani fan aregumi fúrindiiŋ úyegetiil.

¹ Funak fákon nan Yensa alakomi kaliikiten bukanak dóo di fukobaf fáamakaf di poop nalakomi káriiŋeniil furimaf fajakaaf, kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit di kuliikitenaak kati sílingaas, di Kúyahuud kunifaan kuceen koo dó ² ban di kuceeŋoomi, “Régoli di fujuum fei noom di ekaan uru? Ai aseni fujuumaf ufe?” ³ Nalaañeniimi, “Ínje poop paniceeŋuul kúceeŋ kákon pat, man jilaañenom. ⁴ Man Yaaya átiigulenumi bukanak, ai asenoomi fujuum fukila mante Atijamit mba bukan?” ⁵ Di kulakomi kamaloor titooriil di kommi, “Oonaajaat Atijamit asenoomi fo, panaceeŋolaal wau kaane úyinenutool. ⁶ Bare oonaajaat bukan kusenoomi fo, bukanak pankuleebolaal sikooba, mati koo tíeniitien Yaaya oo aboña ati Atijamit.” ⁷ Ñaa di kulaañenumi mati kumanjut ai asenoomi fujuum fukila. ⁸ Yensa naaniimi, “Iyoo! Kama ínje letireguul ai asenaam fujuumaf ufe man ikaan uru.” ⁹ Yensa najonlenumi di bukanak man aregiimi kúregak uke: “Bajeembaj ániine aceen asuwene ureseŋ di kafatool, ban nabilenuko di uñen wati kuwaña kuceen man kucookoor mambi kucaaboor muriaam, aban najawumi kajaaburuŋ di mof muceen simit sipinaay. ¹⁰ Nan muriaam maalumi, naboñumi amiiceelool ákon bee di kuwañaak kabilenikomi bee éyabul bucaabool bati muriaam di kafatak. Bare kuwañaak kukila di kutekoomi, ban di kucesooroomi alaañ uñen útiikaar. ¹¹ Nalaañumi aboñ amiiceel aceen. Oo poop di kutekoomi kuban di kujeloomi, ban di kucesooroomi alaañ uñen útiikaar. ¹² Nalaañumi áboñul áfeegintenau, o’omu di kúbukenoomi ban di kuleebool téeŋey. ¹³ Akilumi kafatak naanooromi, ‘Waa neete ekaan? Paniboñ añoolom ati búsusom. Oo tikere pánkuyentenool.’ ¹⁴ Bare nan kuwañaak kabilenikomi kuŋandenulomi añoolool, di kulako kamaloor titoorey, man kommi, ‘Ume oo aatumi bee ekiley bulaañab. Ubujaalool dak, mambi ukilaal ko.’ ¹⁵ Di kubetenoomi téeŋey yati kafatak ban di kubujoobomi dak. Waa ñaa akilumi kafatak panakaaniil? ¹⁶ Panabil abuj kuwañaak kukila kabilenimi kafatak koola ban nasen kafatak bukan kuceen.” Nan kujammi mo’omu, di kommi, “Emitey ekaan Atijamit are’eten mo lói!” ¹⁷ Bare Yensa najikeriimi káw nammi, “Waa ñaa, furimaf ufe fati Atijamit fufelumi: ‘Fukoobaaf fo’ofu fan kuteepaak kulateenumi foo fulaañumi fulako di égooleney yasofumi líŋ kukukak kati eluupey’ ¹⁸ Anoosani ampi alomi di fukoobaaf fukila panfutujerool jarak. Foo fulojaat di an, panfunokosool nakas.” ¹⁹ Nan kuliikitenaak kati sílingaas di kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit di fukobaf fáamakaf kujammi kúregak uke, di kuñes bee esofool to mati kumammanj mati kúregak uke Yensa koo narege. Bare kúkolikoli mati bukanak. ²⁰ Ñaa kulakolako kakooñaamool, ban di kuboñumi bukan kakammi kúkoiil nan bukan kajoone. Di kuboñiimi bee esof Yensa to ñátum di eceeŋ di kuwok di malinlo mambi kusofool kusen anifaanau ati mofam afaŋumi man abaje kánkum. ²¹ Di koonoomi, “Aliikitenaau, wúli numammanj mati wan uregeñaa di wan uliikiteneñaa malegen. Au újawumeriit di kawoonoorak kati an, bare di malegenam nuliikitenemi buruŋab bati Atijamit. ²² Régoli, mante sílingaas soololaal sisenolaasen buruŋ bati esen basaafab jáyiaj jati Áyiau Áamakau ati Róoma mba sisenut?” ²³ Yensa najukumi malinlaam mooliil mati bújakaataab naaniimi, ²⁴ “Jíyiisom edenaari. Ai buulool di karees kei koom to?” Di koonoomi, “Kati Áyiau Áamakau.” ²⁵ Yensa naaniimi, “Kama joote kalaañen Áyiau Áamakau wan akilumi ban joote kalaañen bee di Atijamit wan akilumi.” ²⁶ Ñaa kuŋoolenut kubaj mampi kúsofumool di wan alakomi eregey fáculey yati bukanak. Di wáaloiimi mati kalaañenak koola, di kutuntenumi sii. ²⁷ Kusadusi kupinaay di kubilumi bati Yensa di kommi mati bajut káyitoulak di kacetumi. ²⁸ Di kuceeŋumi kúceeŋ kákon, di aaney, “Aliikitenaau, aboñaau Muusa aciike élingaay uye bee di wulaal mati ániine acetujaat, akatubo aseekool ban abajut añiil, atiool aate kálaañenul aseekau man koote ebaj añiil bee di ájimmi. ²⁹ Di bajumi kutiaay kooni futok di kugaba. Átiyaarau nayabumi aseek, ban nacet babajut añiil. ³⁰ Agabuntenau ³¹ di áfeegintenau koo poop di kulaañen aseekau, ban koo búrom di kucetumi babajut añiil. Bukoo futokey di kugabaak moo kulaañenoomi, ban di kucetumi búromiil babajut añiil. ³² Di múlamukaam, aseekau poop nabilumi acet. ³³ Régoli, nampi Atijamit áyitenoulomi bukanak di ecetey, aseekau ai aatumi ekaaney ataool? Mati kooni futokey di kugabaak poopiil kuyabeenooyab.” ³⁴ Yensa nalaañeniimi, “Bukanak kati iñeme kuyabooreyaboor. ³⁵ Bare kabajumi fúkaw man kúyitoul di kacetumi ban di kuroŋ di nanan nábileuumi, leekuyaboor, ³⁶ ban leekuceturer mati pankoono nan simaleeka. Bukoo kuñiil kati Atijamit, mati pánkuyitoul di kacetumi bee di eroŋey yunkuley. ³⁷ Bare mati kacetumi koote káyitoul hani Muusa náyiiseneenyiisen mo nan aciikumi mati jijofaaj. Nawonwonk Akiiyaau, ‘Atijamit an Iburehima, di Siyaaka, di Yankuba kumiiceelaetumi.’ ³⁸ Atijamit lee Atijamit ati kacetumi, bare ati karoŋumi ceb. Mati di oo hani kaceteenumi kurondoŋ.” ³⁹ Ban kuliikitena kupinaay kati sílingaas di kulaañenumi, “Aliikitenaau, nusankensanken jak!” ⁴⁰ Mati úyegetiil urumut elaañey kuceeŋ kúceeŋ kuceen inki. ⁴¹ Yensa naceeŋiimi, “Buu bukanak pankuŋoolen kureg mati Apakenaau Áamakau panakaan búbajum bíine bati Dauda? ⁴² Mati Dauda di fúko’ool narereg di búkaay yati Jábuura, ‘Atijamit Akiiyaolaal narereg Akiiyaom, Lako di báridom, ⁴³ bee nampi ikammi kulatoori fútobojumaaf fati úkamuni.’ ⁴⁴ Nan Dauda awonkeoomi Akiiyaool, kama ñaa buu naŋoolene akaan búbajumool bíine eeno?” ⁴⁵ Nan bukanak búrom kulakomi di káyentenoolak to, Yensa nammi kuriibaool, ⁴⁶ “Jíkaanum, kuliikitenaak kati sílingaas, kamaŋemi kakaano uloa wáamak man kujaatoor ban kumaŋemaŋ bukanak man kusaafiil di uñen ugaba di weelumaw. Kumaŋemaŋ mansi kulako fácul di kulakaak kafaŋumi man kujake man kuraj. Di poop kumaŋemaŋ kulako di kulakaak kafaŋumi man kúlebiene di wáaningaw. ⁴⁷ Bare kuguuñeguuñ waaf wati kuseek kati kújima, ban di kulaw baak Atijamit man kukaanalenoor nan bukan kajoone! Pánkuyabul kúnagak kafaŋumi man kúkalaae.”

¹ Yensa nakooñammi kubaja bukaaku man kommi eseney yati kawulak kooliil di jiceesaj. ² Najukumi aseek aceen ati ájima abajutumi nákatendo sígodi sileputa sigaba. ³ Nammi, “Ínje eem di ereguul malegen, aseekau ati ájimaau o’omu abajutumi wan ákatendomi ufaŋe wan bukaaku karinomi kúkatendomi. ⁴ Mati bukaaku búrom kúkankando kawuliil kapan di wajuupoaaw wan kubajumi búrom, bare oo di kábajaataak koola nákankando wan abajumi búrom bee mati eroŋey yoola.” ⁵ Kuriiba kuceen kulakolako kasankenak mati kukoobaak kajoŋooraak kan fukobaf fáamakaf futeepimi di kawulak kanenimi dó. Bare Yensa nammi, ⁶ “Uru ran jijukeñaa, kunak pánkuriiŋ nan rootut karino to manteer hani ekooba leterembeni di epaaluyo.” ⁷ Di kuceeŋoomi, “Aliikitenaau, noonei uru búrom eete kabajo? Fúmanjumaf fei noote ejuk nampi funakaf fan uru rootumi kabajoak fúriiŋumi?” ⁸ Yensa nalaañenumi, “Jíkaanum, takum jimaŋ man an abuntuul. Mati kajuupoe pánkujawumul di kareesom, di aaney, ‘Oo ínje!’ ban ‘funak fúrindiiŋ!’ bare takum jifiumiil man jiriibeniil. ⁹ Nampi jijammi koone bukan bukooku di futiik di kuceen, di koone bukan kuceen kuyitoyito kujuumoor di kurungaak kooliil, takum jíkoli. Mati waafaw uwe woote emond ubajo, bare lee yaŋ ebaney yati dúniyaay ériiŋe.” ¹⁰ Narulenumi man aaniil, “Mof pammutiiken mupaalumo mof, jáyi panjitiiken jipaalujo jáyi. ¹¹ Pambaj káliliŋenoor kati yentaam káamak, ban bacaar báamak di járus yati úsumut wátipoore banoosani. Pambaj búyiik bákoolenie di kúmanjum káamak kaate kápurumul bukinab bajakaab. ¹² Bare bala’a mo’omu búrom mubajo bukanak pankusofuul, pánkusuutukenuul, pankusenuul kagamen di kukobak di siluupas dán bukanak kukuleimi. Pankuruu’uul bee di bújonlenab bati kúyi di kunifaan kati mofam mati muyuul kuriibaom. ¹³ Mo’ome moo pammukammi ebajey buruŋab booluul man jiregiil malegenam mati ínje. ¹⁴ Jibeben úyegetuul, takum kaanuul síwoonoor mampi jootumi kalaañen, ¹⁵ mati ínje eete esenuul kurim kati malinlo man kulatooruul hani ákon letaŋoolen alatuul mba añoosuul! ¹⁶ Hani kuwolauul, di kútumbeuul di kutiuul, di kukilooruul, di kupaaluul pankusofuul kusen kuceen di muyuul pankubujiil. ¹⁷ Bukanak búrom pankulatuul mati muyuul kuriibaom. ¹⁸ Bare hani kal kákon léekujim. ¹⁹ Jijuum líŋ, mo’omu jootumi ebajey eroŋey elegeney. ²⁰ “Bare nampi jijukumi man kutiika kuŋoobene Yerusalem, ñaa di jimanj mati kunakak kati kakajenak kooliyo kulolof. ²¹ Ñaa kammi di mofam mati Yúdea koote etey kuyofo di kúlankiinak. Kammi dóo di Yerusalem koote épur ban poop kammi di urambaaw takum kunoken bee dó. ²² Mati doo eenomi kunak kati kúnag man wan kuciikumi di furimaf fati Atijamit úliroor. ²³ Di kunakak ko’oku, búyiikab bulako di kuseek kaakumi úrookaaw di kuseek kammi di karaafenak! Mati bukanak kammi di mofam ume, pankubaj bugaal báamak ban Atijamit pánayiisen féenaaf foola bukanak buke. ²⁴ Kulatooriil pankubuj bukaaku jákaati ñátum mulibaam mabaakaam, ban pankusof bukaaku kújeetumiil bee di mofam múbuto mati dúniyaay búrom. Kamanjutumi Atijamit pankukajen Yerusalem jaj bee nampi kunakak kooliil kúliroor.” ²⁵ “Pambaj kúmanjum di bala’ab, jileeŋaj, di bootab, ban yentaamey, di úyegetaw wati bukanak kati mofam mati dúniyaay búrom pánujiisoor, mati kasuuŋutak kati falaf di mati kagalaboorak kati lonkosey. ²⁶ Saalas sati bukanak pansijisi cúc manteer kutundo mati kawoonoorak kati waatumi bee kabajoak di dúniyaay. Wánkumaw wammi di fatiya pánuliliŋeni. ²⁷ Bukanak pankujuk Añiilau ati anau pánariiŋul di furola di kánkum káamak di mawuŋ mati Atijamit di móro. ²⁸ Nampi waafaw uwe búrom utooŋumi kabajoak, jiteben kúkaak lóog man jiluen fatiya, mati epakey yooluul elolof.” ²⁹ Yensa naregiimi kúregak uke: “Jijiker búpunduun mba búbaar buceen. ³⁰ Nampi bulakomi ereebey ceb, muyuul di kúkouul di jijuk ban di jimanj mati súm fujamaf fulofulolof. ³¹ Moo poop, nampi jijukumi uru ran iregumi man ribajoe, di jimanj mati jáyiaj jati Atijamit jilofulolof. ³² Ínje eem di ereguul malegenam, bukanak kati jaat leekucet uru búrom babajout. ³³ Fatiya di tentaam pánsijim, bare kurimom léekujimurer. ³⁴ “Jíkaanum, takum jikat úyegetuul man úlebi mati káfaafenak, di kákaliak, di síwoonooras sati eroŋey uye. Kaanutumojaat, funakaf fan Añiilau ati anau aatumi élaañuley, pánfuriiŋul kutunt di muyuul nan fakum. ³⁵ Mati funakaf panfumeep anoosani ammi di dúniyaay nan fakum. ³⁶ Bare takum jíwaayen nanoosani, jilaw mambi jibaj kánkumak kati epakey di waatumi kabajoak, man jijuum di bújonlenab bati Añiilau ati anau.” ³⁷ Balayoobalay Yensa nalakoelako kaliikiten dóo di fukobaf fáamakaf fati Atijamit, bare káliimookaliim ninsi nalaañumi bee di Furembooraf fati Uwoliiw tiamoorubo. ³⁸ Bújomaraay pím, bukanak búrom di kubilumi bee di oo di fukobaf fáamakaf fati Atijamit bee káyentenoolak.

¹ No’onu káaningak kati Mbúur Yabajutumi Múliitenuma, kan koonemi poop káaningak kati Ewuujey yati Njalayiri di kulako éloful. ² Kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit di kuliikitenaak kati sílingaas di kulakomi eñes mampi kubuj Yensa ñátum kutunt, mati kúkolikoli jameeŋey yati bukanak. ³ Seetaanaay di esof Yúdas an kuwonkemi poop Isikariot, ákon di kúriiŋenaak uñeney di kugabaak kati Yensa. ⁴ Yúdas najawumi man kusanken di kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit di kupooyaak kati di fukobaf fáamakaf mampi ápurumi akaan man kusof Yensa. ⁵ Di súumiimi máamak ban di kúligoomi mati ecaamool sígodi. ⁶ Yúdas namaŋumi ban nalakomi eñes buruŋ tampi ápurumi akaan man kusof Yensa jameeŋey balee to. ⁷ Bala’ab bati káaningak kati Mbúur Yabajutumi Múliitenuma búrindiiŋ, nan kootumi káraamulak jisahaaj jati búsimenab bati Ewuujey yati Njalayiri. ⁸ Yensa naboñumi Peter di Yohan man aaniimi, “Jijaw man jicookoor furiaf fati káaningak kati Ewuujey yati Njalayiri bee mati wulaal, mambi jilakoaal tákon man uriaal.” ⁹ Di kuceeŋoomi, “Ujaw ucookooruko bei?” ¹⁰ Nalaañeniimi, “Nampi jinokenumi ésukey yáamakey, pánjikamboor di ániine arookoe kárumba kati mumel. Jiriibenool bee di eluupey yampi anokenumi, ¹¹ man joon ati eluupey, ‘Aliikitenaau aceeŋumi, kalimbisak kan oo di kuriibaool kootumi furiaf fati karuukenak kati káaningak kati Ewuujey yati Njalayiri kookei?’ ¹² Pánayiisuul fatiyena kalimbis kawuŋe kacookoori kuban wan umaŋaami bee ekaaney búrom. Dóo panjicookoorumi wanoosani.” ¹³ Di kujawumi kúriiŋubo, di kutookumi waafaw búrom nan man aregeeniimi eeno. Ñaa di kucookoorubomi káaningak. ¹⁴ Nan ríiŋumi, Yensa di kúriiŋenaool di kulakomi man kuri káliimenak. ¹⁵ Yensa naaniimi, “Ínje nimammaŋ máamak furi tákon di muyuul káaningak uke bala’a bugaalab búmboom búriiŋ. ¹⁶ Mati ínje eem di ereguul, letilaañ irirer ko bee nampi wakilumi man kubajo ukaan dóo di jáyiaj jati Atijamit.” ¹⁷ Naŋarumi éraanuma, ban nan asalumi aban nammi, “Jiyab uye man jiraanoor. ¹⁸ Ínje eem di ereguul mati káŋarum funakaf fati jaat ínje letilaañ iraander wayin bee nampi jáyiaj jati Atijamit jíriiŋul.” ¹⁹ Naŋarumi fúmbuur, nan asalumi aban namiinufomi aseniimi, di aaney, “Ure eniilom yasenimi bee di muyuul. Jikaan mo’omu mambi jiwoolo’om.” ²⁰ Moo mákonam, nan kurimi káliimenak kuban naŋarumi éraanumaay, di aaney, “Ure fúsimom, fáyuimi bee mati muyuul. Ñátum di fo Atijamit nakaan kasofoorak koola kunkulak.” ²¹ Bare ániinaau pánapur di ínje, oo ammi nuriooraale dákon! ²² Mati Añiilau ati anau panajaw nan man Atijamit asofumi eeno. Bare búyiikab bulako di ániinaau akila aatumi épur bee ekaaney man kusofool!” ²³ Di kutaatumi kaceeŋoorak, ai di bukoo aatumi bee ekaan mo’omu. ²⁴ Kañoosoor di kuyitomi titooriil bee emanj ai di bukoo aatumi efaŋ man akaane an áamak. ²⁵ Yensa naaniimi, “Kúyiak kati kákoberiitumi Atijamit kurungerung bukanak di kánkum, ban kurungaak pankuwonkooro kukaana majake. ²⁶ Bare jootut ekaan mo’omu di muyuul, afaŋumi muyuul naate ekaan nan oo afaŋe man atiitie, di poop áfaculaau naate ekaan nan amiiceelau. ²⁷ Ai afaŋe man akaane an áamak, alakomi akob man kútiŋenulool mba atiŋenaau? Mante let oo alakomi akob man kútiŋenulool? Bare ínje oome di muyuul nan atiŋena. ²⁸ “Muyuul kariibeneammi tanootani nan ilakomi di mátaañiaam. ²⁹ Nan man Ampaom asenammi jáyi, ínje isenuul fujuum fati búrungumab bati jáyiaj, ³⁰ mambi jiri di jiraan tín tákon di ínje dóo di jáyiaj júmboom. Panikaanuul man jilako sijunkutas sati jáyiaj, kagamenak kiilak uñeney di kugabaak kati Isirael.” ³¹ Akiiyaau Yensa nammi, “Simon, Simon! Jantenom, Seetaanaay ebabaj buruŋ bati eyinkuul búrom, nan man anau áyonkulemi éful yati busereŋ. ³² Bare nilalaw kúlaw mati au, Simon, mambi kafiumak kooli takum kukaño. Nampi ulaañulomi bee di ínje inki, núliŋen úyegetaw wati kupaali kuriiba.” ³³ Peter naanoomi, “Arungaau, ínje nijonjoojonjoor man ijaw di au hani bee tampi kukulimi pánkukulom to, ban tampi kubujimi pankubujom to!” ³⁴ Yensa nammi, “Peter, ínje eregi waaf. Fukaf fo’ofu fati jaat kéenak leekulit, au bañoosut ñooni ñáfeegiir mati numanjammanj.” ³⁵ Yensa naaniimi, “Nan iboñuumi basenut jimaka jíkaanuma sígodi, mba ejonkonkoroŋ, mba usamati, waa jibajeenut?” Di koonoomi, “Hani waaf.” ³⁶ Naaniimi, “Bare iñeme, anoosani abajumi jimaka jíkaanuma sígodi nájeetum, moo poop abajumi ejonkonkoroŋ naŋar. Ampi abajutumi jiliba jabaake nanoomen wañool man ánoomul jo. ³⁷ Mati ínje eem di ereguul, wan kuregumi di furimaf fati Atijamit mati ínje woote kabajo: ‘Kupinoopin di kúlaputaak.’ Wanoosani waciikimi di fo mati ínje panukaan malegen.” ³⁸ Kuriibaool di kulaañenoomi, “Arungaau, jiker, muliba mugaba mabaake moome taate.” Yensa naaniimi, “Jikatubo.” ³⁹ Nan Yensa ápurulomi Yerusalem najaw nan man apiimi bee fatiyaay yati Furembooraf fati Uwoliiw, ban kuriibaool poop di kuriibenool. ⁴⁰ Nan kúriiŋubomi naaniimi, “Jilaw takum Seetaanaay eŋoolen étiiwuul.” ⁴¹ Napummi áñaalo jayiinkun, ban nákuntaajen man alako elawey Atijamit, ⁴² “Ampaom, umaŋujaat nure’eten éraanumaay uye yati búyiikab di ínje. Takum wan imaŋumi mbi ukaan, bare wan umaŋumi mbi ukaan.” ⁴³ Di bajumi maleeka yati bukinab bajakaab di erajulomi bee mati esenool kánkum. ⁴⁴ Man búyegetab boola bújiisoorumi nafaŋumi man alawe di kánkum máamak. Ejeenaay yoola di esot tentaam nan fúsim. ⁴⁵ Nan alawumi aban nayitomi ban nalaañumi bee di kuriibaool, tiatookiimi man kúmoorie kúlaamolaamo ñátum káboteni’iilak. ⁴⁶ Naaniimi, “Kama wau kaane di joom di kámoori? Jiyito man jilaw takum Seetaanaay eŋoolen étiiwuul.” ⁴⁷ Nan Yensa alakomi kasankenak, di bajumi jameeŋ yáriiŋulo, yan an koonemi Yúdas arungulotomi, an umanje ákon di kúriiŋenaool uñeney di kugabaak. Nabilumi man alof Yensa bee ecuufool. ⁴⁸ Bare Yensa naanoomi, “Yúdas, mante di ecuufomey nootumi épurey di ekaan man kusof Añiilau ati anau?” ⁴⁹ Nan kúriiŋena bukaaku kalakomi di oo kujukumi waatumi kabajoak di kommi, “Arungaau, mante wúli útiikenumiil di mulibaam mabaakaam?” ⁵⁰ Ákon di bukoo nanagumi amiiceelau ati ásimenaau áamakau ati Atijamit ban nacanumi kawosak kúridak koola. ⁵¹ Bare Yensa nammi, “Jikat! Takum jikaanderumo.” Ban nagorumi kawosak koola man yaŋ kukoy. ⁵² Yensa nasankenumi kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit, di kupooyaak, di kurungaak kati fukobaf fáamakaf, di Kúyahuudak kunifaanak, kajawulomi esofooley, naceeŋumi, “Mante ínje álaputa di muyuul, an jibilumi bee esofomey di muliba mabaake di simooŋ? ⁵³ Balayoobalay, nilakoelako kaliikitenuul dóo di fukobaf fáamakaf, ban jiliikut esofom. Bare nanan une noo jisofumi kánkumak kati érimey koom di burokuko.” ⁵⁴ Di kusofumi Yensa ban di kújeetumoomi bee di síndeey yati ásimenaau áamakau ati Atijamit. Peter nalako ébuuyul nariib bálamuk lói bo. ⁵⁵ Di kuyabenumi sambun di titoorey yati fankaf man kulakomi kuŋomenuso. Peter nalako kulaoor to, ⁵⁶ ñaa di bajumi amiiceel ajaŋa aceen ajukoomi. Nalakomi di mawuŋam mati sambunas ajikeroomi káw aban, nammi, “Malegen ániinaau umu poop oomueen di oo.” ⁵⁷ Bare Peter nañoosumi, di aaney, “Jaŋa, ínje imanjutool!” ⁵⁸ Piyout mo’omu di bajumi an aceen ajukool ban nammi, “Au poop ákon di bukoo!” Bare Peter nalaañenoomi, “A’a, ániinaau, ínje let!” ⁵⁹ Nan wuujutomi walofe erigooraay erig yákon aamu asofumi lit, man aane, “Malegenam ániinaau o’omu poop oomueen di oo, mati oo ati Galili!” ⁶⁰ Bare Peter nammi, “Ániinaau, ínje imanjut wan usankeneñaa.” Nan alakomi kasankenak mo’omu ceb, kéenak di kulitumi yaŋ too galab. ⁶¹ Akiiyaau Yensa nátiiwoorumi ajiker Peter káw. Peter nawoolomi mati Akiiyaau wan aregeenoomi, man aaneenoomi, “Fukaf fo’ofu, bala’a kéenak kulit, panuñoosom ñáfeegiir man oon umanjutom.” ⁶² Peter nápurulomi bee téeŋey, ban náruuren manteer alikij. ⁶³ Kutiikaak kupooyaak kalakomi kapooy Yensa di kúnaruloomi ban di kutekoomi. ⁶⁴ Di kúmiipoomi poop ban di kuceeŋoomi, “Au aboñaau! Régoli ai atekiñaa?” ⁶⁵ Di kujeloomi ujel uceen wanoosani. ⁶⁶ Di erabey yati bala’ab, kunifaanak kati Kúyahuudak kunifaanak di kujojumi di kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit, di kuliikitenaak kati sílingaas. Di kújeetumulomi Yensa fácul fugamenaf fáamakaf man kugamenool, man koone, ⁶⁷ “Régoli, kaanjaat au Apakenaau Áamakau.” Bare Yensa nalaañeniimi, “Ireguujaat, léejiyinenom, ⁶⁸ ban iceeŋuujaat, leejilaañenom. ⁶⁹ Bare káŋarum iñeme Añiilau ati anau panalako di báridab bati Atijamit ati Kánkum.” ⁷⁰ Koo búrom di kommi, “Mante ñaa au Añiilau ati Atijamit?” Nalaañeniimi, “Muyuul jirege ínje.” ⁷¹ Di kommi, “Kama ñaa káyiisen kei nukobaale di ko? Wulaal di kúko’olaal nujamaajam di butumool!”

¹ Jameeŋey yati bukanak búromiil di eyitomi, eruu Yensa bee di bújonlenab bati Pilat. ² Di kutooŋumi elaafooley man kommi, “Nutotook ániinaau ume oo di étiiwey úyegetaw wati bukanak kati mofam móololi di poop naane wúli takum ucaam basaafab Áyiau Áamakau. Oo poop naane Apakenaau Áamakau, oo áyi.” ³ Pilat naceeŋoomi, “Mante au eenomi áyiau ati Kúyahuudak?” Yensa nalaañenoomi, “Au urege mo.” ⁴ Pilat najonlenumi kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit di jameeŋey man ammi, “Ínje ijukut búlaput di ániinaau ume.” ⁵ Bukoo efaŋ man kumingene lit, di aaney, “Bare oo ammi di ekaaney kayiten káguuloor banoosani di mofam búrom mati Yúdea, kápurumul Galili manteer kuyahoor Yerusalem fúkoudo!” ⁶ Nan Pilat ajamumomi, naceeŋumi manteer ániinaau ati Galili. ⁷ Nan kumanjumi mati oo ati di búrungumab bati Herod naam, ñaa Pilat naboñiimi kújeetum Yensa bee bati Herod, nanan nikila oo di fúko’ool nalakomi di Yerusalem. ⁸ Herod di súumoomi máamak nan ajukumi Yensa, mati naliimeenliim bee ejukool. Mati najameenejam man kusankene moola, nalakoeene kágolum bee ejuk tan akaane wajamurerutimi. ⁹ Ñaa naceeŋoomi kúceeŋ kajuupoe, bare Yensa alaañenutool. ¹⁰ Kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit di kuliikitenaak kati sílingaas di kujuumutomi man kulako kataakenool di kánkum káamak. ¹¹ Herod di kutiikaool di kukaanool jiteni ban di kúnarulool. Di kukarenoomi kaloa kajake, ban di kulaañenool baabu di Pilat. ¹² Di funakaf fukila Herod di Pilat di kusofoorumi bapaalaay, handeneen man kulakoeenumi bukan kalatoore noo. ¹³ Pilat nawonkumi tákon kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit di kurungaak kuceenak di Kúyahuudak kuceenak. ¹⁴ Naaniimi, “Muyuul jíjeetumulomi ániinaau ume bee di ínje man joone oo ammi di étiiwey úyegetaw wati bukanak. Niceeŋooceeŋ iban fáculuul, ban ijukut waaf wan ániinaau ume akajene di wan jílaafumoomi. ¹⁵ Hani Herod di fúko’ool ajukutumo, mati náboñulool bee wulaal. Jíyenten, ániinaau akaanut waaf wajakut wáriiŋe man ubujaalool. ¹⁶ Moo kaane panikaan man kukurool ban nikatenool man ajaw.” ¹⁷ Iñeme naate kakaten ániine ákon bee di bukoo di káaningak. ¹⁸ Bare bukoo búromiil di kucibuloorumi síñakon, “Buj ániinaau umu, núkatenoli Baraba!” ¹⁹ Baraba an kukuleneenumi dán bukanak kukuleimi mati káguuloorak kan ayitenulomi di ésukey yáamakey di mati jabuj jan akammi. ²⁰ Pilat nalaañumi asankeniil mati namammaŋ kakaten Yensa. ²¹ Bare di kulakomi kacibuloorak man kommi, “Faaŋenool! Faaŋenool! Faaŋenool!” ²² Di káfeeginten naceeŋiimi, “Bare wau? Bújakaataab bei nakaane? Ijukut di oo wan akajene wan aate ebuji. Moo kaane, panikaan man kukurool ban nikatenool ajaw.” ²³ Bare jameeŋey yati bukanak elinliim di emingen di kakaabuloorak ró máamak man aate kafaaŋeni. Burigoorab booliil di buliimool píw. ²⁴ Di múlamukaam, Pilat nasenumi buruŋ wan kumaŋumi eeno. ²⁵ Nakatenumi ániinaau an kuceeŋumi, an akulimi dán bukanak kukuleimi mati káguuloorak kan ayitenulomi di ebujey yan akammi. Bare Yensa, oo Pilat asene man kubuj nan man kumaŋumi eeno. ²⁶ Nan kulakomi kájeetumoolak kápurumul bati Pilat, di kúkamboorumi di aceen an koonemi Simon ati Kurene, alakomi bóotul di karamba. Di kumingenoomi man arooko ébaarey yati búpinab man ajaw nariiben Yensa. ²⁷ Di bajumi jameeŋey yati bukanak yalakomi kariibenoolak, bukoo di kuseek kalakoe búruuren di kagamoor. ²⁸ Bare Yensa nátiiwoorumi bee di bukoo man ammi, “Kuseek kati Yerusalem, takum jíruuren mati ínje, bare jíruuren mati kúkouul di mati kuñooluul. ²⁹ Kunakak pánkuriiŋul nampi kommi, ‘Kamanjutumi fufaan, kabajurerutumi kuñiil ban di kiilak karaafenderutumi, malegen jakiijak!’ ³⁰ No’onu pankoone kúlankiinak, ‘Jíloul títi di wúli!’, ban di koone kuremboorak, ‘Jífokenoli.’ ³¹ Mati kukaanjaat mo’omu nan fúbaar fujinlenumi, waa koote ekaan nampi fusayumi?” ³² Kúniine kuceen kugaba poop, kálaputumi, di kújeetumimi man kufaaŋeniil kubuj tín tákon di Yensa. ³³ Nan kúriiŋumi tan koonemi Golugota, too kufaaŋenool di kúlaputaak, ákon báridool, aamu bamayool. ³⁴ Yensa nammi, “Ampaom, bonketiil, mati koo kumanjut wan kommi di ekaaney.” Ban di kukammi bulukoor bee kacaaboorak wañool. ³⁵ Bukanak di kujuumutomi man kommi di kajikeroolak. Bare kurungaak di kulako kánarulool, di kommi, “Napakempaken bukaaku. Kama apakenooro fúko’ool, kaanjaat o’omu Apakenaau Áamakau ati Atijamit, An Atijamit Aanumi Pánaboñul.” ³⁶ Kutiikaak poop di kulako káhaarulool, di kulofoomi kusenoomi binegar, ³⁷ di aaney, “Kaanjaat au áyiau ati Kúyahuudak, pakenooro fúkoi!” ³⁸ Di bajumi poop too fatiyena fúkaaf foola kuciciik to, “Ume áyiau ati Kúyahuudak.” ³⁹ Ákon di kálaputumi an kufaaŋenooriimi too di oo, nalakomi ejelool, “Lee au Apakenaau Áamakau? Pakenooro ban núpakenoli!” ⁴⁰ Bare aamu namakoomi, “Mante úkoliut Atijamit, biñoo nan au di akila kútekak kákonak jommi di eyabey? ⁴¹ Wulaal cenceeŋ man ubajaal ko mati wan ukaanaami, bare ániinaau umu akaanderut waaf.” ⁴² Nammi, “Yensa, woolo’om nampi ulaañulomi di jáyiaj jooli.” ⁴³ Yensa nalaañenoomi, “Ínje eregi malegenam, jaat panulako di ínje di bukinab bajakaab bati Atijamit.” ⁴⁴ No’onu kankaan kajuum balaraay, ñaa di rímmi túk fímenumi mofam mukila búrom, manteer bee mo sirig sooni sífeegiir. ⁴⁵ Bala’ab balet, ban kafulak káamakak káyinimi fatiyaay di síndeneey yati fukobaf fáñiiaaf di kujisomi fac titoorey. ⁴⁶ Ñaa Yensa nacibulomi, “Ampaom, ínje oomu di enen yuutom di kañeni!” Nan aregumi mo’omu aban nañak lár. ⁴⁷ Nan arungaau ati kutiikaak Kúroomanak ajukumi wabajomi, nalakomi esal Atijamit man ammi, “Malegenam ániinaau o’omu akaanut waaf!” ⁴⁸ Nan jameeŋey yati bukanak búrom yajojutomi bee ejukey wabajomi, di kulakomi élaañuley bóot di enagey ró bóteni úsusiil. ⁴⁹ Bare Yensa kupaalool, di kuseekak káriibenuloomi kápurumul Galili, di kújummi lói man kommi di kajikerak. ⁵⁰ Di bajumi ániine an koonemi Esufa, oo ati ésukey yati Arimate yati Yúdea. Oo nababaj búyeget ban najoon, handeneen oo ákon di fugamenaf fáamakaf, ⁵¹ nalatumi wan kupaalool kati di fujuumaf kusofumi di wan kukammi. Nalakolako ekob mambi ajuk nei jáyiaj jati Atijamit joote ériiŋul. ⁵² Ániinaau umu najawumi bee di Pilat man alawoomi mambi asenool biiŋab bati Yensa. ⁵³ Ban nakammi man kúwalenuubo di ébaarey yati búpinab man aguububomi di jíboocin. Nájeetumubomi áfintendomi di fuyaak facemeenimi di fúlankiin dán kufokurerut an. ⁵⁴ Funak fo’ofu foo eenomi fati Kajonjoorak, funakaf fati kálebienak falakomi etooŋey. ⁵⁵ Kuseekak kan kuriibooruloeenumi di Yensa kápurum Galili di kujawumi di Esufa ban di kujukumi fuyaakaf man biiŋool bufintenimi eeno. ⁵⁶ Di kulaañumi bóot manti kujoonen búsiifetab bati bubaliinab di mumelam maputemi súum. Funakaf fati kálebienak di kuyoolomi nan man sílingaas siregumi.

¹ Fati kajom di waradabaw, di funakaf futooŋandaf fati funoomaf kuseekak di kujawulomi bee di fuyaakaf di búsiifetab bati bubaliinab di mumelam maputemi súum man kujoonenumi. ² Di kutookumi fukoobaaf fácilimbenimi fulook fuyaakaf man fubakeni fulaañ bee di kapan kaaku lói fúnokenumaaf fati fo. ³ Ñaa di kúnokendomi, bare kutookut biiŋab. ⁴ Di wáaloiimi mati mo’omu. Yaŋ too galab kúniine kugaba di kurajiimi, kakaanoe wañ wátiene lec manteer uñiliñil. ⁵ Kuseekak di kúkolimi di kúroogomi tentaam, ñaa kúniinaak di kuceeŋiimi, “Wau kaane di joom di eñes anau aroŋumi ban kacetumi kommi? ⁶ Oo alee déere! Atijamit nayitenulo’ooyiten di kacetumi. Jiwoolo wan areguumi, nan alakomi di Galili, ⁷ mati Añiilau ati anau koote esofool kusen di uñenaw wati kati majakutam mambi kufaaŋenool, ban di funakaf fúfeegintenaf naate káyitoumul di kacetumi.” ⁸ Ñaa di kuwoolomi kurimak kan asankeniimi noo, ⁹ ban di kulaañulomi di fuyaakaf, di kuregumi wabajomi búrom bee di kúriiŋenaool uñeney di ákonau di karinomi búrom. ¹⁰ Kuseekak kajaweenumi koo eenomi Mariyaama ati Magadalen, Yoanna, Mariyaama Yankuba iñaayool, di kuseekak bukaaku ró. Di kuregumi kúriiŋenaak wabajoeenumi, ¹¹ bare di kaaniimi nan kuseekak kayesasoor koom di ko, ñaa kúyinenutiil. ¹² Manoosani, Peter nayito atey bee di fuyaakaf, náñup man álulen dó, bare najukumi kafulak kúboocinak cebuko. Alakomi ejaay bóot di wáalo’ool di wabajomiñaa. ¹³ Di funakaf fo’ofu fákonaf di bajumi Yensa kuriibaool kugaba di kulakomi ejaay bee di ésukey yati Emmau yammi, wáriiŋe síkilomeetar uñen di yákon di Yerusalem, ¹⁴ ban di kulakomi kámikak mati wabajumiñaa. ¹⁵ Nan kulakomi ejaay di kámikak di móro, Yensa oo di fúko’ool nárajuliimi ban di kujawoorumi. ¹⁶ Bare di bajumi wakammi man kúciliil kúsofaati mati oo. ¹⁷ Yensa naceeŋiimi, “Waa jímikemiñaa jijaw di móro?” Di kujummi júd, di máboteni’iie. ¹⁸ Ákon di bukoo kareesool Kuleopa, nalaañenoomi, “Au cebi eenomi ajaaburuŋ di Yerusalem ajamutumi wabajomi dó di kunakak uke?” ¹⁹ Yensa naceeŋiimi, “Waa ubajoe dó?” Di kulaañenoomi, “Mati Yensa ati Nasaret, malegen oo akammi aboña abaje kánkum di kurimool di mukaanaool fácul Atijamit di bukanak búrom. ²⁰ Kúsimenaak kunifaanak kati Atijamit di kurungaak kóololi koo kusofoomi kusen mambi kubujool di ébaarey yati búpinab. ²¹ Bare wúli núgolumeengolum mati oo aateenumi bee kapaken Isirael. Bare jaat baje kunak kúfeegiir nan mo’omu mubajomi. ²² Manoosani, kuseekak kuceenak kati di fujojaf fóololi di kúkaanolimi man wáalo’oli. Di waradabaw kujajaw bee di fuyaakaf, ²³ bare kutookut dó biiŋool. Di kulaañumi di aaney mati kujukeenjuk di sáaut sati simaleeka sigaba sirajiimi saaniimi Yensa oomu bo man aroŋe. ²⁴ Kuceen di kalakomi di wúli di kujawumi bee di fuyaakaf, ban di kutookubomi wabajoe nan man kuseekak kuregumi eeno. Bare kujukut Yensa poop.” ²⁵ Yensa naaniimi, “Wáay káyiloutuñaa, ban kan úyegetuul úlebiñaa bee káyinen wan kuboñaak kati Atijamit kureguumi búrom! ²⁶ Mante jimanjut mati cenceeŋ man Apakenaau Áamakau agaal mo’omu bala’a anoken nanan noola nati mawuŋam moola?” ²⁷ Yensa ñaa náfasuliimi furimaf fati Atijamit búrom wan furegumi mati oo di fúko’ool, káŋarum síbukaas sati Muusa bee di sati kuboñaak búrom. ²⁸ Di kulofenumi ésukey yan kulakomi ejaay beet, di kaaniimi nan Yensa bee ewuuj fácul. ²⁹ Bare di kulawoomi man koonoomi, “Umooraal bee kajom, mati bala’ab bulolo.” Nájawudomi bee kalako di bukoo. ³⁰ Nan oo di bukoo kulakomi furi, naŋarumi fúmbuur fákon, nasalumi aban, natingufomi man acaabiil. ³¹ Yaŋ too galab kúciliil di kúgaamulomi man kujukool. No’onu nájimimi to meej. ³² Di kuregoorumi, “Mante goreneenutolaal sísigirolaal nan alakoñaa kasankenolaal di buruŋab, di káfasulolaalak furimaf fati Atijamit?” ³³ Nanan nikila di kuyitomi galab kulaañumi bee Yerusalem, dán kujukumi kúriiŋenaak kooni uñeney di ákonau di bukaaku kammi di bukoo. ³⁴ Di kooniimi, “Malegen Akiiyaau Yensa nayitouloyito di kacetumi. Mati narajuloraj Simon!” ³⁵ Kuriibaool kugabaak di kuregumi wabajiimi di buruŋab di poop man kúmanjumoomi eeno oo di etingey fúmbuuraf. ³⁶ Nan kulakomi eregey mati mo’omu, Yensa oo di fúko’ool najummi to titooriil, naaniimi, “Kásuumaayak kulako di muyuul.” ³⁷ Bare di kúkolimi búrom ban di úyegetiil di újiisoor máamak, di kusofumi mati asaay kujuke! ³⁸ Naceeŋiimi, “Wau kaane úyegetuul di újiisoor mo’omu? Wau kaane di joom kamanteer mati ínje? ³⁹ Jijiker uñenom di úkamunom, malegen ínje. Jigorom man jijuk, mati asaay ábajeriit eniil di wool nan man jijukammi man eenomi.” ⁴⁰ Nan asankenumi mo’omu aban, náyiiseniimi uñenool di úkamunool man kujuk. ⁴¹ Kuŋoolenut kúyinen mati mo’omu mukaaniikaan kásuumaay káamak ban di wáaloiimi máamak, naaniimi, “Mante jibabaj taate muriaay?” ⁴² Di kusenoomi jítingum jati ewol yaboli, ⁴³ nayabujomi aban natokoñ fáculiil. ⁴⁴ Naaniimi, “Waafaw uwe wabajomiñaa wan isankenuumi nan ilakomi di muyuul mati wanoosani waciikimi mati ínje kápurumul di sílingaas sati Muusa, di síbukaas sati kuboñaak kati Atijamit, di búkaay yati Jábuura woote káliroor.” ⁴⁵ Yensa náwambulumi úyegetiil man kúlaul furimaf fati Atijamit. ⁴⁶ Naaniimi, “Nan man kuciikumi eeno mati Apakenaau Áamakau aate egaal ban naate káyitoumul di kacetumi di funakaf fúfeegintenaf. ⁴⁷ Ban muyuul joote káriiŋen kurimak uke di kareesool bee di bukanak kati mofam mati dúniyaay búrom kápurum Yerusalem, man jooniil, ‘Jítiiwoor jikat bálamuk majakutam, moo Atijamit panabonket majakutuul.’ ⁴⁸ Muyuul kúyiisena mati wabajomi. ⁴⁹ Ínje di fúko’om panisenuul wan Ampaom aregumi panasenuul. Bare jilako baabe di ésukey yáamakey bee nampi kánkumak kuwaloulomi fatiya man kumeeŋenuul.” ⁵⁰ Yensa narungiimi manteer bee Betani, natebenumi uñenool nawuliil kásuumaay. ⁵¹ Nan alakomi ewuliiley kásuumaayak, nakatoor di bukoo ban nájeetumimi bee di bukinab bajakaab. ⁵² Di kúkuntaajenumi man kumiiceelaetool ban di kulaañumi bee Yerusalem di kásuumaay káamak, ⁵³ ban di kurulenumi kalako di fukobaf fáamakaf esaley Atijamit.